Yle <3 Wikidata

Wikipedia and public service broadcasters have quite a similar mission. We both provide information for the public. One project is encyclopedic by its nature, the other journalistic. But both strive to document the world, as it was yesterday, as it is today and as it unfolds towards the future.

The Finnish Broadcasting Company, Yle, has since April 1st 2016 tagged our online news and feature articles with concepts from Wikidata. This was a rather natural next step in a development that has been ongoing within Yle for several years now. But it is still an interesting choice of path for a public service media company.

With linking journalistic content and the wiki projects to each other in machine-readable format, we hope to gain win-win situations where we can fulfill our missions even better together.

Why Wikidata?

The short answer to why is, because Freebase is shutting down. We have since 2012 tagged our articles using external vocabularies. The first one we used was the KOKO upper ontology from the Finnish thesaurus and ontology service Finto. KOKO is an ontology that consists of nearly 50 000 core concepts. It is very broad and of high semantic quality. But it doesn’t include terms for persons, organizations, events and places.

Enter Freebase. We originally chose Freebase it 2012 quite pragmatically over the competition (Geonames, Dbpedia and others) mainly because of its very well functioning API interface. When Google in December 2014 announces that it would be shutting down Freebase we had to tackle this situation in some way.

The options were either to use Freebase offline and start building our own taxonomy for new terms, or to find a replacing knowledge base. And then there was the wild card of the promised Google Knowledge Graph API. The main replacing options were DBpedia and Wikidata, no other could compete with Freebase in scope.

Some experts said that the structure and querying possibilities in Wikidata where subpar compared to DBpedia. But for tagging purpose, especially for the news departments, it was far more important that new tags could be added either manually by us ourselves or by the Wikipedians.

During 2015 there really seemed to be a lot of buzz going on around Wikidata and inside the community. And when we contacted Wikimedia Finland we were welcomed with open arms to the community, and that also made all the difference. (Thank you Susanna Ånäs!) So with the support of Wikimedia and with their assurance that Yle-content fulfilled the notability demand we went ahead with the project.


In October 2015 we had tagged articles with 28 000 different Freebase concepts. Out of those over 20 000 could be directly found with Freebase-URIs in Wikidata. For the additional part, after some waiting for the promised migration support from Google, we started to map these together.

We got help from Wikidata to load them up to the Mix’n’match-tool. (Thank you Magnus Manske!) And mapped an additional 3800+ concepts. There are still 3558 terms unmapped at the time of writing, so please feel free to have a go at it.  https://tools.wmflabs.org/mix-n-match/?mode=catalog&catalog=116#the_start

Mix and Match-tool.

Mix and Match-tool.

At the time of transition to Wikidata in April 2016 our editors had been very diligent and managed to use 7000 more Freebase concepts. So the final mapping still only covered around 72% of the Freebase terms used. But as we are using several sources for tagging, this is an ongoing effort in any case, and not a problem for our information management.

Technical implementation

We did the technical integration of the Wikidata annotation service in our API-architecture at Yle. Within it we have our “Meta-API” that gathers all the tags used for describing Yle-content. When the API is called it returns results from Wikidata, KOKO and a third commercial source vocabulary we are using. Since those three vocabularies overlap partially they need to be mapped / bridged to each other (e.g. country names can be found in all three sources). The vocabulary is maintained under supervision of producer Pia Virtanen.

The API-call towards Wikidata returns results that have labels in at least Finnish, Swedish or English. Wikidata still lacks term descriptions in Swedish and Finnish to a rather high degree, so we also fetch the first paragraph from Wikipedia to provide disambiguation information to the editors that do the annotation.

The Meta-API is then implemented in the CMSs. For example in the Drupal7 sites widely used within Yle we have an own module, YILD https://www.drupal.org/project/yild, which can be used for tagging towards any external source.

The article featured in the demo video above: http://svenska.yle.fi/artikel/2016/04/15/kerry-usa-hade-ratt-att-skjuta-ner-ryska-plan

The UX encourages a workflow where the editor first inserts the text, and then manually chooses a few primary tags. After that they can by pushing a button fetch automatic annotation suggestions, which returns approximately a dozen more tags. From these the editor can select the suitable ones.

The tags are then used in the article itself, they create automatic topical pages, are used in curated topical pages as subject headings and navigation, and bring together Yle-content produced in different CMSs and organizational units in different languages. They are used in our News app Uutisvahti/Nyhetskollen. And the tags are also printed out in the source code according to schema.org specifications, mainly for SEO.

The opening of Yle’s APIs are on the road map for Yle’s internet development. Once we can provide this metadata together with data about our articles and programs, third party developers can build new and specialized solutions for specific uses and audiences.

One suggested application would be to build a “Wikipedia source finder”. So that if a Wikipedian finds a stub article, they could look up what material Yle has about the topic, and complete the article with Yle as a source.

Wikidata for annotation

We still at the time of writing only have a couple of weeks experience with annotating our content using Wikidata. Compared to Freebase there seems to be far more local persons like artists and politicians, as well as more local places and events.

For breaking news stories the Wiki-community is of great help. In a sense the wiki-community is crowdsourcing new tags. For example events like the 2016 Brussels bombings or the Panama papers leak get articles written very fast after the events have taken place. Thus creating a Wikidata-item, and a tag for us. This also gives the added benefit of a normalized label and description for the events.

In Norway several media companies, including our fellow broadcaster NRK, have initiated collaboration in specifying how important news events could be called in a unified and homogenous way. During the tragic attacks in Norway in 2011 there were over 200 different labels created and used in media for this event during the first day.

Through Wikidata we can normalize this information for all the languages we use, Finnish, Swedish and English. And we have the option to expand to any of the dozens of languages active in the Wiki-projects.

Wikidata and public service

Apart from all the technical factors that fulfil their tasks, there is another side to using Wikidata as well. It feels that the Wiki-projects and public service companies have a lot in common in their ethos and mission, but not too much to be in a competitive relationship.

The web is increasingly a place of misinformation and commercial actors monetizing on user data. It feels in accordance increasingly important to tie independent public service media, to the free-access, free-content information structure built by the public that constitutes the wiki projects. As content becomes more and more platform agnostic and data driven, this strategy seems a good investment for the future of independent journalism.

Hugo Simberg - Haavoittunut enkeli, yksityiskohta

Osallistu Europeana Art History Challengeen!

Europeana ja Wikimedian eurooppalaiset paikallisorganisaatiot järjestävät yhdessä Europeana Art History Challenge -muokkaustapahtuman, jolla juhlistetaan Europeana280-kampanjaa.

Europeana kokoaa yhteen eurooppalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen kulttuuriaarteita ja tällä kampanjalla juhlistetaan uuden Europeanan taidehistoriakokoelman avautumista. Kutakin Euroopan Unionin 28 jäsenvaltiota pyydettiin nimeämään 10 eurooppalaiseen taiteeseen vaikuttanutta teosta. Tapahtuman aikana teoksista kirjoitetaan, käännetään tai parannetaan Wikipedia-artikkeleita kaikille 39 kielelle.

Tapahtuma käynnistyy 15.4. ja jatkuu toukokuun loppuun.

Teosten tiedot on viety valmiiksi Wikidataan, Wikimedia-säätiön tuoreeseen tietokantaprojektiin. Keskitetyn tietokannan kautta erikieliset Wikipedia-artikkelit taideteoksista linkittyvät toisiinsa. Se auttaa kääntämisessä: jos teoksesta puuttuu artikkeli jollain kielellä, sen pohjana voi käyttää artikkelia, joka on jo olemassa jollain toisella kielellä. Projektissa on yli 10 000 taideteos–kieli -paria.


  1. Ilmoittaudu! – merkitse itsesi osallistujalistaan ja ala kerätä pisteitä.
  2. Luo uusia artikkeleita Wikipediaan suomalaisista teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 10 pistettä! Voit myös lisätä taiteilijan ja teoksen artikkeliin kaikki parhaat teoskuvat.
  3. Käännä artikkeleita muiden maiden teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 5 pistettä!
  4. Täydennä teoksen tietoja Wikidatassa. Voit myös muokata taiteilijan tietoja tai muuta teokseen liittyvää tietoa. 1 piste lähteen, otsikon tai kuvailun lisäämisestä!
  5. Voita palkintoja!

Lisätietoa Wikidatasta

Tutustu Wikidatan käyttämiseen projektisivuilla Wikidata – Avoin kulttuuridata hyötykäyttöön.


Suomea edustavat teokset tulevat Kansallisgalleriasta. Kansallisgalleria on lisensoinut 10 teoskuvaa avoimilla lisensseillä ja ne on saatavana avoimesti korkealaatuisina kuvina Wikimedia Commonsissa. Kuvasta on linkki tiedostoon, Wikidata-kohteen linkin löydät kuvatekstistä. Iloista sukellusta eurooppalaiseen taidehistoriaan!

Maria Wiik (1853–1928) Maailmalle, 1889 Wikidata: Q11880306 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen CC BY 4.0

Hugo Simberg (1873–1917) Haavoittunut enkeli, 1903 Wikidata: Q471289 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Valle Rosenberg (1891 – 1919) Istuva nainen (Taiteilijan sisar Ina Rosenberg), 1913 Wikidata: Q20800123 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Ilmari Aalto (1881–1934) Kellot, 1914 Wikidata: Q20792756 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen CC BY 4.0

Yrjö Ollila (1887–1932) Läksyn kuulustelu, 1923 Wikidata: Q20799751 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Väinö Kunnas (1896–1929) Harmaa tanssi, 1928 Wikidata: Q20796266 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Vilho Lampi (1898–1936) Omakuva, 1933 Wikidata: Q20773696 Kansallisgalleria / Janne Tuominen, CC BY 4.0

Tutustu Wikimedia Suomen hallitukseen

Joulukuun syyskokouksessa valittiin tälle vuodelle uusi hallitus. Saimme paitsi uuden puheenjohtajan, myös kaksi uutta hallituksen jäsentä ja ajattelimme, että meidän olisi sopivaa esittäytyä ja kertoa, mitä me Wikimedia Suomi ry:ssä teemme.

11988433_10153267182238250_206824623170660918_nAloitetaan Heikki Kastemaasta, joka on vapaa toimittaja ja kulttuurinavigaattori Viikistä, Helsingistä.

“Kirjoitin ensimmäisen artikkelini Wikipediaan joulukuussa 2005. Olen vuosien varrella tullut vakuuttuneeksi siitä, että Wikipedia on tietoyhteiskunnan erinomainen keksintö. Kun tulin viime vuonna hallitukseen yllätyin siitä, miten paljon muita asioita ja aktiivisuutta Wikiperheen toimintaan liittyy.
Olen hallituksen puheenjohtaja, joka tarkoittaa yhdistyksen hallituksen, ulkoisten ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. Yhdistykssä haluaisin edistää kaikkia niitä näkökulmia, joita Wikimedia tarjoaa. Minua kiinnostaa yleistiedon välittäminen. Haluaisin suunnata suomenkielisen Wikipedian muokkaajia myös Wikien väliseen, interwiki-toimintaan. Ajattelen nykyisin paljon sitä, miten erilaisia asioita Wikipediaa muokatessa voi oppia. Keskustelin vastikään erään toimittajakolleegan kanssa Wikipedian lukemisesta ja totesimme, että Wikipedian lukeminen (kuten kaikki lukeminen) vaatii erityistä tarkkaavaisutta sen suhteen, hyväksyykö lukija tiedon paikkansa pitävyyden. Tuumasimme myös, että tämä lukutapa voi olla myös lukijaa kasvattava ja opettava kokemus.”

teemuHallituksen sihteeri on Teemu Perhiö, poliittisen historian opiskelija Helsingistä.

“Minun vastuullani on selvittää, miten Wikipedian koulutusohjelma voitaisiin käynnistää Suomessa. Haluaisin, että Wikipedia olisi jokaisen projekti; vaikka Wikipedian kirjoittakunta on laaja-alaista, asiantuntevia muokkaajia kaivattaisiin lisää. Jos näet Wikipediassa puutteellisen artikkelin, täydennä sitä rohkeasti. Ilahdun aina kun huomaan jonkun uuden käyttäjän tuottaneen uutta ja laadukasta sisältöä Wikipediaan.”

Toinen uusi kasvo hallituksessa on Minna Turtiainen, kokoelmapäällikkö Gallen-Kallelan Museosta.

“Olen monipuolinen ja helposti innostuva sivistystä edistävämuseoammattilainen, jolla pysyy jakoavain kädessä ja numerot järjestyksessä. En ole mistään kotoisin, olen syntynyt Hämeenlinnassa, asun Vuosaaressa Helsingissä ja käyn töissä Espoossa. Olen edistänyt vapaata ja avointa tietoa museoissa ja muistiorganisaatioissa, ja pyrkinyt luomaan uusia toimintamalleja näiden ympärille. Samalla olen toiminut eri rooleissa Wikimedia Suomen kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Päädyin hallitukseen, sillä Wikimediassa osoitettiin kiinnostusta osaamiseeni. WMFIn hallituksessa vastaan muistiorganisaatioiden kanssa tehtävästä työstä. Käytän apunani pitkän taidemuseouran aikana syntyneitä verkostoja muuallakin GLAM-sektorilla ja tuntemustani alan sisäisistä käytännöistä. Rakennan edeltäjieni luomalle perustalle ja koetan saada aikaan hyviä, jatkossa käyttökelpoisia käytäntöjä. Haluan edistää muistiorganisaatioiden sitoutumista yhteistyöhön Wikimedian kanssa ja auttaa havaitsemaan uusien toimintamuotojen mahdollisuuksia. Ammatillinen tehtäväni on välittää kulttuuriperintö eteenpäin. Wikimedia tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Otin viime viikolla oppijana osaa Pelimuseon wikipajaan, jossa wikipedistienkin luotsaamana toteutetaan aivan uutta museota. Minusta on vaikuttavaa, että museon perusidea asetetaan alusta saakka avoimeksi yhteisölle, johon kaikki voivat liittyä. Toivoisin, että muistiorganisaatiot olisivat entistä laajemmin valmiita asettumaan sisältöjään koskevaan vuorovaikutukseen kaikkien käytettävissä olevilla tavoilla.”

Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat minun lisäkseni Tommi Kovala (varapuheenjohtaja) ja Kimmo Virtanen.

somehelmet2“Minä olen siis Johanna Janhonen, yrittäjä ja someasiantuntija Laukaan Lievestuoreelta, Keski-Suomesta. Olen päivittänyt Wikipediaa vuodesta 2009 lähtien ja kiinnostunut paitsi Wikipediasta myös Wikimedia-liikkeestä. Pidän myös Wikipedia-aiheisia koulutuksia ja pitääkseni itseni ajantasalla siitä, mitä Wikimedian ympärillä tapahtuu, liityin Wikimedia Suomi ry:hyn syksyllä 2013 ja tulin saman tien valituksi myös hallitukseen. Minulla alkoi siis jo kolmas hallitusvuosi. Aiemmin olen toiminut mm. somepäivittäjänä ja viime vuoden olin sihteeri, tänä vuonna vähensin työmäärääni ja olen nyt Wikimedia Suomen tiedottaja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritän huolehtia siihen, että ihmiset muistaisivat kirjoittaa blogiimme ja pitää muutenkin melua siitä, mitä me teemme. Lähetän myös uutiskirjeitä, joissa kerrotaan Wikimediaan liittyviä uutisia meiltä ja muualta, tilaa sinäkin oma kirjeesi ja muista vinkata minulle uutisaiheista. Ja tänne blogiinkin saa tulla vierasbloggaamaan! Viime vuonna olin 8 hallitusjäsenen joukossa ainoa nainen, mikä vastaa hyvin sitä suhdetta, joka naismuokkaajilla on Wikipediassa (naisia on noin 15%). Haluan muokkaajien joukkoon paitsi enemmän naisia, myös enemmän asiantuntijoita, jotka voisivat käyttää työaikaansa muokkaamiseen. Ainoa suomenkielinen tietosanakirja tarvitsee mielestäni lisää päivittäjiä! Naisista puheenollen, ensi viikolla Helsingissä järjestetään Naistenpäivän Wikipedia-talkoot, jonne kaikki ovat erittäin tervetulleita. En pääse paikalle, joten järjestän omat talkoot ja rohkaisen muita vastaavassa tilanteessa olevia tekemään samoin.”


Minkälainen on yhteisöllisesti tehty museo?

Mediamuseo Rupriikin tutkija Niklas Nylund ja wikipedisti Jukka Ala-Hynnilä kertovat Suomen Pelimuseon wikiprojektista

Suomen pelimuseo on ensimmäinen Suomeen toteutettava museo, jonka rahoituksesta osa on kerätty joukkorahoituksella, eikä vastaavia löydy juuri ulkomailtakaan. Syyskuun lopussa päättyneeseen joukkorahoituskampanjaan osallistui yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa. Pelimuseo avautuu museokeskus Vapriikissa suunnitelmien mukaisesti ensi vuoden alusta, mutta joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon jo joulukuussa 2016.

Suomen pelimuseon suunnittelutiimillä on nyt kädet täynnä työtä, kun suomalaisten pelien ja pelaamisen monipolvisesta historiasta pitäisi luoda 400 neliön ymmärrettävä museonäyttely, joka puhuttelee paitsi pelien himoharrastajia, myös museokeskus Vapriikin muita kävijöitä. Onneksi pelimuseon tiimillä on apunaan viime vuoden lopussa käyntiin laitettu Wikiprojekti: Suomen pelimuseo, jonka tavoitteena on lähentää museon sisältötyötä ja Wikipediaa toisiinsa. Wikiprojektin kaltainen yhteisöllinen sisällöntuotanto sopii mainiosti myös museota rahoittaneen joukkorahoituksen henkeen.

Pelimuseon taustavoimiin kuuluu Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin ja Pelikonepeijoonit-harrastajaryhmän lisäksi myös Mediamuseo Rupriikki, jolla on jo monen vuoden kokemus Wikipedia-työskentelystä. Rupriikin ensimmäiset Wikipajat järjestettiin 2013 ja sen jälkeen pajoja on järjestetty kerran tai kaksi vuodessa. Rupriikille on alusta asti ollut selvää, että museoiden ja Wikipedian tavoitteet ovat samankaltaisia, niissä kun on kummassakin pohjimmiltaan kyse tieteen popularisoinnista.

Media_Museum_Rupriikki_wikipaja_2015-2 (1)

Wikiprojekti: Suomen pelimuseon ensimmäinen kokoontuminen loppuvuodesta 2015. Kuva: Olimar / CC BY SA 4.0

Rupriikin wikipajoihin osallistuneet ovat olleet alusta asti motivoituneita kirjoittamaan nimenomaan peleistä. Siksi Wikiprojekti: Suomen pelimuseon kaltainen työskentelymetodi tuntui luontevalta tavalta edetä. Uuden wikiprojektin on tarkoitus olla alusta asti säännöllisempää ja museon näyttelytyöhön tiukemmin kytkettyä toimintaa. Museo luovuttaa näyttelytyön yhteydessä löytyvät uudet lähteet ja kuvamateriaalin wikiprojektin käyttöön. Samalla yritetään tunnistaa sellaisia ilmiötason artikkeliaiheita, joiden käsittely voisi muuten olla vaikeaa sekä museolle että Wikipedialle. Näitä voivat olla jutut esimerkiksi kasuaalipeleistä tai peliväkivallasta.

Museonäyttelyssä on mahdollista kertoa uusia asioita suomalaisten pelien ja pelinkehittäjien taustoista, mutta näyttely on tilallisena mediana kuitenkin aina rajallinen. Näyttelyyn ei yksinkertaisesti mahdu kovinkaan monen sadan sanan sepustuksia yhdestä aiheesta. AV-ratkaisuilla voidaan sisällyttää pelattavia pelejä, haastatteluvideoita ja kuvia, mutta niidenkin määrä on lopulta rajallinen.

Wikipediassa voidaan sen sijaan hyvin luontevasti täydentää museonäyttelystä löytyvää tietoa, siellä kun tilaa riittää. Kun museo tekee yhteistyötä Wikimedia Suomen ja wikipedistien kanssa, saadaan laadukkaita ja hyvin toimitettuja juttuja Suomen pelimuseon kannalta kiinnostavista aiheista. QR-koodien tai vastaavan avulla lisätiedot ovat yleisön tavoitettavissa koska vain, vaikkapa älypuhelimellaan surffaten.


Olimar / CC BY SA 4.0

Näin tiivis Wikipedia-yhteistyö vaatii Suomen pelimuseolta ennen kaikkea uudenlaista työskentelykulttuuria, kuten avoimen tiedon ideaalien hyväksymistä ja näyttelyprojektista ulospäin viestimistä jo varhaisessa vaiheessa. Wikityöskentelyn tueksi olemme jo nyt ehtineet kokoamaan aika vaikuttavan peleihin liittyvän lähdeaineiston, joka täydentyy koko ajan. Aineistoon kuuluu esimerkiksi vanhojen pelilehtien vuosikertoja, miltei kaikki Suomessa julkaistut roolipelit ja ihan uusinta tutkimusta. Lisäksi voimme julkaista vapaan käytön lisensseillä ainakin osia Tampereen museoiden kuva-arkiston mittavasta kuvakokoelmasta. Kuvista löytyy muun muassa herkullisia näkökulmia suomalaiseen pelaamiseen eri vuosisatoina.

Wikiprojektin aikana museo tietysti tarjoaa tilat ja pientä purtavaa vapaaehtoisille. Tämä on pieni hinta siitä, että museosta muodostuu luonteva paikka kokoontua ja synnyttää uutta tietoa. Samalla se on tärkeää myös projektin parissa työskenteleville wikipedisteille, sillä kasvotusten on helpompi keskustella ja suunnitella mistä kannattaa kirjoittaa. Säännöllinen pajatyöskentely museotiloissa on hyvää mainosta tulevalle pelimuseolle ja se on myös hyvä tapa innostaa museokävijöitä mukaan Wikipedian muokkaamiseen. Odotamme innolla mitä wikiprojekti-kokeilu tuo tullessaan.

Niklas Nylund
Mediamuseo Rupriikki

Jukka Ala-Hynnilä

GLAM-metadata ja pyörän jatkuva uudelleen keksiminen

Kun GLAM päättää avata aineistojaan esimerkiksi wikimedia commonssiin tai wikidataan, on edessä myös sisällöllis-tekninen toteutus. Jos GLAMilla on talon sisällä tarpeeksi osaamista ja aikaa, mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Usein jompikumpi tai molemmat kuitenkin puuttuu.

Yksi mahdollisuus on se, että löytyy vapaaehtoinen tekijä, joka muokkaa datan ja vie sen haluttuun avoimen tiedon ympäristöön. Ongelma on siinä, että yleensä tästä prosessista ei kerry mitään tietoa GLAM-organisaatiolle päin. Tekijä on “musta laatikko”, joka maagisesti toimii aineiston kanssa ja pullauttaa ulos tuloksen. Seuraavalla kerralla ollaan taas lähtötilanteessa.

Asia on vielä kehnompi, jos ajatellaan että seuraavalla kerralla tuo “musta laatikko” ei olekaan käytettävissä. Ratkaisut ovat “hack until it works” -tyylisiä eikä niitä yleensä dokumentoida mitenkään. Siispä seuraava tekijä aloittaa taas alusta. Mihinkään ei kerry tietoa siitä, miten mikäkin aineiston vapautus on käytännössä tehty.


GLAM-massalatausprojektissa yritetään ratkoa ongelmaa. https://fi.wikimedia.org/wiki/GLAM-massalatausprojekti

Työnimellä Metapipe kulkevan ohjelmiston ajatus on luoda alusta, jossa GLAMit, vapaaehtoiset sisällön muokkaajat ja skriptien kirjoittajat voisivat toimia yhdessä. Jos tämä kuulostaa liian harmoniselta, niin sitten ainakin niin, että syntyy yhteistä dokumentaatiota siitä miten kukin aineistojaan on käsitellyt.

Perusajatuksena on yksi tiedosto kuvaa mitä kaiken sen mitä aineistolle piti tehdä, jotta se saatiin siirrettyä esimerkiksi wikidataan tai commonssiin. Tämä tiedosto ei kuitenkaano ole pelkkä kuvaus, vaan se on toimiva ohjelma, jota voi hyödyntää muissa samankaltaisissa projekteissa.

Metapipen graafisen noodi-pohjaisen käyttöliittymän mockup.

Käyttäjän näkökulmata metapipe on graafinen työkalu, jossa rakennetaan haluttu lopputulos palikka (node) kerrallaan. Käyttäjät voivat katsoa muiden palikoita (nodeja) ja myös tarvittaessa käyttää niitä.

Ohjelmoijan näkökulmasta metapipe on kokoelma *muokattavia* javascript -funktioita, jotka on yhdistetty toisiinsa tietyllä tavalla. Ohjelmoija voi luoda uusia palikoita (nodeja) käyttäjille.

Projekti on suunnitteluvaiheessa ja kokeiluversioita pyritään luomaan heti kun mahdollista palautteen saamiseksi.

Wikimedia Suomi ry:n syyskokous ja hallitusehdokkaat vuodelle 2016

Tervetuloa Wikimedia Suomi ry:n syyskokoukseen!

Tällä sivulla esittäytyvät Wikimedia Suomen ensi vuoden hallituksen ehdokkaat. Jos haluat ehdokkaaksi, täytä tämä lomake. Hallitus valitaan syyskokouksessa 2.12. klo 17 alkavassa kokouksessa. Voit osallistua kokoukseen etäyhteydellä Google Hangoutin kautta.


Ehdokkaat hallitukseen 2016

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Wikipedian Lähdekirjasto yhteistyöhön

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu suomenkielisessä Wikipediassa. CC BY SA 4.0

Wikipedian Lähdekirjaston tunnus. Heatherawalls CC BY SA 4.0

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) lahjoittaa pilottihankkeessa Wikipedian Lähdekirjastolle 20 tunnusta Kansallisbiografia ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuihin vuoden määräajaksi. Verkkojulkaisuissa on yli 8 500 henkilön elämäkerrat. Tunnuksien avulla Wikipedian muokkaajat voivat kehittää Wikipediassa erityisesti historiallisesti merkittävien suomalaisten henkilöiden artikkeleita.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedian sisäinen hanke, jonka tehtävänä on auttaa Wikipedian muokkaajia löytämään luotettavia lähteitä artikkeleiden parantamiseksi. Osana tätä tehtävää Lähdekirjasto tekee yhteistyötä julkaisijoiden kanssa. Se ottaa lahjoituksena vastaan käyttöoikeuksia julkaisijan aineistoihin, ja jakaa ne eteenpäin kokeneille Wikipedian muokkaajille. He puolestaan käyttävät aineistoja artikkeleiden kehittämisessä, viittaavat niihin ja lisäävät niitä lähteiksi artikkeleihin.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedia Libraryn suomenkielinen haara. Kansainvälisellä Wikipedia Librarylla on yli 40 yhteistyökumppania, kuten Oxford University Press, JSTOR, Elsevier, de Gruyter, Cochrane Collaboration, Royal Society UK ja BMJ. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ensimmäinen suomalainen yhteistyökumppani.

Wikipedia on usein ensimmäinen paikka, josta ihmiset hakevat tietoa internetissä. Me emme halua, että Wikipedia on vain tiedonhaun päätepiste – parhaiten se toimii lähtökohtana tietämyksen syventämiseen. Mitä parempia aineistoja Wikipedian artikkeleissa on hyödynnetty, sitä paremmista lähteistä lukija voi hakea lisätietoa ja laajentaa näkemystään. Kun tietoa on avoimesti saatavilla, sitä on helpompi hyödyntää ja soveltaa.

Wikipedian Lähdekirjasto on avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja etsii uusia kumppaneita. Onko sinun organisaatiollasi tarjota apua lähteiden löytämisessä ja hyödyntämisessä Wikipediassa? Ota yhteyttä!

Teemu Perhiö

Wikipedian Lähdekirjasto

Lahjoituksen projektisivu Wikipediassa