Mihin suuntaan Wikimedia Suomi?

Wikimedia Suomi -yhdistyksen strategiaa pohditaan sunnuntaina 25.9. klo 13-17.00 Helsingin kaupunginmuseon kokoushuone Kasarissa, 1. kerros. Paikka on siis Helsingin kaupunginmuseon uudet tilat Senaatintorin varrella, osoitteessa Aleksanterinkatu 16.

Osallistujille tiedoksi, että uusiin näyttelytiloihin voi tutustua itsekseen myös tuolloin sunnuntaina klo. 11.00 alkaen.

Yhdistyksen strategiapalaverissa on tarkoitus keskustella siitä, mitä ovat yhdistyksen pitemmän tähtäimen suunnitelmat? Mukana on Wikimedia Suomen hallitus.

Tervetuloa kaikki Wikimedia Suomen kehittämisestä kiinnostuneet!

Heikki Kastemaa, puheenjohtaja

Keskustelun ja ajattelun pohjaksi tässä ote edellisen hallituksen puheenjohtajan Tommi Kovalan ja hallituksen keskustelemasta WMFI:n strategialuonnoksesta loppuvuodelta 2014:

Strategia

Kaikki hankkeet vaativat asiantuntemusta. Työryhmän koolla ei ole merkitystä, jos riittävät tiedot ja taidot puuttuvat. Siksi yhdistyksen tulisi saada jäsenikseen ja hankekumppaneiksi henkilöitä ja organisaatioita, joilla on valmiiksi ammattitaitoa ja yhteyksiä omien alojensa verkostoihin. Hankkeiden aihepiireistä kiinnostuneille jäsenille asiantunteva ympäristö tekee yhdistyksestä houkuttelevan paikan oppia ja ottaa osaa hankkeisiin.

Jäsenyyden tulisi olla myös asiantuntijalle mielekäs tapa tehdä oppia uusia asioita, verkostoitua ja tehdä työtään tunnetuksi.

Vapaan tiedon kehittäminen

Suomessa on ollut viime vuosina kasvavaa kiinnostusta julkisen tiedon avaamiseen. Puhutaan jopa avoimen datan vallankumouksesta. Wikimedia Suomi ry toimii yhdessä muiden avoimen tiedon ja kulttuurin organisaatioiden kanssa edesauttaen mm. kulttuuriaineistojen avaamista.
Oma vahvuutemme on kyky pitää huoli siitä, ettei avoimesta tiedosta tule orpoa tietoa. Kun osallistumme aineistoavaukseen, voimme edesauttaa aineiston löytymistä Internetissä liittämällä se Wikimedian eri projekteihin.

Yhteistyön kehittäminen

Wikimedia Suomella on ohjelmia, joita tulee kehittää yhteistyössä muiden suomalaisten ja kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden ja -yhteisöjen kanssa. Kumppanien tulee tutustua suomenkielisen Wikipedian toimintakulttuuriin ja ottaa se huomioon työryhmissä toimiessaan.
Yhteistyön myötä seuraa myös osallisuutta muiden yhteisöjen toimintaan. Voimme tuoda muilta hyviä toimintatapoja yhdistyksemme työskentelyyn, mutta on myös tärkeää, että autamme puolestamme muitakin kehittymään. Tärkein sidosryhmä yhdistyksellemme on suomalainen Wikipedia-yhteisö, ja meillä on oma vastuumme myös sen toiminnan tukemisesta.

Tekniseen kehitykseen osallistuminen

Wikimedia Suomi ottaa aktiivisesti osaa Wikimedian sisarprojektien teknologiakehitykseen. Yhdistys kouluttaa jäseniään ja työntekijöitään uusien ohjelmistokokonaisuuksien käyttöön. Näin hankittuja taitoja opetetaan edelleen halukkaille yhteistyötahoille ja vapaaehtoisille.
Yhdistyksen omat ohjelmistohankkeet kehitetään mahdollisimman pitkälti avoimen lisenssin työkaluilla ja aineistolla. Niiden tavoitteena on luoda itsenäisiä kehittäjäyhteisöjä, jotka eivät ole täysin meistä tai julkisesta tuesta riippuvaisia.

Seuraamme vapaaseen tietoon liittyvien ohjelmistohankkeiden kehitystä ja kykymme mukaan osallistumme niihin esimerkiksi käytännön kokeilujen ja rekrytointiavun muodossa.

Oman hallinnon ja toiminnan kehittäminen

Wikimedia Suomi kehittyy yhdistykseksi, jonka toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Päätöksentekoprosessia kehitetään niin, että hankkeissa mahdollisimman monet päätökset voidaan tehdä työryhmätasolla ja yhdistyksen toimintaa koskevat kysymykset hallituksessa.
Seuraamme hankkeiden toteutumista ja rahankäyttöä ja raportoimme niistä julkisesti. Aina kun mahdollista, käytämme mitattavia päämääriä. Seuraamme myös toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Rahoitamme toimintamme mahdollisimman monesta lähteestä ja pyrimme tilanteeseen, jossa tuki on vakaata. Yhdistysten keinot rahoittaa toimintaansa tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa, mutta Wikimedia Suomi suunnittelee rahoituksensa nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Wikipedia_identified1

Finnish Wikipedia reaches its 400 000th article

Sata naista Wikipediaan 8.3.2016

The largest editing event by now to Finnish Wikipedia was organized in International Women´s Day in March 8, 2016 in Helsinki Finland under title “One hundred women into Wikipedia”. Photo:: Teemu Perhiö / CC BY SA 4.0

In 29th August 2016, an article titled Praksiteleen Hermes (Hermes and the Infant Dionysus) was written into Finnish Wikipedia. It was the 400 000th article in this net published encyclopedia.

Among different language Wikipedia, the Finnish Wikipedia ranks in 22nd position based both in the number of articles and the numbers of its active editors (more than five edits a month). If put into perspective of less than six million speakers, Finnish Wikipedia is one of the forefront language editions of Wikipedia.

More than half of the page visitors in Finnish Wikipedia have been mobile users since autumn 2015. This is probably a consequence of long mobile user history and large spread of mobile device in Finland.

This years´ Wikipedia 15th anniversary follows the 15th birthday of Finnish Wikipedia in February 2017. Next year Finland will celebrate her 100th year of independence. The community of Finnish Wikipedia will celebrate this by translating one hundred most central articles concerning Finland into other languages. In 2017, an international translation competition will be launched, where we expect participants from tens of different language Wikipedia.

The contents of Finnish Wikipedia have also been developed in collaboration with cultural and memory organizations. More than hundred people participated in a Wikipedia editing event in March International Womens´ Day in Helsinki, creating articles of women. Editing events if Finland have been organized in many parts of the country, in Pori, Oulu and Rovaniemi.

Wikimedia Suomi, a chapter of Wikimedia Foundation, is an association that backs up the volunteer driven net publication and their sister forums. The non-profit association that is funded by the Foundation, organizes, coordinates and promotes various Wikimedia related events. Among them is a study of Wikipedia, where experience, motives, styles and groups of Wikipedia readers and editors are researched.

See also
Press release in Finnish Wikipedia by the Wikipedia community (in Finnish)

Additional information

Wikimedia Suomi
Heikki Kastemaa, president
heikki.kastemaa [at] saunalahti.fi
tel. +358 50 356 3827

Tutkimus Wikipedian lukijoista ja muokkaajista

WWikipedia_identified1ikimedia Suomi etsii tutkijaa tai tutkijaryhmää, joka toteuttaisi suomenkielisen Wikipedian lukijoita ja muokkaajia koskevan tutkimuksen.

Suomenkielinen tietosanakirja Wikipedia täyttää vuonna 2017 15 vuotta. Keväällä 2016 se oli Suomen seitsemänneksi suosituin verkkosivusto. Wikipedian periaatteita ovat vapaan ja avoimen tiedon välittäminen, neutraalisuus ja perustuminen tietolähteisiin.

Vaikka Wikipedian käyttöä mitataan eri tavoin, pelkät mittaustulokset eivät kerro riittävästi siitä, keitä ovat Wikipedian lukijat ja muokkaajat, miksi Wikipediaa luetaan ja muokataan ja minkälaisena Wikipedian asemaa pidetään muiden medioiden joukossa. Vastauksia näihin kysymyksiin tarvitaan muun muassa siksi, että voisimme tehdä pidemmän tähtäimen strategisia suunnitelmia tietosanakirjan kehittämiseksi ja uusien muokkaajien kouluttamiseksi.

Etsimme tutkijaa tai tutkijaryhmää toteuttamaan tutkimuksen Wikipedian lukijoista ja muokkaajista. Tutkija esittää 1.9.2016 mennessä suunnitelman tutkimuksesta Wikimedia Suomen hallitukselle, joka toimii myös tutkimuksen ohjausryhmänä. Tutkimuksen tekijä/tekijäryhmä valitaan 15.9.2016 mennessä.

Tutkimus koskee suomenkielistä Wikipediaa ja sen sisarprojekteja. Tutkimus tehdään joukko- ja/tai yksilöhaastatteluina. Tutkimus julkaistaan suomeksi helmikuussa 2017 suomenkielisen Wikipedian täyttäessä 15 vuotta.

Tutkimus voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten Wikipediaa luetaan?
  • Ketkä lukevat Wikipediaa?
  • Miksi Wikipediaa luetaan?
  • Ketkä muokkaavat Wikipediaa?
  • Miksi Wikipediaa muokataan?
  • Miten Wikipediaa muokataan?
  • Minkälaisia ongelmia lukijat ja muokkaajat näkevät?
  • Mikä on Wikipedian asema muiden medioiden joukossa?
  • Kuinka luotettavana Wikipediaa pidetään?

Vaatimukset

Tutkimus pitäisi olla toistettavissa tulevaisuudessa ja vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulokset ja aineisto ovat avoimia. Tutkimuksessa on selostus tutkimuksen tekemisestä, tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tulosten tiivistelmä ja tiedote julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Tutkijat järjestävät yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa julkaisutilaisuuden, jossa on esimerkiksi paneeli- ja yleisökeskustelu aiheesta. Tutkijat eivät saa olla sidoksissa Wikimedia Suomi -yhdistykseen.

Tutkijalla ja/tai tutkijaryhmällä on oltava kokemusta Wikipedian lukemisesta ja muokkaamisesta, kokemusta haastattelututkimusten tekemisestä sekä riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja Suomen mediakentästä.

Hakijan tulee esittää Wikimedia Suomi -yhdistykselle hakemus, jossa hän kertoo ansioistaan, tutkimuksen alustavan suunnitelman sekä kustannukset. Tutkimuksen voi tehdä yksi henkilö tai työryhmä. Esitetyssä kustannusarviossa tulee olla kaikki tutkimukseen, sen julkaisemiseen ja julkaisutapahtumaan liittyvät kustannukset.

Kysymyksiin vastaa Wikimedia Suomen hallituksen puheenjohtaja Heikki Kastemaa tai muut hallituksen jäsenet. Wikimedia Suomen hallitukselle osoitetut suunnitelmat voi lähettää Wikimedia Suomen hallituksen sihteerille Teemu Perhiölle (teemu.perhio [at] gmail.com). Viimeinen päivä lähettää hakemus on 1.9.2016.

401px-Wikimedia_Finland_logo.png 

Wikimedia Suomi ry 

yhteystiedot

Wikimania 2016 ryhmäkuva. Kuva Niccolò Caranti - Own work, CC BY-SA 4.0

Toisenlainen juhannus

Esino Lario, pieni kunta Italiassa, valittiin joulukuussa 2014 vuoden 2016 Wikimanian järjestyspaikkakunnaksi. Kunnan, jossa asustaa vain noin 750 asukasta, valitseminen tapahtumapaikaksi oli monien mielestä outo, toisaalta mielenkiintoinen. Kaikki aiemmat Wikimaniat on järjestetty isoissa, vähintäänkin useiden satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa. Tapahtumapaikka oli haastava, ja järjestelyt pitikin aloittaa useita kuukausia etukäteen mm. nettiyhteyksien parantamista ja majoitusten järjestämistä varten, sillä itse Esino Lariossa on vain muutama hotelli. Tilaisuudesta toiseen piti kävellä ylös alas kylän jyrkkiä katuja, ja siksi tapahtuma saikin lempinimen Walkiemania, kävely- (tai kännykkä-) mania.

San Giovannin kirkon messu ja kulkue Esino Inferioressa, mukana Esino Larion soittokunta. Kuva Rainer Halama, CC BY-SA 4.0

Esino Lario sijaitsee Pohjois-Italiassa, vuoristoisella seudulla, lähellä Comojärveä. Wikimanian tapahtuma-alueeseen kuului useita rakennuksia kuten rekisteröinti- ja infoalueena ollut Italia Square, Collaborative space, joka toimi “yhteisön kylänä”, ja jossa järjestettiin myös harjoituksia. Myös ala-asteella, liikuntasalissa, museossa ja teatterissa oli useita tapahtumia. Ruokailu oli hajautettu kylän eri ravintoloihin, ja porukat oli järjestetty sillä tavoin, että jokaiseen ravintolaan menisi tasaisesti väkeä. Tapahtuman aikana Esino Larion väestöstä 73 prosenttia oli wikipedistejä, mutta paikalliset sulautuivat hyvin joukkoon ja tulivat välillä juttelemaankin wikipedistien kanssa.

Wikimaniaan kuului monenlaista ohjelmaa. Tietysti puheita, tapaamisia, kasvokkain juttelemista, mutta myös muun muassa musiikkitapahtumia ja näyttelyitä. Yhteensä Wikimaniaan osallistujia oli 70 eri maasta 1200 henkilöä.

Katherine Maher Wikimanian avajaisissa jumppasalissa. Kuva Niccolò CarantiWikimania Esino Lario, CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commons

Katherine Maherista Wikimedia-säätiön vakituinen toiminnanjohtaja

Katherine Maherin valinta Wikimedia-säätiön vakinaiseksi toiminnajohtajaksi julkistettiin Wikimaniassa. Hän oli ollut väliaikaisena toiminnanjohtajana maaliskuusta alkaen, jolloin Lila Tretikov irtisanoutui tehtävästään Wikimedia-liikettä ravistelleen kuohunnan seurauksena. Katherinelta odotetaan paljon, ja hänellä on henkilökunnan, hallituksen ja laajan Wikimedia-liikkeen luottamus.

Kyselytuokiossa Katherine kertoi, että tärkeintä tulee olemaan yhteisen suunnan ja vision luominen Wikimedia-liikkeelle. Paikallisorganisaatiot ovat kypsyneet tärkeiksi toimijoiksi, joilla on osaamista, kokemusta ja intohimoa liikkeen eteenpäin viemiseen, kun suunta on selvillä. Organisaatioiden tärkeyden tunnustamisen ja voimavarojen hyödyntämisen kautta Wikimedia-liike voi jatkossa tavoittaa uusia kumppaneita ja yleisöjä. Toinen merkittävä asia, johon hän ja Jimmy Wales molemmat puuttuivat puheenvuoroissaan, on avoimen ja ystävällisen toimintakulttuurin vahvistaminen projekteissa, jotta osallistujien yhteisö voi laajentua ja monipuolistua. Kyselytunti on nähtävissä videotallenteena.

Kultaa ja kimallusta: GLAM & SPARQL

Lyhenne GLAM (tarkoittaa muistiorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, tulee sanoista Galleries, Libraries, Archives & Museums, mutta toiselta merkitykseltään se on glamouria tai glamrockia) on saanut rinnalleen toisen wikipedisteille läheisen lyhenteen SPARQL (kyselykieli, jolla Wikidatasta haetaan tietoa, lausuttuna tarkoittaa myös kipinää tai säihkettä). Siispä tässä ollaan tekemisissä glamourin ja säihkeen kanssa, eikö vain?

Sana GLAM (Galleries, Libraries, Archives and Museums) taskulampulla maalattuna Esino Larion maisemassa. Kuva Ter-burg, CC BY-SA 4.0

Wikidata tulee kulttuuriprojekteihin

Wikidata on uusin Wikimedia-projekti, joka kerää rakenteista tietoa. Siinä missä Wikipedia-artikkelit ovat suurimmalta osaltaan vapaamuotoista tekstiä, Wikidataan tallennetaan tietoa jäsennellysti. Siitä on mahdollista hakea tietoa, kuten Kenellä paaveista oli eniten lapsia? tai näyttää kuvat taideteoksista, joissa esiintyy Eiffel-torni, kun tiedot ovat tarpeeksi täydellisiä.

Kuvakaappaus SPARQL-kyselyn kuvanäkymästä

Kuvakaappaus SPARQL-kyselyn kuvanäkymästä

Wikidatan hyödyntämisestä GLAM-toiminnassa järjestettiin työpaja, jonka yhteydessä oli mahdollista myös kertoa Wikimedia Suomen Wikidata-projektista ja kuulla muista meneillään olevista hankkeista.

Wiki Loves Monuments jatkuu ja kehittyy

Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kilpailussa wikipedistit kokoavat luetteloita maan kulttuuriperintökohteista Wikipediaan. Niiden perusteella järjestetään valokuvauskilpailu, ja kilpailuun osallistuvat kuvat lisätään Wikimedia Commonsiin.

Osa maista on ollut mukana alusta alkaen, ja maan monumentit on jo pääosin kuvattu. Hollanti on jäämässä pois, mutta uusia tulee tilalle, esimerkiksi Bangladesh. Joissain maissa kilpailu on tärkeä tekijänoikeuksien merkityksen havainnollistamisessa. Mitä sitten, kun kulttuurikohteet on luetteloitu, kartalla ja kuvattu? Onko aineettoman kulttuuriperinnön vuoro: juhlien, tapojen ja perinteiden? Suomessa Museovirasto on toteuttanut wikinä UNESCON aineettoman kulttuuriperinnön maalistauksen, Elävän perinnön wikiluettelon.

Wiki Loves Monuments 2015 -kilpailun toinen sija vuonna 2015: The Sacra di San Michele. Kuva Elio Pallard, CC BY-SA 4.0

KÖK Connected Open Heritage

Wikidata ja kulttuuriperintökohteet ovat aineksina Wikimedia Sverigen mittavassa projektissa Connected Open Heritage. Sen tavoitteena on kartoittaa ja tuottaa aineistoa maailman uhanalaisista kulttuuriperintökohteista. Samassa projektissa Wiki Loves Monuments -kilpailussa tuotettu kultuurikohteiden data siirretään Wikipediasivuilta kokonaisuudessaan Wikidataan. Mukana Postkodlotteriets Kulturstiftelsen rahoittamassa projektissa ovat UNESCO, Cultural Heritage Without Borders ja Wikimedia Italia.

KÖK-projektin presentaatiot Wikimedia Meta -sivustolla

Tekoälyä Wikidatassa

Amir Sarabadani esitteli tekoälyä Wikidatassa hyödyntäviä työkaluja, ORESia sekä Kiania. ORES on vandalismintorjuntatyökalu, joka ei ole suunniteltu ainoastaan Wikidataa varten, vaan on käytössä myös muutamissa muissakin Wikimedian projekteissa. Wikipedioissa vandalisoidaan paljon enemmän prosentuaalisesti kuin Wikidatassa, mutta Wikidatassa vandalismin havaitseminen on paljon vaikeampaa, koska sinne tehdään jopa 100 000 muokkausta päivässä jo pelkästään normaalien käyttäjien toimesta, boteista puhumattakaan. ORES pystyy automaattisesti tunnistamaan haitalliset muokkaukset.

Kian on Amirin luoma, ainoastaan Wikidataan suunniteltu keinotekoinen neuroverkko. Se kerää dataa Wikipediasta ja lisää tämän datan Wikidataan suurella täsmällisyydellä. Se lisää esityksiä kohteisiin wikien luokkien perusteella. Magnus Manske on luonut myös Kiania hyödyntävän “pelin“.

Wikidata-kynsilakkaa! Kuva אבנר, CC BY-SA 4.0

Kuinka Wikipedia hyötyy Wikidatasta

Toisessa Wikidataan liittyvässä esittelyssä Michael Peel kävi läpi Wikidatan käyttöä Wikipediassa. Hän otti esille kuinka eri projektit ja kielikohtaiset wikit käyttävät eri tavalla Wikidataa. Esim. englanninkielisessä Wikipediassa paljon käytetty “Authority Control” -malline hakee tiedot suoraan Wikidataan syötetyistä arvoista. Samaisen Wikipedian “Persondata”-malline on poistettu kokonaan käytöstä Wikidatan myötä. Wikidatan tietoja saa muotoiltua Wikipediassa halutunlaisiksi erilaisten Lua-moduulien avulla.

Yhtenä esimerkkinä otettiin englanninkielisen Wikipedian Infobox Telescope -malline (tuotu myös suomenkieliseen Wikipediaan Malline:Teleskooppi). Malline käyttää Wikidataan syötettyjä tietoja niin sanotuissa infolaatikossa (joka sijaitsee artikkelin oikeassa reunassa). Wikidataan annetut arvot voidaan halutessa myös ohittaa antamalla mallineeseen paikalliset arvot. Wikipedian infolaatikot ovat useimmiten sekavannäköistä koodia. Wikidatan avulla näistä koodeista voidaan luopua artikkeleissa.

Uudet ja vanhat kartat Wikimediaan

Wikimedia-säätiö on julkistanut Kartographer-laajennuksen, jolla vuorovaikutteiset kartat voidaan tuoda vähitellen kaikkiin Wikimedian projekteihin. Työryhmä ei päässyt Wikimaniaan esittelemään projektia, mutta siihen voi tutustua Yuri Astrakhanin heinäkuisen State of the Map US:n esityksen kautta. Mm. katalaaninkielinen Wikipedia on juuri ottanut laajennoksen käyttöön kulttuuriperintökohteiden wikisivuilla.

Wikimaps workshop

Wikimaps-työpajan ajatuksia

Wikimaps-projekti jatkaa kehitystyötä historiallisten karttojen hyödyntämiseksi, ja aiheesta järjestettiin Wikimaniassa työpaja. Tulevaisuuden visiossa karttojen paikat linkittyvät tietoon ja kuviin, ja työpajassa pyysimme osallistujia kuvailemaan omia toiveitaan.

Kohti seuraavaa Wikimaniaa

Wikimanian päättymisen kruunasi raivokas ukkosmyrsky, jonka katkeamaton jyrinä kaikui vuorenrinteillä, sade pieksi katuja ja ajoi osallistujat matkoihinsa. Viimeisten ohjelmanumeroiden äänimaisemat, gongikonsertin värähtelyt ja jättithereminiä soittaneen haukan esiintyminen, sekoittuivat taustan jylyyn ja ropinaan. Wikimania jatkuu tulevaisuudessakin jokavuotisena, ja ensi vuonna se järjestetään Montréalissa, Kanadassa.

Suomesta Wikimaniaan osallistuivat kolme matkastipendin saanutta, Jaakko Pirinen, Jukka Ala-Hynnila ja Susanna Ånäs. Olemme kirjoittaneet tämän postauksen yhdessä.

Yttengrundin majakka 1892

Kansainvälisenä arkistojen päivänä muokattiin Wikipedian tietoja majakoista

Kansallisarkisto järjesti muokkaustapahtuman kansainvälisen arkistojen päivän juhlistamiseksi. Tällä kertaa otimme uusia haasteita vanhojen lisäksi. Wikipedian muokkaamisen lisäksi harjoittelimme kuvien lisäämistä ja Wikidatan tietojen muokkaamista.

Arkistolähteistä

Wikipedia rakentuu ensisijaisesti luotettavien toissijaisten lähteiden varaan. Se tarkoittaa sitä, että Wikipediassa ei tuoteta uutta tutkimusta mistään aiheesta, vaan referoidaan muiden julkaisemia ajatuksia. Arkistoissa säilytettävä aineisto on pääasiassa ensisijaisia lähteitä, kuten julkaisemattomia kirjeitä tai viranomaisrekistereitä. Arkistolähteidenkin käyttäminen on mahdollista, kun seuraa selkeitä periaatteita ja käytäntöjä. Arkistoissa olevat kirjat, lehdet ja lehtileikkeet eivät ole arkistolähteitä.

Englanninkielisessä Wikipediassa käytäntö on huolellisesti muotoiltu. Siinä määritellään mm. näin:

Arvossa pidetyissä kokoelmissa julkaistuja ensisijaisia lähteitä on mahdollista käyttää Wikipediassa – mutta vain harkiten, koska niitä on helppo käyttää väärin. Artikkeli ei voi perustua ensisijaisille lähteille. Ensisijaisia lähteitä ei saa itse tulkita, vaan tulkinnan esittämiseksi vaaditaan toissijainen lähde. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää Wikipediassa sellaisen faktan suoraviivaiseen ja kuvailevaan luonnehtimiseen, jonka kuka tahansa osaava ihminen voi tarkistaa ilman lisä- tai erityistietämystä. Ei ole tarpeellista päätellä, onko artikkelin tai lähteen väite tosi, vaan tarkistaa, että lähteessä sanotaan sitä, mitä artikkelissa sen väitetään sanovan.

Wikipedia Library -projektissa on tehty ehdotus arkistolähdeviitteeksi englanninkieliseen Wikipediaan. Vastaava lähdeviitemalline olisi suositeltavaa tehdä myös suomenkieliseen Wikipediaan. Mallinetta voisi käyttää tuottamaan automaattisia arkistolähdeviitteitä Wikipediaan julkisista palveluista, kuten Finnasta – samaan tapaan kuin Kansalliskirjaston Digi-palvelussa.

Nils von Heidenstam, Bogskärin majakan piirustukset

Arkistolaitoksen kuva-avaukset Suomen majakoista

Olimme vieneet kuvia Kansallisarkiston Flickrissä julkaisemia kuvia Wikimedia Commonsiin. Lisäksi käytettävissä oli Digitaaliarkistossa säilytettäviä majakoiden rakennuspiirustuksia sekä majakoiden ja majakkalaivojen kuvia, joita oli mahdollista ladata Wikimedia Commonsiin yksi kerrallaan.

Tutustuimme tekijänoikeuksien merkitsemiseen Wikimedia Commonsissa. Kansallisarkiston aineistot on tähän asti merkitty tekijänoikeusmallineella PD-Kansallisarkisto, jonka mukaan niitä ei suojaa tekijänoikeus, mutta Kansallisarkisto mainitaan tiedoston yhteydessä. Kansallisarkisto on julkishallinnon suositusten mukaan siirtynyt Creative Commons -lisensointiin ja aineistoille annetaan CC BY 4.0 -tekijänoikeuslisenssi. Suosituksessa on vielä toivomisen varaa. Tekijänoikeudeltaan vapaat aineistot päädytään lisensoimaan tekijänoikeuslisenssillä. Suositeltavampaa olisi tarjota tekijänoikeuksista vapaa aineisto merkinnällä, joka toteaa niiden olevan tekijänoikeuksista vapaita. Tällainen on Creative Commonsin Public Domain -merkintä. Wikimedian GLAM-Wiki -toiminnan tavoitteena on tuoda organisaatioiden omaehtoiselle aineistojen avaamiselle näkyvyyttä muilla keinoilla kuin tekijänoikeuksien kautta. Tarvittaessa Wikimedia Commonsissa on mahdollista myös käyttää kaksiosaisia lisenssimallineita kuvaamaan alkuperäisen ja reproduktion erilaisia tekijänoikeuksia.

Kuvien massalataamiseen Wikimedia Commonsiin on olemassa kokoelma eritasoisia työkaluja. Wikimedia Suomi kehittää omaa työkalua GLAMpipe, jonka avulla on mahdollista hakea aineistoja useista eri lähteistä, muokata kokoelman tietoja ja ladata tietoja ja/tai kuvia useisiin kohteisiin, esimerkiksi Wikidataan ja Wikimedia Commonsiin. Työkalu saadaan käyttöön lähiaikoina.

Porkkalan majakka rakenteilla 1920

Wikidataa aloittelijoille ja edistyneille

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Wikipedia-artikkeleiden tietolaatikoiden tiedosta talletetaan Wikidataan ja vähitellen tietolaatikoissa esitettävä tieto tuodaan Wikidatasta.

Wikidataan talletettua tietoa voi kuka tahansa muokata siinä missä Wikipedian artikkeliakin. Se onnistuu helposti samoilla Wikipedian käyttäjätunnuksilla – tai tarvittaessa anonyymisti. Jokaisessa Wikipedia-artikkelissa on linkki Wikidatan sivulle, johon sitä aihetta koskevat faktat kootaan.

Nykytilanteessa faktat esimerkiksi majakoiden sijainneista ja valon ominaisuuksista on talletettu erikseen jokaiseen Wikipedian eri kieliversioon eikä niiden yhdenmukaisuutta voi taata. Joidenkin Wikipedian infolaatikoiden tietoja on jo kerätty skripteillä, mutta majakoiden tiedot Wikidatassa ovat vielä hyvin vajavaiset. Tapahtuman valmistelun sivutuotteena syntyi Wikidataan projekti WikiPoject Lighthouses, jossa edistyneemmät Wikidatan muokkaajat voivat parantaa majakoiden käsittelyä Wikidatassa.

 Lue lisää arkistoista Wikimedian parissa: GLAM: Archives case studies

Wikipedia-talkoot Siffillä

Museokierros Siffillä

Kuva: Sinebrychoffin taidemuseo

Sinebrychoffin taidemuseo järjesti viime kuussa ensimmäistä kertaa Wikipedia-talkoot. Paikalla oli runsaasti myös Wikimedia Suomen jäseniä ja hallituslaisia. Aloitimme illan tutustumalla museoon ja sen historiaan ja jatkoimme sen jälkeen museon kellarissa, jossa kerroin Wikipedian muokkaamisen perusteista ja siitä, että Wikipediaa voi muokata monella tavalla: joku tekee pieniä korjauksia, joku lisää kuvia, joku täydentää olemassa olevia artikkeleja, joku perustaa uusia ja joku tekee kaikkea mahdollista.

Tässä käyttämäni materiaali:

 

Kuva: Johanna Janhonen

Museon väki oli valmistautunut tilaisuuteen hyvin: saimme tutkia Sinebrychoffin sukupuuta (josta löytyi mm. aika monta Annaa) ja selata suvusta kirjoitettuja kirjoja. He olivat myös miettineet, mistä aiheista me voisimme kirjoittaa, mikä nopeuttaa työskentelyn alkamista ja varmistaa sen, että tilaisuuden järjestäjä saa sellaista sisältöä kuin eniten haluaa.

Pyysin Leena Hannulaa,  Sinebrychoffin taidemuseon vastaavaa museolehtoria, kertomaan siitä, miten he illan kokivat. Näin hän kirjoitti:

“Sinebrychoffin taidemuseossa vietettiin 27.4. historiansa ensimmäinen Wikipedia -ilta. Johanna Janhonen toimi inspiroivana kouluttajana, mutta myös muita nykyisiä ja entisiä hallituksen jäseniä oli kiitettävästi paikalla. Ilta oli yllätyksellinen varmasti monella tasolla. Museo oli varustautunut eri teemoin laittamalla esille lähdekirjallisuutta niin kokoelmista kuin Sinebrychoffin suvusta. Intendentti Ira Westergårdin asiantuntemus oli lähes korvaamatonta monellakin tasolla. Rembrandt kiehtoo ja samoin siihen liittyvä tutkimustraditio. Taiteilijan kuvia kaivattiin ja niiden suhteen odotamme päätöstä, joka helpottaisi artikkelien kuvittamista hyvälaatuisilla kuvilla.

Mitä tulee itse kirjoittamisprosessiin, niin siinäkin hallituksen jäsenet “telakoituivat” mukavalla tavalla kokemattomien kirjoittajien viereen. Tunnelma oli leppoisa ja kannustava, sisällöt avautuivat vähitellen ja tarralappuja alkoi ilmestyä seinille. Niillä kerrottiin sekä valitut aiheet että loppuunsaatetut teemat. Illan aikana syntyi käännöstekstiä, lista Ruotsin suurvalta-ajan kuningattarista, tekstiä Ulrika Paschista ja Rembrandtista ym.
Summa summarum – ilta ehkä yllätti meidät kaikki positiivisesti. Kaikilla oli halu jatkaa. Ja näin varmasti käy! Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille!”

Kutsu Wikimedia Suomen kevätkokoukseen

Wikimedia Suomi ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 30.5.2016 klo. 18.00 Open Knowledge Finlandin toimistossa, osoitteessa Caloniuksenkatu 9 D 64, 00100 Helsinki. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Tässä linkki Hangout-etäosallistumiseen: https://hangouts.google.com/hangouts/_/pvezv4ckchpwvetu6yhxxucn2ea

Sääntömääräisen kokousohjelman lisäksi esitetään yhdistyksen hallituksen laajentamista. Hallitus esittää uudeksi hallituksen jäseneksi Maija Ekosaarta. Jos sinulla on kokoukseen liittyen jotain kysyttävää, voit laittaa sähköpostia puheenjohtajalle (heikki.kastemaa AT saunalahti.fi).

Kokouksen jälkeen keskustellaan aiheesta maisemanvapaus eli Freedom of Panorama. Tarkoituksena on saada selvitys Ruotsin Wikimedian suhtautumisesta ja tilanteesta julkisten taideteosten kuvien julkaisemisessa.

Ja sen jälkeen jatkoille voi osallistua myös jossain läheisessä kuppilassa Open Knowledge Finlandin samanaikaisesti pidettävän vuosikokouksen osallistujien kanssa.

1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Päätetään hallituksen täydentämisestä.
8. Käsitellään muut mahdolliset asiat.
9. Päätetään kokous.

Tervetuloa ja tapaamisiin!
Heikki Kastemaa,
puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
puh. 050 356 3827