Wikipäivien viettäjän puolivälin tuntemuksia

Vassia Atanassova, bulgarialainen wikiaktivisti käyttäjänimellä Spiritia on ”Wikisatasen” keksijä. ”100Wikidays” alkoi tammikuussa 2015 ja sen ”uhreja” maailmassa on jo yli 300.

Terveisiä vaan kaikille täältä Wikipäiviltä! Viime joulun ja uudenvuoden aika oli niin yksitoikkoista, ei ollut oikein mitään järkevää tekemistä.

Aloitin ”Wikisatasen” 25.12. eli ryhdyin viettämään ”sataa Wikipäivääni”. Ensi yönä, kun kellon viisarit hiipivät ohi puolen yön, postaan viidennenkymmenennen artikkelini. Sen aiheena on ”Beninin viestintä”. (laitan linkin tähän, kun olen sen julkaissut)

Pelisäännöt ovat yksinkertaiset. Kirjoita joka päivä uusi Wikipedia-artikkeli sadan päivän ajan. Jos joku päivä jää väliin, joudut aloittamaan alusta, tai kilpailu keskeytyy. Mikäli oikein ymmärsin, vain yksi suomalainen on suorittanut ”Wikisatasen”, ja minä olen numero 307.

Suuri vaara on juuri keskeytyminen. Pelkään, että jos minulle sattuu jotain, esimerkiksi kaadun ja katkaisen jalkani tai ranteeni ja joudun sairaalaan, tai joudun matkustamaan useaksi päiväksi. Tai saattaahan käydä niinkin, että kyllästyn koko puuhaan. Tai jos kaadan vahingossa teekupin kannettavan tietokoneeni näppäimistölle, tai… äh, kauhuskenaarioita riittää.

Tämähän onkin kilpailu, yritän rauhoittaa itseäni, ja kilpailuissa on aina riskinsä. Ainakin kilpakumppani on vanha tuttu. Viisaushan sanoo, että se on se ainoa, joka on todella kilpailemisen arvoinen, nimittäin minä itse.

Wikipäiväni ovat sujuneet rattoisasti! Olen kirjoittanut paljon Afrikkaa ja Beniniä koskevista aiheista. Ihmiset ovat antaneet paljon myönteistä palautetta niistä. Olin vuodenvaihteessa 2017-2018 Villa Karossa ja innostuin maasta.

Haluan sanoa, että en ole pelkästään altruisti, olen myös itsekäs. Artikkeleita kirjoittamalla opin muutakin kuin Wikipediaa. Olen oppinut kuorma-autolasteittain uutta, myös sellaisia asioita, jotka eivät ehkä näy suoraan artikkeleissa.

Yllätys oli se, että ranskan kielen, joka on Beninin virallinen kieli, ohella tietolähteitä tuosta länsiafrikkalaisesta maasta löytyy myös englanniksi ja saksaksi. Toisinaan käännän artikkeleita. Wikipedian kirjoittaja on kyllä tietolähteiden armoilla. Joskus päivän tulos on vain muutaman rivin mittainen tynkä, mutta toisinaan, jos hyviä lähteitä löytyy, artikkeli saattaa tulla pitemmäksikin.

Olen kirjoittanut esimerkiksi Beninin musiikista, maantieteestä, politiikasta, kirjaillisuudesta, taiteilijoista ja kaupungeista. Suurin saavutukseni (tähän asti) on omasta mielestäni artikkeli otsikolla Sosiaalisen median vero. Se käsittelee huolestuttavaa aihetta, josta keskusteltiin viime vuonna jonkin verran afrikkalaisessa ja kansainvälisessä mediassa, mutta Suomessa kukaan ei tiedä siitä yhtään mitään.

Työskentelen melkein joka päivä Oodissa tai muissa kirjastoissa. Tilaan silloin tällöin kirjoja ja saan ne suoraan työpaikalle. Kyllä kirjasto aina kotiolot voittaa.

Wikisatasen suoritusta voi verrata maratoniin. Mikä on raskainta tässä kirjoitushölkässä? Joka päivä on perehdyttävä uuteen aiheeseen. Uutta Wikipedia-artikkelia ei voi kirjoittaa vain toisella kädellä. Toistaiseksi en ole vielä kokenut uupumusta, vaikka joskus päivän postaus on venähtänyt aamun tunneille.

Viimeisen artikkelin pitäisi olla valmis 3. huhtikuuta. Olen alkanut miettiä, että jos jaksan siihen asti, mitä sen jälkeen teen? No matkustan Beniniin tietysti.

Heikki Kastemaa

Crafting the first strategy

Heikki going through SWOT analysis in one of the two strategy wokrshops in the Spring 2018.

Heikki going through SWOT analysis in one of the two strategy wokrshops in the Spring 2018. Photo: Olimar CC BY SA 4.0

In 2018 Wikimedia Suomi created its first strategy. The work was carried out in four workshops: two of them were organised in the Spring and two in the Autumn 2018. Based on the workshop discussions we created a draft document, which was published for comments in the association’s wiki. After minor adjustments, the stategy document for years 2019–2021 was approved in the Autumn meeting.

In the workshops we followed general guidelines for planning strategy. We did a SWOT analysis (Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats) and examined critically our current state. We figured out what is our purpose and what we want to achieve – both visionary and more conrete goals were discussed. The strategy draft was also evaluated in both Spring and Autumn meetings.

After the SWOT analysis was carried out, participants used stickers to mark the keypoints they thought were the most important.

After the SWOT analysis was carried out, participants used stickers to mark the keypoints they thought were the most important. Photo: Olimar CC BY SA 4.0

Several documents from earlier years were combed through to distill their relevant points and good ideas – why throw away good work someone else has already done? We also looked into other Wikimedia affiliates’ strategies for inspiration (to name a few, especially the strategies of WMSE, WMUK and Wikimedia movement were insightful).

We also asked suggestions from the community with a simple Google Form in the Spring and later in the Autumn via the draft page and Facebook group Wikipedian ystävät. In the end though we received hardly any feedback this way (neither negative nor positive). It could mean that we were on the right track all the long, but nevertheless it would have been nice to get more publicly expressed approval for our ”new direction”. Of course tackling strategy is a daunting process; maybe we should have splitted the draft for comments in smaller parts.

The results

So what about the final product? Our strategy is divided into four priority areas:

  1. Vital Association
  2. Synergistic Cooperation
  3. Easy Participation
  4. Versatile Content.

Wikidata acts as a central theme connecting all the priority areas.

At the end of the day our new strategy doesn’t make a huge shift in our operations, but it provides a useful framework for looking ahead and planning for coming activities. In the last few years we have sometimes struggled with what to focus on – and when we committed to something, it wasn’t always clear why we were doing it. Hopefully the new strategy will make planning easier and decisions more impactful.

Suomi-kuvaaja sai Wiki Loves Monuments -kunniamaininnan!

Wiki Loves Monuments -kilpailun kansainvälisen sarjan voittajaksi valittiin Alireza Akhlaghin kuva UNESCON maailmanperintökohteen Sheikki Lotfallahin moskeijan katosta. Tuomariston mukaan kuva on kaunis sommitelma, joka on yhdistelmä kupolin pyöreätä ja syvennyksen säteittäisiä elementtejä. Sen hämmästyttävä syväterävyys tuo esiin koristellun katon jokaisen tiilen.

Alireza Akhlaghi kertoo kuvan ottamisesta seuraavasti:

Sheikki Lotfallahin moskeijassa ei ole sallittua valokuvata jalustan kanssa. Siksi olin anonut ammattivalokuvaajan lupaa. Kello oli tasan kaksitoista, kun menin moskeijaan ja esitin lupani. Vartija sanoi, että heidän täytyy sulkea paikka kahdeksi tunniksi, joten kuvaaminen ei ole mahdollista. Minä vaadin, että kuva on otettava heti. Lopulta he suostuivat, mutta sanoivat, että paikka on lukittava tiiviisti ja valot on sammutettava. Niin päädyin Sheikki Lotfallahin moskeijan kupolin alle kahdeksi tunniksi kuvaamaan aivan itsekseni.

Moskeijasta on olemassa paljon samalla lailla sommiteltuja kuvia. Sulkemisen takia tässä kuvassa ei kuitenkaan ole niissä kaikissa näkyvää keinovaloa, joka tuhoaa katon ja alttarin kauniit värisävyt.

23. Helsingin tuomiokirkkoHelsinki, Suomi. Kuvaaja Julie Tsarfati. CC BY-SA 4.0.

Julie Tsarfatin upea kuva Helsingin tuomiokirkosta sai kansainvälisen sarjan kunniamaininnan ja pääsi sijalle 23. Tämä on tähän mennessä paras saavutus Suomesta!

Kansainvälinen tuomaristo valitsi kilpailun voittajakuvat kansallisten kilpailusarjojen voittajakuvista kolmen pääkriteerin perusteella. Tärkeitä olivat tekninen laatu, omaperäisyys ja kuvan käyttökelpoisuus Wikipediassa.

Kilpailussa oli mukana yhteensä 50 maata ja aluetta, 14 000 osallistujaa ja 258 000 kuvaa.

Työ Wiki Loves Monuments -kuvien parissa jatkuu myös kilpailun jälkeen. Seuraavaksi Wikipedian kirjoittajat alkavat lisätä niitä suomenkielisen Wikipedian artikkeleihin.

Viidentoista kärki

2. Al Khazneh (englanniksi) Petra, Jordania. Kuvaaja Mustafa Waad Saeed. CC BY-SA 4.0.

3. Gloucesterin tuomiokirkko Gloucester, Iso-Britannia. Kuvaaja Christopher Cherrington. CC BY-SA 4.0.

4. Pancha Ratna Govindan temppeli (englanniksi)Puthia, Bangladesh. Kuvaaja Abdul Momin. CC BY-SA 4.0.

5. Baitul Mukarram Dhaka, Bangladesh. Kuvaaja Shahriar Amin Fahim. CC BY-SA 4.0.

6. Nyatapolan temppeli (saksaksi) Bhaktapur, Nepal. Kuvaaja Nrik Kiran. CC BY-SA 4.0.

8. Paraskeva Pyatnitsan kirkko, Leshina, Arkangelin alue, Venäjä. Kuvaaja Mihail Prohorov. CC BY-SA 4.0.

9. Kulkuepaneeli-kalliopiirrosComb Ridge (englanniksi), Yhdysvallat. Kuvaaja Marc Toso. CC BY-SA 4.0.

10. Devan linnoitus (englanniksi) Deva, Romania. Kuvaaja Dragos Pirvulescu. CC BY-SA 4.0.

11. Baitul Mukarram Dhaka, Bangladesh. Kuvaaja Md. Nazmul Hasan Khan. CC BY-SA 4.0.

13. Christiansborg Kööpenhamina, Tanska. Kuvaaja Maksym Prysiazhniuk. CC BY-SA 4.0.

14. LänsilaituriBrighton, Iso-Britannia. Kuvaaja Chris Terajet (@christerajet). CC BY-SA 4.0.

15. Hardinge-silta (englanniksi). Paksey, Ishwardi, Pabna, Bangladesh. Kuvaaja Shahriar Amin Fahim (@shahriar.fahim.the_photograph). CC BY-SA 4.0.

Voittajakuvat Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemasivu:Wiki_Loves_Monuments_2018_-voittajat

Kansainvälisen sarjan tulossivu
https://www.wikilovesmonuments.org/presenting-the-2018-winners-from-the-worlds-largest-photo-contest/

Kaikki kansainväliseen sarjaan osallistuneet kuvat
https://commons.wikimedia.org/wiki/Wiki_Loves_Monuments_2018_winners

Wikimedia Suomi edistää liikkumista Helsingissä

Poika kokeilee jälleenvalokuvan ottamista Ajapaikilla.

”Helsinki Rephotography on uusi näkökulma liikkumiseen ja arkiliikkumisen mahdollisuuksiin. Samalla tutustutaan kaupunkikultturiin ja ympäristön muuttumiseen”, toteaa Wikimedia Suomi ry:n varapuheenjohtaja Tero Toivanen.

Wikimedia Suomi ry käynnistää Helsinki Rephotography -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää liikkumista valokuvauksen avulla. Hankeessa kuvataan vanhoissa valokuvissa esiintyviä paikkoja uudestaan. Samalla saadaan talteen sijainnit, joissa historialliset kuvat on otettu.

Hanke on saanut kolmivuotisen rahoituksen Helsingin kaupungilta. Wikimedia Suomi ry:n lisäksi projektissa mukana Viron valokuvahistoriallinen seura, jolla on kokemusta valokuvien paikannukseen joukkoistamisesta Ajapaik.ee-verkkosivustolla. Seura on myös kehittänyt hankkeessa käytettävän mobiilisovelluksen.

Wikidocumentaries-hanke on toinen yhteistyökumppaneista. Wikidocumentaries kehittää alustaa, jolle kerätään tavallisten ihmisten tarinoita ja valokuvia mikrohistoriallista kerrontaa varten. Hanke toimii yhteytenä kulttuurialan toimijoihin sekä paikallishistoriaa kerääviin yhdistyksiin.

Helsingin kaupungin lisäksi hanketta tukee Wikimedia Foundation.

Lisätietoja:

Yhteystiedot:

  • Kimmo Virtanen
    kimmo.virtanen [at] wikimedia.fi
  • Heikki Kastemaa (puheenjohtaja)
    heikki.kastemaa [at] wikimedia.fi
    Puhelin +358 50 356 3827

Nykytaide, arki ja yllättävyys

Kymmenen vuotta sitten syntyneen IHME-festivaalin ideana on ollut tuoda esille nykytaidetta. Taidesäätiö Pro Arten järjestämä festivaali on kutsunut vuosittain kansainvälisen nykytaiteilijan tai taiteilijaryhmän tekemään IHME-teoksen julkiseen kaupunkitilaan. Jokainen teos on dokumentoitu huolellisesti IHMEessä. Mutta Wikipediassa teoksista on tietoa vähän.

Teokset ovat painottuneet aika- ja paikkasidonnaisiin teoksiin eli katoavaan taiteeseen. Tuodakseen katoavaa taidetta ja taiteen moninaisuutta esiin IHME ja Wikimedia Suomi järjestävät lauantaina 1.12. Töölössä sijaitsevan Kulttuuritehdas Korjaamon Vintti-tilassa Wikimaratonin. Tavoitteena on luoda artikkeli kustakin IHME-teoksesta noin neljän tunnin maratonspurtilla klo 14-18.

Mikä IHME?

IHME-festivaalin tunnus on paahtoleipä, jolle teksti pursotettiin alun perin majoneesituubista.

Taidesäätiö Pro Arten toiminnanjohtaja Paula Toppila kertoo, että festivaalin toiminta perustuu nimenomaan nykytaiteen tuomiseen arkisiin paikkoihin, joissa taidetta ei ole yleensä totuttu näkemään. IHMEelle on nimensä mukaisesti tärkeää yllättää yleisönsä ja ravistella ajatuksia. Arkipäiväisyyden ja yllättävyyden yhdistelmää kuvastaa myös festivaalin paahtoleivän muotoinen tunnus, jonka ensimmäiseen fyysiseen versioon teksti IHME pursotettiin majoneesilla.

IHME-teosten aiheet ovat vaihdelleet. Tarkka luettelo IHME taiteilijoista ja teoksista löytyy täältä: https://www.ihmefestival.fi/ihme-teos/

Tässä muutamia poimintoja:

  • Vuonna 2011 tanskalainen ryhmä Superflex esitti teoksessaan Modern Times Forever (Stora Enso Building, Helsinki) Helsingin Kauppatorille pystytetyllä näytöllä 240-tuntisen elokuvan. Siinä näytettiin mitä Stora Enson pääkonttorille voisi tapahtua seuraavan viiden tuhannen vuoden aikana.
  • Jeremy Dellerin teos Do Touch toi vuonna 2015  museoista lainatut esineet kaikkien kosketettavaksi pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin.
  • Viimeisin, keväällä 2018 julkaistu teos on ruotsalaisen Henrik Håkanssonin THE BEETLE -elokuva, joka nostaa valokeilaan erittäin uhanalaisen, vain Vantaan Myyrmäessä esiintyvän halavasepikkäkuoriaisen.

Nykytaiteen tieto saavutettavaksi

Paula Toppila kertoo, että yksi IHMEen toiminnan kivijaloista on saavutettavuus. Taiteesta nauttiminen pyritään tekemään kaikille mahdolliseksi, ja siksi IHME-teokset ovat koettavissa julkisessa tilassa ilmaiseksi.

Työtä nykytaiteen tunnettuuden lisäämiseksi riittää silti edelleen. Esimerkiksi kymmenestä kansainvälisesti tunnetusta IHME-taiteilijasta vain neljästä on artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa. Toistaiseksi vain yhdestä IHME-teoksesta – Yael Bartanan True Finn –elokuvasta (2014) – on oma Wikipedia-artikkeli.

Jatkot Speech Karaokena

Wikimaratonin jälkeen klo 18 alkaen IHME-ilta jatkuu Vintillä Speech Karaokella eli puhekaraokella, jossa osallistujat voivat perinteisen karaoken tapaan tulkita myös ikimuistoisimpia IHME-festivaaleilla kuultuja puheenvuoroja. Wikimaratonin osallistujat ovat lämpimästi tervetulleita myös iltaohjelmaan, joka jatkuu aina klo 22 asti.

IHME-ilta = Wikimaraton + Speech Karaoke Korjaamon Vintillä (os. Töölönkatu 51) lauantaina 1.12. klo 14-22. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Mukaan tarvitset vain oman läppärin. Wikimaratonin osallistujille tarjotaan lounas, minkä vuoksi ilmoittautumisia toivotaan etukäteen: https://goo.gl/forms/t6vKPR8hxD4OUGZd2

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun 10 suomalaista finalistia on valittu

Kansainvälisen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun finalistit on nyt valittu 56 kilpailuun osallistuvassa maassa. Maailman historiallisia rakennuksia ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä kuvattiin eri puolilla maailmaa syyskuussa järjestetyissä osakilpailuissa. Wikimedia Suomi ry järjesti kilpailun yhdessä Museoviraston kanssa toista kertaa. Tänä vuonna kilpailu on myös osa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Suomessa järjestettiin lisäksi paikallinen jälleenvalokuvaussarja, jossa kuvattiin uudelleen historiallisten valokuvien näkymiä ennen ja nyt -kuvapareiksi.

“Kolmesta ja puolesta tuhannesta ehdokkaasta valitsemamme kymmenen parasta valokuvaa edustavat monipuolisesti erilaisia kuvateemoja sekä erityylisiä kohteita. Jälleenvalokuvien sarjassa päädyimme palkitsemaan kaksi valokuvaajaa, jotka erottuivat joukosta selkeästi edukseen”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Mojo Erämetsä.

Tuomariston jäseninä toimivat graafikko Tommi Kovala, rehtori Riitta Moisander, vierailijaprofessori Elina Paasonen, valokuvaaja Jussi Tiainen ja valokuvaaja Soile Tirilä.

Finalistikuvat aakkostettuna kuvan otsikon mukaan:

Helsingin tuomiokirkko. Kuvaaja Julie Tsarfati. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Helsinki%27s_Cathedral.jpgCC BY-SA 4.0.

Hossan värikallion kalliomaalaus. Kuvaaja Eerik Lehto. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hossan_värikallio.jpgCC BY-SA 4.0.

Petäjäveden vanha kirkko talvipäivänä. Kuvaaja Maarit Siitonen. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Petäjäveden_vanha_kirkko_talvipäivänä.jpgCC BY-SA 4.0.

Sunilan tehtaat ja asuinalue. ”Maailman kaunein tehdasrakennus” talvella kuvattuna Kymijoen Huumanhaaran yli. Kuvaaja Janiwiki0. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sunilan_Sellutehdas_Kotka.jpgCC BY-SA 4.0.

Särestöniemen erämaatila ja ateljee, maatilan sauna. Kuvaaja Hti-358. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Särestöniemi_Museum_Farm_House_and_the_Old_Sa.jpgCC BY-SA 4.0.

Tönnönkosken silta ja myllypaikka. Kuvaaja Pia Simonen. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tönnön_mylly_pakkaspäivänä.jpgCC BY-SA 4.0.

Vaajakosken vanha vesivoimalaitos. Kuvaaja Teuvo Salmenjoki. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Vanha_voimalaitos.jpgCC BY-SA 4.0.

Jälleenvalokuvaussarjassa palkittavat kuvaparit

Katja Tuomala

Tuntemattoman valokuvaajan kuva Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta vuosilta 1900-1920, Rauman museo, Public Domain. https://ajapaik.ee/?album=20156&photo=148055&order1=time&order2=added&page=1

Amandan 8.10.1907 sisarelleen lähettämä postikortti vuosilta 1902–1910, Rauman museo, Public Domain. https://ajapaik.ee/?album=20156&photo=148052&order1=time&order2=added&page=1

 

Teemu Ikonen

Toivonen Niilo: Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä, 1918. https://ajapaik.ee/?album=20076&photo=148062&order1=time&order2=added&page=2

Kiväärimiehiä Kasarmitorilla, 1918. Museovirasto, CC BY 4.0. https://ajapaik.ee/?album=20076&photo=147697&order1=time&order2=added&page=3

Kaikki kilpailuun osallistuvat valokuvat talletetaan julkisesti Wikimedia Commonsiin. Ne ovat käytettävissä vapaasti avoimella Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 -lisenssillä. Sen ehtona on, että kuvaajan nimi ja lisenssi mainitaan aina käytön yhteydessä ja että toinen teos, jossa kuvaa käytetään, lisensoidaan samoin.

Jälleenvalokuvien lisenssi on Creative Commons Nimeä 4.0.

Suomen kilpailusarjan voittaja julkistetaan Kansallismuseon Ateljeessa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa Mannerheimintie 34, Helsinki 18.11.2018 klo 13.00. Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa!

Kansainvälisen kilpailun voittajat julkistetaan joulukuun alkupuolella.

Linkkejä

Kansainvälisen kilpailun finalistit sitä mukaa, kun ne julkistetaan eri maissa
https://commons.wikimedia.org/wiki/Wiki_Loves_Monuments_2018_winners

Kaikki osallistuvat kuvat https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Images_from_Wiki_Loves_Monuments_2018

Pohjois-Euroopan Wikimedia perustettiin Tukholmassa

Pohjois-Euroopan Wikimedioiden tapaaminen järjestettiin Hammarbyn satama-alueella Tukholmassa.

Yhteisö nimeltä Wikimedia Northern Europe perustettiin Tukholmassa viikonloppuna 5.-7.10.2018. Mukana oli henkilöitä seuraavista Wikimedia-jaostoista (Chapter) Ruotsi, Norja, Tanska, Viro ja Suomi. Mukana oli myös henkilöitä käyttäjäryhmistä (User Groups) Islanti ja Latvia. Liettuasta, jossa on liettuankielinen Wikipedia, ei ollut mukana ketään.

Järjestelyistä ja tapahtuman avustuksen hakemisesta vastasi tällä kertaa Wikimedia Sverige. Tulevaisuudessa suunniteltiin liittouman vuosittaista yhteistapaamista. Esimerkiksi Helsingin Maria 01, jossa Wikimedia Suomi vuokraa pöytätoimistoa, voisi olla mainio kokoontumispaikka tällaiselle konferenssille.

Wikimedioiden yhteistyö maailmalla

Maailman Wikimedia-organisaatiot ovat luoneet erilaisia alueellisia yhteistyöelimiä. Näitä ovat seuraavat:

* CEE-Spring on Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedia-liikkeen yhteistyöelin. Se on järjestänyt CEE-tapaamisia vuodesta 2011.
* Eri puolilla Afrikkaa on järjestetty vuosittain Wiki Indaba vuodesta 2014 alkaen.
* Pohjois-Amerikan WikiConference vuodesta 2016.
* WikiArabia 2015 alkaen.
* Wikimedia Iberocoop on Ibero-Amerikkalaisten Wikimedioiden liittouma.
* ESEAP, eli Itä- ja Koillisaasian sekä Tyynenmeren alueen Wikimedioiden konferenssi.

Wikimedia Northern Europen taustalla on maailman Wikimedia-liikkeen uudelleenorganisoituminen. Vuosittaiset Wikimedia Conferencet, joita on pidetty WMDeutschlandin toimesta Berliinissä, tullaan rajaamaan osallistuja- ja aihepiiriltään aiempaa pienemmiksi. Ne tulevat käsittelemään globaalin liikkeen strategiaprosessia ja hallintoa yleisemmin. Tämä Wikimedian Foundationin tukema vuosittainen tapahtuma tullaan järjestämään seuraavan kerran 29.-31. maaliskuuta 2019 Berliinissä ja sen otsikko tulee olemaan Wikimedia Summit.

Vuosittaiset Wikimaniat on suunnattu laajalle wikipedisti- ja wikimedistijoukolle ja seuraava järjestetään Tukholmassa 14.-18. elokuuta 2019.

Globaalin Wikimedia-liikkeen pohjoista liittoumaa synnytettiin pitkään. Tukholmassa näytettiin painettua esitettä, jossa oli mainittu Wikimedia Nordicin nimellä Ruotsin, Norjan ja Tanskan Wikimediat. Se lienee ajalta ennen kuin Wikimedia Suomea oli perustettu, eli vuotta 2009.

Liittoumaa suunnittelevia palavereja on pidetty ainakin Wikimedia Conferenssien ja Wikimanioiden yhteydessä. Aikaisemmin yhteisöä suunniteltiin otsikolla Wikimedia Nordic, jossa olisivat olleet mukana Pohjoismaat. Mutta sitten mukaan tulivat myös Baltian maat, ja nimikin muuttui: Wikimedia Northern Europe.

Yhteisö ei pystynyt vielä viikonloppuna ratkaisemaan, mitä lyhennettä se käyttää itsestään, sillä huomattiin että aikaisemmin käytetty WMNE on varattu Nepalin Wikimedialle.

Mitä Tukholmassa puhuttiin ja päätettiin?

Työskentelyä ryhmissä. Kuva: Sara Mörtsell CC BY-SA 4.0

Wikimedia Sverige oli kutsunut Ulrika Eklundin fasilitoimaan tilaisuutta. Perjantai-iltana tutustuimme toisiimme ja kerroimme syistä, miksi itse kukin oli tullut paikalle?

Lauantaiaamuna aloitimme strategiatyön ja tiivistimme verkostomme tarkoituksen yhteen lauseeseen: “Teemme vaikuttavia asioita yhdessä perustamalla puitteet aktiiviselle yhteistyölle Pohjois-Euroopassa tunnistamalla yhteisiä asioita, ja käyttämällä kokemuksiamme sekä resursseja niiden hoitamiseksi ja kehittämiseksi.”

Sen jälkeen mietimme hyviä johtamistapoja, joilla pääsemme tavoitteeseemme ja siihen liittyviä seuraavia toimenpiteitä. Tapaamisen työskentelytapa oli open space, eli osallistujat määrittelivät itse, mitä aiheita halusivat edistää. Ryhmissä keskusteltiin muun muassa Wikimanian ja muiden vastaavien tapahtumien järjestämisestä, gender gapista, sekä pienten kielialueiden Wikipedioista.

Lopuksi laadittiin toimintasuunnitelmat kahdeksasta aihealueesta. Nämä olivat:

  • Kuinka tehdä pohjoisten alueiden yhteistyötä?
  • Pohjoismaiset sukupuolten välistä tasa-arvoa ajavat asiat
  • Koulutusyhteistyö
  • GLAM-seuranta
  • Wikimedian PR-työ
  • Yhteistyö vähemmistökielten, kuten saamenkieli, tukemiseksi
  • Wikimedian sisarushankkeet ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä
  • Pohjoisten alueiden yhteistyön nimeäminen

Suunniteltavia yhteistyöaloja olivat esimerkiksi erilaiset kansainväliset kirjoituskilpailut ja messumateriaalien yhteistilaukset.

Naisiin liittyvillä kilpailuilla esimerkiksi Norjassa aktiivisten wikipedistien asennetta on jo muutettu: “Tehdään ensin artikkelit naisjalkapalloilijoista ja miehistä vasta heidän jälkeensä”, he saattavat nyt todeta.

Sunnuntaina tapaamisen lopuksi saimme iloksemme huomata, että perjantaina listaamistamme peloista mikään ei ollut toteutunut: saimme aikaan todellista vuoropuhelua ja myös konkreettisia suunnitelmia, ei ainoastaan hienoja korulauseita. Parasta tapahtumassa oli kokemusten vaihto, uudet ideat ja verkostot ja jäämme innolla odottamaan työskentelyn jatkumista pienemmissä ryhmissä. Tästä on myös hyvä jatkaa ensi vuoden tapaamiseen.

Tapahtuman järjestämistä tuki Wikimedia Foundation ja Ruotsin internetsäätiö tarjosi kokoustilat käyttöömme.

Kimberli Mäkäräinen:
Vähemmistökielistä

Pohjois-Euroopassa on useita vähemmistökieliä, joista vain muutamalla on Wikipedia. Suomen alueella Wikipedia on vain pohjoissaamella. Olisi tärkeää saada kaikille Pohjois-Euroopan vähemmistökielille ja alkuperäiskansojen kielille tasa-arvoisempaa kohtelua, mikä olikin yksi tapahtuman pääaiheista. Tähän kuuluisi paitsi kunkin vähemmistökielen Wikipedia, myös ajankohtaista ja puolueetonta tietoa vähemmistöjen kielistä ja kulttuureista muissakin Wikipedioissa. Haaveena olisi kirjoittaa näille kieliyhteisöille oppikirjoja omalla kielellä Wikimedia Foundationin eri projekteissa, kuten Wikiversityssä ja Wikibooksissa, sekä tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja järjestää MOOCeja, joissa voi oppia kääntämisen, terminologiaopin ja kielenhuollon perusteita omalla kielellä luomalla tai muokkaamalla artikkeleita Wikipediassa.

Ensi vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten juhlavuotta (IYIL2019) sekä järjestetään Wikimania maassa, jossa on oma alkuperäiskansa. Siksi päätettiin yrittää järjestää Wikimaniassa jotain teemavuoteen liittyvää. Tavoitteina on tehdä yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa ja nostaa heidän kieliään esille IYIL2019:n viiden alkuperäiskansojen kieliin liittyvän avainalan mukaisesti. Vielä toistaiseksi ei ole varmoja suunnitelmia siitä, mikä tämä toiminta voisi olla, koska suunnittelu on vielä alkuvaiheessa.  

Pidin tapahtumasta tosi paljon, koska sain tavata muita wikipedistejä ja kuulla, mikä on toiminut tai ei toiminut heillä. Näistä keskusteluista ja työpajoista sain paljon uusia ideoita ja lisäpontta jatkaa wikiprojekteissa. Toivoisin, että ensi tapahtumaan saisimme myös muiden vähemmistökielten ja alkuperäiskansojen kielten Wikipedioiden ja muiden wikiprojektien edustajia ja että saisimme lisää kirjoittajia pohjoissaamenkieliseen Wikipediaan.

Tukholman tapaamiseen liittyvää aineistoa:

raportin kirjoittivat tapaamiseen Suomesta osallistuneet yhdessä

Osallistujat Suomesta: Miku Malinen (vas.), Minna Turtiainen, Johanna Janhonen, Kimberli Mäkäräinen ja Heikki Kastemaa.

 

Ladies first, also on Wikipedia

This column was first published in Finnish at Suur-Jyväskylän Lehti on 10th October 2018. 

Last weekend group of Finnish wikimedians, including me, attended Wikimedia Northern Europe Meeting in Stockholm. Over the years various organisations have been created around Wikipedia: there is the American foundation and different kind of user groups and chapters that want to support the activities of Wikipedists and volunteers in other Wikimedia projects locally. Some of these local organizations are occupied purely by volunteers, while some have also permanent employees or project-related employees.

Wikinem October 2018 03

The WIKINEM participants. I am the one with they grey hat in the first row. Image: Arild Vågen, CC BY-SA 4.0

The highlight of the year in the Wikimedia community is the Wikimania event that brings together both people from different Wikimedia organisations as well as volunteers. In order to get as many people as possible to participate in Wikimania, it has been organised in different parts of the world, most recently in Mexico, Italy and South Africa. Next summer Wikimania will be held for the first time in Northern Europe, Stockholm, and this was one of the most important reasons behind our gathering.

But there are also other reasons why we want to intensify the cooperation between the Nordic countries and the Baltic countries. We are close to each other, both geographically and culturally. Each Wikimedia project has however its own culture and a good example of this is the recent hullabaloo around the English Wikipedia article of Donna Strickland, the Nobel Prize winner. Somebody had tried to create an article for her already in 2014, but it was then removed because of copyright infringement. However e.g. the readers of The Guardian may have thought that Strickland was not considered significant enough for Wikipedia before the Nobel Prize.

Wikipedia editors decide themselves about which subjects they are writing to Wikipedia. This is why there is actually nobody that you can blame if a certain significant person is still missing a Wikipedia article. However, these so called wiki gaps can be influenced for example by organizing editing competitions where editors are producing the missing content together. About 17% of Wikipedia’s articles of people are telling about women, and when almost the same number of editors, 16%, are women, one could imagine that these things are connected.

I think that also the masculine culture of our society should be blamed for the gap. For example if you are asked to make a list of experts in some field, your list can become very manly unless you consciously mind the issue. If you don’t believe this, try asking your acquaintances to name the professionals of a certain field! With help of women-related competitions run by Wikimedia movement the attitude of active Wikipedists for example in Norway has already changed: ”Let’s start by making articles about women’s football players and add men players after them,” they may say now.

Further reading:
Two months of Women’s Day events: over 1000 new female biography articles created  in events in Finland
Exploring Wikimedia’s gender gap with six contributors from Scandinavia

Loppukiri Wiki Loves Monuments -kilpailussa

Wiki Loves Monuments -kilpailuun ehtii osallistua vielä syyskuun ajan! Maailmanlaajuisesti kilpailuun on ladattu tähän mennessä yhteensä 165 113 kuvaa, ja Suomessa 1729 kuvaa 76 lataajalta. Viime vuonna kuvia oli 27.9. mennessä ladattu saman verran.

Kilpailu on tuonut myös aikaisemmin julkaisemattomia kuvia avoimeen käyttöön. Jälleenvalokuvaushaastetta varten on avattu historiallisten valokuvien kokoelmia Savonlinnasta, Punkaharjulta ja Raumalta. Kuvajulkistusten yhteydessä järjestettiin kuvaussafareita kesän ja syksyn kuluessa.

Satamalaituria juhannuksena, 1920 ja 1932 välisenä aikana, Public Domain, V. A. SihvonenSavonlinnan maakuntamuseo

Savonlinna

V. A. Sihvonen oli savonlinnalainen valokuvaaja, jonka koko suku toimi valokuvaajina 1800-luvun lopusta alkaen. Savonlinnan maakuntamuseo avasi laajasta tuotannosta Wikimedia Commonsiin ja Ajapaikin Savonlinna -kansioon n. 50 kuvan kokoelman Savonlinnan näkymiä.

Punkaharju

Nuutti Kanervan kokoama Punkaharju-postikorttien kokoelma julkistettiin avoimeksi Lustossa järjestetyn Punkaharju valokuvissa -seminaarin yhteydessä. Kuvat löytyvät Ajapaik-sovelluksen Punkaharju-kansiosta ja Wikimedia Commonsista. Kuvista löytyneiden tietojen avulla täydennettiin myös Punkaharjun paikkoja ja paikannimiä OpenStreetMap-kartassa.

Luston näyttelyn Anni Hemminkisen kuvat olivat esillä myös Hotelli Punkaharjun tornissa. Ikkunoiden takana kansallismaisema ukkosmyrskyssä. Kuva Susanna Ånäs CC BY 4.0.

Rauma

Raumalla valokuvaaja Jari Sorjonen opasti Rauman museon kokoelmien postikorteista muodostettua kuvausretkeä. Tälläkään kertaa ei selvitty ilman sadetta, mutta se ei pysäyttänyt innostunutta kuvausryhmää. Syntyneet kuvaparit on lisätty Ajapaikin Rauma-kansioon ja alkuperäiset Wikimedia Commonsiin.

Rauman kuvausretki käynnistymässä. Kuva Susanna Ånäs CC BY 4.0.

Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Rauman museo, Public Domain.

Vantaa

Syyskuussa Vantaan kaupunginmuseo järjesti Valokuvaa Vantaa -valokuvausretkiä ja Wiki Loves Monuments oli mukana Aviapoliksen retkellä. Lokakuussa Vantaan kaupunginmuseo järjestää kaksi Wikipedian muokkaustapahtumaa, jossa kuvia pääsee käyttämään. Tulevina vuosina kilpailuun tulee mukaan lisäksi myös lisää kuntien kaavalla suojelemia kulttuuriperintökohteita.

Vantaan kuvausretkellä kuvattiin uudempaa kulttuuriperintöympäristöä. Kuva Susanna Ånäs CC BY 4.0

Jälleenvalokuvauksen ihme: Kronotooppeja bongaamassa

Signe Brander, Kulosaari 1908, ja oma valokuvani 2018.

Kuvassa saarten välillä on valkokaiteinen puusilta, jossa on harmaita silta-arkkuja. Silta johtaa paikkaan, jonka ranta nousee jyrkästi, osittain puiden peittämillä kallioilla. Katson lahden toisella puolen Signe Branderin ottamaa valokuvaa Helsingin Kulosaaressa. Näen sillan ja erotan nousevalta rantatörmältä paikan, missä Brander otti toisen valokuvan. Sen taustalla näkyy Mustikkamaan ja Kulosaaren välisen Hopeasalmen takaa kaukana Sörnäisten rakennuksia ja savupiippuja paikalla, jossa nykyisin nousevat Kalasataman kerrostalot. Tunnen voimakasta vetoa mennä samalle paikalle, josta Signe Brander oli ottanut kuvan sata kymmenen vuotta sitten.

Kun menee samalle paikalle, jossa joku on seissyt aikaisemmin ottamassa valokuvaa, tuntee hyvin yksityisen kokemuksen. Jälleenvalokuvaamiseen liittyy ikään kuin salainen linkki tai liittolaissuhde alkuperäisen kuvan ja uuden kuvaajaan välillä. Minä kuulun yhteen jonkun tuntemattoman kuvaajan kanssa, meitä yhdistää paikan ja tilan samuus, sama kuvauskulma. Ikäänkuin ainoa asia, joka meitä kahta valokuvaajaa erottaa, on aika.

Neuvostoliittolainen kirjallisuudentutkija Mihail Bahtin kehitti kronotoopin käsitteen, jolla hän tarkoitti ”taiteellisesti haltuunotettujen ajallisten ja paikallisten suhteiden olennaista keskinäistä sidonnaisuutta”. Käsite juontuu sanoista kronos, aika ja topos, tila tai paikka. Kronotoopin voisi suomentaa sananmukaisesti aikapaikallisuudeksi.

Kirjallis-taiteellisessa kronotoopissa tilan ja ajan indikaattorit sulautuvat yhteen huolellisesti laaditussa, konkreettisessa kokonaisuudessa, kirjoitti Bahtin. ”Aika ikäänkuin tulee paksummaksi, se tulee lihaksi ja taiteellisesti näkyväksi; vastaavasti tila latautuu ja vastaa ajan, juonen ja historian liikkeisiin. Nämä akseleiden risteymän ja yhteensulautumisen indikaattorit luonnehtivat taiteellista kronotooppia.”

Mihail Bahtin etsi ajan ja paikan merkkejä romaaneista. Jälleenvalokuvauksessa kronotooppeja etsitään valokuvista. Virossa kehitettyyn Ajapaik applikaatioon ladataan vanhoja valokuvia, joiden kameran suunta voidaan merkitä kartalle. Vanha valokuva saadaan esille näyttöön läpinäkyvänä tasona, jonka avulla valokuvakuva samasta paikasta kohdennetaan.

Kun otamme vanhan valokuvan kuvaamasta paikasta uuden valokuvan, kuvaammeko silloin valokuvaa vai paikkaa? Jälleenkuvauksessa voi kyllä puhua kuvien mimeettisestä tarkkuudesta, näköisyydestä valokuvien välillä, mutta onko se jälleenkuvauksen tehtävä?

Valittelin kerran Ajapaik-järjestelmää kehittäneelle tallinnalaiselle Vahur Puikille, miten vaikea on saada täsmällistä ja tarkkaa kuvaa aikaisemmasta valokuvasta. Vetosin siihen, että esimerkiksi kameroiden linssit ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vahur vastasi, että ei kannata huolehtia linsseistä, kaikkein tärkein asia jälleenkuvauksessa on muutos.

Jälleenvalokuvaus on muutoksen kuvaamista ja tutkimista Muutos ajassa ja paikassa saadaan esiin rinnastamalla kuvia eli polarisaatiolla.

Jälleenvalokuvaaja huomaa nopeasti, että ajan mukana tullut muutos ympäristössä vaihtelee. Joskus muutos ympäristössä on ollut niin voimakas, että emme pysty löytämään mitään yhteistä vanhaan ja uuden välillä. Kronotooppi voi olla lähes olematon, se voi olla aivan minimaalinen vihje tai hiljainen viittaus aikaisempaan. Se voi olla valon suunta, taustan maiseman summittainen ääriviiva, topografinen henkäys tai aavistus ekotyypistä, pilkahdus lehtimassan takana. Tätä usein tulkinnallista ja ulkoisin mittauskeinoin esiin tulevaa paikkaa voisi sanoa jyrkäksi tai voimakkaaksi polarisaatioksi.

Toisen ääripään vastaavuutta voisi sanoa neutraaliksi polarisaatioksi, jos uusi ja vanha valokuvan kohde muistuttavat paljon toisiaan. Tietojen perusteella vanhasta rakennuksesta otettu kuva voi olla sata vuotta sitten otettu, mutta ihmeellisesti rakennus on säilynyt samanlaisena nykypäivään asti. Tällöin kronotooppi käsitteellistyy, se tulee oletuksenvaraiseksi ja abstraktiksi. Talossa on eletty useita sukupolvia ja maailma kuvaparin rajojen ulkopuolella on muuttunut valtavasti.

Tavallisesti vanhassa valokuvassa on riittävästi merkkejä, jotka sitovat sen nykyhetkeen ja saavat muutoksen käsitettäväksi. Tämä vaatii paljon tarkkavaisuutta. Jälleenkuvauksessa kronotooppeja voi  jäljittää vertaamalla vanhaa valokuvaa  paikan näkymään vain menemällä paikalle. Bahtinin mukaan kronotooppi on sekä kognitiivinen käsite, että kielen kertova ominaisuus. Vastaavasti voisi sanoa, että valokuvan kronotooppi on sekä tietoa paikasta, että valokuvan narraatio, tarina jonka kuva kertoo.

Heikki Kastemaa

Eino Heinosen valokuva Eugen Schaumanin puistosta vuonna 1950, taustalla Kulosaaren kappeli.

Oma valokuvani syyskuussa 2018.