Wikipedia täydentyy Suomen kulttuuriperintökohteilla – maailman suurin valokuvauskilpailu ensi kertaa Suomessa!

Alla Museoviraston 16.6. julkaisema tiedote. Nyt kaikki vaan kamera käteen ja kuvaamaan!

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa. Maailman suurimmassa valokuvauskilpailussa osallistujat kuvaavat maansa kulttuuriperintökohteita, ja kansallisen kilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun. Kilpailun myötä Wikipedia rikastuu uusilla valokuvilla ja artikkeleilla.

Kilpailun järjestävät Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto, joka arkistoi valikoidun otoksen kuvia kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010, ja sen tarkoituksena on tuoda osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi keräämällä siitä kuvia.

Kuvat on tallennettava kilpailun nettisivujen kautta 1.-30.9.2017 välisenä aikana ja ne tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi.

Osallistujia varten on koottu valikoima kulttuuriperintökohteita, joita kilpailussa kannustetaan erityisesti kuvaamaan. Valikoimassa ovat mukana muun muassa Suomenlinna, Punkaharju ja Suomussalmen Värikallio. Kilpailuun voi osallistua myös kuvaamalla mitä tahansa muuta kiinnostavaa kohdetta, joka löytyy Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi tai valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen palvelusta www.rky.fi.

”Museovirastolle on tärkeää olla mukana kilpailun järjestämisessä, jotta tieto Suomen upeista kulttuuriperintökohteista täydentyy ja saavuttaa ihmisiä yhä laajemmin. Wikipedia on tähän mitä oivallisin kanava”, yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

Osallistuminen

  1. Katso kuvattavat kohteet kuvauskohteiden listasta.
  2. … tai valitse Kulttuuriympäristön palveluikkunasta / RKY-palvelusta löytyvä kohde.
  3. Kuvaa tai etsi aikaisempi otoksesi kohteesta.
  4. Tallenna kuva kilpailun nettisivujen kautta 1.-30.9.2017 välisenä aikana.


Linkit

Kilpailun sivusto
Kuvauskohteet
Wikimedia Commons
Kulttuuriympäristön palveluikkuna
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt
Vuoden 2016 voittajakuvat
Museoviraston kuvapankki

Lisätietoja
koordinaattori Tia Kangaspunta, Wikimedia Suomi ry, tia.kangaspunta@wikimedia.fi
yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi

 

Vanha Rauma
Vanha Rauma, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0

 

Vanha Rauma Vanha Rauma, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0
Vanha Rauma – Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Se on laajimpia säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde.
Raahen seminaari Raahen seminaari, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0
Raahen seminaari – Seminaaritutkinto tuli 1890 kaikkien opettajien kelpoisuusehdoksi, joten seminaarien tarve  lisääntyi. Raahen seminaari on yksi 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen opettajaseminaareista Rauman, Kajaanin ja Heinolan seminaarien ohella.
Landgericht Berlin Berliinin oikeustalo, Ansgar Koreng, Creative Commons Nimeä 4.0 (DE)
Wiki Loves Monuments 2016 -kilpailun voittajaksi valittu kuva Berliinin Littenstraße 12–17 sijaitsevan oikeustalon aulasta.

Opettaja, vastaa kyselyyn Wikipedian hyödyntämisestä koulutuksessa

Teemu Perhiö CC BY SA 3.0

Opettaja, oletko joskus käyttänyt Wikipediaa osana opetusta? Tai oletko suunnitellut sitä?

Vastaa lyhyeen kyselyyn Wikipedian ja muiden Wikimedian palveluiden hyödyntämisestä koulutuksessa! Vastauksista on apua Wikipedian koulutusohjelman suunnittelussa. Lomaketta saa jakaa.

Linkki kyselyyn.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikimedia Hackathon 2017

Kuvaaja: Shrini, lisenssi: CC BY 2.0

Kirjoittelen tähän muistiinpanoja viikonloppuna pidetystä Wikimedia Foundationin Wienin hackathonista. Tapahtuma oli Wikimedia Foundationin vuosittainen Keski-Euroopaassa pidettävä tekniikkatapaaminen. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui noin 260 henkilöä. Näistä kolmannes oli säätiöllä töissä, 27% eri paikallisyhdistysten kautta tulleita ja 40% muita. Yleensä näissä tekniikkatapaamisissa on ollut jokin, jos ei ohjelmaan kirjoitettu, niin ainakin havaittavissa oleva teema jota on edistetty.

Tänä vuonna teema oli tekniikan sijaan mentoroinnin kokeileminen. Tässä eri aihealueisiin perehtyneet henkilöt saivat seuraansa muutaman aiheesta kiinnostuneen ja he opastivat viikonloppuna ajan näitä aiheeseen liittyen ja antoivat konkreettisia tehtäviä. Samalla mentorit tutustuttivat henkilöitä muihin pitkään kehittäjinä olleisiin henkilöihin. Mentoroitavat puolestaan tuntuivat olevan teknisesti taitavia ja osa myös kokeneita wikipedistejä, mutta ensikertaa käymässä Wikimedian tapahtumassa.

Kuvaaja Claudia.Garad, Lisenssi CC BY-SA 4.0

Mentoroitavien tekemät asiat liittyivät vaikkapa muutoksen tekemiseen Mediawikin koodissa, tämän muutoksen viemisen edelleen versionhallintaan ja sieltä käyttöön. Tällöin opeteltavia asioita olivat käytetty tikettijärjestelmä, versionhallinta ja kyseessä olevan ohjelmiston kehitykseen kuuluvat toimintatavat. Samassa huoneessa minun kanssani yöpyi kaksi henkilöä, joista ensimmäinen oli ukrainalainen ohjelmistokehittäjä. Hän mentoroitavana osallistui projektiin, jossa välitettiin pikaviestimellä kirjoitettu viesti Wikipedian sivulle.

Toinen puolestaan oli mentorina projektissa, joka kehitti lisäosaa Wikipedian uutiskirjeiden hallinnointiin. Tällä hetkellä uutiskirjeet välitetään bottien avulla normaaleina muokkauksina. Lisäosassa puolestaan käyttäjä saisi vain ilmoituksen uuden uutiskirjeen ilmestymisestä ja pystyisi lisäosalla hallinnoimaan tilauksiaan.

Itse pidin Wikipediassa nimimerkillä Nemo bis muokkaavan käyttäjän kanssa merkityt versiot -lisäosaa koskevan keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin lisäosan ongelmia eri wikeissä ja ratkaisuja niihin. Yksi ehdotetuista ratkaisuista oli, että pitkiä arviointiviiveitä voitaisiin yrittää lyhentää hyväksymällä automaattisesti ORES-järjestelmän hyviksi pisteyttämiä muokkauksia. ORES on siis säätiön koneoppimiseen perustuva palvelu josta voidaan pyytää numeerisia arvioita muokkauksen tai artikkelin laadusta. Kokeilin tätä myös käytännössä suomenkielisessä Wikipediassa toimivalla SeulojaBot:lla ja lukuunottamatta spämmilinkkien lisäämisen tunnistamista se tuntui toimivan. Lisäksi esittelin kulttuurillisen metadatan jalostukseen käytettävää GLAMPipe-työkalua. Kolmas tekemäni asia liittyi ProveIt-pienoisohjelmaan, jolla visuaalisen muokkaimen tavoin voi muokata viitteitä lomakemuotoisena. Nyt suomenkielisen Wikipedian pienoisohjelmissa on testattavana siitä versio, joka tukee verkkoviitteiden automaattista täydennystä.

Ehkä mielenkiintoisin vastaan tullut projekti oli pienoisohjelma, jolla voi piirtää Commonsissa karttoja. Tämä tuntui toimivan niin hyvin, että toivon sen päätyvän Commonsin vakio-ominaisuudeksi. Toinen asia josta en ollut tiennyt oli Wikidatan dokumentointiprojektin yhteydessä löytämäni ohje, siitä miten Wikidatan SPARQL-rajapinta tukee nykyään myös federoituja, toisille palvelimille välitettyjä, kyselyitä. Ohje on aika minimaalinen eikä tullut tilaisuuden aikana laajennetuksi.

Hackathonin lopuksi osallistujat saivat kertoa mitä olivat tehneet. Esitellyt projektit löytyvät täältä.

— Zache / Kimmo Virtanen

Kylmä sota, kuuma tietosanakirja: 136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia kurssityönä Wikipediaan

Ryhmä esittelee valmista artikkelieen muille opiskelijoille.
Yksi kymmenestä ryhmästä esittelee valmista Wikipedia-artikkeliaan muille opiskelijoille. Kuva Teemu Perhiö CC-BY-SA 4.0

Tällä yliopistokurssilla tehdään ihmiskoe.

Ensimmäisellä tunnilla kysytään, käyttääkö kukaan Wikipediaa tiedonhakuun – kaikki viittaavat. Vain pari kättä nousee, kun kysytään, onko kukaan muokannut sitä.

Kolmisenkymmentä yhteiskuntahistorian opiskelijaa saa haasteen: heidän pitää kirjoittaa yleistajuinen, kattava ja neutraali tietosanakirja-artikkeli.

Kyseessä on kurssi Kansainvälinen ja globaali järjestelmä, joka kuuluu yhteiskuntahistorian oppiaineisiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kylmä sota, kuuma pedagogiikka

”Wikipedia-artikkelin taustalla on halu löytää uudenlaisia oppimismahdollisuuksia – ennen kaikkea sellaisia, jotka edistävät sisäistämään pyrkivää oppimista”, yliopistonlehtori Jukka Kortti kertoo.

Opiskelijat jaetaan kymmeneen ryhmään, joista kunkin tehtävänä on kirjoittaa artikkeli aihealueesta ”Pohjoismaat kylmässä sodassa”.

”Wikipedia-artikkelissa yhdistyvät ryhmätyö, kirjoittaminen, aineiston hakeminen ja tiedon prosessointi, joihin on muutenkin panostettu oppiaineessamme. Lisäarvona on sellaisen tiedon tuottaminen, jossa toteutuu myös yleishyödyllisyys; tekstit eivät jää vain opettajan (virtuaaliseen) pöytälaatikkoon, vaan hyödyttävät laajaa yleisöä,” kurssin vetäjä Kortti sanoo.

Kortin mukaan tehtävä noudattaa yliopistopedagogisesti linjakkaan opetuksen (contsructive alignment) näkökulmaa. Sillä tarkoitetaan opettamisen ja oppimisen suunnittelua, jossa yhdistyvät konstruktiivinen, käytännön pohjalta rakentuva ymmärtäminen ja oppimisen lopputulemapohjaiseen (learning outcomes) pedagogiikkaan perustuva opetuksen suunnittelu.

Wikipedisti Teemu Perhiö esittelee kurssin aluksi vapaan tietosanakirjan keskeisimmät periaatteet. Kalvoissa korostuu kolme tärkeintä ohjenuoraa sisällön suhteen:

  1. Wikipedian artikkelit kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
  2. Tietojen tulee olla tarkistettavissa eli lähteet pitää merkitä.
  3. Kaiken tiedon tulee olla jo julkaistua, eli omia päätelmiä ja pohdintaa ei sallita.

”Olen aina rakastanut Wikipediaa, ja on oikein, että akateemikot joutuvat kirjoittamaan sinne”, eräs opiskelija tuumaa loppupalautteessa. Kaikki opiskelijasitaatit tässä blogauksessa ovat lainauksia kurssin anonyymista loppupalautteesta.

Lukijuuden muuri murtuu

Ero tieteellisen ja wikipediatekstin välillä alkaa selkeytyä. Opiskelijat kiinnittivät huomiota erityisesti lähteiden käyttöön ja niihin viittaamiseen. Artikkeleita opitaan lukemaan lähteiden näkökulmasta – vaikka moni onkin jo käyttänyt Wikipediaa lähdemateriaalin etsinnän apuna. Wikipedia-artikkelista saatua yleiskuvaa aiheesta voi peilata omaan, samasta lähdemateriaalista saatuun käsitykseen.

Opiskelijat kokevat käytännössä, miten avoimesti saatavilla olevaa tietoa tuotetaan verkkoon. Artikkelit näyttäytyvät eri valossa, kun Wikipediaa käytetään tiedon tuottamiseen eikä vain sen etsimiseen. Wiki-alusta tulee tutuksi ja opiskelijat saavat lisää itsevarmuutta:

”Nyt jopa uskaltaisi itse muokata tekstejä, jos näkee virheitä.”

Wikipediassa lukijan rooli onkin tärkeä – ei vastaanottajana, vaan aktiivisena osallistujana. Lukijalle siirtyy vastuuta tietojen arvioimisessa ja epäkohtiin puuttumisessa. Asia hahmottuu helpommin, kun siirtyy passiivisesta lukijasta aktiiviseksi.

136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia

Yhteensä kurssilla tehtiin 10 artikkelia ja lisättiin yli 130 lähdeviitettä Wikipediaan. Pari viikkoa kurssin päättymisen jälkeen artikkelit siirrettiin projektisivulta artikkeliavaruuteen avoimesti luettaviksi.

Kolmea artikkeliavaruudessa pidempään ollutta sivua on luettu alle kahden viikon aikana yli 400 kertaa, suosituin niistä on ollut ajankohtainen artikkeli arktisesta yhteistyöstä. Osa näyttökerroista selittyy artikkelien käsittelyllä oppitunneilla.

Muita kurssilla luotuja tai päivitettyjä artikkeleita ovat muun muassa Ruotsi kylmässä sodassa, suojeluvastuun periaate ja Pohjola-aktivismi. Kaikki artikkelit ovat luettavissa projektisivun kautta.

”Oli kiva että kurssityö päätyy kerrankin hyvään käyttöön!”, kommentoitiin tehtävää yleisesti.

Loppupalautteessa moni kertoo arvostavansa nyt Wikipedian kirjoittajia enemmän.

”Aloin arvostaa enemmän sitä, että jotkut todella ovat kirjoittaneet järkeviä artikkeleita muiden iloksi ja hyödyksi.”

Jälkipyykki

Opiskelijat esittivät palautteessa huomion, että mahdollisia artikkelin aiheita olisi voinut miettiä ja listata etukäteen, jotta aiheen valinta ei jäisi vain opiskelijoiden harteille. Aiheen valintaa ja rajausta vaikeutti myös uusi tekstimuoto, tietosanakirja-artikkeli, joka on ihan muuta kuin perinteinen esseetehtävä. Artikkelin rakentamisessa ja raamittamisessa olikin pähkäiltävää. Näiden asioiden sujuvoittamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kurssilla myös huomattiin, että Wikipedian muokkaaminen visuaalisen muokkaimen avulla onkin aika helppoa – tai ainakin helpompaa, kuin perinteisessä wikitekstitilassa. Mutta hankaluuksia esiintyi ainakin lähdeviitteiden oikeaoppisen käyttämisen kanssa. Lähteiden lisäämisestä ja muokkaamisesta voisikin olla käytännön harjoituksia esimerkiksi it-luokassa.

Vapaaehtoinen wikipedisti Teemu Perhiö antoi kurssilla palautetta artikkeleista tietosanakirjan käytäntöjen näkökulmasta.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikimedia Suomi etsii koordinaattoria

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää Internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Etsimme vapaaehtoisten toimijoiden joukkoon koordinaattorina, joka päättää yhdistyksen päivittäisistä toimista ja auttaa valokuva- sekä dokumenttiaineiston kirjaamisessa ja asiakirjojen luomisessa. Tarvitsemme henkilön, joka auttaa tekemään organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, tukee yhteisöä ja hoitaa päivittäisiä talousasioita.

Koordinaattorilta vaaditaan hyviä viestintätaitoja ja hyviä dokumenttien (tekstit, Google Docs, kuvat) käsittelytaitoja. Hänellä pitäisi olla kokemusta viestinnästä, asiakirjojen luomisesta, talouden- ja kirjanpidosta, vapaaehtoistyöstä ja toimimisesta yleishyödyllisissä yhteisöissä. Hän osaa sujuvasti suomea ja englantia suullisesti ja kirjallisesti, pystyy käsittelemään dokumentteja ja kuvia, sekä omaa hyvät esiintymistaidot.

Koordinaattori vastaa Wiki Loves Monuments valokuvauskilpailun osallistumisen koordinoinnista.

Henkilön työaika on 16 tuntia viikossa, työ alkaa heti ja kestää 31.12.2017 asti. Lähetä työhakemuksesi 18.5.2017 mennessä Wikimedia Suomelle. Tarkempia tietoja Avoimista työpaikoista ja Wikimedia Suomen puheenjohtajalta Heikki Kastemaalta.

Wikimedia Suomen aktivistit opastavat yleisöä Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2016.

Wikimedia Foundationin kanta Turkin estoon

Sunnuntaina 30.4.2017 WMF:n blogissa julkaistiin toimitusjohtaja Katherine Maherin kirjoitus, jonka loppuosan käänsin tähän blogipostaukseen. Maher arvelee, että lehdissä esitetyt väitteet Wikipedian ”töhrintäkampanjasta” ja ”terrorismin tukemisesta” ovat väärinkäsitys ja että Foundation tuomitsee jyrkästi terrorismin. Hän vetoaa Turkin viranomaisiin, jotta he palauttaisivat Wikipedian saavutettavuuden. Kirjoituksessa on myös maininta Foundationin juridisista toimenpiteistä.
Blogikirjoituksen lopussa (tässä kursivoituna) on selvitys siitä, että Wikimedia Foundation ei määrää tai puutu Wikipedian toimituksellisiin ratkaisuihin. Wikipedian toimittamisesta vastaavat sen muokkaajat. Samaa voi sanoa myös maailman Wikimedialiikkeen muiden toimijoiden roolista, esimerkiksi Wikimedia Suomen suhteesta  Wikipediaan. Wikimedia Suomi -yhdistys ei puutu suomenkielisen tai munkielisten Wikipedioiden editoriaalisiin ratkaisuihin. Olen Wikimedia Suomen puheenjohtajana huomannut, että joskus esiintyy väärinkäsityksiä tästä asiasta.
Turkin tilannetta voi seurata myös Twitteristä sivulta Unblock Wikipedia ja Turkish Blocks sivustolta. Kerään edellisen postauksen loppuun lehdistöaineistoa aiheesta (otan vastaan myös vinkkejä).
Katherine Maher kirjoittaa: 
”Useat Turkin viranomaisten väitteinä lehdistössä pidetyt ovat esittäneet, että wikipedistit ovat olleet osa ”töhrintäkampanjaa” tai luoneet sisältöjä, jotka ”tukevat terrorismia”. Olemme syvästi huolestuneita väitteistä, että tietosanakirjan maailmanlaajuisten vapaaehtoisten toimittaman yhteisön artikkeleiden vapaa jakaminen voisi aiheuttaa väärintulkintaa siitä, että se tukisi väkivaltaista tai vastenmielistä agendaa. Uskomme, että kyseessä on väärinkäsitys. Wikipedian tarkoitus on jakaa ensyklopedistista informaatiota maailman kanssa. Me Wikimedia Foundationissa tuomitsemme ja hylkäämme yksimielisesti terorismin.
Wikimedia Foundation pyytää Turkin viranomaisia palauttamaan Wikipedian täyden saavutettavuuden Turkin kansalle, ja oikeuttamaan heidät osallistumaan jälleen maailman laajimpaan vapaan tiedon resurssiin. Pohdimme parhaillaan sopivia keinoja, jotka haastaisivat tämän päätöksen Turkin oikeuslaitoksissa. Kutsumme teitä liittymään meihin pyytäessämme Turkin hallitusta kunnioittamaan kansalaistensa oikeuksia ja #UnblockWikipedia.
Wikimedia Foundation ei määrää Wikimedian projektien toimituksellisia toimintatapoja. Kunnioitamme ja tuemme niitä toimituksellisia päätöksiä, joita eri puolilla maailmaa, kuten myös turkkilaisessa Wikipediayhteisössä tehdään.”
Heikki Kastemaa

Wikipedian johdot poikki Turkissa

Turkin viranomaiset sulkivat pääsyn kaikkiin erikielisiin Wikipedioihin lauantai-aamuna 29.4.2017 kello 8.00 paikallista aikaa. Turkissa valtio on sulkenut silloin tällöin Twitterin tai YouTuben, varsinkin poliittisesti tukalina aikoina, kertoo Turkin estoja tarkkaileva verkkosivusto Turkey Blocks

Internetin sulkeminen on uhka verkkojournalismille, se on sensuurin nykyaikainen muoto. Edellinen paljon julkisuutta herättänyt Wikipedian esto tapahtui Venäjällä toissa kesänä. Venäjän Wikimedian edustajat analysoivat silloista tilannetta tässä.

Turkissa viranomaiset eivät ole esittäneet perusteita Wikipedian estolle ja tiedotusvälineet julkaisvat erilaisia olettamuksia. Internetin estot ovat usein lyhyitä ja väliaikaisia. Wikipedian esto on autoritaarisen hallinnon viesti, jossa se lähettää kansalaisyhteisöille uhkan: tarvittaessa voimme sulkea internetin.

Lauantaipäivän aikana maailman tiedotusvälineet kertoivat Turkin Wikipedian estosta. France24 televisokanavan Ankaran kirjeenvaihtaja totesi, että Wikipedian esto on valtava isku sananvapaudelle. Turkinkielisessä Wikipediassa on 289 000 artikkelia, 579 aktiivista muokaajaa ja turkkia osaavia on 70 miljoonaa.

Wikimedia Foundation julkaisi lauantai-iltana seuraavan tiedotteen:

”Wikimedia Foundation on saanut tietää, että pääsy Wikipediaan on estetty Turkissa lauantaina 29 huhtikuuta. Wikipedia on rikas ja arvokas neutraalin, luotettavan informaation lähde sadoilla kielillä ja sitä kirjoittavat vapaaehtoiset eri puolilla maailmaa. Olemme sitoutuneita takaamaan, että Wikipedia on miljoonien siihen luottavien ihmisten tavoitettavissa Turkissa. Työskentelemme tätä varten aktiivisesti ulkopuolisen asianajajan kanssa ja vaadimme juridista selvitystä päätökseen, joka vaikuttaa Wikipediaan pääsyyn. Toivomme, että asia voidaan ratkaista pikaisesti.”

Seuraavassa uutisia asiasta (päivitän luetteloa tapahtumien edetessä):

Heikki Kastemaa