Kutsu Wikimedia Suomen kevätkokoukseen

Wikimedia Suomi ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 30.5.2016 klo. 18.00 Open Knowledge Finlandin toimistossa, osoitteessa Caloniuksenkatu 9 D 64, 00100 Helsinki. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Tässä linkki Hangout-etäosallistumiseen: https://hangouts.google.com/hangouts/_/pvezv4ckchpwvetu6yhxxucn2ea

Sääntömääräisen kokousohjelman lisäksi esitetään yhdistyksen hallituksen laajentamista. Hallitus esittää uudeksi hallituksen jäseneksi Maija Ekosaarta. Jos sinulla on kokoukseen liittyen jotain kysyttävää, voit laittaa sähköpostia puheenjohtajalle (heikki.kastemaa AT saunalahti.fi).

Kokouksen jälkeen keskustellaan aiheesta maisemanvapaus eli Freedom of Panorama. Tarkoituksena on saada selvitys Ruotsin Wikimedian suhtautumisesta ja tilanteesta julkisten taideteosten kuvien julkaisemisessa.

Ja sen jälkeen jatkoille voi osallistua myös jossain läheisessä kuppilassa Open Knowledge Finlandin samanaikaisesti pidettävän vuosikokouksen osallistujien kanssa.

1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Päätetään hallituksen täydentämisestä.
8. Käsitellään muut mahdolliset asiat.
9. Päätetään kokous.

Tervetuloa ja tapaamisiin!
Heikki Kastemaa,
puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
puh. 050 356 3827

Berliinin Wikimedia konferenssi 2016

Raportti Wikimedia Deutschlandin järjestämästä Wikimedia konferenssista 22.-24.4. 2016 Berliinissä. Wikimedia Suomesta osallistuivat Minna Turtiainen ja Heikki Kastemaa. Konferenssiin osallistui 190 henkilöä 78 erilaisesta liikkeeseen liittyvästä organisaatiosta.

Parveer Grewal osallistui Berliinin konferenssiin

Parveer Grewal, Punjabi Wikimedians, Punjab, Intia.

Vaikuttavuus pääteema

Konferenssin pääteema oli vaikuttavuuden käsite, miten se koskee Wikimedia-liikettä ja miten vaikuttavuutta toteutetaan ja arvioidaan. Alustuksissa ja puheenvuoroissa vaikuttavuutta käsiteltiin onnistumisen, tehokkuuden, työn laadun, yhteisön tavoittamisen ja työn oikeutuksen kannalta.

WP_20160422_14_08_31_Pro-1

Minna Turtiainen vaikuttui WikimediaDE -säkkituoleista. Kuva: Heikki Kastemaa.

Esimerkiksi Wikidatan merkittävin vaikutus lienee, että se tekee jaetun datan luotettavammaksi. Ajankohtaisia ovat datakumppanuudet ja joita eri puolilla etsitään. Projekteissa on vastattava siihen, miksi lisätä dataa Wikidataan? Mitä kertoa instituutioille siitä? Wikidata vaikuttaa siten, että yhä useammat ihmiset näkevät tiedot, kehittää avointa tietoa, lisää liikennettä verkkosivuillamme, sekä tekee datan käytettävämmäksi itselle ja muille. Minna kertoi Wikimedia Suomen ja Ylen yhteistyöstä, että Yle merkitsee uutiset Wikidata nimikkeillä. Istunnossa noteerattiin asia innostuksella.

Wikidata chatti 

Wikimedia-liikkessä paljon kritisoitu tulosten globaali mittausjärjestelmä (Global Metrics) puhutti eräässä istunnossa. Todettiin muun muassa, että WM Foundationin strategiset tavoitteet eivät saa toimia lopullisena viitekehyksenä liikkeen tulosten arvioinnissa ja ymmärtämisessä. Toiminnan vaikuttavuutta on käsiteltävä laaja-alaisesti, kapasiteetin arvioinnin luominen vie kauan aikaa ja vaatii jatkuvaa huomiota ja kertausta.

Jaostotoiminta

Wikimedia Ukraina esitteli kasvuprosessia pienestä jaostosta menestyksekkääksi. Vuonna 2010 käynnistynyt jaosto toimi aluksi nollabudjetilla. Kahta vuotta myöhemmin budjetti oli 14 500 US$. 2015 yhteisö palkkasi ensimmäisen työntekijän (tiedottaja/PR). Jaosto sanoi oppineensa, että hallituksen pitää vastata strategiasta, eri yksityiskohtiin puuttuvasta johtamisesta. Hallitus vastaa, mutta asiantuntemus ja työ delegoidaan.

Jaosto eritteli vapaaehtoistyön hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä he pitivät sitä, että vapaaehtoisille ei makseta, he ovat motivoituja, tietävät miten asiat tehdään ja he voivat työskennellä uutterasti. Huonoina puolina on se, että vapaaehtoisten deadlineja on vaikea saada pitäviksi, he saattavat äkkiä jättää asioita hoitamatta, eivätkä he hoida tylsiä asioita säännöllisesti.

Lightning talk”

Wikimedia_Conference_2016_043-1

Lightning Talkia pitämässä. Kuva: Wpedzich.

Osallistuin konferenssiin pitämällä lyhyen (viisi minuuttia) ”lightning talkin” aiheesta “Wikipedia: Mitä siinä on minulle?” Yritin vakuuttaa kuulijani siitä, että Wikipedia-liikkeessä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Huomio kohdistetaan itse Wikipedian ja sen sisarhankkeiden parantamiseen ja yhteistyökumppaneihin, sekä toiminnan tuloksiin. Esimerkiksi Wikipedian muokkaustapahtumia suunniteltaessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin vapaaehtoisiin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Mitä muokkaajat ja kirjoittajat saavat irti Wikipedian muokkaamisesta? Wikimedian koulutusajatus perustuu paljolti anglosaksiseen behavioristiseen kasvatus- ja koulutusfilosofiaan, jossa tarkastellaan pääasiassa toiminnan tuloksia ja ulkoisia piirteitä. Toiminnan motiivien arviointi on jäänyt vähemmälle.

Miten tästä eteenpäin WMF?

Istunnossa ”How to move forwards?” aloitettiin Wikimedia Foundationissa tapahtuvien ongelmien erittely moderoidulla keskustelulla aiheesta, josta käytettiin sanaa “conflict”.

Aiheen taustalla oli Wikimedia Foundationissa tapahtuneet erimielisyydet, jotka kärjistyivät ja johtivat säätion toimitusjohtajan eroamiseen maaliskuussa 2016. Säätiön hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Katherine Maherin.

Säätiöön enemmän tai vähemmän eri aikoina sidoksissa olevat henkilöt kertoivat kokemuksistaan ja suhteestaan konfliktiin. Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä avuttomaan, turhautuneisuudesta pettyneisyyteen. Kysyttiin vieroittaako konflikti ihmisiä toiminnasta. Arvosteltiin aihetta koskevan viestinnän sattumanvaraisuudesta. Eräs osallistuja sanoi, että tilanne on aiheuttanut epävarman toimintailmapiirin, kun ei tiennyt onko joku sanonut jotain virallisesti tai epävirallisesti.

Avointa keskustelua pidettiin hyvänä ja erikoisena, koska niin monet yhteisöt nykyisin yrittävät piilottaa avoimuuttaan. Eräs säätiön työntekijä luonnehti tapahtumaa sanalla ”kriisi” ja sanoi tunteneensa olonsa eristyneeksi kriisin aikana. Wikimedialiikkeessä on kuitenkin valtavasti sosiaalista pääomaa, hän sanoi.

Wikimedia_Conference_2016_–_Group_photo_2

Konerenssi kokoontui pihalle yhteiskuvaan. Kuva: Jason Krüger.

Istunnossa pohdittiin, miten luottamusta voidaan luoda, miten yhteisön ja säätiön henkilökunnan väliseen suhteeseen voidaan saada parannusta? Istunnossa ei esitetty konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

WMF:n työntekijän Asaf Bartovin mukaan ongelmana on, että ongelmallisia aiheita ei aina ole otettu tapaamisten aiheiksi. Paralyysi johtuu siitä, että yhteisö ei ole niitä selvittänyt ja odotuksiin on saatava selvyyttä. Mandaatteja on saatava selkiytettyä.

Hän kysyi, miten toimimme ja arvioimme asioita vertaisina ja suhtaudumme toisiimme vertaisina, miten ratkaisemme asioita yhteisöllisesti?

Säätiön toimintarakenteeseen ehdotettiin perustettavaksi neuvoa-antava komitea.

Kysyttiin, kuka huolehtii uusista Wikipedian muokkaajista? Säätiön tiedonvälitystä kritisoitiin heikoksi, asioita on vaikea löytää. Kaivattiin selkeyttä siihen, mihin ollaan menossa.

Glam-toiminnasta

WP_20160422_14_20_05_Pro-3

Konferenssi työskentelee. Kuva: Heikki Kastemaa.

Glam -toiminnan edistämistä koskevassa istunnossa todettiin esteinä olevan, että yhteistyöinstituutioissa ei tunneta Wikipedian ja Wikimedian taustaa, asiantuntijaroolia ei haasteta, eikä ymmärretä, että vapaaehtoiset eivät ole ilmaista PR-väkeä. Instituutiot ovat tottuneet saamaan sisällöistä rahaa ja niillä on omistava asenne lisensseihin. Toimintatavoiksi esitettiin viikonlopun valokuvasafareja, opastettuja kierroksia, puheenvuoroja ja muokkaustapahtumia. Ideana että erilaiset ihmiset työskentelevät yhdessä. Yhteistyökumppaneille voi tarjota esimerkiksi lisenssityöpajoja tai koulutustarjouksia henkilökunnalle. WikiGLAM roolista todettiin, että se on surkea, eikä sitä voi suositella.

Erillistapaamisia

Wikimedia Suomen edustajien kanssa keskusteltiin erillistapaamisissa muun muassa seuraavista asioista:

*Winifred Oliffin ja Ido Ivrin tapaamisessa todettiin Simple APG toiminta-avustuksemme tila, jossa komitean jäsenet kysyvät tarkennusta yksityiskohtiin. (avustus myönnettiin täysimääräisenä 2.5.)

*Wikimedia Suomea pyydettiin osallistumaan Wiki loves Earth projektiin, jossa ideana on kutsua ihmisiä kuvaamaan luonnonsuojelualueita. -31.5. tai 1.6.-30.6. lataamalla kuvia Commonsiin.

WLE_WMCON_2016-1

*Jaostoa pyydettiin osallistumaan Wiki Loves Monuments projektiin. Totesimme ongelmana olevan ”monument” -sanan ja sen suomenkielisen vastineen erilaisuuden. Ehdotimme, että yritämme laatia luettelon aiheesta Luettelo monumenteista Suomessa.

*Osallistuminen CEE Springiin. Yhteisöön tarvitaan joku hyvä projektiesimerkki Wikidatasta. Voisiko Suomen Wikidata projekti olla tällainen?

*Erillistapaamisessa konferenssin pohjoismaisten ja baltialaisten pohdittiin mahdollisuutta perustaa pohjoismais-baltialainen yhteistyöelin. Läsnä olivat : Ole Palnatoke Andersen (DK), John Andersson (SE), Mattias Blomgren (SE), Mārtiņš Bruņenieks (LV), Astrid Carlsen (SE), Heikki Kastemaa (FI), Eva Lepik (EE), Jorid Martinsen (NO), Hogne Neteland (NO), Bengt Oberger (SE), Sven-Erik Soosaar (EE), Kaarel Vaidla (EE), Simon Studinski (DK), Anna Troberg (SE) ja Minna Turtiainen (FI).

VisitCopenhagen oli esittänyt jonkun kansainvälisen Wikialan tapaamisen järjestämistä Kööpenhaminassa. Todettiin, että Pohjoismaiden ja Baltian välillä on liian vähän yhteistyötä. Kokemusta kansainvälisten tapaamisten järjestämisestä eniten Virolla (CEE tapaaminen 2015). Asiaa käsiteltävä jaostojen hallituksissa: tarvitsemmeko Nordic-Baltic yhteistyöelimen? Perustetaanko yhteinen postituslista ? Yhteistyöllä olisi oltava tuotosta sisältötasolla, pelkkä tapaaminen ei riitä. Ideaa voisi esitellä myös Hack4Nordenin piirissä. Myös yhteisen kalenterin perustamista ehdotettiin, jotta voitaisiin seurata toisten tapahtumia.

Tapaamisessa keskusteltiin Ruotsin tekijänoikeustilanteesta, josta tuli Ruotsin korkeimman oikeuden päätös huhtikuussa. Wikimedia Ruotsi neuvottelee asiasta juristinsa kanssa. Aikaa toiminnan suunnittelulle on, koska korkein oikeus palauttaa tuomion aluetuomioistuimelle. Eräs vaihtoehto on yrittää muuttaa Ruotsin lakia.

Wikimedia_Conference_2016_–_Thursday_&_Friday_–_74-2

Konferenssin tärkein verkostoitumisen foorumi oli Wikimedia DE:n toimistossa sijaitseva ruokasali.  Kuva: Jason Krüger.

*Tapaamisessa virolaisten kanssa suunniteltiin Kumu-hanketta. Otetaan yhteys Kumuun ja kysytään olisivatko kiinnostuneita glam-aiheisesta tapahtumasta. Ideana kaksivaiheinen tapahtuma, jossa ensi Viron valtion taidemuseon henkilökunnalle suunnattu koulutustilaisuus: mitä ovat Wikimedia ja Wikipedia, mitä ovat glam-tapahtumat ja mitä ovat Wikipedian muokkaustapahtumat. Seuraavaksi suunnitellaan käännöstyöpaja, jossa kehitellään artikkeleita kielillä viro, englanti, venäjä ja suomi, (jotka ovat Kumun tiedotuskieliä). Kartoitettava keskeisiä alan artikkeleita ja hankittava kääntäjiä. Virossa kehitettyä Minority Translate-käännösohjelmaa voisi käyttää. Ajoitus esim. syksy 2016.

*Tapaamisessa Wikimedia SE:n puheenjohtajan Mattiaksen kanssa hän kysyi Suomen ruotsinkielisten wikipedistien tilanteesta, johon en osannut vastata mitään. Hän oli saanut selville että ainakin neljä Suomessa asuvaa muokkaa WPSE:tä. Suomen ruotsinkielisille wikipedisteille voisi järjestää vapaamuotoisen tapaamisen ja yrittää heidän verkostoitumistaan. Mattias ottaa selville ketkä Suomesta päivittävät ruotsinkielistä Wikimediaa. Kysytään SLS / Tove Ørsted yhteistyökumppaniksi ja aloitetaan 100 naista Wikipediaan -tapahtuman ruotsinkielisen verkoston kautta.

*Minna tapasi myös Ruotsin puheenjohtajan Mattiaksen, joka kertoi Wikimedia SE:n osallistumista Göteborgin kirjamessuille. Osaston sijainti on sisääntuloreitillä, jossa tiskillä jaetaan messukarttaa (ihmiset saa tiedon etsimästään Wikimedian kautta), WM brosareita. Osastolla on läppäreitä, joilla opastetaan Wikipedian käyttöön ja päivittämiseen.

*Säätiön hallituksen jäsenen valinnasta käytiin keskustelu. Ehdokkaana on kymmenen henkilöä. Wikimedia Suomen hallituksen pitäisi ottaa kantaa asiaan.

*Freedom of Panorama -tilanteesta oli erillispalaveri Dimi Dimitrovin johdolla. Siinä käsiteltiin ajankohtainen tilanne Ukrainassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Virossa.

Yhteenvetoa

Wikimedia-liikkeessä käytetään sanoja ”affiliate” ja ”community” varsin erittelemättömästi ja riippuen kunkin puhujan positiosta. WMF:n ongelmat tuntuivat ainakin minulle varsin kaukaisilta, kun omassa toiminnassammekin on pohdittavaa. Konferenssin aikataulutus oli erinomainen, koska istuntoja ei ollut liikaa ja niiden ulkopuolella oleville tapaamisille, joko sovituille tai spontaaneille, oli jätetty aikaa. Itse koin saavani eniten irti juuri näistä usein sattumalta syntyneistä tapaamisista. Tapaamiset ja yhteistyö pohjoismaisten ja virolaisten kollegoiden kanssa oli konferenssin paras anti.

posteri

Wikimedia Suomen posteri.

 

Yle

Yle <3 Wikidata

Wikipedia and public service broadcasters have quite a similar mission. We both provide information for the public. One project is encyclopedic by its nature, the other journalistic. But both strive to document the world, as it was yesterday, as it is today and as it unfolds towards the future.

The Finnish Broadcasting Company, Yle, has since April 1st 2016 tagged our online news and feature articles with concepts from Wikidata. This was a rather natural next step in a development that has been ongoing within Yle for several years now. But it is still an interesting choice of path for a public service media company.

With linking journalistic content and the wiki projects to each other in machine-readable format, we hope to gain win-win situations where we can fulfill our missions even better together.

Why Wikidata?

The short answer to why is, because Freebase is shutting down. We have since 2012 tagged our articles using external vocabularies. The first one we used was the KOKO upper ontology from the Finnish thesaurus and ontology service Finto. KOKO is an ontology that consists of nearly 50 000 core concepts. It is very broad and of high semantic quality. But it doesn’t include terms for persons, organizations, events and places.

Enter Freebase. We originally chose Freebase it 2012 quite pragmatically over the competition (Geonames, Dbpedia and others) mainly because of its very well functioning API interface. When Google in December 2014 announces that it would be shutting down Freebase we had to tackle this situation in some way.

The options were either to use Freebase offline and start building our own taxonomy for new terms, or to find a replacing knowledge base. And then there was the wild card of the promised Google Knowledge Graph API. The main replacing options were DBpedia and Wikidata, no other could compete with Freebase in scope.

Some experts said that the structure and querying possibilities in Wikidata where subpar compared to DBpedia. But for tagging purpose, especially for the news departments, it was far more important that new tags could be added either manually by us ourselves or by the Wikipedians.

During 2015 there really seemed to be a lot of buzz going on around Wikidata and inside the community. And when we contacted Wikimedia Finland we were welcomed with open arms to the community, and that also made all the difference. (Thank you Susanna Ånäs!) So with the support of Wikimedia and with their assurance that Yle-content fulfilled the notability demand we went ahead with the project.

Migration

In October 2015 we had tagged articles with 28 000 different Freebase concepts. Out of those over 20 000 could be directly found with Freebase-URIs in Wikidata. For the additional part, after some waiting for the promised migration support from Google, we started to map these together.

We got help from Wikidata to load them up to the Mix’n’match-tool. (Thank you Magnus Manske!) And mapped an additional 3800+ concepts. There are still 3558 terms unmapped at the time of writing, so please feel free to have a go at it.  https://tools.wmflabs.org/mix-n-match/?mode=catalog&catalog=116#the_start

Mix and Match-tool.

Mix and Match-tool.

At the time of transition to Wikidata in April 2016 our editors had been very diligent and managed to use 7000 more Freebase concepts. So the final mapping still only covered around 72% of the Freebase terms used. But as we are using several sources for tagging, this is an ongoing effort in any case, and not a problem for our information management.

Technical implementation

We did the technical integration of the Wikidata annotation service in our API-architecture at Yle. Within it we have our “Meta-API” that gathers all the tags used for describing Yle-content. When the API is called it returns results from Wikidata, KOKO and a third commercial source vocabulary we are using. Since those three vocabularies overlap partially they need to be mapped / bridged to each other (e.g. country names can be found in all three sources). The vocabulary is maintained under supervision of producer Pia Virtanen.

The API-call towards Wikidata returns results that have labels in at least Finnish, Swedish or English. Wikidata still lacks term descriptions in Swedish and Finnish to a rather high degree, so we also fetch the first paragraph from Wikipedia to provide disambiguation information to the editors that do the annotation.

The Meta-API is then implemented in the CMSs. For example in the Drupal7 sites widely used within Yle we have an own module, YILD https://www.drupal.org/project/yild, which can be used for tagging towards any external source.


The article featured in the demo video above: http://svenska.yle.fi/artikel/2016/04/15/kerry-usa-hade-ratt-att-skjuta-ner-ryska-plan

The UX encourages a workflow where the editor first inserts the text, and then manually chooses a few primary tags. After that they can by pushing a button fetch automatic annotation suggestions, which returns approximately a dozen more tags. From these the editor can select the suitable ones.

The tags are then used in the article itself, they create automatic topical pages, are used in curated topical pages as subject headings and navigation, and bring together Yle-content produced in different CMSs and organizational units in different languages. They are used in our News app Uutisvahti/Nyhetskollen. And the tags are also printed out in the source code according to schema.org specifications, mainly for SEO.

The opening of Yle’s APIs are on the road map for Yle’s internet development. Once we can provide this metadata together with data about our articles and programs, third party developers can build new and specialized solutions for specific uses and audiences.

One suggested application would be to build a “Wikipedia source finder”. So that if a Wikipedian finds a stub article, they could look up what material Yle has about the topic, and complete the article with Yle as a source.

Wikidata for annotation

We still at the time of writing only have a couple of weeks experience with annotating our content using Wikidata. Compared to Freebase there seems to be far more local persons like artists and politicians, as well as more local places and events.

For breaking news stories the Wiki-community is of great help. In a sense the wiki-community is crowdsourcing new tags. For example events like the 2016 Brussels bombings or the Panama papers leak get articles written very fast after the events have taken place. Thus creating a Wikidata-item, and a tag for us. This also gives the added benefit of a normalized label and description for the events.

In Norway several media companies, including our fellow broadcaster NRK, have initiated collaboration in specifying how important news events could be called in a unified and homogenous way. During the tragic attacks in Norway in 2011 there were over 200 different labels created and used in media for this event during the first day.

Through Wikidata we can normalize this information for all the languages we use, Finnish, Swedish and English. And we have the option to expand to any of the dozens of languages active in the Wiki-projects.

Wikidata and public service

Apart from all the technical factors that fulfil their tasks, there is another side to using Wikidata as well. It feels that the Wiki-projects and public service companies have a lot in common in their ethos and mission, but not too much to be in a competitive relationship.

The web is increasingly a place of misinformation and commercial actors monetizing on user data. It feels in accordance increasingly important to tie independent public service media, to the free-access, free-content information structure built by the public that constitutes the wiki projects. As content becomes more and more platform agnostic and data driven, this strategy seems a good investment for the future of independent journalism.

Hugo Simberg - Haavoittunut enkeli, yksityiskohta

Osallistu Europeana Art History Challengeen!

Europeana ja Wikimedian eurooppalaiset paikallisorganisaatiot järjestävät yhdessä Europeana Art History Challenge -muokkaustapahtuman, jolla juhlistetaan Europeana280-kampanjaa.

Europeana kokoaa yhteen eurooppalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen kulttuuriaarteita ja tällä kampanjalla juhlistetaan uuden Europeanan taidehistoriakokoelman avautumista. Kutakin Euroopan Unionin 28 jäsenvaltiota pyydettiin nimeämään 10 eurooppalaiseen taiteeseen vaikuttanutta teosta. Tapahtuman aikana teoksista kirjoitetaan, käännetään tai parannetaan Wikipedia-artikkeleita kaikille 39 kielelle.

Tapahtuma käynnistyy 15.4. ja jatkuu toukokuun loppuun.

Teosten tiedot on viety valmiiksi Wikidataan, Wikimedia-säätiön tuoreeseen tietokantaprojektiin. Keskitetyn tietokannan kautta erikieliset Wikipedia-artikkelit taideteoksista linkittyvät toisiinsa. Se auttaa kääntämisessä: jos teoksesta puuttuu artikkeli jollain kielellä, sen pohjana voi käyttää artikkelia, joka on jo olemassa jollain toisella kielellä. Projektissa on yli 10 000 taideteos–kieli -paria.

Ohje

  1. Ilmoittaudu! – merkitse itsesi osallistujalistaan ja ala kerätä pisteitä.
  2. Luo uusia artikkeleita Wikipediaan suomalaisista teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 10 pistettä! Voit myös lisätä taiteilijan ja teoksen artikkeliin kaikki parhaat teoskuvat.
  3. Käännä artikkeleita muiden maiden teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 5 pistettä!
  4. Täydennä teoksen tietoja Wikidatassa. Voit myös muokata taiteilijan tietoja tai muuta teokseen liittyvää tietoa. 1 piste lähteen, otsikon tai kuvailun lisäämisestä!
  5. Voita palkintoja!

Lisätietoa Wikidatasta

Tutustu Wikidatan käyttämiseen projektisivuilla Wikidata – Avoin kulttuuridata hyötykäyttöön.

Taideteokset

Suomea edustavat teokset tulevat Kansallisgalleriasta. Kansallisgalleria on lisensoinut 10 teoskuvaa avoimilla lisensseillä ja ne on saatavana avoimesti korkealaatuisina kuvina Wikimedia Commonsissa. Kuvasta on linkki tiedostoon, Wikidata-kohteen linkin löydät kuvatekstistä. Iloista sukellusta eurooppalaiseen taidehistoriaan!

Maria Wiik (1853–1928) Maailmalle, 1889 Wikidata: Q11880306 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen CC BY 4.0

Hugo Simberg (1873–1917) Haavoittunut enkeli, 1903 Wikidata: Q471289 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Valle Rosenberg (1891 – 1919) Istuva nainen (Taiteilijan sisar Ina Rosenberg), 1913 Wikidata: Q20800123 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Ilmari Aalto (1881–1934) Kellot, 1914 Wikidata: Q20792756 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen CC BY 4.0

Yrjö Ollila (1887–1932) Läksyn kuulustelu, 1923 Wikidata: Q20799751 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Väinö Kunnas (1896–1929) Harmaa tanssi, 1928 Wikidata: Q20796266 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Vilho Lampi (1898–1936) Omakuva, 1933 Wikidata: Q20773696 Kansallisgalleria / Janne Tuominen, CC BY 4.0

Tutustu Wikimedia Suomen hallitukseen

Joulukuun syyskokouksessa valittiin tälle vuodelle uusi hallitus. Saimme paitsi uuden puheenjohtajan, myös kaksi uutta hallituksen jäsentä ja ajattelimme, että meidän olisi sopivaa esittäytyä ja kertoa, mitä me Wikimedia Suomi ry:ssä teemme.

11988433_10153267182238250_206824623170660918_nAloitetaan Heikki Kastemaasta, joka on vapaa toimittaja ja kulttuurinavigaattori Viikistä, Helsingistä.

“Kirjoitin ensimmäisen artikkelini Wikipediaan joulukuussa 2005. Olen vuosien varrella tullut vakuuttuneeksi siitä, että Wikipedia on tietoyhteiskunnan erinomainen keksintö. Kun tulin viime vuonna hallitukseen yllätyin siitä, miten paljon muita asioita ja aktiivisuutta Wikiperheen toimintaan liittyy.
Olen hallituksen puheenjohtaja, joka tarkoittaa yhdistyksen hallituksen, ulkoisten ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. Yhdistykssä haluaisin edistää kaikkia niitä näkökulmia, joita Wikimedia tarjoaa. Minua kiinnostaa yleistiedon välittäminen. Haluaisin suunnata suomenkielisen Wikipedian muokkaajia myös Wikien väliseen, interwiki-toimintaan. Ajattelen nykyisin paljon sitä, miten erilaisia asioita Wikipediaa muokatessa voi oppia. Keskustelin vastikään erään toimittajakolleegan kanssa Wikipedian lukemisesta ja totesimme, että Wikipedian lukeminen (kuten kaikki lukeminen) vaatii erityistä tarkkaavaisutta sen suhteen, hyväksyykö lukija tiedon paikkansa pitävyyden. Tuumasimme myös, että tämä lukutapa voi olla myös lukijaa kasvattava ja opettava kokemus.”

teemuHallituksen sihteeri on Teemu Perhiö, poliittisen historian opiskelija Helsingistä.

“Minun vastuullani on selvittää, miten Wikipedian koulutusohjelma voitaisiin käynnistää Suomessa. Haluaisin, että Wikipedia olisi jokaisen projekti; vaikka Wikipedian kirjoittakunta on laaja-alaista, asiantuntevia muokkaajia kaivattaisiin lisää. Jos näet Wikipediassa puutteellisen artikkelin, täydennä sitä rohkeasti. Ilahdun aina kun huomaan jonkun uuden käyttäjän tuottaneen uutta ja laadukasta sisältöä Wikipediaan.”

Toinen uusi kasvo hallituksessa on Minna Turtiainen, kokoelmapäällikkö Gallen-Kallelan Museosta.

“Olen monipuolinen ja helposti innostuva sivistystä edistävämuseoammattilainen, jolla pysyy jakoavain kädessä ja numerot järjestyksessä. En ole mistään kotoisin, olen syntynyt Hämeenlinnassa, asun Vuosaaressa Helsingissä ja käyn töissä Espoossa. Olen edistänyt vapaata ja avointa tietoa museoissa ja muistiorganisaatioissa, ja pyrkinyt luomaan uusia toimintamalleja näiden ympärille. Samalla olen toiminut eri rooleissa Wikimedia Suomen kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Päädyin hallitukseen, sillä Wikimediassa osoitettiin kiinnostusta osaamiseeni. WMFIn hallituksessa vastaan muistiorganisaatioiden kanssa tehtävästä työstä. Käytän apunani pitkän taidemuseouran aikana syntyneitä verkostoja muuallakin GLAM-sektorilla ja tuntemustani alan sisäisistä käytännöistä. Rakennan edeltäjieni luomalle perustalle ja koetan saada aikaan hyviä, jatkossa käyttökelpoisia käytäntöjä. Haluan edistää muistiorganisaatioiden sitoutumista yhteistyöhön Wikimedian kanssa ja auttaa havaitsemaan uusien toimintamuotojen mahdollisuuksia. Ammatillinen tehtäväni on välittää kulttuuriperintö eteenpäin. Wikimedia tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Otin viime viikolla oppijana osaa Pelimuseon wikipajaan, jossa wikipedistienkin luotsaamana toteutetaan aivan uutta museota. Minusta on vaikuttavaa, että museon perusidea asetetaan alusta saakka avoimeksi yhteisölle, johon kaikki voivat liittyä. Toivoisin, että muistiorganisaatiot olisivat entistä laajemmin valmiita asettumaan sisältöjään koskevaan vuorovaikutukseen kaikkien käytettävissä olevilla tavoilla.”

Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat minun lisäkseni Tommi Kovala (varapuheenjohtaja) ja Kimmo Virtanen.

somehelmet2“Minä olen siis Johanna Janhonen, yrittäjä ja someasiantuntija Laukaan Lievestuoreelta, Keski-Suomesta. Olen päivittänyt Wikipediaa vuodesta 2009 lähtien ja kiinnostunut paitsi Wikipediasta myös Wikimedia-liikkeestä. Pidän myös Wikipedia-aiheisia koulutuksia ja pitääkseni itseni ajantasalla siitä, mitä Wikimedian ympärillä tapahtuu, liityin Wikimedia Suomi ry:hyn syksyllä 2013 ja tulin saman tien valituksi myös hallitukseen. Minulla alkoi siis jo kolmas hallitusvuosi. Aiemmin olen toiminut mm. somepäivittäjänä ja viime vuoden olin sihteeri, tänä vuonna vähensin työmäärääni ja olen nyt Wikimedia Suomen tiedottaja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritän huolehtia siihen, että ihmiset muistaisivat kirjoittaa blogiimme ja pitää muutenkin melua siitä, mitä me teemme. Lähetän myös uutiskirjeitä, joissa kerrotaan Wikimediaan liittyviä uutisia meiltä ja muualta, tilaa sinäkin oma kirjeesi ja muista vinkata minulle uutisaiheista. Ja tänne blogiinkin saa tulla vierasbloggaamaan! Viime vuonna olin 8 hallitusjäsenen joukossa ainoa nainen, mikä vastaa hyvin sitä suhdetta, joka naismuokkaajilla on Wikipediassa (naisia on noin 15%). Haluan muokkaajien joukkoon paitsi enemmän naisia, myös enemmän asiantuntijoita, jotka voisivat käyttää työaikaansa muokkaamiseen. Ainoa suomenkielinen tietosanakirja tarvitsee mielestäni lisää päivittäjiä! Naisista puheenollen, ensi viikolla Helsingissä järjestetään Naistenpäivän Wikipedia-talkoot, jonne kaikki ovat erittäin tervetulleita. En pääse paikalle, joten järjestän omat talkoot ja rohkaisen muita vastaavassa tilanteessa olevia tekemään samoin.”

 

Minkälainen on yhteisöllisesti tehty museo?

Mediamuseo Rupriikin tutkija Niklas Nylund ja wikipedisti Jukka Ala-Hynnilä kertovat Suomen Pelimuseon wikiprojektista

Suomen pelimuseo on ensimmäinen Suomeen toteutettava museo, jonka rahoituksesta osa on kerätty joukkorahoituksella, eikä vastaavia löydy juuri ulkomailtakaan. Syyskuun lopussa päättyneeseen joukkorahoituskampanjaan osallistui yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa. Pelimuseo avautuu museokeskus Vapriikissa suunnitelmien mukaisesti ensi vuoden alusta, mutta joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon jo joulukuussa 2016.

Suomen pelimuseon suunnittelutiimillä on nyt kädet täynnä työtä, kun suomalaisten pelien ja pelaamisen monipolvisesta historiasta pitäisi luoda 400 neliön ymmärrettävä museonäyttely, joka puhuttelee paitsi pelien himoharrastajia, myös museokeskus Vapriikin muita kävijöitä. Onneksi pelimuseon tiimillä on apunaan viime vuoden lopussa käyntiin laitettu Wikiprojekti: Suomen pelimuseo, jonka tavoitteena on lähentää museon sisältötyötä ja Wikipediaa toisiinsa. Wikiprojektin kaltainen yhteisöllinen sisällöntuotanto sopii mainiosti myös museota rahoittaneen joukkorahoituksen henkeen.

Pelimuseon taustavoimiin kuuluu Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin ja Pelikonepeijoonit-harrastajaryhmän lisäksi myös Mediamuseo Rupriikki, jolla on jo monen vuoden kokemus Wikipedia-työskentelystä. Rupriikin ensimmäiset Wikipajat järjestettiin 2013 ja sen jälkeen pajoja on järjestetty kerran tai kaksi vuodessa. Rupriikille on alusta asti ollut selvää, että museoiden ja Wikipedian tavoitteet ovat samankaltaisia, niissä kun on kummassakin pohjimmiltaan kyse tieteen popularisoinnista.

Media_Museum_Rupriikki_wikipaja_2015-2 (1)

Wikiprojekti: Suomen pelimuseon ensimmäinen kokoontuminen loppuvuodesta 2015. Kuva: Olimar / CC BY SA 4.0

Rupriikin wikipajoihin osallistuneet ovat olleet alusta asti motivoituneita kirjoittamaan nimenomaan peleistä. Siksi Wikiprojekti: Suomen pelimuseon kaltainen työskentelymetodi tuntui luontevalta tavalta edetä. Uuden wikiprojektin on tarkoitus olla alusta asti säännöllisempää ja museon näyttelytyöhön tiukemmin kytkettyä toimintaa. Museo luovuttaa näyttelytyön yhteydessä löytyvät uudet lähteet ja kuvamateriaalin wikiprojektin käyttöön. Samalla yritetään tunnistaa sellaisia ilmiötason artikkeliaiheita, joiden käsittely voisi muuten olla vaikeaa sekä museolle että Wikipedialle. Näitä voivat olla jutut esimerkiksi kasuaalipeleistä tai peliväkivallasta.

Museonäyttelyssä on mahdollista kertoa uusia asioita suomalaisten pelien ja pelinkehittäjien taustoista, mutta näyttely on tilallisena mediana kuitenkin aina rajallinen. Näyttelyyn ei yksinkertaisesti mahdu kovinkaan monen sadan sanan sepustuksia yhdestä aiheesta. AV-ratkaisuilla voidaan sisällyttää pelattavia pelejä, haastatteluvideoita ja kuvia, mutta niidenkin määrä on lopulta rajallinen.

Wikipediassa voidaan sen sijaan hyvin luontevasti täydentää museonäyttelystä löytyvää tietoa, siellä kun tilaa riittää. Kun museo tekee yhteistyötä Wikimedia Suomen ja wikipedistien kanssa, saadaan laadukkaita ja hyvin toimitettuja juttuja Suomen pelimuseon kannalta kiinnostavista aiheista. QR-koodien tai vastaavan avulla lisätiedot ovat yleisön tavoitettavissa koska vain, vaikkapa älypuhelimellaan surffaten.

Media_Museum_Rupriikki_wikipaja_2015-3

Olimar / CC BY SA 4.0

Näin tiivis Wikipedia-yhteistyö vaatii Suomen pelimuseolta ennen kaikkea uudenlaista työskentelykulttuuria, kuten avoimen tiedon ideaalien hyväksymistä ja näyttelyprojektista ulospäin viestimistä jo varhaisessa vaiheessa. Wikityöskentelyn tueksi olemme jo nyt ehtineet kokoamaan aika vaikuttavan peleihin liittyvän lähdeaineiston, joka täydentyy koko ajan. Aineistoon kuuluu esimerkiksi vanhojen pelilehtien vuosikertoja, miltei kaikki Suomessa julkaistut roolipelit ja ihan uusinta tutkimusta. Lisäksi voimme julkaista vapaan käytön lisensseillä ainakin osia Tampereen museoiden kuva-arkiston mittavasta kuvakokoelmasta. Kuvista löytyy muun muassa herkullisia näkökulmia suomalaiseen pelaamiseen eri vuosisatoina.

Wikiprojektin aikana museo tietysti tarjoaa tilat ja pientä purtavaa vapaaehtoisille. Tämä on pieni hinta siitä, että museosta muodostuu luonteva paikka kokoontua ja synnyttää uutta tietoa. Samalla se on tärkeää myös projektin parissa työskenteleville wikipedisteille, sillä kasvotusten on helpompi keskustella ja suunnitella mistä kannattaa kirjoittaa. Säännöllinen pajatyöskentely museotiloissa on hyvää mainosta tulevalle pelimuseolle ja se on myös hyvä tapa innostaa museokävijöitä mukaan Wikipedian muokkaamiseen. Odotamme innolla mitä wikiprojekti-kokeilu tuo tullessaan.

Niklas Nylund
Mediamuseo Rupriikki

Jukka Ala-Hynnilä
Wikipedia-aktiivi

GLAM-metadata ja pyörän jatkuva uudelleen keksiminen

Kun GLAM päättää avata aineistojaan esimerkiksi wikimedia commonssiin tai wikidataan, on edessä myös sisällöllis-tekninen toteutus. Jos GLAMilla on talon sisällä tarpeeksi osaamista ja aikaa, mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Usein jompikumpi tai molemmat kuitenkin puuttuu.

Yksi mahdollisuus on se, että löytyy vapaaehtoinen tekijä, joka muokkaa datan ja vie sen haluttuun avoimen tiedon ympäristöön. Ongelma on siinä, että yleensä tästä prosessista ei kerry mitään tietoa GLAM-organisaatiolle päin. Tekijä on “musta laatikko”, joka maagisesti toimii aineiston kanssa ja pullauttaa ulos tuloksen. Seuraavalla kerralla ollaan taas lähtötilanteessa.

Asia on vielä kehnompi, jos ajatellaan että seuraavalla kerralla tuo “musta laatikko” ei olekaan käytettävissä. Ratkaisut ovat “hack until it works” -tyylisiä eikä niitä yleensä dokumentoida mitenkään. Siispä seuraava tekijä aloittaa taas alusta. Mihinkään ei kerry tietoa siitä, miten mikäkin aineiston vapautus on käytännössä tehty.

Metapipe

GLAM-massalatausprojektissa yritetään ratkoa ongelmaa. https://fi.wikimedia.org/wiki/GLAM-massalatausprojekti

Työnimellä Metapipe kulkevan ohjelmiston ajatus on luoda alusta, jossa GLAMit, vapaaehtoiset sisällön muokkaajat ja skriptien kirjoittajat voisivat toimia yhdessä. Jos tämä kuulostaa liian harmoniselta, niin sitten ainakin niin, että syntyy yhteistä dokumentaatiota siitä miten kukin aineistojaan on käsitellyt.

Perusajatuksena on yksi tiedosto kuvaa mitä kaiken sen mitä aineistolle piti tehdä, jotta se saatiin siirrettyä esimerkiksi wikidataan tai commonssiin. Tämä tiedosto ei kuitenkaano ole pelkkä kuvaus, vaan se on toimiva ohjelma, jota voi hyödyntää muissa samankaltaisissa projekteissa.

nodes2
Metapipen graafisen noodi-pohjaisen käyttöliittymän mockup.

Käyttäjän näkökulmata metapipe on graafinen työkalu, jossa rakennetaan haluttu lopputulos palikka (node) kerrallaan. Käyttäjät voivat katsoa muiden palikoita (nodeja) ja myös tarvittaessa käyttää niitä.

Ohjelmoijan näkökulmasta metapipe on kokoelma *muokattavia* javascript -funktioita, jotka on yhdistetty toisiinsa tietyllä tavalla. Ohjelmoija voi luoda uusia palikoita (nodeja) käyttäjille.

Projekti on suunnitteluvaiheessa ja kokeiluversioita pyritään luomaan heti kun mahdollista palautteen saamiseksi.