Tule meille wikiteknikoksi!

WIKIMEDIA SUOMI ry etsii osa- ja määräaikaiseen työsuhteeseen teknistä tukihenkilöä, jonka tehtäviin kuuluvat yhteisön tukena toimiminen sekä auttaminen, neuvominen ja palveleminen ja teknisten ratkaisujen tekeminen Wikimedia-ympäristössä.

Vastuu

  • Wikidatan käytön levittäminen ja fasilitointi eri suomenkielisissä Wikimedia-projekteissa
  • Ranskankielisen Wikipedian tietolaatikkojärjestelmän lokalisointi ja käyttöönotto suomenkielissä Wikimedia-projekteissa
  • Wikimedia Suomen projekteissa teknisen tuen antaminen.

Pätevyys

  • Wikimedian laaja tuntemus, erityisesti Wikidata ja siihen liittyvät taustatekijät
  • Ohjelmointitaito
  • LAMP-alustan, Mediawiki API:n, Javascriptin, Pythonin ja SPARQL-kielen tuntemus katsotaan eduksi.

Tehtävässä tarvitaan suomen ja englannin hyvää kirjallista hallintaa.

Työaika on 16 tuntia viikossa ja palkkaus 23 euroa tunnilta. Työ alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta 2018.

Lähetä hakemuksesi ja CV osoitteeseen tia.kangaspunta(at)wikimedia.fi 18. joulukuuta klo 16.00 mennessä. Laita otsikkoon ”Työhakemus wikiteknikko”.

Lisätietoja antaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Tero Toivanen (+358 50 5734127) ma 13:30 alkaen, ke 15:30 alkaen, to koko päivä, pe 13:30 alkaen, la ja su koko päivä viikoilla 49 ja 50.

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Wikimedia Suomi ry:n yhdistyksen kokous ja uusi hallitus

Wikimedia Suomen syyskokous käsitteli lauantaina 25.11.2017 yhdistyksen ensi vuoden toimintaa (linkki toimintasuunnitelmaan).  Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Kastemaan. Hallituksessa jatkavat Minna Turtiainen, Teemu Perhiö ja Tero Toivanen sekä uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hanna Mäki ja Jaakko Pirinen.
Wikimedian hallitus palkitsi käyttäjät Htm, Risukarhi, Aulis EskolaHaltiamieli, Petri Lassi ja Tappinen ansiokkaasta työstä Wikipedian ja Wikimedian hyväksi.

Wikipedian Suomi100 suosittu maailmalla

Käyttäjänimi Hkoala kirjoitti artikkelin Kurjenrahkan kansallispuistosta unkarinkieliseen Wikipediaan.

Kun Wikipedian Suomi 100 International Challenge alkoi 1. marraskuuta keskiyöllä Suomen aikaa, kului vain tunti kun ensimmäinen kilpailija tallensi työnsä tuloksia. Chilessä asuva käyttäjä paransi espanjankielistä Elias Lönnrotista kertovaa artikkelia. Aamulla talletettiin uusi artikkeli Bengtskärin majakasta ranskaksi.

Maanantaihin 13. marraskuuta mennessä kilpailussa oli luotu 123 uutta artikkelia, 87 919 sanaa, 358 kuvaa ja 1 269 lähdeviitettä. Ahkerimmat osallistujat ovat olleet ranskan, unkarin ja venäjänkielisistä wikeistä, mutta osallistujia on myös muun muassa seuraavien kielten Wikipedioihin: azeri (az), burjatia (bxr), kiina (zh), japani (ja), livvinkarjala (olo), baski (eu) ja ersänkieli (myv) ja oksitaani (oc).

Kansainvälinen haastekisa pyörii Wikipediassa marraskuun ajan. Sen lähtökohta on lista sadasta Suomea käsittelevästä aiheesta. Näistä aiheista kertovia artikkeleita kirjoitetaan erikielisiin Wikipedioihin, ja artikkeleita parannetaan lisäämällä niihin kuvia ja lähdeviitteitä. Kirjoittajat saavat pisteitä työpanoksensa perusteella, eniten pisteitä keränneet palkitaan.

Ajatus kilpailun järjestämiseen tuli suomenkielisen Wikipedian muokkaajilta. Alkuperäinen luettelo on suomeksi, ja siihen pääsi mukaan artikkeleita jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen laatuarvioinnin. Niistä 25 artikkelia on saanut ”suositeltu artikkeli” -tähden, joten niiden katsotaan kuuluvan Wikipedian parhaimmistoon. Kilpailun alkaessa jokaisesta aiheesta oli myös ainakin lyhyt englanninkielinen versio.

Kirjoittajat voivat joko kääntää artikkeleita suomesta tai englannista, tai kirjoittaa kokonaan uutta tekstiä, mahdollisesti hyödyntäen muihin kieliversioihin linkitettyä lähdekirjallisuutta.

Aiheiden valinnassa suomenkielisen artikkelin laatu ja kokoelman monipuolisuus ovat olleet tärkeimmät periaatteet. Henkilöartikkelit ulottuvat Mikael Agricolasta tennispelaaja Jarkko Niemiseen. Matkailijaa voisivat kiinnostaa kaupunkiartikkelit, kansallispuistot tai Mannerheimin ratsastajapatsas. Suomeen muuttanut taas saattaisi haluta tarjota sukulaisilleen näiden äidinkielellä tietoa Suomen koululaitoksesta, saunasta ja Marimekosta. Aiheita on myös luonnosta, historiasta ja urheilusta.

Jokainen voi siis osallistua omalla tai osaamallaan kielellä – myös suomeksi – kilpailuun marraskuun loppuun mennessä. Tervetuloa kisaamaan!

2300 kuvaa 30 päivässä

Turun Tuomiokirkon alue. (Kuvaaja: Zache, Lisenssi: Creative Commons BY-SA)

Suomen ensimmäinen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu on nyt päättynyt ja seuraavaksi tiedossa on kuvien arviointi.

Kilpailu oli käynnissä koko syyskuun ajan, ja Wikimedia Commonsiin lisättiin tänä aikana Suomesta yli 2000 kuvaa. Yhteensä kuvia ladattiin 2300, mutta näistä 100-200 oli järjestäjien ottamia kuvia, jotka eivät osallistu kilpailuun. Osallistujia puolestaan oli 90 ja näistä yli puolet oli sellaisia, jotka olivat luoneet tunnuksen kilpailun aikana.

Iloksemme voimme todeta, että kilpailuun ladattujen kuvien määrä on kansainvälisilläkin mittareilla erittäin hyvä, ylittäen odotuksemme. Myös kuvien laatu näyttää hyvältä! Kansainvälisissä tilastoissa pääsimme sijalle 19 yhteensä 52 osallistuneesta maasta, eli selvästi keskiarvon paremmalle puolelle.

Viisihenkinen tuomaristomme arvioi seuraavaksi kuvat. Kansallisen kilpailun voittajakuvat julkistetaan 31.10. Ja ne pääsevät mukaan kansainväliseen kilpaan. Odotamme jännityksellä millaiset kuvat lähtevät edustamaan Suomea maailmalle!

Tahdomme kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita arvokkaasta panoksesta. Toivomme, että jatkatte tulevaisuudessakin Wikimedian parissa. Nyt joudumme kaikki jännittämään voittajia, mutta jokainen Suomen mittaamattoman hienoa kulttuuriperintöä tallentanut on meidän silmissämme voittajia!

Wiki Loves Monuments in Finland

Police horses at Ruskeasuo. (@Zache, CC-BY-SA)

Hi, this is a shortened and updated version of our blog post in finnish about our first week of WLM where I explained some of the tech behind the lists.  Also most important things at the first. We have received over 1500 photos so far and they are magnificent. If you want to participate you can do it here.

So now about the tech.

Wikidata and SPARQL

In practice the whole system functions, one way or another, on top of Wikidata which we used to record information about the monuments. Then we created lists about them in Wikipedia by listing using SPARQL those subjects that have a National Board of Antiquities id OR are part of a Wikidata item that has one.

The records look like this:

The items are fetched from Wikidata using this SPARQL query:

 #Wiki Loves Monuments Finland
 SELECT ?item ?itemLabel ?rkyid ?mjid ?coord ?image
 WHERE
 {
 { ?item wdt:P361 ?rky . ?rky wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4106 ?mjid. }
 UNION
 { ?item wdt:P361 ?mj . ?mj wdt:P4106 ?mjid . }
 OPTIONAL { ?item wdt:P625 ?coord }
 OPTIONAL { ?item wdt:P18 ?image }
 SERVICE wikibase:label { bd:serviceParam wikibase:language "fi". }
 }

You can try out the query here. Run the query by clicking the play button in the lower left hand side of the window. After the results are processed you can choose how the results are displayed from the menu above the results. “Map” and “Image grid” are useful for this query.

Wikipedia lists

The data moves to Wikipedia lists by having ListeriaBot save the lists once or twice a day. As far as Wikipedia is concerned the list is identical to Wikicode. It’s updated dynamically only in small parts. Here’s an example of a list. You can see the whole SPARQL query in the Wikicode. The row template used in the example is implemented by this module.

We have naturally encountered unforeseen problems because we’re doing this for the first time.

One of them is that although it’s possible to use Wikipedia modules for dynamic searches, either our lists were larger than Mediawiki allows or updating it took too long. In both cases Mediawiki left out parts of the page. As a temporary solution we had to save as much as we could pre-formatted. We also simplified our maps, and in case of Helsinki replaced them with links.

We also didn’t prepare for the fact that it isn’t enough to just add data to Wikidata. If you want to refer to the borders of the item on a map, then OpenStreetMap has to have knowledge its Wikidata id. Mostly it didn’t matter but it meant that we weren’t able to add rivers and roads to our Wikipedia maps and we need to do it in the future.

Mobile map

You can see the SPARQL query in the map interface by selecting SPARQL filter from the menu in the upper right hand corner of the map.

In addition to the lists we also used a separate mobile map that’s based Wikishootme. Wikishootme is a mobile map made by Magnus Manske using the Leaflet map library and OpenStreetMap. Items visible on the map are fetched using this SPARQL query. Links that lead to the map include the query as a url parameter.

Saving photos to Wikimedia Commons

Both Wikipedia lists and the mobile map save photos using Wikimedia Commons’ Upload Wizard Campaigns with suitable url parameters. We used these parameters: campaign, description, coordinates, Wikidata id and Wikimedia Commons categories. After the photo has been saved Wikidata id is used for matching it with the data from the National Board of Antiquities.

Next step the Monumental

When we checked our map options in June our options were Monumental and Wikishootme. We selected the latter because it worked nicely with mobile phones and we could add our own SPARQL queries.

WLM beta map (maps.wikilovesmonuments.org) is made on top of Monumental. It uses the P1435 values to get the items that have direct designations to the map. However, items that are part of those monuments aren’t currently included.

Links

Wikipedistit ratkaisivat ”Huutokonttorin reliefin” alkuperän

Kaksi wikipedistiä ratkaisi Helsingin Jätkäsaaren Huutokonttorin talon päädyssä olevan reliefin alkuperätiedot. Tekijä on kuvanveistäjä Eino Räsänen ja teos nimeltä Satama on valmistunut vuonna 1959.

Tiedon lähteille yritettiin päästä viime kesästä asti ilman tuloksia. Läpimurto tapahtui syyskuussa ja sen tekivät suomenkielisen Wikipedian käyttäjänimimerkit Risukarhi ja Htm. Selvitys ja keskustelu aiheesta käytiin Wikipedian Kahvihuoneessa

On harvinaista ja erikoista, että julkisesti esillä olevan taideteoksen alkuperätietoja ei ole saatavilla. Miten tietojen lähteille päästiin?

Koska mitään tietoa ei ollut saatavilla, teoksen alkuperää yritettiin aluksi haarukoida ikonografisin menetelmin. Itse päättelin syntyajaksi sotien jälkeistä aikaa. Esitettiin myös ehdotuksia attribuointiin, eli siihen, kuka tekijä voisi olla. Tuotiin esille myös menetelmällisiä ideoita siihen, miten tiedon lähteille voisi päästä.

Nämä olivat kuitenkin vain arvailuja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Olisi ollut liian työlästä esimerkiksi kahlata kaikki sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1945-1965.

Käyttäjä Risukarhi arveli löytävänsä tekijän nimen itse teoksesta ja kävi paikalla katsomassa reliefiä. Hän kertoo havainneensa: ”Vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen” Hän huomasi myös, että ”Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9.” Kun tekijän kaivertama nimi ei näkynyt aikaisemmin teoksesta otetusta kuvasta, käyttäjä Htm kuvasi teoksen kohdan kameran tarkemmalla optiikalla ja resoluutiolla.

Omiin havaintoihin, päätelmiin tai olettamuksiin perustuva tieto on niin sanottua primaaritietoa, eikä se sellaisenaan sovellu tietosanakirjan lähteiksi. Taideteoksissa ja muistomerkeissä on kuitenkin toisinaan vihjeitä ja vinkkejä, joiden avulla voidaan päästä Wikipedian hyväksymille ”oikeille” tietolähteille, eli tarkistettaviin toissijaisiin lähteisiin.

Tekijän nimen ja valmistumisvuoden vahvistuttua alkoi tietojen etsiminen taiteilijasta julkaistujen tietojen kautta. Reliefiä ei mainita Eino Räsäsen julkaistuissa ansioluetteloissa, mutta niistä löytyi tieto siitä, että hän oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän kuvanveistokilpailun vuonna 1958. Lisäksi Risukarhi huomasi, että Suomen taiteen vuosikirjassa 1958-1959 oli maininta siitä, että Helsingissä oli paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama.

Kummastusta herätti, että tietojen mukaan reliefi olisi paljastettu ”satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla”. Selvitettäväksi jäi, miksi ja milloin reliefi olisi siirtynyt Katajanokalta Jätkäsaaren Huutokonttorin päätyyn. Ilmeisesti tästä teoksen siirrosta johtuu se, että teosta ei mainita Helsingin taidemuseon HAMin julkisten teosten luettelossa, vaikka tietojen mukaan teos olisi alun perin kaupungin järjestämän veistoskilpailun voittaja.

Huutokonttorin reliefi on äärimmäinen esimerkki siitä, miten puuttellisia julkisen taiteen provenienssitieto, eli luotettaviin lähdeaineistoihin perustuvat perusfaktat taideteoksen alkuperästä ja omistajuudesta saattavat toisinaan olla. Eino Räsäsen Satama-teoksen tietojen selville saamiseksi tehtiin melkoinen salapoliisityö. Kunnia ja kiitos kuuluu vaivan nähneille wikipedistelle ja muille tosiasioita selvittäneille.

Kesän ja syksyn aikana on edennyt projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit yhtenäiseen ja kattavaan luetteloon Wikipediaan. Luettelointi on alkanut jo 43 kaupungin tai kunnan teoksista.

Jokainen on tervetullut antamaan panoksensa laatimalla luetteloita, etsimällä tietoja tai valokuvaamalla kohteita. Kaikki julkiset teokset ja muistomerkit eivät ole yhtä visaisia kuin Huutokonttorin reliefi.

Heikki Kastemaa

Huutokonttorin reliefin mysteeri

Kuljettaessa Helsingin Jätkäsaareen Mechelininkadulta tullaan ensin kadulle nimeltä Jätkäsaarenlaituri ja sitten katu muuttuu Tyynenmerenkaduksi. Oikealle johtaa Välimerenkatu. Risteyksessä on Jätkäsaaren uusien kerrostalojen lomaan jäänyt matalahko tiilirakennus, jota sanotaan Huutokonttoriksi.

Rakennuksen paikalle kerääntyivät 1900-luvun alusta alkaen niin sanotut satamajätkät eli vähän arvostetut, raskasta lastaustyötä tehneet miehet. Satamajätkät tekivät kuitenkin tärkeää työtä, kun he sananmukaisesti kantoivat harteillaan muun muassa Suomen ulkomaanvientiä ja -teollisuutta purkamalla ja lastaamalla laivoja. Työ tehtiin käsin ja miehet huudettiin laivalastien purkutöihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Huutokonttori toimi myös Jätkäsaaren sataman sosiaalitilana. Nykyisin suojellussa rakennuksessa on kahvila-ravintola sekä Jätkäsaaren kirjasto. Kaksikerroksinen talo valmistui vuonna 1937 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja kolmikerroksinen laajennusosa vuonna 1955.

Kuka tietää, kuka teki tämän reliefin, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut?

Huutokonttorin talon päädyssä on pronssireliefi, joka kuvaa satamajätkiä ja elämää Jätkäsaaressa sen satama-aikoina. Taustalla on kaksi naista joista toinen kantaa olallaan, toinen käsillään raskaita esineitä. Keskellä on kolme kumartunutta miestä, joista kaksi kantaa selässään säkkejä, yksi on nostamassa ilmeisesti laivan kiinnitykseen käytettävää ketjua. Oikeassa ja vasemmassa alareunassa on astioita ja muita esineitä, taustalla on neljä laivaa ja majakka.

Reliefi on melko kookas, yli kaksi metriä leveä ja pari metriä korkea. Ihmishahmot ja esineet on tehty huolellisesti, tyylitellen. Arvelen työn valmistuneen 1950-luvulla, koska se kuvastaa sitä selviytymisen halua ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka oli tavallista Suomen jälleenrakennuskauden aikoihin tehdyssä julkisessa taiteessa.

Kävin kuvaamassa reliefin Wikipediaan kesäkuussa, mutta Jätkäsaaren kirjastossa ei tiedetty mitään reliefistä. Kysyin kirjastonhoitajalta -palvelusta (vastaukset tässä) mutta useista paikoista kyseltyään kirjastonhoitajakaan ei päässyt selville asiasta. Monet Facebook-kaverini ovat arvelleet, mihin aikaan tai kenelle tekijälle Jätkäsaaren reliefi saattaisi kuulua. Kun teoksen valmistumis- tai paljastusvuotta ei tiedetä, on vaikea tavoittaa niitä arkistolähteistä käsin.

Kukaan ei siis ole pystynyt tähän asti selvittämään Jätkäsaaren Huutokonttorin reliefin mysteeriä. Jotta tästä teoksesta otettu valokuva ja reliefin tiedot voitaisiin liittää Wikipedian luetteloon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, tarvitaan tietoa ”mustaa valkoisella” eli julkistettu, jokaisen tarkistettavissa oleva lähde siitä, kuka tämän pronssiteliefin on tehnyt, mikä sen nimi on ja minä vuonna se on paljastettu.

Jos tiedät jotain tästä asiasta, vastaa vaikka sähköpostitse Wikimedia Suomen sähköpostiin info at wikimedia.fi

Heikki Kastemaa