Uteliaisuus ja maailmanrauha

Rauhanprojekti ja uteliaisuus! Siinä kaksi tärkeintä sanaa, jotka yhdistän Wikipediaan.

Wikipedia kasvattaa uteliaisuuttani entisestään

Uteliaana ihmisenä haluan tietää miten maailma toimii. Henkilöt, paikat, historialliset tapahtumat, mitä vaan. Wikipedia auttaa ymmärtämään. Jokainen vastaus tuottaa uusia kysymyksiä, mutta mikä sen parempi! 

Uteliaisuus johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Tänään löysin ”sattumalta” sivun https://ja.wikipedia.org/wiki/キリル・ラクスマン – minulle tuntematon suomalainen Eric Laxman (1737-96) on ilmiselvästi Big In Japan! Taannoin oma Japaninmatka opetti, että Tokyon metrossa ainoa David Beckhamia suositumpi ilmiö olivat hattivatit. Minkään ei pitäisi siis enää yllättää. Tutkimusmatkailijana ja luonnontieteilijänä Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa, mutta enpä tiennyt että elämänura voi viedä Suomesta Venäjälle jo 1700-luvulla.

Joka tapauksessa, Laxmanin artikkeli on luetuimpia suomalaisia tieteilijöitä koskeva artikkeli japaniksi, suositumpi kuin Lars Ahlforsin (ensimmäinen Fields-mitalisti, matemaatikkojen Nobel-palkinto), Adolf Erik Nordenskiöldin (tutkimusmatkailija), Bengt Holmströmin (Nobelin taloustieteen palkinto) ja Michael Wideniusin (MySQL:n ja MariaDB:n kehittäjä) artikkelit.

Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän ennakkoluuloja

Rauhanprojekti taas tulee esille uteliaisuuden seurauksena. Mitä enemmän opin muista kansakunnista, sitä enemmän ymmärrän ja sitä vähemmän ennakkoluuloja minulla on. Ei Wikipedia muuta pahaa hyväksi. Mutta Wikipedia on auttanut minua yhdistämään Venäjää kirjallisuuteen, musiikkiin ja älymystöön, eikä sotaan, terroriin ja vankeuteen. 

Matkustin poikani kanssa Siperiaan, ja vastaanotto oli sydämellinen. Sattumien kautta Ylelle kirjoittamani Ukrainaa ja Siperiaa koskevat artikkelini käännettiin venäjäksi, ja runsaista kommenteista päätellen venäläiselle lukijakunnallekin oli selvinnyt käyttäneeni runsaasti aikaa sekä venäjän- että ukrainankielisiä Wikipedioita tutkiessa. 

Projekt Fredrikan alkusysäys

Uteliaisuus johti muutama vuosi sitten Wikipediaa koskevaan aloitteeseen. Olin perinyt kahden taiteilijan tauluja, Marius af Schultén ja Jon Oscar Esti. En tuntenut heitä, mutta Wikipedia tietysti tuntee, ajattelin. Vaan ei tuntenut! Tai siis, kyllä heillä oli Wikipedia-artikkelit, muttei ruotsiksi. Aivan järjetöntä! Miksi suomenkielinen Wikipedia on niin paljon parempi? 

Signe Brander: Vapaaherra, professori Maximus Widekind af Schulténin (21.9.1847 – 13.5.1899) ja Anna Lovisa Emilia af Schulténin lapset. Mahdollisesti promootioon osallistumassa. Edessä tyttäret Olga Anita, Ingrid ja Ester Mary; takana pojat Kurt Otto ja Marius Max. — vedos negatiivi repronegatiivi, paperi lasi filmi, mv

Isänmaallisena suomalaisena, jonka äidinkieli on ruotsi, minua hävetti. Miksi Wikipediassa isänmaani on niin huonosti kuvattu äidinkielelläni? 

Jonkun pitäisi tehdä jotakin, ajattelin. 

Oma tausta: tietokantaihminen, ohjelmoija

Ja aikani mietittyä, tulin johtopäätökseen, että tämä joku voisin olla minä. Tietokantaihmisenä olin ollut mukana MySQL:ssä vuodesta 2001; Wikipedia rakennettiin alunperin MySQL-tietokannan varaan. Nyttemmin Wikipedia on siirtynyt pois MySQL:stä MariaDB-tietokantaan, ja itse olen MariaDB Corporationin perustajia ja MariaDB Foundationin toimitusjohtaja. Koodaan mielelläni edelleen, mieluiten Python-kielellä. Ehkä minun tulisi lopettaa valittaminen ja sen sijaan tehdä jotakin asian eteen, systemaattisesti?

Projekt Fredrikan ensimmäinen pohdintavaihe

Puhuin lähiympäristöni kanssa, ensimmäisenä Robert Silén (vuoden 2021 ensimmäisen hallituksen kokouksen hyväksymä, Wikimedia Suomen 101. jäsen). Kehitettiin ajatusta eteenpäin. Ehkä voisimme rakentaa uskottavan projektin, jonka tehtävänä olisi korjata tilanne?

Mietimme asiaa eteenpäin. Olemmeko kuvanneet ongelman oikein? Onko siis ongelma se, että Suomea koskevat ruotsinkieliset sivut ovat surkeita?

Kyllä ja ei. Kyllä, ne olivat (ja ovat edelleen) osittain surkeita. Ei, ongelma ei liity pelkästään ruotsinkielisiin sivuihin. Joitain Suomea koskevia artikkeleita on olemassa vain ruotsiksi eikä suomeksi, kuten muutama tuhat artikkelia Saaristomeren saarista. 

Ja miksi keskittyisimme pelkästään kotimaisiin kieliin? 

Koodasin vähän Pythonia, ja tein top-ten-listan luetuimmista suomenruotsalaisista henkilöistä. No, top 100. Selvisi heti ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin, järjestys oli varsin erilainen eri kielillä. Japanilaisia kiinnostaa suurin piirtein Tove Jansson ja Linus Torvalds, siinä se. Saksalaisia sitävastoin lähes sama joukko ihmisiä kuten ruotsiksi ja suomeksi (jotka nekin poikkeavat kovasti toisistaan järjestyksen suhteen). Toiseksi, luetuimmilla henkilöillä eivät välttämättä ollut parhaimmat artikkelit.

Johtopäätös: Määritellään projekti, hankitaan säätiöiltä rahoitusta. 

Määritelmä: Projekt Fredrikan tavoitteena on parantaa Wikipedian kattavuutta koskien Suomen ruotsalaisuutta, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.

Rahoitus viipyi …

Rahoitusta saimme odottaa kauan, mutta odotusajasta oli hyötyä. Odottaessa aloitimme pienestä, eli Nauvosta – jonka tunnen hyvin, kesäasukkaana lapsesta saakka. Opimme talon tapoja, eli miten Wikipediassa käyttäydytään. Kehitimme analysointiohjelmia. Rakensimme botin. Loppuhuipentumana loimme monikielisen kirjan, ”Uppslagsverket Nagu”, johon kuuluu kaikki Nauvoa koskevat Wikipedia-artikkelit, ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä yksittäiset artikkelit viroksi, arabiaksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja vietnamiksi. Painos 800 kpl.

Uppslagsverket Nagu

… mutta tuli, ja tulosta syntyi

Nyt olemme toisen isojen säätiöiden rahoittaman toimintavuoden puolessa välissä, ja tulosta on syntynyt. Välitulokset näkyvät parhaiten vuoden 2019 toimintakertomuksessa sekä marraskuussa 2020 valmistuneessa raportissa Det svenska Finland på Wikipedia, 24 sivua. 

Det svenska Finland på Wikipedia

Lehdistössä ja TV:ssä Fredrika on tullut esille, pointterit olemme koonneet sivulle https://projektfredrika.fi/media/. Olemme rakentaneet projektisivut Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikiprojekti:Projekt_Fredrika kuudella eri kielellä. Ja Wikipedian ulkopuolelle olemme perustaneet sivuston https://projektfredrika.fi/ sellaisten tahojen kanssa kommunikointia varten, joita emme vielä ole onnistuneet houkuttelemaan Wikipedia-käyttäjinä editoimaan artikkeleita.

Fredrika Wikimedia Suomen hallitukseen?

Loppuvuodesta Fredrikalle tuli kysymys, haluammeko mukaan Wikimedia Suomen hallitukseen. Mikä ilo ja kunnia! Ilman muuta halusimme. Jos voin olla avuksi, niin olen erittäin mielelläni mukana.

Geo-fokus

Syyskokouksessa minut valittiin mukaan, ja tammikuun ensimmäisessä hallituksen kokouksessa jaettiin tehtäviä. Minulle tuli titteleiksi ”kielivastaava” ja ”geo-vastaava” sekä GLAM-työryhmän jäsenyys. 

Geo-vastaavana keskityn paikkatietoihin, kuten esimerkiksi molempiinsuuntaiseen linkitykseen Wikipedian/Wikidatan ja OpenStreetmapin välillä. Rantaruotsalaisena minua henkilökohtaisesi kiinnostaa saaret pikemminkin kuin järvet, ja saaria koskevia artikkeleitä tulisi luoda lisää. 

Kieli-fokus

Kielivastaavia on kaksi. Minua kiinnostaa ilman muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alkuperäiset vähemmistökielet, mutta Münchenissä asuvana minulla on niihin harvoin kosketusta ja ruotsinkielisenä en hallitse niitä juuri lainkaan – joten näihin keskittyy edelleen Kimberli Mäkäräinen

Se, millä tavalla Wikimedia Suomi suhtautuu muihin kieliin, on vielä määriteltävä. 

Toiseen kansalliskieleen, ruotsiin, on paljon luonnollisia yhtymäkohtia. Kaikki ruotsinkieliset eivät puhu suomea samalla miltei virheettömällä tasolla kuin valtakunnan mediassa sujuvasti liikkuvat poliitikot. Suomea ymmärretään ja puhutaan huonosti muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Ja tarvetta yhteistyöhön on monessa projektissa, vaikkapa Wikimedia Loves Monuments ja erityyppiset GLAM-aiheet.

Maahanmuuttokielet ovat tärkeitä. Nauvoon (jossa asuu 1500 henkeä) tuli 2015 noin 130 pakolaista, josta syystä piti tuottaa Nauvolle arabiankielinen artikkeli. Vaikeata oli. Venäjää huonosti hallitsevana onnistun kuitenkin päivittämään venäjänkielisiä sivuja suht helposti; arabiaa vaikeuttaa jo se, että kursori hyppää milloin mihinkäkin suuntaan. Pelkkä Ctrl-C ja Ctrl-V on miltei mahdotonta. Arabian Wikipedia-editorit eivät hyväksyneet uusia sivuja, ja syystäkin, sillä Nauvoa koskevasta artikkelista olimme jättäneet muut artikkelit linkittämättä. Kun arabiaa osaamattoman silmin kaikki teksti on samannäköistä, niin linkkien rakentaminen on vaikeata.

GLAM-fokus

GLAM-työryhmän jäsenenä tulen satsaamaan siihen, että Suomeen tulisi lisää Birger Carlstedt-tyyppisiä projekteja. Projekt Fredrikan tukija Föreningen Konstsamfundet päätti 2020 luovuttaa Wikimedia Commonsille suuren määrän tunnetun taiteilijan, Birger Carlstedtin taideteoksia, tarkalla resoluutiolla (https://projektfredrika.fi/birger/). Pandemiasta johtuen tähän kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin ehkä muuten olisi voinut olla. 

Oma lehmä ojassa

Siinä nykyiset tehtäväni Wikimedia Suomen hallituksessa. Uskon sen lisäksi että Projekt Fredrikan Python-ohjelmia voi käyttää laajastikin Wikipediassa; ajan myötä varmasti opin, missä. 

Ja varmasti tulen pyytämään apua Projekt Fredrikan toteutuksessa. Meidän tavoitteenamme on kuvata Suomen ruotsalaisuus juuri niin luonnollisena asiana kuin se on, NPOV huomioiden, Wikipedian sääntöjä noudattaen. 

Tässä palaan ajatukseeni uteliaisuudesta ja rauhanprojektista. Suomen ruotsalaisuus on suomenkieliselle Wikipedia-lukijakunnalle osittain eksoottinen asia, joten voimme ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta. Eksoottisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lukijakunnassa on myös tietämättömyyttä, jonka voi korjata vain oikea tieto oikeassa paikassa

Isänmaallisuus ja äidinkieli

Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat isänmaa ja äidinkieli. Isänmaani on Suomi, äidinkieleni on ruotsi. Tämän luonnollisen ja ristiriidattoman arvoyhdistelmän haluaisin näkyvän selvästi myös Wikipediassa. Suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä.

Mutta se on Projekt Fredrikan tavoite. Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä haluan edistää Wikimedia Suomen toimintaa kokonaisvaltaisesti, siltä osin, mitä itse osaan. Ja tämä liittyy ensi vaiheessa geodataan, kieliin ja GLAM:iin, vastaisuudessa myös ohjelmointiin.

Otan vastaan hallituksen jäsenen tehtävät innolla, uteliaisuudella ja nöyryydellä.

Omatoimikierros: Hämeentie vanhoissa valokuvissa

Lähde kävelyretkelle tutustumaan Hämeentien historiaan! Miltä näytti Hakaniemen tori sata vuotta sitten? Missä sijaitsi elokuvateatteri Kaleva? Entä minkälainen paikka oli ”Sörkan vennu”? Vastaukset näihin sekä paljon muuta löydät Kallion kävelyfestivaalin ja Wikimedia Suomen valmistamalta omatoimikierrokselta, jolla pääset myös valokuvaamaan vanhojen kuvien paikkoja uudestaan.

Omatoimikierros johdattelee läpi Hämeentien historian, Kurvista Hakaniemeen. Kierroksen reitti kulkee kohteelta toiselle, ja jokaisesta kohteesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin. 

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi. 

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso reitti ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana!
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea niiden taustatietoja tapahtumasivulta. Voit myös ladata Ajapaikiin kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Kierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo

Omatoimikierros: olympiarakennuksia vanhoissa valokuvissa

Wikimedia Suomi julkaisee Olympiastadionin 82-vuotissyntymäpäivänä kaksi pyöräiltävää tai käveltävää reittiä, jotka vievät sinut tutustumaan Helsingin 1952 kesäolympialaisten rakennuksiin! Tapahtuma on osa Helsinki-päivän ohjelmaa.

Vuoden 1952 Helsingin olympialaisia rakennettiin jo 1930-luvulta alkaen. Varsinaisten urheilupaikkojen lisäksi syntyi myös muuta tarpeellista: kioskeja, asuintaloja, hotelleja, liikennepaviljonkeja, julkisia käymälöitä. Arjen rakennuksissa näkyy kauniisti ajan henki ja linjakas funktionalismi. Voi ehkä sanoa, että Helsinki näin toteutti aikansa kaupunkibrändäystä: ulkomaiden vieraille luotiin kuvaa modernista maailmankaupungista.

Kierroksien reitit kulkevat olympiarakennukselta toiselle, ja jokaisesta kohteesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso reitit ja kohteet:
Eteläinen kierros: Tennispalatsi-Kauppatori-Kaivopuisto
Pohjoinen kierros: Kisahalli-Laakso-Ruskeasuo

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana!
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea niiden taustatietoja tapahtumasivulta (julkaistaan pe 12.6. klo 9). Voit myös ladata sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Kierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Constantin Grünberg / Helsingin kaupunginmuseo

Omatoimikierros: yliopistorakennuksia vanhoissa valokuvissa

Lähde kävelyretkelle etsimään yliopistorakennusten historiaa! Tutustu niiden arkkitehtuuriin ja löydä yllättäviä yksityiskohtia. Tarkastele kohteista otettuja vanhoja valokuvia ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään.

Omatoimikierroksella kävelet kaduilla oman kännykkäsi opastamana, valmiiksi laaditun reittikierroksen avulla. Reitillä on 6 kohdetta, joista jokaisesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso kävelyreitti ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana!
* Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon.
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Emme suosittele retkelle lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea esittelytekstit täältä. Voit myös ladata Ajapaik-sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Omatoimikierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Tuntematon kuvaaja / Helsingin kaupunginmuseo

Omatoimikierros: Kallion kadonneet elokuvateatterit vanhoissa valokuvissa

Tiesitkö, että Kalliossa on toiminut vuosien varrella yli 30 elokuvateatteria? Lähde kävelyretkelle etsimään niitä! Tarkastele kadonneista teattereista otettuja vanhoja valokuvia ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään. Kierros on osa Kallio kukkii 2020 -tapahtumaa.

Omatoimikierroksella kävelet Kallion kaduilla oman kännykkäsi opastamana, valmiiksi laaditun reittikierroksen avulla. Reitillä on 13 kohdetta, ja jokaisesta niistä löydät kännykältäsi vanhan valokuvan.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso reitit ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Liikkuminen ulkona korona-tilanteen aikana:
* Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon.
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Emme suosittele retkelle lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kierroksen kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea niiden taustatietoja. Voit myös ladata sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkona liikkuessasi!

Helsinki rephotography: Omatoimikierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla. Wikimedia Suomi kerää osana hanketta Ajapaik-sivustolle kuvia, jotka on otettu vanhojen valokuvien kuvauspaikoilta.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Viljo Pietinen / Museovirasto, 1943

koe

Omatoiminen valokuvausretki: Länsi-Herttoniemi vanhoissa valokuvissa

Lähde omatoimiselle valokuvausretkelle lähialueellesi, etsimään vanhojen valokuvien Länsi-Herttoniemeä! Kulje 1950-luvun Karhutiellä, tutustu Hiihtäjäntien vanhaan kansakouluun ja näe huvilarakennuksia ennen niiden purkamista. Tarkastele vanhoja valokuvia niiden kuvauspaikoilla ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään.

Omatoimiretkellä kävelet Hertsikan kaduilla oman kännykkäsi opastamana. Kansainvälisen Ajapaik-sovelluksen avulla voit katsella vanhoja kuvia niiden kuvauspaikoilla, valokuvata paikat uudestaan ja lukea lyhyesti niiden historiasta. Ajapaik auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin kuvaamalla syntyy ennen ja jälkeen -kuvapareja, joissa näkyvät ajan tuomat muutokset.

Kuvaparit jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi. Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

Valokuvaaminen Ajapaik-sovelluksella:

Lataa ilmainen Ajapaik-sovellus Android-puhelimeesi täältä.

Katso nämä tärkeät vinkit Ajapaik-sovelluksella kuvaamiseen.

Katso tämä video ja näet miten Ajapaik-sovellus toimii.

Ajapaik toimii vain Android-puhelimilla, mutta Länsi-Herttoniemen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella. Voit myös ladata Ajapaik-sivustolle kaupunkikuvia omasta kotialbumistasi!

Liikkuminen ulkona korona-tilanteen aikana:

✅ Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon. Suosittelemme retkelle lähtemistä arkisin päiväsaikaan tai klo 19 jälkeen.
✅ Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
✅ Emme suosittele retkelle lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
✅ Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia ja lukea niiden taustatietoja Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi. Voit myös ladata sivustolle Herttoniemi-aiheisia kuvia omista kuva-arkistoistasi.

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkona liikkuessasi!

Helsinki rephotography: Omatoimiretki on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla. Wikimedia Suomi kerää osana hanketta Ajapaik-sivustolle kuvia, jotka on otettu vanhojen valokuvien kuvauspaikoilta.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: E. Heinonen / Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000016p8

Ajapaik-sovelluksen käyttö:

Kansainvälisen Ajapaik-sovelluksen avulla voit katsella vanhoja kuvia niiden kuvauspaikoilla ja valokuvata paikat uudestaan. Ajapaik auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin kuvaamalla syntyy ennen ja jälkeen -kuvapareja, joissa näkyvät ajan tuomat muutokset.

Kuvaparit jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi. Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle.

Lataa ilmainen Ajapaik-sovellus Android-puhelimeesi täältä.

Ajapaik-sovelluksella valokuvaaminen:

Ajapaik-valokuvaussovellus toimii vain Android-puhelimilla. Voit kuitenkin katsella valokuvia myös ajapaik.ee -nettisivuilla, jotka toimivat millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella. Voit myös ladata Ajapaik-nettisivuille kaupunkikuvia omasta kotialbumistasi!

Lisää tietoa Ajapaikin avulla valokuvaamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=P0goWu20j5M

Omatoimikierros: Taka-Töölö vanhoissa valokuvissa

Lähde kävelyretkelle etsimään historiallisten valokuvien Taka-Töölöä! Kulje Signe Branderin jalanjäljissä Mannerheimintiellä, tutustu vastavalmistuneeseen raitiovaunuhalliin ja näe Taka-Töölön oma elokuvateatteri Bio Axa. Tarkastele vanhoja valokuvia niiden kuvauspaikoilla ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään.

Kierroksen reitti kulkee kohteelta toiselle, ja jokaisesta kohteesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso reitti ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta
liikkuessasi ulkona koronatilanteen aikana!

* Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon. Suosittelemme kierrokselle lähtemistä arkisin päiväsaikaan tai klo 19 jälkeen.
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi. Kierroksen reitti kulkee mahdollisimman leveillä kaduilla ja aukeilla paikoilla.
* Emme suosittele reitille lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
* Lämpimästi tervetuloa tutustumaan reittiin ja sen kuviin myös etänä, eli täältä verkkosivuiltamme löytyvien kuvien ja tekstien avulla! Katso myös täältä Ajapaik-sovelluksen avulla kuvatut ennen ja nyt -kuvaparit Taka-Töölöstä.

Helsinki Rephotography: Kierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla. Wikimedia Suomi kerää osana hanketta Ajapaik-sivustolle ja Wikimedia Commonsiin kuvia, jotka on otettu vanhojen valokuvien kuvauspaikoilta.

Lisätietoja: info@wikimedia.fi

Wiki Loves Monuments -finalistit on valittu

Jury on valinnut kymmenen finalistia jatkoon kansainväliseen kilpailuun. Kuka voittaa Suomen kilpailun? Voittaja, finalistit ja kotimaisen jälleenkuvauskilpailun voittajat palkitaan palkintojenjakotilaisuudessa Kansallismuseon Ateljee-tilassa (Mannerheimintie 34) 29.11. klo 17.00 alkaen. Tervetuloa!

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki kirjoittaa nyt julkaistavassa kirjoituksessaan kilpailun teemasta, pyhästä paikasta kolttasaamelaisesta näkökulmasta Kerran suomalaiset yrittivät myydä koltille radiota. Koltat kuuntelivat kohteliaasti ja sanoivat sitten: ”Peltipurkin ääni häiritsee metsän musiikkia”. Kilpailun toisena henkisinä valmentajana on toiminut vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Reetta Karhunkorva Metsämuseo Lustosta.

Tuomaristossa kuvia arvioivat lisäksi Valokuvataiteen museon intendentti Anni Wallenius puheenjohtajana sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmien tutkija Yki Hytönen, Wikimedia Suomi ry:n hallituksen jäsen Hanna Mäki ja Museoviraston Kuvakokoelmien valokuvaaja Soile Tirilä.

Kotimaisen kilpailun finalistit esitellään Wiki Loves Monuments 2019 -sivustolla.

Jälleenvalokuvasarjan kuvapareja löytyy osoitteesta: https://commons.wikimedia.org/wiki/Gallery:WLM2019_Finland_rephotography_track

Helsinki Rephotography – Vanhojen Helsinki-kuvien jäljillä

Oletko kiinnostunut vanhoista Helsinki-kuvista? Kiinnostaako sinua nähdä, miltä historiallisten valokuvien paikat näyttävät tänään? Haluatko valokuvata Helsinkiä ja jakaa kuviasi verkossa vapaaseen käyttöön?

Wikimedia Suomi kerää valokuvia paikoista, joita näkyy historiallisissa valokuvissa. Vanhoihin valokuviin ja niiden kuvauspaikkoihin tutustumalla on mahdollista nähdä, miten Helsinki on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Lähde kävelyretkelle etsimään historiallisten valokuvien Helsinkiä!

Valokuvia kerätään Ajapaik-sivustolle, josta löytyy kuvia historiallisesta Helsingistä. Valokuvaamisen apuna voi käyttää puhelimelle ladattavaa Ajapaik-sovellusta, jonka avulla pääsee vertailemaan vanhoja kuvia tämän päivän kaupunkinäkymiin. Sovellus on kehitetty Virossa, jossa se on saanut suuren suosion.

Osana Helsinki Rephotography -hanketta järjestetään myös avoimia ja ilmaisia kävelykierroksia, joiden aikana tutustutaan vanhojen valokuvien Helsinkiin oppaan johdolla. Kierroksia järjestetään yhteistyössä Töölön kirjaston, Kallion Kulttuuriverkoston, Kumppanuustalo Hannan, Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin yliopiston Taidehistoriallisten kävelykierrosten kanssa.

Helsinki Rephotography -kierrosten aikataulu:

Vanhojen valokuvien Töölö -kierros
pe 18.10. klo 14-15.30
Aloitus: Mika Waltari -sali, Töölön kirjasto 4 krs, Topeliuksenkatu 6.
Yhteistyökumppani: Töölön kirjasto

Vanhojen valokuvien Alppila -kierros
ti 22.10. klo 13-15
Aloitus: Naapuruustila 2, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11.
Yhteistyökumppani: Kallion Kulttuuriverkosto

Yliopistorakennuksia vanhoissa valokuvissa -kierros
to 24.10. klo 13-14.30
Aloitus: Opetustila F205, Topelia-rakennus, Unioninkatu 38
Yhteistyökumppani: Taidehistorialliset kävelykierrokset Helsingin yliopistolla

Signe Branderin valokuvien Helsinki -kierros
la 26.10. klo 13-15
Aloitus: Kokous- ja tapahtumatila Kasari, Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16.
Yhteistyökumppani: Helsingin kaupunginmuseo

Kallion elokuvateatterit vanhoissa valokuvissa -kierros
su 27.10. klo 13-15
Aloitus: Auditorio, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11.
Yhteistyökumppani: Kallion Kulttuuriverkosto

Kallion elokuvateatterit vanhoissa valokuvissa -kierros
ke 30.10. klo 13-15
Aloitus: Leijasali, Kumppanuustalo Hanna, Sturenkatu 12.
Yhteistyökumppani: Kallion Kulttuuriverkosto, Kumppanuustalo Hanna

Linkkejä:
Ajapaik-sivusto: https://ajapaik.ee
Ajapaik-sovellus: https://play.google.com/store/apps/details?id=ee.ajapaik.android 

Kuvat: Pohjoisesplanadi vuonna 1912. Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo. Pohjoisesplanadi vuonna 2019. Mojo Erämetsä.