Onko siellä Karviaistien päässä mitään?

Jan Alancon kuva Malmin Karviaistien päästä, 1984 ja oma kuvani samasta paikasta 2019.

Kurvaan tutulta Latokartanontieltä sivukadulle ja olen äkkiä oudossa ympäristössä. Tie Helsingin Malmilla kaartaa loivasti oikealle ja laskee alaspäin. Olen matkalla tuntemattomaan, Karviaistien päähän. Siinä oli ennen valkoinen, kaksikerroksinen ja harjakattoinen talo. Näin kertoo Jan Alanco kuvassaan, jonka hän otti Helsingin kaupunginmuseolle vuonna 1984, joka on tallennettu Ajapaikiin Finnasta.

Huomaan heti, että taloa ei siinä ole. Entisen talonpaikan viereen on rakennettu päiväkoti. Karviaistien päässä on ennen ollut kääntöpaikka, nyt siinä on pieni muutaman auton parkkialue.

Asetan polkupyörän tien varteen, otan kännykän taskustani ja näpäytän esiin tuon mustavalkoisen kuvan. Kännykän näytössä näkyy läpikuultavana vanha kuva, joka paljastaa muutamia, lähes minimaalisia samanlaisuuksia nykyhetken ja 35 vuotta sitten otetun valokuvan välillä.

Kun saapuu kuvauspaikalle, jälleenkuvaaja etsii heti yhtäläisyyksiä ja eroja vanhan kuvan paikan ja nykyhetken ympäristön valillä? Nyt havaitsen, että tien päädyssä oleva katukivetys on viivasuora, vaikka oikeassa reunassa oleva tien reuna on muotoiltu toisenlaiseksi parkkialueen takia. Huomaan kadun pinnassa myös kaksi viemärinkantta, joiden oletan olevan suunnilleen samalla paikalla kuin aikaisemmin. Sommittelen kuvani näiden havaintopisteiden perusteella.

Valokuvaus on tarkka taide, mutta olen oppinut jälleenvalokuvauksessa olemaan jollain tapaa suurpiirteinen. Uutta kuvaa ei yleensä koskaan saa sommiteltua täsmälleen samanlaiseksi kuin vanhaa. Yritän tähdätä tärkeitä ja selvästi näkyviä yksityiskohtia, kuten talon harjaa, savupiippuja, ikkunoita, tietä, metsän reunaa tai maan pinnanmuodostusta. Vanhan ja uuden kuvan perusrakenteiden pitäisi vastata toisiaan.

Simo Ristan kuva Malmin Kauppatieltä vuonna 1970 ja oma kuvani samasta paikasta 2019.

Malmilla kuvatessani totesin, että siellä oli kuvattu paljon kohteita joita tiedettiin purettavan. Kaupunkiympäristön tallentamisen motiivi on usein muuttuvaksi tiedettyjen kohteiden kuvaus. Vanhojen puutalomiljöiden tilalle nousseiden rakennusten paikoilla jälleenkuvaaminen on haastavaa. Idyllinen pihanperä halkokasoineen ja kaivonkansineen Malmin sairaalan lähellä oli vaihtunut koulun ja päiväkodin asvalttipihan proosaksi. Jälleenkuvaus näissä kaupunkiympäristöissä on mutkikasta salapoliisin johtolankojen etsimistä.

Jälleenkuvaaja ei juuri pysty säätämään kuvansa valoisuutta, jolloin tuloksena saattaa olla tummia tai ylivalottuneita kuvan osia. Ehkä jälleenkuvauksen olennaisin merkitys ei ole niinkään valokuvauksellisuudessa, vaan siinä, että sen avulla voidaan taltioida ja havainnoida ympäristön muuttumista. Minua kiehtoo odottamattomuus. Sattuma voi tuoda kuviin myös koomisia yhdistelmiä. Kuvatessa mielikuvituskaan ei ole pahaksi. Joskus maaperän muoto, puusto tai rakennuskanta herättävät vaistomaisen tunteen, ”kutkutuksen” olemisesta alkuperäisen kuvan paikoilla.

Mietin kuvausetkilläni sitä, että jälleenvalokuvauksella voi olla tutkimuksellista, tieteellistä arvoa. Jos olisin arkkitehtuurin ja ympäristönsuunnittelun opettaja, järjestäisin jälleenvalokuvauskursseja opiskelijoille. Olisi hurjaa, jos joku jatkaisi jälleenkuvattuja kuvia muutaman vuoden päästä.

Joskus jälleenkuvauksessa voi tulla esiin paikan henki, Genius Loci. Antti Kiurun näkemyksen mukaan paikan hengen tunteminen vaatii virittäytymistä samalle aaltopituudelle paikan, sen ihmisten, rakennusten ja muiden elementtien kanssa. Tämä vaatii ajallisen jatkumon tiedostamista ja sen suhteuttamista sekä itseensä että muihin ihmisiin. Kiuru kirjoittaa: ”Ihmisiä tulee ja menee, mutta paikat pysyvät, myös muuttuessaan”.

Kuvausprosessi ei – ainakaan minulle – ole niinkään esteetistä pohdintaa ympäristön arvoista tai haikailuja vanhojen, idyllimäisten kaupungin osien ja talojen tuhoutumisesta. Joskus jälleenkuvaus paljastaa niin paljon yksityiskohtia tavallisen kaupunkiympäristön muuttumisesta, että niitä on turha jäädä pohtimaan itse kuvauksen aikana. Sitä paitsi kaikkia asioita ei edes huomaa kännykän pieneltä näytöltä. Jos haluat analysoida muuttumista perusteellisesti, katsele kuvia kotona isommasta näytöstä. Kaikki Ajapaikiin tallentamasi kuvat löydät kansiosta ”Omat uusintakuvani”.

Jälleenkuvaus on myös tapa perehtyä uusiin ympäristöihin. Ja vaikka ympäristö olisikin tuttu, kuvaajan huomio kiinnittyy aikaisemmin huomaamattomiin yksityiskohtiin ja näkökulmiin.

Helsinki Rephotography -projektin ideana on saada ihmiset liikkumaan valokuvaamalla. Jos innostut jälleenkuvauksesta, neuvon että liikaa ei kannata rohmuta ainakaan aluksi. Pystyn tämänhetkisen kuntoni perusteella, riippuen hieman kuvattavien paikkojen tiheydestä kuvaamaan korkeintaan 30-40 kuvaa päivässä. Kuvattavien paikkojen väli saattaa olla joskus pitkä ja joskus oikeaa kuvauspaikkaa ei löydy heti. Oikean kuvauskulman löytämiseen saattaa mennä joskus monta askelta.

Saatat kokea kuvatessasi vaikeaksi löytää täsmällisiä vastineita vanhan kuvan paikalle nykyisistä paikoista. Sanoisin, että hyvä ohje on kuin Wikipedian ohje ”muokkaa rohkeasti”. Eli kuvaa rohkeasti!

Heikki Kastemaa

Helsinki rephotography on Wikimedia Suomen projekti, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa valokuvaamalla. Ajapaik (aja=aika, paik= paikka) on Virossa kehitetty Android-kännykässä toimiva ohjelma, joka etsii arkistosta lähelläsi olevia vanhoja kuvia. Voit hakea julkaistavia kuvia museoiden kokoelmista ja valita niitä Ajapaikiin, paikantaa kuvia sinulle tutusta paikoista ja kuvata uudestaan paikkoja joissa käyt.

Ajapaikissa on yli 160 000 historiallista valokuvaa. Siinä on 8 724 käyttäjää ja 13 989 uudelleenkuvausta. Helsinki rephoto järjestää opastusta ja kuvausretkiä Helsingissä esimerkiksi kaupunginosittain tai alueittain. Projektia tukee Helsingin kaupunki.

Ilmalaiva Graf Zeppelin yritti laskeutua Helsingin Viikin pelloille syyskuussa 1930, mutta kovan tuulen takia laskeutuminen ei onnistunut. Vasemmassa kuvassa vastaanottajia, oikealla oma kuvani Viikin pellolta 2019.

Kuukaudessa lähes 1 500 naista Wikipediaan

Muijii Wikipediaan -muokkaustapahtuman osallistujia tutkailemassa aihe-ehdotuksia.

Huhtikuu oli suomenkielisessä Wikipediassa todellinen naisten kuukausi. Kuun aikana kirjoitettiin peräti 1 498 uutta artikkelia naisista, mikä nosti naisten osuuden henkilöartikkeleista 18,8 prosentista yli 19,5 prosenttiin. Äkkiseltään prosenttiosuuden muutos kuulostaa pieneltä, mutta kun henkilöartikkeleita on kaikkiaan yli 130 000, on kyseessä merkittävä saavutus kuukauden aikana.

Tärkeimpänä tekijänä loikan taustalla oli Wikimedia Suomen toista kertaa järjestämä Punaisten linkkien naiset -kilpailu, jossa luotiin ja muokattiin artikkeleita naisista ja muunsukupuolisista. Tänä vuonna siihen osallistui 57 Wikipedian muokkaajaa, jotka loivat suomen-, pohjoissaamen- ja koltansaamenkielisiin Wikipedioihin yhteensä 1 057 uutta artikkelia.

Oman kortensa kekoon kantoi myös freelance-kirjoittaja Jenni Janakan ja Wikimedia Suomen perjantaina 26.4. järjestämä Muijii Wikipediaan -muokkaustapahtuma, jossa aloittelijat pääsivät tutustumaan Wikipedian saloihin.

Janakan alustuksen ja Wikimedia Suomen järjestämän lyhyen wikikoulutuksen jälkeen tapahtuman yli 20 osallistujaa pääsivät vauhtiin uusien artikkelien luomisessa. Tapahtumassa luotiin naisista kertovien artikkelien lisäksi myös sellaisia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä artikkeleita, jotka monen yllätykseksi vielä puuttuivat Wikipediasta, kuten lasikatto.

Huhtikuun hurja artikkelimäärä on jatkoa pitkäkestoiselle työlle, jonka tavoitteena on saada Wikipedian artikkelit heijastamaan paremmin väestön todellista sukupuolijakaumaa. Edistyminen on ollut hidasta mutta selvästi havaittavaa: maaliskuussa 2018, ennen ensimmäistä Punaisten linkkien naiset -kilpailua, naisten osuus henkilöartikkeleista oli vain 18 prosenttia.

Muijia Wikipediaan 26.4.2019

Wikimedia Suomi on mukana asennemuija ja freelance-kirjoittaja Jenni Janakan järjestämässä Muijii Wikipediaan -tapahtumassa perjantaina 26. huhtikuuta.

Tapahtuman tarkoituksena on tutustua Wikipedian muokkaamiseen ja korjata henkilöartikkelien sukupuolivinoumaa: suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain noin 19 prosenttia kertoo naisista, ja pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa vastaava osuus on 30 prosenttia.

Tilaisuuden alussa Röyhkeyskoulu-kirjan kirjoittanut Janakka puhuu kulttuurin vaikutuksesta yksilön kykyyn ymmärtää osaaminen ja tekijyys itsessään sekä siitä, miten naisten näkymättömyys jatkuu edelleen, ja mitä sille voidaan tehdä.

Maksuton tapahtuma alkaa kello 17.30 ja päättyy kello 20. Se järjestetään Redlandissa Helsingissä (Hietalahdenranta 5C, D-rappu, 2. kerros). Lisätietoja löytyy tapahtuman Facebook-sivulta, ja ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.

Čállingilvvuin eambbo čállosat nissoniid ja earásohkabeallásaččaid birra Wikipediai

Punaisten linkkien naiset (Rukses liŋkkaid nissonat) -čállingilvvu ulbmilin lea lasihit čállosiid meari nissoniid ja earásohkabeallásaččaid birra sihke davvisámegiel ja suomagiel Wikipediain ja anáraš- ja nuortalašgiel iskkus-Wikipediain. Gilvu bistá olles cuoŋománu. ON:a riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jagi gudnin čállosiid sáhttá čállit suomagillii lassin maiddái Suoma golmmain sámegillii: davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.

Wikipedia čállosiid sohkabealjuohkašupmi ii speadjalastte duođalašvuođa: suomagiel Wikipedia čállosiin vuollái 19 % leat nissoniid birra. Dat botnjaseapmi boahtá lagamustá das ahte eaktodáhtolaččat ráhkadit Wikipediai čállosiid dakkár fáttáid birra main lea ieš beroštuvvan. Wikipedia deháleamos gáldut, girjjit ja media, muitalit dávjá dušše dievdduid olahusaid birra. Čálliin eanaš leat dievddut, mii dárkkuha ahte Wikipedia čállosat muitalit dávjá dievdduid áššiid birra.

Dilli davvisámegiel Wikipedias lea buoret, muhto doppege dušše badjel 30 % čállosiin leat nissoniid birra. Iskkus-Wikipediain dilli lea hui buorre, muhto sivvan lea ahte dain eai leat hirbmat ollu čállosat. Earásohkabeallásaččaid birra lea okta čálus davvisámegiel Wikipedias, muhto ii leat vel oktage anáraš- ja nuortalašgiel iskkus-Wikipediain.

Oppa riikkaidgaskasaš Wikipedia-searvvuš atná čállosiid sohkabealjuohkašumi buorideami dehálažžan. Eaŋgalsgiel Wikipedia Women in Red -prošeakta leat lihkostuvvan badjel 4 jagi loktet čállosiid meari nissoniid birra 15 proseanttas lagabui 18 prosentii.

Suomas buorideami lea ovddidan Wikimedia Suopma. Jagi 2016 searvi lágidii Kaisa-girjerájuin čuođi nissona -dáhpáhusa mas jándora áigge 100 čállosa nissoniid birra geat leat beakkánat alddeset surggiin. Jagi 2018 searvi lágidii vuosttaš Rukses liŋkkaid nissonat -čállingilvvu man oasseváldit ráhkadedje ovtta mánu áigge badjel 950 ođđa čállosa nissoniid birra. Miessemánu 2018 searvi lágidii ovttas Ruoŧa ambassádain Wikigap-beaivve, man oasseváldit čálle lasi nissoniid birra.   

Go diimmá čállingilvu menestuvai nu bures, Wikimedia Suopma lágida gilvvu maiddái dan jagi. Golbma eanemus čuoggáid ožžon vuitet Museakoartta (Museokortti) ja sidjiide Wikimedia Suopma fállá eahkedaččaid giđđačoahkkima oktavuođas. Gii fal sáhttá oassálastit gilvui, muhto vuos ferte ráhkadit dovddaldaga Wikipediai ja de almmuhit iežas gilvui dan siiddus. Dan maŋŋá sáhttá ráhkadišgoahtit čállosiid ja čoaggigoahtit čuoggáid dain ráhkadeamis.

Gilvvu namma boahtá das, ahte Wikipedias liŋka lea ruoksat go čálus dasa liŋka čujuha ii gávdno. Go čálus fas gávdno, liŋka lea alit. Ulbmilin lea nappo nuppástuhttit nu olu nissoniid rukses liŋkka alihin go vejolaš cuoŋománu áigge.

Oktavuođaváldimat

  • Kimmo Virtanen
  • Wikimedia Suoma koordináhtora
  • Šleađgapoasta: kimmo.virtanen@wikimedia.fi

Liŋkkat

Writing competition for articles about women and non-binary people in Northern Saami, Inari Saami, Skolt Saami, and Finnish

Wikimedia Finland is organizing a month-long Wikipedia Women in Red contest this April to increase the number of articles about women and non-binary people. In honor of the UN International Year of Indigenous Languages, articles can be created and edited not only in Finnish, but also in all three Saami languages spoken in Finland: Northern Saami, Inari Saami, and Skolt Saami.

HELSINKI, FINLAND April 15th, 2019 The gender balance of articles in Wikipedia does not accurately reflect the gender balance of our society. Of all the biographies in the Finnish Wikipedia, only 19% of them are about women. This bias mainly stems from editors working on subjects they are interested in. In addition, the most important sources of information for Wikipedia articles — written material and the media — focus on the achievements of men. As the majority of editors are men, this has the effect of replicating the gender bias already written into history books.

While the situation in the Northern Saami Wikipedia is better, only slightly more than 30% of its articles are about women. The Inari and Skolt Saami Wikipedia incubator projects appear to be stellar examples of bridging the gap, but in reality, the only reason for more than 50% of their articles being about women is because there are very few articles, to begin with. Non-binary people fare even worse in these projects. The Northern Saami Wikipedia has one article about a non-binary person, while the Inari and Skolt Saami incubators have none.

Fixing the gender bias of articles is taken seriously by the entire Wikipedia community around the world. For example, the English Wikipedia’s Women in Red project has successfully raised the percentage of articles about women in the last four years from 15% to just shy of 18%. Wikimedia Finland has led the way here in Finland. In 2016, Wikimedia Finland and the Main Library of the University of Helsinki organized the 100 Women edit-a-thon where 100 articles about distinguished women were written in a single day. The month-long Finnish Women in Red competition in 2018 ended with more than 950 new articles about women having been written. The next month, Wikimedia Finland and the Swedish Embassy in Finland organized Wikigap Day, where even more articles about women were written.

Inspired by last year’s successes, Wikimedia Finland is organizing the competition again this year. The 3 highest ranked contributors based on points earned during the competition will win a Museum Card (Museokortti) and dinner after the chapter’s spring meeting. Anyone may participate in the competition by creating a user account in Wikipedia, registering for the competition on the competition page in the Finnish Wikipedia, and by contributing to articles about women or non-binary people in Finnish or one of the Saami languages listed above.

The name of the competition comes from links without articles in Wikipedia being red. Once an article has been created for a topic, this is depicted by a blue link. The goal of the competition is to turn as many of the red links for articles about women and non-binary people blue as possible.

Inquiries:

  • Mr. Kimmo Virtanen
  • Coordinator at Wikimedia Finland
  • E-mail: kimmo.virtanen@wikimedia.fi

Links

Kirjoituskilpailulla lisää naisia ja muunsukupuolisia Wikipediaan

Naisten ja muunsukupuolisten osuutta Wikipedian henkilöartikkeleista pyritään lisäämään koko huhtikuun kestävällä Punaisten linkkien naiset -kilpailulla. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten vuoden kunniaksi artikkeleita voi kirjoittaa suomen lisäksi myös pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi.

Wikipedian artikkelien sukupuolijakauma ei kuvasta todellisuutta: suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain alle 19 prosenttia kertoo naisista. Vääristymä johtuu paljolti siitä, että Wikipediaa muokkaavat vapaaehtoiset omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Wikipedian tärkeimmät lähteet, kirjallisuus ja media, painottuvat miesten saavutuksiin. Kirjoittajakunnan enemmistö on miehiä ja tämä on omiaan toisintamaan miesvaltaista historiankirjoitusta.

Tilanne pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa on suomenkielistä parempi, mutta sielläkin vain päälle 30 % artikkeleista koskee naisia. Inarin- ja koltansaamen testiwikipedioiden tilanne näyttää loistavalta, mutta yli 50% saavutus johtuu artikkeleiden vähäisestä määrästä. Muunsukupuolisista henkilöistä on yksi artikkeli pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa, mutta muissa saamenkielisissä Wikipedioissa ei ole vielä yhtään.

Artikkelien vääristymien korjaaminen otetaan vakavasti koko kansainvälisessä Wikipedia-yhteisössä. Englanninkielisen Wikipedian Women in Red -projekti on saanut reilussa neljässä vuodessa nostettua naisista kertovien artikkelien osuuden 15 prosentista lähes 18 prosenttiin.

Suomessa työtä on vetänyt Wikimedia Suomi. Kaisa-kirjaston kanssa järjestettiin vuonna 2016 sata naista -tapahtuma, jossa kirjoitettiin päivän aikana sata eri aloilla ansioituneista naisista kertovaa artikkelia. Vuonna 2018 Punaisten linkkien naiset -kilpailussa luotiin kuukauden aikana yli 950 uutta naisista kertovaa artikkelia. Toukokuussa 2018 pidettiin Ruotsin suurlähetystön kanssa Wikigap-päivä, jonka aikana kirjoitettiin lisää eri naisista.

Viimevuotisten menestysten innoittamana Wikimedia Suomi järjestää kilpailun uudelleen tänä vuonna. Kolme kilpailussa eniten pisteitä kerännyttä saavat palkinnoksi Museokortin, ja lisäksi heille tarjotaan illallinen yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. Kuka tahansa voi osallistua luomalla käyttäjätunnuksen Wikipediaan, ilmoittautumalla osallistujaksi kilpailusivulla ja muokkaamalla naisista ja muunsukupuolisista kertovia artikkeleita.

Kilpailun nimi on peräisin siitä, että Wikipediassa linkki on punainen, mikäli artikkelia, johon linkki johtaa, ei ole olemassa. Kun artikkeli sitten on olemassa, linkki on sininen. Tavoitteena on siis muuttaa mahdollisimman monen naisen ja muunsukupuolisen punainen linkki kuukauden aikana siniseksi.

Yhteydenotot

  • Kimmo Virtanen
  • Wikimedia Suomen koordinaattori
  • Sähköposti: kimmo.virtanen (at) wikimedia.fi

Linkit

Tekijänoikeusdirektiiviäänestys on 26. maaliskuuta


13 artiklaa vastustanut mielenosoitus Kölnissä 23. helmikuuta. Kuvaajana
C.Suthorn CC-BY-SA

Europarlamentaarikot äänestävät tiistaina 26. maaliskuuta tekijänoikeusdirektiivin kohtalosta. Tällä hetkellä kiistanalaisimpia kohtia siinä on ns. sensuurifiltteri, 13 artikla, ja joka on JURI:n muutosehdotuksessa paikalla 17 artikla.

Artikla on kiistanalainen siksi, että se velvoittaa verkkosisällönjakopalveluita estämään tekijänoikeuden haltijoiden ilmoittamien sisältöjen lataamisen palveluihin tai ne ovat vastuussa tekijänoikeusrikkomuksista. Tähän mennessä jälkimoderointi on riittänyt. Tekijänoikeusrikkomukset on poistettu havaittaessa ja palvelut ovat toimineet ilmoitusperustaisesti.

Ongelmana tässä on se, että käytännössä tallennettavan sisällön läpikäyminen on vertailtavan sisällön määrän takia mahdollista ainoastaan automaattisilla työkaluilla. Näiden toteuttaminen on mahdotonta pienemmille toimijoille joko vaaditun työmäärän tai toteutuksen kalleuden takia.

Automaattinen tunnistus ei myöskään pysty luotettavasti tunnistamaan sallittuja tai kiellettyjä sisältöjä. Esimerksi Youtube blokkasi äskettäin Kenian kansallislaulun, koska brittiläinen kustantamo oli ilmoittanut omalla levyllään olevan version kappaleesta suojatuksi. Ennakkosensuurin toteutus siis vaatii väistämättä ihmisiä arvioimaan sisältöjä, jotta virheelliset positiiviset pystytään käsittelemään, tai asioiden kieltämistä sokkona.

Äänestys direktiivistä tapahtuu Euroopan unionin täysistunnossa tiistaina 26. maaliskuuta ja tällöin tärkeimpinä vaihtoehtoina on direktiivin hyväksyntä JURI-valiokunnan valmistelemassa muodossa, hyväksyntä muokaten 17 artiklaa tai hylätä direktiiviehdotus. (äänestyssivu, JURI-valiokunnan ehdottamat muutokset: 271-271 ja muut muutokset 253-257, 258-261, 262-268, 269-270, 272-272) Mikäli direktiivi hyväksytään, niin jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24 kuukauden päästä muutosdirektiivin voimaantulosta.

Avoimen tiedon toimijat yleisesti, mukaanlukien Wikimedia, vastustavat 13 artiklaa ja ovat sitä mieltä, että se heikentää ihmisten mahdollisuuksia toimia avoimessa internetissä. Voit vaikuttaa vielä olemalla yhteydessä MEP:hin https://saveyourinternet.eu/act/ -sivun kautta.

Muualla


Hyvää naistenpäivää 2019!

Naistenpäivää on Suomessa vietetty useana vuonna Wikipedian merkeissä. Vuonna 2016 järjestettiin Sata naista Wikipediaan -tapahtuma, joka on edelleen osallistujamäärältään Suomen suurin Wikipedia-muokkaustapahtuma. Vuonna 2018 naistenpäivänä kirjoitettiin artikkeleita muinaisen Lähi-idän naisista, ja teema jatkui vielä toukokuussa yhdessä Ruotsin suurlähetystön kanssa järjestetyssä Wikigap-tapahtumassa.

Vuonna 2019 Wikimedia Suomi juhlistaa naistenpäivää järjestämällä koko huhtikuun mittaisen Punaisten linkkien naiset -kilpailun, jossa luodaan ja parannetaan naisista kertovia artikkeleita suomenkielisessä Wikipediassa. Lisäksi naistenpäivän viikolla 4.-10. maaliskuuta Viikon kilpailun aiheena on naiset.

Gender gap Wikipediassa

Naisista kertovien artikkelien osuus kaikista henkilöartikkeleista on kääntynyt suomenkielisessä Wikipediassa nousuun vasta viime vuosina.

Sukupuolien välinen epätasa-arvo, niin sanottu gender gap, näkyy valitettavasti myös Wikipediassa. Wikipedian muokkaajista tehtyjen kyselyjen mukaan vain noin kymmenen prosenttia maailmanlaajuisesta muokkaajistosta on naisia, ja tämä heijastuu osaltaan artikkelisisältöön. Suomenkielisessä Wikipediassa vain vajaat 19 prosenttia henkilöartikkeleista kertoo naisista.

Ongelman korjaamiseksi on alettu tehdä töitä niin meillä kuin maailmallakin. Englanninkielisessä Wikipediassa käynnistettiin vuonna 2015 Women in Red -projekti, jonka johdolla naisten osuus henkilöartikkeleista on saatu nostettua 15 prosentista 17,7 prosenttiin. Muokkaustapahtumia, joiden päätavoitteena on ollut gender gapin korjaaminen ja naisten saaminen Wikipediaan, ovat järjestäneet muun muassa Art + Feminism, London Tech Week ja Unesco.

Punaisten linkkien naiset 2019

Suomenkielisessä Wikipediassa gender gapia vastaan taistellaan koko huhtikuu, kun Punaisten linkkien naiset -kilpailu pääsee vauhtiin. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna, jolloin yli 50 osallistujaa kirjoitti naisista kuukauden aikana lähes tuhat uutta artikkelia.

Tänä vuonna kolme kilpailussa eniten pisteitä kerännyttä saavat Museokortin, ja lisäksi Wikimedia Suomi tarjoaa heille illallisen yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. Kilpailuun osallistuminen vaatii käyttäjätunnuksen Wikipediassa sekä ilmoittautumisen kilpailusivulla.

Kilpailuun liittyen Wikimedia Suomi järjestää Helsingin keskustakirjasto Oodissa (toisen kerroksen ryhmätila 8) lauantaina 6. huhtikuuta kello 17-20 muokkaustapahtuman, jonne ovat tervetulleita niin vasta-alkajat kuin kokeneemmatkin muokkaajat. Tapahtumassa saa tarvittaessa apua ja neuvoja Wikipedian muokkaamiseen.

Hyvää naistenpäivää ja tervetuloa mukaan poistamaan sukupuolten epätasa-arvoa Wikipediasta!

Wikipäivien viettäjän puolivälin tuntemuksia

Vassia Atanassova, bulgarialainen wikiaktivisti käyttäjänimellä Spiritia on ”Wikisatasen” keksijä. ”100Wikidays” alkoi tammikuussa 2015 ja sen ”uhreja” maailmassa on jo yli 300.

Terveisiä vaan kaikille täältä Wikipäiviltä! Viime joulun ja uudenvuoden aika oli niin yksitoikkoista, ei ollut oikein mitään järkevää tekemistä.

Aloitin ”Wikisatasen” 25.12. eli ryhdyin viettämään ”sataa Wikipäivääni”. Ensi yönä, kun kellon viisarit hiipivät ohi puolen yön, postaan viidennenkymmenennen artikkelini. Sen aiheena on ”Beninin viestintä”. (laitan linkin tähän, kun olen sen julkaissut)

Pelisäännöt ovat yksinkertaiset. Kirjoita joka päivä uusi Wikipedia-artikkeli sadan päivän ajan. Jos joku päivä jää väliin, joudut aloittamaan alusta, tai kilpailu keskeytyy. Mikäli oikein ymmärsin, vain yksi suomalainen on suorittanut ”Wikisatasen”, ja minä olen numero 307.

Suuri vaara on juuri keskeytyminen. Pelkään, että jos minulle sattuu jotain, esimerkiksi kaadun ja katkaisen jalkani tai ranteeni ja joudun sairaalaan, tai joudun matkustamaan useaksi päiväksi. Tai saattaahan käydä niinkin, että kyllästyn koko puuhaan. Tai jos kaadan vahingossa teekupin kannettavan tietokoneeni näppäimistölle, tai… äh, kauhuskenaarioita riittää.

Tämähän onkin kilpailu, yritän rauhoittaa itseäni, ja kilpailuissa on aina riskinsä. Ainakin kilpakumppani on vanha tuttu. Viisaushan sanoo, että se on se ainoa, joka on todella kilpailemisen arvoinen, nimittäin minä itse.

Wikipäiväni ovat sujuneet rattoisasti! Olen kirjoittanut paljon Afrikkaa ja Beniniä koskevista aiheista. Ihmiset ovat antaneet paljon myönteistä palautetta niistä. Olin vuodenvaihteessa 2017-2018 Villa Karossa ja innostuin maasta.

Haluan sanoa, että en ole pelkästään altruisti, olen myös itsekäs. Artikkeleita kirjoittamalla opin muutakin kuin Wikipediaa. Olen oppinut kuorma-autolasteittain uutta, myös sellaisia asioita, jotka eivät ehkä näy suoraan artikkeleissa.

Yllätys oli se, että ranskan kielen, joka on Beninin virallinen kieli, ohella tietolähteitä tuosta länsiafrikkalaisesta maasta löytyy myös englanniksi ja saksaksi. Toisinaan käännän artikkeleita. Wikipedian kirjoittaja on kyllä tietolähteiden armoilla. Joskus päivän tulos on vain muutaman rivin mittainen tynkä, mutta toisinaan, jos hyviä lähteitä löytyy, artikkeli saattaa tulla pitemmäksikin.

Olen kirjoittanut esimerkiksi Beninin musiikista, maantieteestä, politiikasta, kirjaillisuudesta, taiteilijoista ja kaupungeista. Suurin saavutukseni (tähän asti) on omasta mielestäni artikkeli otsikolla Sosiaalisen median vero. Se käsittelee huolestuttavaa aihetta, josta keskusteltiin viime vuonna jonkin verran afrikkalaisessa ja kansainvälisessä mediassa, mutta Suomessa kukaan ei tiedä siitä yhtään mitään.

Työskentelen melkein joka päivä Oodissa tai muissa kirjastoissa. Tilaan silloin tällöin kirjoja ja saan ne suoraan työpaikalle. Kyllä kirjasto aina kotiolot voittaa.

Wikisatasen suoritusta voi verrata maratoniin. Mikä on raskainta tässä kirjoitushölkässä? Joka päivä on perehdyttävä uuteen aiheeseen. Uutta Wikipedia-artikkelia ei voi kirjoittaa vain toisella kädellä. Toistaiseksi en ole vielä kokenut uupumusta, vaikka joskus päivän postaus on venähtänyt aamun tunneille.

Viimeisen artikkelin pitäisi olla valmis 3. huhtikuuta. Olen alkanut miettiä, että jos jaksan siihen asti, mitä sen jälkeen teen? No matkustan Beniniin tietysti.

Heikki Kastemaa

Crafting the first strategy

Heikki going through SWOT analysis in one of the two strategy wokrshops in the Spring 2018.

Heikki going through SWOT analysis in one of the two strategy wokrshops in the Spring 2018. Photo: Olimar CC BY SA 4.0

In 2018 Wikimedia Suomi created its first strategy. The work was carried out in four workshops: two of them were organised in the Spring and two in the Autumn 2018. Based on the workshop discussions we created a draft document, which was published for comments in the association’s wiki. After minor adjustments, the stategy document for years 2019–2021 was approved in the Autumn meeting.

In the workshops we followed general guidelines for planning strategy. We did a SWOT analysis (Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats) and examined critically our current state. We figured out what is our purpose and what we want to achieve – both visionary and more conrete goals were discussed. The strategy draft was also evaluated in both Spring and Autumn meetings.

After the SWOT analysis was carried out, participants used stickers to mark the keypoints they thought were the most important.

After the SWOT analysis was carried out, participants used stickers to mark the keypoints they thought were the most important. Photo: Olimar CC BY SA 4.0

Several documents from earlier years were combed through to distill their relevant points and good ideas – why throw away good work someone else has already done? We also looked into other Wikimedia affiliates’ strategies for inspiration (to name a few, especially the strategies of WMSE, WMUK and Wikimedia movement were insightful).

We also asked suggestions from the community with a simple Google Form in the Spring and later in the Autumn via the draft page and Facebook group Wikipedian ystävät. In the end though we received hardly any feedback this way (neither negative nor positive). It could mean that we were on the right track all the long, but nevertheless it would have been nice to get more publicly expressed approval for our ”new direction”. Of course tackling strategy is a daunting process; maybe we should have splitted the draft for comments in smaller parts.

The results

So what about the final product? Our strategy is divided into four priority areas:

  1. Vital Association
  2. Synergistic Cooperation
  3. Easy Participation
  4. Versatile Content.

Wikidata acts as a central theme connecting all the priority areas.

At the end of the day our new strategy doesn’t make a huge shift in our operations, but it provides a useful framework for looking ahead and planning for coming activities. In the last few years we have sometimes struggled with what to focus on – and when we committed to something, it wasn’t always clear why we were doing it. Hopefully the new strategy will make planning easier and decisions more impactful.