Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2021

Ilmapiiri ja käytöstavat

Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää artikkeleita, kyselimme blogissa 28.1.2021. Vastausten lukumäärä ei ollut iso, mutta sisältö sitäkin arvokkaampi. Kiitos niistä! Tässä jatkoajatuksemme ja johtopäätöksemme.

1. Wikimedia Suomi ry:stä riippumatta Wikimedia Foundation on tänä vuonna julkaissut uuden Code of Conduct-version. Toimimme sen mukaisesti. 

Tarkemmin sanottuna: Tämä säännöstö on voimassa, se koskee myös suomenkielistä Wikipediaa. Meidän tulee noudattaa sitä. 

Edelleen hieman avointa on kuka käytännössä tekee mitä, jos yksittäinen muokkaaja ei noudata ohjeita.

2. Saamamme palaute liittyy ennen kaikkea uusien ja vanhojen muokkaajien väliseen kunnioittamiseen

Hieman yksinkertaistaen, muutamia väittämiä on tullut esille.

2a. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhat tekevät omia muokkauksia perustelematta niitä kattavin lähtein, mutta samalla hylkäävät uusien muokkauksia viittaamalla lähteiden puuttumiseen.

Vastauksemme tähän on, että säännöt koskevat kaikkia. Konkareilla on vastuu toimia esimerkillisesti.

2b. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhojen muokkaajien asenne on usein ylimielinen.

Vastauksemme tähän on myös, että säännöt koskevat kaikkia. Tietenkin asenteen ylimielisyys on aina tulkinnan varainen asia. Mutta tulkinta ei todellakaan aina ole konkariylläpitäjien puolella. Näiden mahdolliset asenneongelmat johtavat voivat johtaa ylläpito-oikeuksien poistamiseen, vaikka tilastot näyttävät, ettei poistoja helpolla tehdä. 

2c. Sekä uudet että vanhat muokkaajat väittävät vastapuolen sättivän

Vastauksemme tähän on edelleenkin, että säännöt koskevat kaikkia. Ymmärrämme, että uuden käyttäjän kannalta ylläpito-oikeuksia omaava vanha käyttäjä on valta-asemassa, ja jos palaute tuntuu ylimieliseltä, on inhimillistä että turhautuneisuus näkyy uuden käyttäjän vastauksessa. 

Vetoamme tässä kaikkiin osapuoliin: Lukekaa käytösohjeet. Toimikaa niiden mukaan. Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Motivoikaamme toisiamme!

Lopuksi muutamia otoksia Wikimedia-säätiön Code of Conductista, eli suomeksi ”yleiset eettiset ohjeet”:

2 – Toivottu käyttäytyminen

Jokainen wikimedisti on vastuussa omasta käyttäytymisestään riippumatta siitä, onko hän uusi tai kokenut muokkaaja, yhteisön toimihenkilö tai jäsenorganisaation tai Wikimedia-säätiön hallituksen jäsen tai työntekijä.

Kaikissa Wikimedian projekteissa, toimintaympäristöissä ja tapahtumissa käyttäytyminen perustuu kunnioitukseen, ystävällisyyteen, kollegiaalisuuteen, solidaarisuuteen ja hyviin tapoihin. Tämä koskee kaikkia tekijöitä ja osallistujia, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisten tekijöiden ja osallistujien kanssa tekemättä oletuksia iän, henkisen tai fyysisen vamman, fyysisen ulkonäön, kansallisen, uskonnollisen, etnisen ja kulttuurisen taustan tai kastin, sosiaalisen luokan, kielen sujuvuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen tai uran perusteella. Emme myöskään tee poikkeuksia Wikimedia-projekteissa tai -liikkeessä tehtyjen suoritusten, taitojen tai aseman perusteella.

2.1 – Keskinäinen kunnioitus

Odotamme kaikkien wikimedistien kunnioittavan toisiaan. Kommunioidessamme ihmisten kanssa Wikimedian online- tai offline-ympäristöissä kohtelemme toisiamme keskinäisellä kunnioituksella.

Tämä sisältää muun muassa seuraavat:

  • Harjoittele empatiaa. Kuuntele ja yritä ymmärtää, mitä Wikimedian muokkaaja haluaa sinulle sanoa. Ole valmis haastamaan ja mukauttamaan omaa kantaasi, odotuksiasi ja käyttäytymistäsi wikimedistinä.
  • Oleta hyvää tahtoa ja osallistu muokkaamiseen rakentavasti. Osuutesi tarkoitus on parantaa projektin tai työn laatua. Anna ja vastaanota palautetta ystävällisesti ja hyvässä tahdossa. Kritiikkiä tulisi antaa herkällä ja rakentavalla tavalla. Kaikkien wikimedistien tulisi olettaa, ellei todisteita muusta ole, että muut ovat yhteistyössä parantamassa projekteja, mutta tätä ei tulisi käyttää oikeuttamaan vahingoittavia lausuntoja.

2.2 – Huomaavaisuus, kollegiaalisuus, keskinäinen tuki ja hyvä käytös

Pyrimme seuraaviin tapoihin:

  • Huomaavaisuus ilmenee käytöksessä ja puheessa ihmisten, myös tuntemattomien, kesken.
  • Kollegiaalisuus on sitä ystävällistä tukea, jota yhteisiin ponnisteluihin osallistuvat ihmiset antavat toisilleen.
  • Keskinäinen tuki ja hyvä käytös tarkoittavat vastuun ottamista aktiivisesti siitä, että Wikimedia-projektit ovat tuottavia, miellyttäviä ja turvallisia ympäristöjä olla ja osallistua Wikimedian missioon.

Tähän sisältyy muun muassa

  • Mentorointi ja valmennus: Auttaa uusia tulokkaita löytämään tiensä ja hankkimaan olennaiset taidot.
  • Kanssamuokkaajien tukeminen: Anna heille apua, kun he tarvitsevat tukea ja puhu heidän puolestaan, kun heitä kohdellaan huonommin kuin mitä Eettisissä ohjeissa odotetaan osallistujien käytökseltä.

Tunnista ja anna tunnustusta osallistujien tekemälle työlle: Kiitä heitä heidän antamastaan avusta ja työstä. Arvosta heidän vaivannäköään ja anna tunnustusta aina kun se on aiheellista.

Kun some tuli taloon

Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International

Se vaikuttaa lukemisen tapoihin, lapsiin ja nuoriin, terveyden edistämiseen, vuorovaikutuksen uusiin muotoihin, organisaation maineriskeihin ja ostokäyttäytymiseen. Sen mahdollisuuksia tutkitaan kodin, koulun ja kunnan viestinnässä.

On tutkittu sen käyttöä ehdokkaiden ja kansalaisten poliittisessa käyttäytymisessä vuosien 2003–2015 eduskuntavaaleissa. Sillä on vaikutus varusmiesten mielipiteisiin ja asenteisiin, sekä sen markkinointiviestintäkanavilla on vaikutus kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen.

Tämä oli vasta pientä alkua, kun googlasin sosiaalisen median vaikutuksesta. Mutta tämäkin oli tarpeeksi, jotta vakuuttuisi siitä, että some on kaikkialla ja joka paikassa. Siitä on tullut osa mediaa ja me olemme tulleet osaksi sitä.

Mutta vaikuttaako some internetin suosittuun toimijaan, Wikipediaan? Kyllä, some rämpii sinnekin. Se hiipii Wikipedian artikkeleiden keskustelupalstoille, vyöryy käyttäjäsivuille ja täyttää Kahvihuoneet pitkillä, vaikeasti luettavilla ja tolkuttoman huonosti määritellyillä ongelmilla. Se tarkoittaa syvällisiä käyttäytymiskeskusteluja, provosointia, suuttumista, trollaamista, besserwisseröintiä, härnäämistä, kyynisiä asenteita, cancel-kulttuuria.

Some-ajan Wikipedialta odotetaan… äh, sosiaalisuutta. Ei riitä, että olet kiinnostunut vain artikkelien kirjoittamisesta. Tietosanakirjan muokkaajan on varattava aikaansa yhä enemmän pitkiin keskusteluihin, jaaritteluihin ja jorinoihin. On oltava jotain mieltä, nähtävä, katsottava, kieltäydyttävä, tuomittava tai kannatettava. Some on osallisuutta ja osallistumista, mutta eikö se vaikuta joskus enemmänkin saalistamiselta?

Mediajättien joukossa

Esittelen joskus Wikipediaa ja sen ympärille liittyviä Wikimedian tietojärjestelmiä sanomalla, että Wikipedia on vähän kuin Twitter, Youtube tai Facebook. Mutta sitten yritän selostaa, että Wikipedia on erilainen internetin jättiläinen. Toisin kuin Twitter, Youtube ja Facebook, Wikipedia ei kerää ja myy tietoja käyttäjistään. Se ei tuota voittoa. Sen sivuilla ei mainosteta muuta kuin omia projekteja.

Sen artikkelit, teksti, kuvat ja videot tallennetaan avoimilla lisensseillä, joita kutsutaan myös vapaiksi lisensseiksi. Se kutsuu itseään vapaaksi tietosanakirjaksi. Se tarkoittaa sekä vapautta kaupallisuudesta, että ilmaisuutta. Meille suomalaisille ilmainen tieto ei ehkä sano paljonkaan, mutta monille kaukaisissa maissa asuville se on painava tosiasia.

Wikipedia perustuu lähes kokonaan vapaaehtoisiin muokkaajiin. Sen logo, joka on maapallon muotoinen, hieman keskeneräinen palapeli, jossa on kummallisia kirjainmerkkejä, on osuva kuva Wikipediasta. Jos osallistuu sen muokkaamiseen, sitä rakentaa pala palalta. Erilaiset merkit kuvaavat sitä, että sitä julkaistaan yli kolmella sadalla kielellä.

Wikipedisti Keski- ja Itä-Euroopan wikimedistien ja wikipedistien
tapaamisessa Dilijanissa Armeniassa kesällä 2016. CC-BY-SA-4.0

Hetken ilo vai rakenteinen tieto?

Muistan internetin alkuajan, jolloin lausuttiin juhlallisesti sanat World Wide Web ja uneksittiin kohta kaikkialle ulottuvasta tiedon valtaväylästä: Information Superhighway. Sen piti olla järjestelmä, josta jokainen pääsisi kaikkialle ja kaikkeen tietoon. No, netistä tuli kaikkea muuta, siitä tuli tiedon sekasotku, öykkäröinnin, valetiedon, harhojen ja hörhöjen näyttämö.

Wikipedia syntyi muutamia vuosia ennen nykyajan muita somejättejä. Samoihin aikoihin syntyivät blogit ja podcastit, joka olivat osa 2000-luvun alun liikehdintää, jossa oli itse tekemisen, DIY:n ja kansalaisjournalismin henki.

Wikipedian vahvuus perustuu paljolti juuri siihen, että se pystyy organisoimaan, jäsentämään ja tekemään tiedon löydettäväksi. Wikipedian rakenteinen tieto on antiteesi sosiaalisen median kertakäyttöiselle sisällölle ja subjektiivisuudelle, sen ruokkimalle egosentrisyydelle, itseilmaisuun perustuvalle minäkeskeiselle maailmalle.

Jos Google, Facebook ja Twitter ovat maailman suurimpia mainostoimistoja, Wikimedia puolustaa paikkaansa maailman suurimpana tiedonvälitystoimistona. Kun muut sosiaalisen median jättiläiset keräävät rahaa itselleen, Wikipedia välittää tietoa, jonka on oltava hyödyksi sen lukijoille.

Sosiaalinen media on hetken ilo. Tieto Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä tulee ja menee, mutta Wikipediassa se jää. Sen koko rakenne on suunniteltu sellaiseksi, että tietoa on helppo löytää. Sitä tukee Wikidata, joka on taustalla toimiva tietokanta, sekä Commons, jossa tallennetaan ja organisoidaan kuvia, videoita ja muita dokumentteja.

Kaikkia tarvitaan

Wikipedia pyrkii neutraalisuuteen ja sitä odotetaan myös sen muokkaajilta. Inklusiivisuuden, siis mukaan ottavuuden pitäisi luonnehtia sen ympärillä puuhaavia. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia tarvitaan, mutta vandaalit torjumme tehokkaasti.

Wikipedia ei voi välttää sosiaalisen median tapojen, kielen ja asenteiden hakeutumista sen keskustelupalstoille. Mutta sen muokkaajat voisivat ehkä miettiä joskus toimintansa lopullisia tarkoitusperiä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori