GLAM-metadata ja pyörän jatkuva uudelleen keksiminen

Kun GLAM päättää avata aineistojaan esimerkiksi wikimedia commonssiin tai wikidataan, on edessä myös sisällöllis-tekninen toteutus. Jos GLAMilla on talon sisällä tarpeeksi osaamista ja aikaa, mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Usein jompikumpi tai molemmat kuitenkin puuttuu.

Yksi mahdollisuus on se, että löytyy vapaaehtoinen tekijä, joka muokkaa datan ja vie sen haluttuun avoimen tiedon ympäristöön. Ongelma on siinä, että yleensä tästä prosessista ei kerry mitään tietoa GLAM-organisaatiolle päin. Tekijä on “musta laatikko”, joka maagisesti toimii aineiston kanssa ja pullauttaa ulos tuloksen. Seuraavalla kerralla ollaan taas lähtötilanteessa.

Asia on vielä kehnompi, jos ajatellaan että seuraavalla kerralla tuo “musta laatikko” ei olekaan käytettävissä. Ratkaisut ovat “hack until it works” -tyylisiä eikä niitä yleensä dokumentoida mitenkään. Siispä seuraava tekijä aloittaa taas alusta. Mihinkään ei kerry tietoa siitä, miten mikäkin aineiston vapautus on käytännössä tehty.

Metapipe

GLAM-massalatausprojektissa yritetään ratkoa ongelmaa. https://fi.wikimedia.org/wiki/GLAM-massalatausprojekti

Työnimellä Metapipe kulkevan ohjelmiston ajatus on luoda alusta, jossa GLAMit, vapaaehtoiset sisällön muokkaajat ja skriptien kirjoittajat voisivat toimia yhdessä. Jos tämä kuulostaa liian harmoniselta, niin sitten ainakin niin, että syntyy yhteistä dokumentaatiota siitä miten kukin aineistojaan on käsitellyt.

Perusajatuksena on yksi tiedosto kuvaa mitä kaiken sen mitä aineistolle piti tehdä, jotta se saatiin siirrettyä esimerkiksi wikidataan tai commonssiin. Tämä tiedosto ei kuitenkaano ole pelkkä kuvaus, vaan se on toimiva ohjelma, jota voi hyödyntää muissa samankaltaisissa projekteissa.

nodes2
Metapipen graafisen noodi-pohjaisen käyttöliittymän mockup.

Käyttäjän näkökulmata metapipe on graafinen työkalu, jossa rakennetaan haluttu lopputulos palikka (node) kerrallaan. Käyttäjät voivat katsoa muiden palikoita (nodeja) ja myös tarvittaessa käyttää niitä.

Ohjelmoijan näkökulmasta metapipe on kokoelma *muokattavia* javascript -funktioita, jotka on yhdistetty toisiinsa tietyllä tavalla. Ohjelmoija voi luoda uusia palikoita (nodeja) käyttäjille.

Projekti on suunnitteluvaiheessa ja kokeiluversioita pyritään luomaan heti kun mahdollista palautteen saamiseksi.

Wikimedia Suomi ry:n syyskokous ja hallitusehdokkaat vuodelle 2016

Tervetuloa Wikimedia Suomi ry:n syyskokoukseen!

Tällä sivulla esittäytyvät Wikimedia Suomen ensi vuoden hallituksen ehdokkaat. Jos haluat ehdokkaaksi, täytä tämä lomake. Hallitus valitaan syyskokouksessa 2.12. klo 17 alkavassa kokouksessa. Voit osallistua kokoukseen etäyhteydellä Google Hangoutin kautta.

Kokouskutsu

Ehdokkaat hallitukseen 2016

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Wikipedian Lähdekirjasto yhteistyöhön

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu suomenkielisessä Wikipediassa. CC BY SA 4.0

Wikipedian Lähdekirjaston tunnus. Heatherawalls CC BY SA 4.0

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) lahjoittaa pilottihankkeessa Wikipedian Lähdekirjastolle 20 tunnusta Kansallisbiografia ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuihin vuoden määräajaksi. Verkkojulkaisuissa on yli 8 500 henkilön elämäkerrat. Tunnuksien avulla Wikipedian muokkaajat voivat kehittää Wikipediassa erityisesti historiallisesti merkittävien suomalaisten henkilöiden artikkeleita.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedian sisäinen hanke, jonka tehtävänä on auttaa Wikipedian muokkaajia löytämään luotettavia lähteitä artikkeleiden parantamiseksi. Osana tätä tehtävää Lähdekirjasto tekee yhteistyötä julkaisijoiden kanssa. Se ottaa lahjoituksena vastaan käyttöoikeuksia julkaisijan aineistoihin, ja jakaa ne eteenpäin kokeneille Wikipedian muokkaajille. He puolestaan käyttävät aineistoja artikkeleiden kehittämisessä, viittaavat niihin ja lisäävät niitä lähteiksi artikkeleihin.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedia Libraryn suomenkielinen haara. Kansainvälisellä Wikipedia Librarylla on yli 40 yhteistyökumppania, kuten Oxford University Press, JSTOR, Elsevier, de Gruyter, Cochrane Collaboration, Royal Society UK ja BMJ. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ensimmäinen suomalainen yhteistyökumppani.

Wikipedia on usein ensimmäinen paikka, josta ihmiset hakevat tietoa internetissä. Me emme halua, että Wikipedia on vain tiedonhaun päätepiste – parhaiten se toimii lähtökohtana tietämyksen syventämiseen. Mitä parempia aineistoja Wikipedian artikkeleissa on hyödynnetty, sitä paremmista lähteistä lukija voi hakea lisätietoa ja laajentaa näkemystään. Kun tietoa on avoimesti saatavilla, sitä on helpompi hyödyntää ja soveltaa.

Wikipedian Lähdekirjasto on avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja etsii uusia kumppaneita. Onko sinun organisaatiollasi tarjota apua lähteiden löytämisessä ja hyödyntämisessä Wikipediassa? Ota yhteyttä!

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]gmail.com

Wikipedian Lähdekirjasto

Lahjoituksen projektisivu Wikipediassa

Tammerfors, Hugo Simberg 1905, CC BY 4.0, Kansallisgalleria via finna.fi

Olemmeko kaikki historioitsijoita?

Osallistuin Historiantutkimuksen päiville Joensuussa 22.-24.10. Esiinnyin paneelissa Everyone a historian? User generated contents, participatory archives and history making in the digital age yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden Anne Heimon ja Silja Laineen kanssa.

Esityksessäni kerroin ensin työstä, jota Wikimedia-liike tekee yhdessä arkistojen ja museoiden kanssa: järjestämme muokkaustapahtumia – editathoneja ja wikipajoja, autamme aineistojen avaamisessa – lisensoinnissa ja lataamisessa Wikimedia Commonsiin sekä uusimmasta haasteestamme, Wikidatan käytön omaksumisesta yhdessä muistiorganisaatoiden kanssa.

Kerroin myös Wikimaps-projektista, jossa autamme arkistoja lataamaan karttoja Wikimedia Commonsiin ja jatkamaan niiden hyödyntämistä Commonsin yhteydessä saatavilla olevilla työkaluilla. Tim Watersin Wikimaps-projektissa jatkokehittämä MapWarper on myös Kansallisarkiston ja Linked Data Finlandin käytössä. Teknistä ideointia on tehty myös hackathoneissa, kuten helmikuun Wiki Loves Mapsissä.

Esityksen varsinaisena aiheena oli historiallinen tutkimustyö, jota amatöörihistorioitsijat ja akateemiset historiantutkijat voisivat tehdä yhdessä. Väitän, että Wikimedia on pitkälti ihanteellinen ympäristö sellaiselle vuorovaikutukselle, mutta se ei vastaa kaikkiin tarpeisiin. Paikallishistorioitsijan tai sukututkijan on voitava tallentaa ja esittää asioita, jotka eivät ole vielä valmiita Wikipediaan. Aiheet eivät ylitä merkittävyyskynnystä tai tutkimuksen aineistona on käytetty julkaisemattomia lähteitä.

Mitä sitten tarvitaan? Olemassaolevien alustojen taitavaa yhdistämistä, uusia toimintatapoja vai uusi alusta?

Wikimedia Suomella on suunnitelmia haastaa museot ja arkistot avaamaan itsenäisyyteen johtavilta vuosilta ja sisällissodan ajalta aineistoa ja pyytää samalla yksityishenkilöitä osallistumaan jakamalla yksityisaineistoja: valokuvia, kirjeitä tai tarinoita. Kollektiivisen tutkimustyön konkreettisimmat hedelmät kuuluvat Wikipediaan ja Wikimedia Commonsiin, mutta tutkimusprosessi tapahtuu jossain sen ulkopuolella.

Digitaaliset ympäristöt ja harrastajien tekemä historiantutkimus herätti keskustelua myös tapahtuman loppupaneelissa. Haluan näin jälkikäteen esittää oman kommenttini paneelissa esitettyyn huoleen Wikipedian artikkeleiden sattumanvaraisesta painottumisesta yhteen näkökulmaan:

Hyvät historiantutkijat. Osallistukaa Wikipedian muokkaamiseen! Wikipedia on Suomessa 5. vierailluin verkkosivusto. Se on jokaisen ensimmäinen osoite etsittäessä tietoa uudesta aiheesta. Asiantuntijoiden lisäämä tieto parantaa ja rikastaa Wikipediaa ja kansalaisten saamaa kuvaa artikkelien käsittelemistä aiheista. Wikipedian artikkelien lähteistämiseen on Wikipedissa tiukka kulttuuri. Artikkelissa ei saa tehdä alkuperäistutkimusta, vaan väitteiden on peustuttava luotettaville julkaistuille lähteille. Wikipedia johdattaa lukijat tutkijoiden julkaisemille alkuperäislähteille viitteiden kautta.

Amatöörit rakastavat sitä mitä tekevät. Wikipedia kertoo amatööristä näin: “Sanana amatööri perustuu latinan verbiin amare, rakastaa. Tästä johdettu amator, kirjaimellisesti “rakastaja”, viittaa siihen, että amatööri voi suhtautua intohimoisesti (ammattilaista intohimoisemmin) kiinnostuksensa kohteeseen, harrastukseen.”

Esitelmäni teksti ja presentaatio.

Kuva: HS Tammerfors 1, Hugo Simberg 1905, CC BY 4.0, Kansallisgalleria via finna.fi

Wikitapaaminen Virossa

Osallistuin syyskuussa Virossa järjestettyyn Keski- ja Itä-Euroopan maiden Wikimedioiden ja Wikipedioiden (CEE) tapaamiseen. Tapaaminen alkoi ja päättyi Tartossa, jossa Viron Wikimedian toimisto sijaitsee. Varsinainen ohjelma toteutettiin kuitenkin Itä-Viron kauniissa maisemissa Vooreen lomakeskuksessa.

Kerron aluksi eräästä tapaamastani henkilöstä ja poimin seuraavaksi muutamia mieleeni jääneitä alustuksia ja ajankohtaisia asioita tapahtumasta.

Tapasin Corneliuksen…

Aikaisemman ja myös Suomen kokemusteni mukaan huomasin Virossa, että wikipedistit ovat kiinnostavaa väkeä. Samassa mökissä majoittui nuorehko mies. Tavattuamme esittelin itseni sanomalla että olen Suomesta ja muokanneeni Wikipediaa kohta kymmenen vuoden ajan. Lisäsin, että vaikka olen 62-vuotias, en ole kokenut Wikipedian parissa puuhaillessani minkäänlaista ikäsyrjintää.

Nuori mies esitteli itsensä Corneliukseksi ja tulevansa Saksasta. Hänkin sanoi hieman hymyillen huomanneensa, että ei ollut hänkään kokenut ikäsyrjintää. Cornelius kertoi aloittaneeensa saksankielisen Wikipedian artikkeleiden kirjoittamisen 14 vuotta sitten.

2015_WM_CEE_Meeting_-_Saturday_812

Viron Wikitapahtuman osallistujia illanvietossa, keskellä Cornelius Kibelka. Kuva: Pavel Hrdlička.

Käsitin silloin, että keskustelin Cornelius Kibelkan kanssa. Hän tuli aikoinaan tunnetuksi 14-vuotiaana, joka kirjoitti ja muokkasi Wikipediaa. Hänet valittiin 15-vuotiaana saksankielisen Wikipedian ylläpitäjäksi ja hänestä tuli maailmankuulu muun muassa Der Spiegelin julkaistua hänestä artikkelin nuorena lahjakkuutena. Cornelius kommentoi, että hänen kannaltaan kyse oli silloin käytännöllisesti katsottuna siitä, että minkään lehden toimitus ei olisi ottanut vakavasti 14-vuotiasta, joka tarjoaisi juttuja lehteen.

… joka kertoi Saksan Wikimediasta

Lähes kaikki tapaamisessa mukana olevat vaikuttivat tuntevan Corneliuksen. Hän kertoi olevansa töissä Saksan Wikimediassa. Sen päätoimisto sijaitsee Berliinin Kreuzbergissä, lähellä Saksan tekniikkamuseota, rakennusta jonka katolla on DC-3 -lentokone.

Cornelius kertoi, että Saksan Wikimediayhdistyksessä on parikymmentä tuhatta jäsentä. Yhdistyksellä on erillinen sopimus rahoituksesta kansainvälisen Wikimedia-säätiön kanssa. Organisaatiossa on töissä yli 70 työntekijää. Hänen tehtävänsä on ollut järjestää muun muassa vuosittaista Wikimediakonferenssia, joka on viime vuosina pidetty Berliinissä.

Alan tilanne

Kansainvälisen Wikimedian Asaf Bartof totesi aluksi tilanteen, eli hyvät, pahat ja rumat.

Hän piti hyvänä sitä, että Wikimediassa on nykyisin enemmän liikettä, itsetarkastelua, kypsyyttä, kumppanuutta, alakohtaisuutta, raportteja, jakamista, moninaisuutta, alueellisuutta, sukupuolisuutta, kielellisyyttä, mahdollisuuksia, kumppanuutta, mediaa ja tekniikkaa, enemmän resursseja, varoja, työkaluja ja ohjelmia.

Pahana hän piti sitä, että Wikipedioiden välinen kapasiteettikuilu kasvaa (”rikkaat rikastuvat”), pyörää keksitään vieläkin uudestaan, globaalin hallintaan osallistuminen on heikkoa ja alan koulutus on vieläkin satunnaista.

Rumana Bartof piti muun muassa sitä, että uusia muokkajia vieläkin kiusataan ja kansainvälinen politiikka puuttuu yhä enemmän Wikipedioiden elämään.

Koulutusta, kilpailuja

Erilaiset Wikipedian kehittämiseen liittyvät koulutukset olivat Viron tapaamisessa esillä. Esimerkiksi Armenia voi ylpeillä kouluikäisten Wikikerhoilla, joista tässä esitys.

Kreikkalainen Marios Magioladitis pohti aikuisten kouluttamista Wikipedian piiriin.

Wikimedioiden järjestämiä kilpailuita ja kampanjoita esiteltiin useita. Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikkapa makedonialaisen Tsvetko Nedelkovskin ideasta, miten järjestetään onnistuneesti kirjoituskilpailuja.

Tiedottamisesta

Tiedottaminen tuli esille muutamissa esityksissä. Tässä bulgarialaisen Vassia Atanassovan pohdintaa siitä, miten suhtautua mediaan ja toimittajiin. Hän totesi alustuksessaan, että journalisteilla on muutamia sitkeitä enakkoluuloja, kuten vapaaehtoistyön samastaminen amatööreihin, tiedottajahakuisuus ja Wikipedian salakerhomaisuus. Toimittajana kyllä allekirjoitan moiset huomiot.

Ajankohtaista

Tapaamisessa oli esillä keväällä Wikimediayhteisön käymä kampanja panoraamavapaudesta. Osallistuin bulgarialaisen, Brysselissä asuvan Dimitar ”Dimi” Dimitrovin avustajana Freedom of Panorama-aiheiseen istuntoon, jossa käsiteltiin muitakin tekijänoikeuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Dimi toi alustuksessaan esille erilaisia eri maiden FOP-sovelluksia. Kesällä EU-parlamentissa esillä ollut käsittely vahvistettanee syksyllä.

Tekijänoikeusasioiden seuranta ja esittely EU:n päätöksentekoelimissä jatkuu myös Wikimedian osalta. Wikimedian tärkeimpinä tavoitteina EU:ssa on turvata tekijänoikeudesta vapaan (Public Domain) aineiston piiriä, yksinkertaistaa oikeuksia käyttää julkisen sektorin luomaa aineistoa tekijänoikeusvapaasti ja estää tekijänoikeuksien ehtojen laajentaminen.

Venäjän Vladimir Medeyko esitti tapaamisessa tarkan raportin elokuussa 2015 tapahtuneesta venäjänkielisen Wikipedian estosta Venäjällä. Raportissa on eriteltynä myös osapuolten kannat ja venäläisen Wikimedian tulkinta tapahtumien kulusta. Wikimedia RU:n käsityksen mukaan syy estoon oli muodollisen säännön täyttäminen, eikä estäjätaho ollut edes halukas toteuttamaan estoa, ja kun eston vapautusta ei oltu määritelty, se lopetettiin seitsemän tunnin kuluttua. Venäjän Wikimedia katsoo, että lukijoille kannattaa esitellä tietoja luotettavista lähteistä, kuten akateemisista, valtion, kansainvälisistä, uutisista ja vastaavista peräisin olevista, jotka täyttävät tietosanakirjan vaatimukset.

Tässä kaikki Viron Vooren tapahtumassa pidetyt esitykset

Wikimedia_CEE_2015_meeting_2

Keski- ja Itäeuroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden tapaamisen osallistujia syyskuussa 2015 Viron Vooressa. Kuva: Auli Kütt.

CEE kasvaa itään

Pari vuotta sitten perustetusta Itä- ja Keski-Euroopan Wikien CEE-organisaatiosta käytetään myös nimitystä “CEE Spring”. Kyseessä on löyhä, myös suurista ja keskeisistä Euroopan kielialueista koostuva Wikiorganisaatio. Itä-Eurooppa kattaa kaikki ns. ex-itäisten (kylmän sodan aikaiset) Euroopan maat, sekä Turkin ja Kreikan. Lisäksi idästä ovat myös muun muassa Armenia, Azerbaidžan, Georgia ja Kazakstan. Virossa oli mukana myös edustaja Ruotsista, minä Suomesta ja kaksi Venäjältä. CEE:n laajentumisesta itään kertonee sekin, että seuraava tapaaminen järjestetään elokuussa 2016 Armeniassa.

Mukana on siis 32 maata ja 28 kieltä, joihin kuuluu myös Suomi. Osallistumisesta jäi kysymys, olisiko Wikimedia Suomen osallistuttava kiinteämmin tähän organisaatioon? Olemme suuntautuneet vahvasti yhteistyöhön Ruotsin muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta vähemmän Keski-Eurooppaan, Baltian maihin ja Itä-Eurooppaan. Vastaavaa organisaatiota ei Wikiliikkeessä ole Euroopassa, esimerkiksi Länsi- tai edes Pohjois-Euroopan vastaavia. Arvelisin, että synergiaetuja joukkoon kuulumisesta voisi olla.

Ja olemmeko Suomessa jäämässä ehkä vähän erilliseksi ja Euroopastakin katsottuna etäiseksi Wikiorganisaatioksi?

Wikimedia_CEE_Meeting_2015_-_Day_One_27

Minä puhumassa. Kuva: wpedzich.

 

 

 

 

 

 

Henrik Summanen & Swedish Wikipedians in residence

henrik summanen

Henrik Summanen

Last week I participated Wikidata event on Yle’s Iso paja. After the long and very interesting day I had a chance to make a very quick video interview with one of our Swedish guests. Henrik Summanen works as a development manager at Swedish National Heritage Board and he was very satisfied with the Wikipedian in residence project they did 3 years ago. So this is to encourage you GLAMs – go and start! Read more about WIR projects.

 

Isot ja pienet toimijat ja rahoitus

Vaikka avoin ja vapaa tieto syntyykin talkootyönä, sen tueksi tarvitaan välillä rahaa. Hankkeiden sivustot, kuten Wikipedia, vaativat omat kiinteät kulunsa, mutta tällaisten suurien menoerien lisäksi on koko joukko pienempiä tarpeita. Yhdysvaltalainen Wikimedia Foundation jakaa kaikkiin näihin rahaa eri keinoin. On melkoinen tehtävä hallinnoida yksittäisten lahjoittajien antamia summia ja tehdä valintoja kaikkien hakijoiden välillä, joten varojen jakamiseksi on tehty erilaisia hakuprosesseja. Pienimmän mittakaavan tuet ovat yksityishenkilöille myönnettäviä summia johonkin tiettyyn tarkoitukseen, kuten lähdeaineiston keräämiseen tai värisokeustyökalun kehittämiseen. Suuremmassa päässä ovat alueellisten kumppaniyhdistysten tuet, joiden jakamisesta päätetään pitkällä ja perusteellisella prosessilla. Niitä myönnetään vakiintuneille organisaatioille, joilla on suuremman toimijan kiinteät kulut ja suuri määrä keinoja Wikimedia-hankkeiden edistämiseksi omalla alueellaan. Arviointia varten käydään läpi toimintasuunnitelma ja jokaista menoerää punnitaan säätiön omilla vaikuttavuuskriteereillä. Mittareiden toimivuudesta ja mielekkyydestä väitellään jatkuvasti, mutta lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jonkinlainen standardoitu arviointikeino on välttämätön. Sen avulla rajallinen määrä rahaa saadaan jaettua sinne, missä sillä on eniten merkitystä. Tästä seuraa vaikeuksia hankkeille, jotka ovat erittäin lupaavia pitkällä aikavälillä mutta joilla ei ole tuottaa mitattavia tuloksia vielä vuoden sisällä. Ongelma kuitenkin tiedostetaan, ja säätiö kehittää mittareitaan jatkuvasti.

Wikimedia Suomi kuuluu suureen joukkoon väliinputoajia rahoitusmenettelyssä. Hankkeemme ovat pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia, mutta niiden laajentaminen kohdeapurahoituksesta toimintasuunnitelmapohjaiseen tukeen lisää oheistyötä huomattavasti. Suuren kumppaniorganisaation on vastuullisuuden vuoksi raportoitava toimintansa erittäin seikkaperäisesti ja hallinto vaatii runsaasti työtä. Mikäli yhdistys on hieman liian suuri toimimaan vain kohdeapurahoilla ja liian pieni tekemään tehokasta tulosta hallintotaakan kuormittamana, lupaavia hankkeita voi jäädä toteuttamatta. Tämän vuoksi Wikimedia Foundation on juuri julkaissut uudenlaisen rahoitusmallin, johon yhdistyksemme perehtyy paraikaa: yksinkertaistettu toimintatuki. Se perustuu yhteisön kanssa käytyyn pitkään keskusteluun tehokkaimmista tuen muodoista ja uskon, että meidän kokoisillemme yhdistyksille se on paras vaihtoehto. Se on pilottivaiheessa ja hakee vielä muotoaan, mutta mielestäni siinä on ihanteellinen yhdistelmä joustavuutta ja läpinäkyvyyttä.