Vierailu Wikimedia Sverigen toimistossa

Wikimedia Ruotsin toimistossa, vasemmalta John Andersson, Kimmo Virtanen ja Sara Mörtsell.

Kimmo Virtanen ja Heikki Kastemaa vierailivat perjantaina 17.3.2017 Wikimedia Sverigen toimistossa. 

Kuulimme, että julkisten teosten tilanteesta ei kuulu mitään. Asian käsittely on siirretty tekijänoikeusasioita käsittelevälle oikeusistuimelle.

Ruotsissa yleinen tietoisuus tekijänoikeusasioista on heikko, kertoi asiaa hoitava Eric Luth. WMSE on ollut yhteydessä kuntiin ja Ruotsin kuntainliittoon avoimen tiedon asioista tiedottamiseen.

Ruotsi avustaa teknisenä tukena auttamalla pienempiä Wikipedioita osallistumaan Wiki Loves Monumentsiin. Keskustelimme myös Suomen osallistumisesta ensimmäistä kertaa valokuvauskilpailuun. 

Sebastian Berlin rakentaa puhesyntetisaattoritukea Mediawikiin. Tarkoitus on tukea alkuun valtakieliä (englanti, ranska, ruotsi arbia). Vaikka suomen kieli ei ole näiden kielten joukossa, niin suomen kielisen Wikipedian kannalta tärkeää on, että projekti kiinnittää huomiota sivuston esteettömyyteen.

Wikmedia Ruotsi tulee järjestämään loppuvuodesta ja ensi vuonna kansainväliset hachathon-tapahtumat ja hakee Wikimanian järjestämistä vuodeksi 2019.

Kimmo Virtanen esitteli suomenkielisen Wikipedian kunnallisvaaliprojektia sekä järviartikkeleiden luontia botilla ja uusia karttaominaisuuksia. Samalla kävi ilmi, että ruotsalaisilla on projekti viedä Euroopan Unioniin kuuluvien valtioiden vesistöjen tiedot Wikidataan.

Ruotsalaiset osallistuvat Berliinin Wikimediakonferenssiin loppukuusta.

Kulttuurihistoriaa Ruotsissa Wikipediaan

Diplomien jakotilaisuus Nordiska Museetissa Tukholmassa. Kuva: Heikki Kastemaa

Torstaina 16.3. 2017 lukiolaiset Norrköpingistä, Nackasta, Falunista, Skellefteåsta ja Avestasta esittelivät töitään Tukholman Nordiska Museetissa. Kuluvan lukuvuoden aikana Ruotsin lukiolaisten viimeisen vuosikurssin opiskelijat kirjoittivat päättötyönään artikkeleita Wikipediaan kulttuurihistoriallisista aiheista.

Tarkoituksena oli kokeilla, voiko Wikipedia toimia työkaluna kulttuurihistorian opetukseen ja oppimiseen.

Kyseessä oli pilottiprojekti, jonka yhteistyökumppani oli Nordiska Museetin kirjaston ja arkiston henkilökunta. Mukana oli myös Ruotsin Skolverket eli Suomen opetushallitusta vastaava viranomainen.

Lukiolaisten Wikiprojektin eteneminen.

Projekti eteni seuraavasti:

  • Edellisen lukuvuoden lopussa koulujen suunnittelujaksolla sovittiin koulujen ja opettajien kanssa siitä, että halukkaat opiskelijat voivat tehdä työn.
  • Koulutuksen osat olivat syksyllä ja talvella Nordiska Museetissa, jossa oppilaita ohjattiin seuraavasti:
  • Tutustuminen  >  Arkistomateriaali  >  Kuvat   >  Lähteet   >  Tyyliopas  >  Lopetus

Työskentelyyn kuului erityisesti lähdeaineiston etsimistä ja kuvien lataamista.

Projektin vetäjä Sara Mörtsell kerää palautetta osallistujilta. Tekijä: Zache (Oma teos) [CC BY 4.0

Projektissa syntyi neljä uutta ja 14 muokattua artikkelia, 751 muokkausta 16 muokkaajalta, 24 400 sanaa ja 19 kuvaa Commonsiin.

Projektissa painotettiin lähdekritiikkiä, jonka on digitaalisessa yhteiskunnassa tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

Järjestäjien mukaan Wikipedia-artikkelien tarkastelu on arvokas valmius, sillä se on yksi suosituimmista sivustoista maailmassa, ja paras tapa on itse auttaa muuttamaan tietosanakirjan sisältöä. Hanke toteutettiin osana oppilaiden koulutyötä, joka oli lukiolaisten päättötyö.

Linkit artikkeleihin ja tiedot

Nordiska Museetin lehdistötiedote

Ruotsinkielisen Wikipedian projektisivut 

Heikki Kastemaa ja Kimmo Virtanen

Miksi luemme Wikipediaa?

Kiasma Wikimarathonista 1.-2. 2. 2013. Kuva: Finnish National Gallery / Petri Virtanen

Wikipedian artikkeleita katsotaan päivittäin yli 500 miljoonaa kertaa, mutta sen lukijoiden motiiveista ja käyttäytymismalleista tiedetään toistaiseksi vähän.

Seitsemän tutkijan 17. 2. 2017 julkaiseman tutkimuksen Why We Read Wikipedia tavoitteena oli yhdistää kysely Wikipedian lukijoista käyttäjien aktiviteettiin perustuviin logeihin. Analyysit painottavat eri tekijöitä, jotka johtavat käyttäjiä Wikipediaan, kuten ajankohtaiset tapahtumat, aiheen mediavastine, henkilökohtainen uteliaisuus, työ- tai koulutehtävät tai yksitoikkoisuus. Kyselyyn osallistui lähes 30 000 henkilöä. Sen perusteella tutkijat kehittivät Wikipedian käytön taksonomian kolmeen ulottuvuuteen: motivaatio, informaatio, tarve ja aikaisempi tieto.

Tutkijat pohtivat myös niin sanottuja triggereitä, eli sitä mikä laukaisee käyttäjän motivaation.

Yleisyys

Tutkijat osoittavat käyttäjien lukevan Wikipediaa monin eri tavoin. Lukutavat poikkeavat motivaation laukaisemisen, informaatiotarpeiden syvyyden ja lukijoiden aikaisempien aiheesta olevien kokemusten mukaan. Selvästi hallitsevaa käyttämisen tapaa ei ole, ja lukijoiden käyttämät aiheet ovat sekä tuttuja, että tuntemattomia. Wikipediaa käytetään pinnallisiin tietotarpeisiin (faktan katsominen ja yleiskatsaus) useammin kuin syvällisempiin. Syvät tietotarpeet ovat vallitsevia silloin, kun lukijaa ohjaa olennaisuuksien oppiminen ja itse asiassa keskustelut laukaisevat tiedon katsomisen, mutta tutkijat havaitsivat että yleiskatsauksia laukaisevat kyllästynyt tai sattumanvarainen etsintä, mediavaste tai tarve tehdä henkilökohtainen päätös.

Aika

Motiivit näyttävät olevan enimmäkseen vakaita ajan kuluessa (viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina), muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta: median laukaisemat motiivit kasvoivat viikonloppuisin ja öisin, keskustelun laukaisemat lisääntyivät viikonloppuisin, sekä työn/koulun laukaisemat motiivit lisääntyvät työpäivinä ja päivällä.

Käyttäytymismallit

Tutkijat tunnistivat muutamia käyttäytymismalleja:

Kun Wikipediaa käytetään työssä tai koulutehtävissä, käyttäjät käyttävät tavallisesti pöytätietokonetta sitoutuessaan katsomaan sivua pitkään tai istunnoissa; istunnot ovat yleensä aiheiden kannalta johdonmukaisia ja niihin liittyy pääasiassa keskeisiä “vakavia” artikkeleita enemmän kuin viihteellisyyteen liittyviä; hakukoneiden käyttö lisääntyy; istunnoilla on taipumus edetä artikkeliverkon ytimestä sen reuna-alueille.

Median ohjaama käyttö suuntautuu populaareihin, viihteeseen liittyviin artikkeleihin, jotka ovat usein vähemmän sidoksissa artikkeliverkkoon.

Olennaisuuksia opitaan yleensä taiteisiin tai tieteisiin liittyvien artikkeleiden yhteydessä, joilla ei ole merkittäviä ominaisuuksia navigoinnin kannalta; keskustelut tuovat harvoja sellaisia käyttäjiä Wikipediaan, jotka harjoittavat lyhytaikaista vuorovaikutusta sivuston kanssa, usein mobiililaitteista.

Ihmiset, jotka käyttävät Wikipediaa yksitoikkoisuuden takia tai voidakseen tutkia sitä satunnaisesti ovat yleensä tehokäyttäjiä; he navigoivat Wikipediaa pitkien, nopeatempoisten, paikallisesti monipuolisten linkkiketjujen välityksellä ja käyvät usein populaareissa tai viihteeseen liittyvissä, ja vähemmän tieteisiin liittyvissä aiheissa.

Ajankohtaisilla aiheilla on pyrkimys ohjata verkkoliikennettä pitkiin urheiluun ja politiikkaan liittyviin artikkeleihin; nämä artikkelit ovat yleensä suosittuja todennäköisesti, koska suuntauminen on laukaiseva tapahtuma

Kun Wikipediaan puoleen käännytään henkilökohtaisen päätöksen tekemistä varten, artikkelit liittyvät usein maantieteelliseen alueeseen ja teknologiaan mahdollisesti siksi, että halutaan päättää matkustamisesta tai tuotteen hankkimisesta.

Heikki Kastemaa

Gaudeamus lahjoittaa tietokirjoja wikipedisteille

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu

Gaudeamus lahjoittaa Wikipedian Lähdekirjastolle tieto- ja tiedekirjojen pdf-tiedostoja. Kirjojen avulla Wikipedian kirjoittajat voivat kehittää useiden eri aihealueiden artikkeleita.

Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo, jonka erikoisaloja ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.

Käyttöoikeuksia voi hakea lahjoitussivulla Wikipediassa.

Wikipedian lähdekirjasto

Wikipedian Lähdekirjaston tunnus. Heatherawalls CC BY SA 4.0

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedian sisäinen hanke, jonka tehtävänä on auttaa Wikipedian muokkaajia löytämään luotettavia lähteitä artikkeleiden parantamiseksi. Osana tätä tehtävää Lähdekirjasto tekee yhteistyötä julkaisijoiden kanssa. Se ottaa lahjoituksena vastaan käyttöoikeuksia julkaisijan aineistoihin, ja jakaa ne eteenpäin kokeneille Wikipedian muokkaajille. He puolestaan käyttävät aineistoja artikkeleiden kehittämisessä, viittaavat niihin ja lisäävät niitä lähteiksi artikkeleihin.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedia Libraryn suomenkielinen haara. Kansainvälisellä Wikipedia Librarylla on useita kymmeniä yhteistyökumppaneita, kuten Oxford University Press, JSTOR, Elsevier, de Gruyter, Cochrane Collaboration, Royal Society UK ja BMJ. Gaudeamus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tilastopaja ovat suomalaiset yhteistyökumppanimme.

Wikipedia on usein ensimmäinen paikka, josta ihmiset hakevat tietoa internetissä. Me emme halua, että Wikipedia on vain tiedonhaun päätepiste – parhaiten se toimii lähtökohtana tietämyksen syventämiseen. Mitä parempia aineistoja Wikipedian artikkeleissa on hyödynnetty, sitä paremmista lähteistä lukija voi hakea lisätietoa ja laajentaa näkemystään. Kun tietoa on avoimesti saatavilla, sitä on helpompi hyödyntää ja soveltaa.

Oletko julkaisija?

Wikipedian Lähdekirjasto on avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja etsii uusia kumppaneita. Voiko sinun organisaatiosi tarjota apua lähteiden löytämiseksi ja hyödyntämiseksi Wikipediassa? Ota yhteyttä!

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikipedian Lähdekirjasto

Gaudeamuksen lahjoituksen projektisivu Wikipediassa

Haut päällä: Wikimania ja WikiCite ‘17

Muistutus siitä, että matka-apurahoja Wikimaniaan, joka pidetään elokuussa Montrealissa, Kanadassa voi hakea maanantaihin 20.2. 2017 klo. 23:59 UTC asti.

Wienissä järjestetään WikiCite ‘17, kolmipäiväinen konferenssi, huippukokous ja hackathonpäivä 23.-25. toukokuuta 2017. Tarkoituksena on laajentaa viime vuonna käynnistettyä hanketta suunnitella bibliografinen keskusvarasto, sekä työkaluja ja strategioita tiedon laadun ja todennettavuuden parantamiseksi Wikimediaprojekteissa. Järjestäjien tavoitteena on tuoda yhteen Wikimedian avustajia, tietomallintajia, informaatio- ja kirjastotieteiden asiantuntijoita, ohjelmasuunnittelijoita, muotoilijoita ja akateemisia tutkijoita, joilla on kokemusta työskentelystä Wikipedian lähteiden ja bibliografisen datan kanssa.

Ensimmäisenä päivänä (konferenssi) esitetään olemassaolevan työn nykyistä kehitysvaihetta ja aloitteita tietolähteisiin ja bibliografiseen dataan Wikimedian eri projekteissa. Toisena päivänä (huippukokous) keskustellaan teknisistä, yhteiskunnallisista, yleisötyön ja toimintalinjan suunnista. Kolmantena päivänä järjestettävässä hackathonissa kokoonnutaan rakentamaan perustuen uusille ajatuksille ja soveluksille.

Osallistuminen rajataan sataan henkilöön. Hakijat täyttävät ennakkohakemuksen 27.2. mennessä, joka jälkeen osallistujat valitaan varsinaisiin hakemuksiin perustuen 31.3. mennessä. Tarkempia tietoja tapahtumasta ja hausta tässä.

Viro – Suomi Wikipedioiden kirjoituskilpailun tulokset

Viron ja Suomen Wikimediat järjestivät Wikipedia-artikkelien kirjoituskilpailun 6.12.2016 – 5.1.2017. Vironkieliseen Vikipeediaan kirjoitti 20 käyttäjää 122 Suomea ja suomalaisia koskevaa artikkelia. Suomenkieliseen Wikipediaan kirjoitti 25 henkilöä 221 artikkelia Virosta ja virolaisista. Vironkieliseen Vikipeediaan kirjoitettiin muun muassa artikkeleita Suomeen suuntautuneista ristiretkistä, kveeneistä ja Amorphis-yhtyeestä. Suomenkieliseen Wikipediaan kirjoitettiin muun muassa Tarton kaupunginosista, Viron kunnista ja kuvanveistäjä Amandus Adamsonista.

Suomenkielisen Wikipedian palkitut kirjoittajat ovat: 1. palkinto käyttäjänimi Abc10, 2. palkinto käyttäjänimi Kotivalo ja 3. palkinto käyttäjänimi Epiq. Kaikki palkitut saavat palkintona Museokortin, joka oikeuttaa ilmaiseen käytiin yli 200 museossa Suomessa vuoden ajan. Ensimmäinen ja toinen palkittu saavat myös Tallinkin risteilymatkan Tallinnaan.

Kilpailun jyryyn osallistuivat Suomen osalta Otso Kantokorpi, Sven-Erik Soosaar (Wikimedia Viro) ja Heikki Kastemaa.

Vironkieliseen Vikipeediaan kirjoittaneiden palkinnot jaetaan ja julkistetaan 27. tammikuuta. Kaikille vironkieliseen Vikipeediaan kirjoittaneille myönnetään Kuparinen hirvensydän Suomea ja suomalaisia koskevien artikkelien kirjoittamisesta.

Kilpailu onnistui hienosti, kiitämme kaikkia osallistujia!

Viron osallistujat ja Suomen osallistujat

Flag of Estonia.svgFlag of Finland.svg

Osana Renessanssi.Nyt! -näyttelyn oheisohjelmaa järjestetään Wikibottega Kansallismuseon Ateljeessa lauantaina 14. ja sunnuntaina 15. tammikuuta 2017. Bottega on renessanssin taidesanastoon kuuluva käsite, jonka voisi tässä yhteydessä suomentaa työpajaksi.

Kansallismuseon näyttelyn teokset ovat suurimmaksi osaksi Italian Bresciassa olevasta Pinacoteca Tosio Martinengo -museosta. Näyttelyn teokset edustavat Lombardian alueen renessanssia.

Wikibottegan tarkoituksena on tutustua näyttelyyn, sekä kartoittaa ja kirjoittaa tai täydentää renessanssi-aiheisia Wikipedian artikkeleita. Tätä kirjoittaessa suomenkielisessä Wikipediassa ei ollut ollenkaan artikkeleita esimerkiksi näyttelyssä olevista Girolamo Romaninosta ja Giovanni Battista Moronista. Myös Wikipedian ”Vasarin galleriassa” on paljon renessanssitaiteilijoita, joiden ”punainen linkki” tarkoittaa puuttuvaa artikkelia.

Giorgio Vasarin Taiteilijaelämäkertoja vaikutti omiin aikoihimme asti siihen tapaan, jolla taiteilijoista kirjoitetaan. Myös Wikipedian henkilöartikkeleiden voisi sanoa olevan elämäkerrallisen kirjallisuuden jatkoa.

Tarkoituksena on pohtia, mitä henkilöitä koskevat artikkelit ovat Wikipediassa ja mitä ongelmia niihin liittyy. Perehdymme myös hieman artikkeleiden kääntämiseen. Ja totuttuun tapaan osallistujia neuvotaan ja ohjataan Wikipedian muokkaamisen perusteisiin. Toivotamme kaikki renessanssista ja renessanssi-ilmiöistä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi!

Tarkempia tietoja Wikipedian projektisivulla.

Kansallimuseon näyttelyssä olevan Isotta Brembatin muotokuvan maalarista Giovan Battista Moronista ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa.