Restituutio 1: Rakkaat raakalaismuseomme

Restituutio Afrikkaan hiertää länsimaisten ihmisten mieliä. Kyse on mantereen ulkopuolelle siirretyistä, eri aikoina ja alueilla Afrikassa tehdyistä taide-esineistä, jotka ryöstettiin usein kyseenalaisissa siirtomaavalloitusten olosuhteissa. Ne siirtyivät pääasiassa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja ovat olleet jo kauan erilaisissa museoissa ja kokoelmissa.

Puhetta restituutiosta, erilaisten esineiden palauttamisista maasta toiseen eli repatriaatiosta on ollut paljon ja kauan. Kuuluisin esimerkki lienee Lontoon British Museumissa olevat Elginin marmorit, joista Kreikka ja Britannia ovat käyneet kiistaa jo kymmeniä vuosia. Paljon niistä on puhuttu ja kirjoitettu, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Afrikkaan suuntautuva restituutio ei ole uusi keksintö sekään. Vuonna 1936 Akenzua II, nykyisen Nigerian alueella olevan Beninin kuningaskunnan Oba, eli kuningas teki vuonna 1897 ryöstetyistä esineistä palautusvaatimuksen British Museumiin. Sinne lainatut, yksityiskokoelmassa olleet kaksi korallikruunua sekä korallihelmin koristeltu vaate palautettiinkin kahden vuoden kuluttua.

Varsinkin brittien vuonna 1897 toteuttama Nigerian Benin Cityn tuhoaminen ja ryöstö tulivat vähitellen yhä enemmän tietoisuuteen toisen maailmansodan jälkeen. Lisää löylyä keskusteluun ovat lyöneet ajankohtaiset aiheet kulttuuriperinnöstä. Syksyllä 2020 toinen Sarr-Savoy -raportin kirjoittajista, ranskalainen taidehistorioitsija Bénédicte Savoy totesi The Art Newspaperin haastattelussaan, että Ranskasta tapahtuvia restituutoita oli jouduttanut Black Lives Matter -liike.

Kaiva siitä missä olet”

Tähän keskustelun osui pommin tavoin Dan Hicksin ironisella otsikolla varustettu kirja The Brutish Museums. Hicks työskentelee Oxfordissa, Pitt Rivers -museossa Oxfordin yliopiston antropologian ja maailman arkeologian osastolla, jossa hän toimii ”maailman arkeologian” kuraattorina.

Hicks ilmoittaa pyrkivänsä noudattamaan ruotsalaisen Sven Lindqvistin ajatusta ”Dig Where You Stand”, eli ”kaiva sitä, mitä tiedämme, käytä asiantuntijoita ja joskus esoteerista teknistä tietoa uusien menneisyyksien paljastamiseen ja ehkä parempaa tulevaisuuttakin.”

Lähtökohtaansa Dan Hicks luonnehtii eräänlaisena europessimisminä. Hän tarkoittaa sitä että tieto, jota eurooppalaiset saavat afrikkalaisista esineistä antropologian museoissa on yhteneväistä eurooppalaisen kolonialismin kanssa. Tämä tieto on kokonaan sidonnainen mustaihoisia vastaan suunnattuun väkivaltaan ja osattomuuteen, kunnes nämä ajat paljastetaan, tutkitaan sekä ymmärretään ja kunnes restituutiotyö on alkanut. Restituutiotyöllä Hicks tarkoittaa jokaisen antropologisen ja ”maailmankulttuurin” museon valkoihoisen infrastruktuurin riisumista.

Dan Hicksin kanta on se, että kaikki on palautettava. Esineiden palauttaminen aloittaisi kulttuurisen restituution maissa, jotka olivat aikoinaan aikaisempien siirtomaaisäntien siirtomaita. Kun aineisto palautetaan maihin, joiden alueilla ne aikoinaan luotiin ja joista ne varastettiin, ne mahdollistaisivat niiden oman kulttuuriperinnön juhlimisen ja tutkimisen. Se pakottaisi myös Britannian sovittamaan suhteensa omaan siirtomaaperintöönsä. Tämä perintö ei ole menneisyyttä, vaan lasin takana olevaa nykyisyyttä.

Restituutio on alkanut

Hicks siis kirjoitti viime vuonna (2020) ilmestyneessä kirjassaan restituutiotyön alkamisesta. Asiat ovat edenneet nopeasti. Tätä kirjoittaessa toukokuussa 2021 voi sanoa, että restituutiotyö Euroopan keskeisistä siirtomaavalloista on alkanut, tosin vasta hyvin pieneltä osin. Eräs syy siihen on varmaan myös itse Dan Hicksin kirja ja sen saama julkisuus.

Keväällä 2021 on uutisoitu ainakin seuraavista Afrikkaan tapahtuvista palauttamisista:

Iso-Britanniasta palautetaan Beninin pronsseja Nigeriaan. Brittien halu palauttaa ei ainakaan tähän asti koske suuria museoita ja kokoelmia, vaan pieniä.

Toukokuussa uutisoitiin, että Irlannin kansallismuseo aikoo palauttaa 21 historiallista artefaktia Nigeriaan. Museolla ei ole muodollista suunitelmaa palautuksista, mutta se on sitoutunut restituutioon.

Saksa on luvannut palauttaa Berliinin etnologisen museon kokoelmissa olevia Beninin pronsseja. Saksan kulttuuriministeri ilmoitti myös, että maa on hyväksynyt strategian tuleville palauttamisille. Saksan ulko- ja kulttuuriministeriöt julkaisivat netissä myös kontaktipaikan kolonialististen kontekstien kokoelmille. Luettelo Saksassa olevista Beninin pronsseista julkaistaan kesäkuussa.

Brittien ja Saksan palauttamiset käynnistyvät vuonna 2022.

Ranskan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2020 asetukset 26 esineen palauttamiseen Beninin tasavaltaan ja yhden esineen palauttamiseen Senegaliin. Palauttamiset on tehtävä vuoden kuluessa, eli tämän vuoden loppuun mennessä. Wikipediassa näistä on luettelo otsikolla Béhanzinin aarteet.

Restituution hyväksyminen vaatii asenteiden muutoksia, ja niiden muuttuminen näyttää nyt toteutuvan. Yksityiset kokoelmat ja pienet museot ovat osoittautuneet ainakin Englannissa nopeammiksi kuin suuret instituutiot. Dan Hicksin keväällä The Guardianissa antaman lausunnon mukaan British Museum, jonka kokoelmassa on paljon Beninin pronsseja, on aikaisemmin saanut aivan liikaa tilaa tässä keskustelussa.

Hicks sanoo: ”Vastuu ja päätökset ovat enimmäkseen museoiden toimihenkilöillä ja nyt on nähtävissä alku uusille, paikallisille keskusteluille, joita johtavat yleisöt, yhteisöt ja sidosryhmät.”

Tämä Beninin kuningaskunnasta peräisin oleva, 1700-luvulla tehty kuninkaan eli oban pää on nykyisin Berliinin etnologisessa museossa.

Kolme kirjoitustapahtumaa huhtikuussa

Huhtikuussa järjestetään kolme kirjoitustapahtumaa, joilla laajennetaan Wikipedian käsittelemiä aiheita: Punaisten linkkien naiset -kilpailu, Muijii Wikipediaan -tapahtuma 9.4. ja kansainvälinen muokkaustapahtuma romanien kansallispäivän kunniaksi.

Wikimedia Suomi järjestää koko huhtikuun kestävää Punaisten linkkien naiset -kilpailua jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Sen tavoitteena oli alun perin lisätä henkilöartikkeleita naisista suomenkielisessä Wikipediassa. Kun kilpailua käynnistettiin vuonna 2018, peräti 82% kaikista suomenkielisistä henkilöartikkeleista kertoi miesten elämästä ja saavutuksista. Kilpailun aikana naisista kirjoitettiin liki 1000 uutta artikkelia.

Seuraavana vuonna aihepiiri laajennettiin koskemaan myös muunsukupuolisia. UNESCO:n kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten teemavuoden kunniaksi kielivalikoima laajennettiin vielä kolmella saamelaiskielellä — pohjoissaamella, inarinsaamella ja koltansaamella — vaikka vain pohjoissaamella oli silloin oma Wikipedia. Tällä kertaa tuhannen uuden artikkelin raja meni rikki kolmella eri kielellä.

Vuonna 2020 säännöt ja kielivalikoima olivat samat kuin edellisenä vuonna, mutta muokkaustapahtumat peruutettiin pandemian vuoksi. Vaikka artikkeleita tuli vain vajaa puolet edellisten vuosien tuloksesta, tämä oli ensimmäinen kerta, kun artikkeleita kirjoitettiin myös inarinsaameksi. Tämä oli hieno näyttö inarinsaamenkielisten halusta luoda oma Wikipedia ja lokakuussa 2020 tämä unelma toteutui.

Entä tänä vuonna? Jo aiemmin viikon kilpailun kielivalikoimaan kuulunut livvinkarjala lisättiin kielivalikoimaan. Tähän asti on ollut yksi muokkaus tällä kielellä ja toivon mukaan tulee lisää. Alkutilanne suomenkielisessä Wikipediassa on parempi kuin vuosiin ja 20 prosentin raja meni jo rikki kilpailun ensimmäisenä päivänä. Pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa noin kolmannes artikkeleista käsittelee naisia tai muunsukupuolisia ja inarinsaamenkielisessä jo yli 43 prosenttia. Pienen pieni koltansaamenkielinen testiwikipedia kuitenkin päihittää nämä kaikki, koska siellä kaikki neljä artikkelia käsittelevät naisia!

Vuoden 2019 huikea tulos johtui osittain myös ensimmäisestä Muijii Wikipediaan -tapahtumasta, jonka järjesti asennemuija ja freelance-kirjoittaja Jenni Janakka. Tänä perjantaina tapahtuma järjestetään uudelleen Facebook-tapahtumana.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: Wikimedia Serbia järjestää jo toisena vuonna peräkkäin kansainvälistä viikon kestävää muokkaustapahtumaa romanien kansallispäivän kunniaksi 1.–8.4.2021. Vaikka Wikimedia Suomi ei ole mukana järjestämässä tapahtumaa, aihepiiri on meillekin hyvin tärkeä. Tapahtumassa on valmiiksi laaditut, laajat aihelistat, joista voi poimia aiheen tai joihin voi lisätä omat artikkelitoiveet. Kirjoittaa voi vielä pari päivää paitsi suomeksi myös vlaxinromanilla ja suomenromanilla. 

Näihin tapahtumiin voi kuka tahansa osallistua luomalla käyttäjätunnuksen Wikipediaan, ilmoittautumalla osallistujaksi kilpailusivulla ja muokkaamalla aiheisiin liittyviä artikkeleita tapahtumien aikana.

Yhteydenotot:
●     Kimmo Virtanen, Zache
●     Wikimedia Suomen wikiteknikko
●     Sähköposti: kimmo.virtanen (at) wikimedia.fi

Ilmapiiri ja käytöstavat

Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää artikkeleita, kyselimme blogissa 28.1.2021. Vastausten lukumäärä ei ollut iso, mutta sisältö sitäkin arvokkaampi. Kiitos niistä! Tässä jatkoajatuksemme ja johtopäätöksemme.

1. Wikimedia Suomi ry:stä riippumatta Wikimedia Foundation on tänä vuonna julkaissut uuden Code of Conduct-version. Toimimme sen mukaisesti. 

Tarkemmin sanottuna: Tämä säännöstö on voimassa, se koskee myös suomenkielistä Wikipediaa. Meidän tulee noudattaa sitä. 

Edelleen hieman avointa on kuka käytännössä tekee mitä, jos yksittäinen muokkaaja ei noudata ohjeita.

2. Saamamme palaute liittyy ennen kaikkea uusien ja vanhojen muokkaajien väliseen kunnioittamiseen

Hieman yksinkertaistaen, muutamia väittämiä on tullut esille.

2a. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhat tekevät omia muokkauksia perustelematta niitä kattavin lähtein, mutta samalla hylkäävät uusien muokkauksia viittaamalla lähteiden puuttumiseen.

Vastauksemme tähän on, että säännöt koskevat kaikkia. Konkareilla on vastuu toimia esimerkillisesti.

2b. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhojen muokkaajien asenne on usein ylimielinen.

Vastauksemme tähän on myös, että säännöt koskevat kaikkia. Tietenkin asenteen ylimielisyys on aina tulkinnan varainen asia. Mutta tulkinta ei todellakaan aina ole konkariylläpitäjien puolella. Näiden mahdolliset asenneongelmat johtavat voivat johtaa ylläpito-oikeuksien poistamiseen, vaikka tilastot näyttävät, ettei poistoja helpolla tehdä. 

2c. Sekä uudet että vanhat muokkaajat väittävät vastapuolen sättivän

Vastauksemme tähän on edelleenkin, että säännöt koskevat kaikkia. Ymmärrämme, että uuden käyttäjän kannalta ylläpito-oikeuksia omaava vanha käyttäjä on valta-asemassa, ja jos palaute tuntuu ylimieliseltä, on inhimillistä että turhautuneisuus näkyy uuden käyttäjän vastauksessa. 

Vetoamme tässä kaikkiin osapuoliin: Lukekaa käytösohjeet. Toimikaa niiden mukaan. Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Motivoikaamme toisiamme!

Lopuksi muutamia otoksia Wikimedia-säätiön Code of Conductista, eli suomeksi ”yleiset eettiset ohjeet”:

2 – Toivottu käyttäytyminen

Jokainen wikimedisti on vastuussa omasta käyttäytymisestään riippumatta siitä, onko hän uusi tai kokenut muokkaaja, yhteisön toimihenkilö tai jäsenorganisaation tai Wikimedia-säätiön hallituksen jäsen tai työntekijä.

Kaikissa Wikimedian projekteissa, toimintaympäristöissä ja tapahtumissa käyttäytyminen perustuu kunnioitukseen, ystävällisyyteen, kollegiaalisuuteen, solidaarisuuteen ja hyviin tapoihin. Tämä koskee kaikkia tekijöitä ja osallistujia, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisten tekijöiden ja osallistujien kanssa tekemättä oletuksia iän, henkisen tai fyysisen vamman, fyysisen ulkonäön, kansallisen, uskonnollisen, etnisen ja kulttuurisen taustan tai kastin, sosiaalisen luokan, kielen sujuvuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen tai uran perusteella. Emme myöskään tee poikkeuksia Wikimedia-projekteissa tai -liikkeessä tehtyjen suoritusten, taitojen tai aseman perusteella.

2.1 – Keskinäinen kunnioitus

Odotamme kaikkien wikimedistien kunnioittavan toisiaan. Kommunioidessamme ihmisten kanssa Wikimedian online- tai offline-ympäristöissä kohtelemme toisiamme keskinäisellä kunnioituksella.

Tämä sisältää muun muassa seuraavat:

  • Harjoittele empatiaa. Kuuntele ja yritä ymmärtää, mitä Wikimedian muokkaaja haluaa sinulle sanoa. Ole valmis haastamaan ja mukauttamaan omaa kantaasi, odotuksiasi ja käyttäytymistäsi wikimedistinä.
  • Oleta hyvää tahtoa ja osallistu muokkaamiseen rakentavasti. Osuutesi tarkoitus on parantaa projektin tai työn laatua. Anna ja vastaanota palautetta ystävällisesti ja hyvässä tahdossa. Kritiikkiä tulisi antaa herkällä ja rakentavalla tavalla. Kaikkien wikimedistien tulisi olettaa, ellei todisteita muusta ole, että muut ovat yhteistyössä parantamassa projekteja, mutta tätä ei tulisi käyttää oikeuttamaan vahingoittavia lausuntoja.

2.2 – Huomaavaisuus, kollegiaalisuus, keskinäinen tuki ja hyvä käytös

Pyrimme seuraaviin tapoihin:

  • Huomaavaisuus ilmenee käytöksessä ja puheessa ihmisten, myös tuntemattomien, kesken.
  • Kollegiaalisuus on sitä ystävällistä tukea, jota yhteisiin ponnisteluihin osallistuvat ihmiset antavat toisilleen.
  • Keskinäinen tuki ja hyvä käytös tarkoittavat vastuun ottamista aktiivisesti siitä, että Wikimedia-projektit ovat tuottavia, miellyttäviä ja turvallisia ympäristöjä olla ja osallistua Wikimedian missioon.

Tähän sisältyy muun muassa

  • Mentorointi ja valmennus: Auttaa uusia tulokkaita löytämään tiensä ja hankkimaan olennaiset taidot.
  • Kanssamuokkaajien tukeminen: Anna heille apua, kun he tarvitsevat tukea ja puhu heidän puolestaan, kun heitä kohdellaan huonommin kuin mitä Eettisissä ohjeissa odotetaan osallistujien käytökseltä.

Tunnista ja anna tunnustusta osallistujien tekemälle työlle: Kiitä heitä heidän antamastaan avusta ja työstä. Arvosta heidän vaivannäköään ja anna tunnustusta aina kun se on aiheellista.

Kun some tuli taloon

Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International

Se vaikuttaa lukemisen tapoihin, lapsiin ja nuoriin, terveyden edistämiseen, vuorovaikutuksen uusiin muotoihin, organisaation maineriskeihin ja ostokäyttäytymiseen. Sen mahdollisuuksia tutkitaan kodin, koulun ja kunnan viestinnässä.

On tutkittu sen käyttöä ehdokkaiden ja kansalaisten poliittisessa käyttäytymisessä vuosien 2003–2015 eduskuntavaaleissa. Sillä on vaikutus varusmiesten mielipiteisiin ja asenteisiin, sekä sen markkinointiviestintäkanavilla on vaikutus kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen.

Tämä oli vasta pientä alkua, kun googlasin sosiaalisen median vaikutuksesta. Mutta tämäkin oli tarpeeksi, jotta vakuuttuisi siitä, että some on kaikkialla ja joka paikassa. Siitä on tullut osa mediaa ja me olemme tulleet osaksi sitä.

Mutta vaikuttaako some internetin suosittuun toimijaan, Wikipediaan? Kyllä, some rämpii sinnekin. Se hiipii Wikipedian artikkeleiden keskustelupalstoille, vyöryy käyttäjäsivuille ja täyttää Kahvihuoneet pitkillä, vaikeasti luettavilla ja tolkuttoman huonosti määritellyillä ongelmilla. Se tarkoittaa syvällisiä käyttäytymiskeskusteluja, provosointia, suuttumista, trollaamista, besserwisseröintiä, härnäämistä, kyynisiä asenteita, cancel-kulttuuria.

Some-ajan Wikipedialta odotetaan… äh, sosiaalisuutta. Ei riitä, että olet kiinnostunut vain artikkelien kirjoittamisesta. Tietosanakirjan muokkaajan on varattava aikaansa yhä enemmän pitkiin keskusteluihin, jaaritteluihin ja jorinoihin. On oltava jotain mieltä, nähtävä, katsottava, kieltäydyttävä, tuomittava tai kannatettava. Some on osallisuutta ja osallistumista, mutta eikö se vaikuta joskus enemmänkin saalistamiselta?

Mediajättien joukossa

Esittelen joskus Wikipediaa ja sen ympärille liittyviä Wikimedian tietojärjestelmiä sanomalla, että Wikipedia on vähän kuin Twitter, Youtube tai Facebook. Mutta sitten yritän selostaa, että Wikipedia on erilainen internetin jättiläinen. Toisin kuin Twitter, Youtube ja Facebook, Wikipedia ei kerää ja myy tietoja käyttäjistään. Se ei tuota voittoa. Sen sivuilla ei mainosteta muuta kuin omia projekteja.

Sen artikkelit, teksti, kuvat ja videot tallennetaan avoimilla lisensseillä, joita kutsutaan myös vapaiksi lisensseiksi. Se kutsuu itseään vapaaksi tietosanakirjaksi. Se tarkoittaa sekä vapautta kaupallisuudesta, että ilmaisuutta. Meille suomalaisille ilmainen tieto ei ehkä sano paljonkaan, mutta monille kaukaisissa maissa asuville se on painava tosiasia.

Wikipedia perustuu lähes kokonaan vapaaehtoisiin muokkaajiin. Sen logo, joka on maapallon muotoinen, hieman keskeneräinen palapeli, jossa on kummallisia kirjainmerkkejä, on osuva kuva Wikipediasta. Jos osallistuu sen muokkaamiseen, sitä rakentaa pala palalta. Erilaiset merkit kuvaavat sitä, että sitä julkaistaan yli kolmella sadalla kielellä.

Wikipedisti Keski- ja Itä-Euroopan wikimedistien ja wikipedistien
tapaamisessa Dilijanissa Armeniassa kesällä 2016. CC-BY-SA-4.0

Hetken ilo vai rakenteinen tieto?

Muistan internetin alkuajan, jolloin lausuttiin juhlallisesti sanat World Wide Web ja uneksittiin kohta kaikkialle ulottuvasta tiedon valtaväylästä: Information Superhighway. Sen piti olla järjestelmä, josta jokainen pääsisi kaikkialle ja kaikkeen tietoon. No, netistä tuli kaikkea muuta, siitä tuli tiedon sekasotku, öykkäröinnin, valetiedon, harhojen ja hörhöjen näyttämö.

Wikipedia syntyi muutamia vuosia ennen nykyajan muita somejättejä. Samoihin aikoihin syntyivät blogit ja podcastit, joka olivat osa 2000-luvun alun liikehdintää, jossa oli itse tekemisen, DIY:n ja kansalaisjournalismin henki.

Wikipedian vahvuus perustuu paljolti juuri siihen, että se pystyy organisoimaan, jäsentämään ja tekemään tiedon löydettäväksi. Wikipedian rakenteinen tieto on antiteesi sosiaalisen median kertakäyttöiselle sisällölle ja subjektiivisuudelle, sen ruokkimalle egosentrisyydelle, itseilmaisuun perustuvalle minäkeskeiselle maailmalle.

Jos Google, Facebook ja Twitter ovat maailman suurimpia mainostoimistoja, Wikimedia puolustaa paikkaansa maailman suurimpana tiedonvälitystoimistona. Kun muut sosiaalisen median jättiläiset keräävät rahaa itselleen, Wikipedia välittää tietoa, jonka on oltava hyödyksi sen lukijoille.

Sosiaalinen media on hetken ilo. Tieto Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä tulee ja menee, mutta Wikipediassa se jää. Sen koko rakenne on suunniteltu sellaiseksi, että tietoa on helppo löytää. Sitä tukee Wikidata, joka on taustalla toimiva tietokanta, sekä Commons, jossa tallennetaan ja organisoidaan kuvia, videoita ja muita dokumentteja.

Kaikkia tarvitaan

Wikipedia pyrkii neutraalisuuteen ja sitä odotetaan myös sen muokkaajilta. Inklusiivisuuden, siis mukaan ottavuuden pitäisi luonnehtia sen ympärillä puuhaavia. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia tarvitaan, mutta vandaalit torjumme tehokkaasti.

Wikipedia ei voi välttää sosiaalisen median tapojen, kielen ja asenteiden hakeutumista sen keskustelupalstoille. Mutta sen muokkaajat voisivat ehkä miettiä joskus toimintansa lopullisia tarkoitusperiä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Kysely: Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää artikkeleita?

Sama kysymys voidaan asettaa negatiivisesti:

  • Mikset ole julkaissut lisää Wikipedia-artikkeleita?

tai positiivisesti:

  • Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää artikkeleita?

Lähetä meille vapaamuotoinen vastaus osoitteeseen kysely2021@wikimedia.fi

Ilmapiiri, vapaaehtoisuus ja muokkaajien määrä

Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhteisenä tavoitteena on luoda laadukas ja kattava vapaa tietosanakirja. Jotta tämä onnistuisi, Wikipedia-yhteisö on luonut käytösohjeita, hyviä käytösohjeita. Silti ilmapiiristä on tullut huolestunutta palautetta Wikimedia Suomen hallitukselle.

Palautteen antajat ovat konkareita. Asiaa mietittyämme olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että ilmapiiristä kärsivät todennäköisesti muutkin kuin konkarit. Aloittelijat. Hyväntahtoiset ja sujuvasti kirjoittavat muokkaajat, jotka eivät vielä tunne talon tapoja. Silloin-tällöin-muokkaajat

Siksi haluamme kartoittaa ongelmaa tarkemmin, muokkaajien silmin, ennen kuin rupeamme työstämään ratkaisua.

Heti kättelyssä mainittakoon, että muokkaajien välinen kohtelias ilmapiiri on eräs Wikipedian viidestä pilarista

Osa Wikimedia Suomen hallituksesta keskusteli ilmapiiristä torstaina 14.1.2021. Kohteliaisuuspilaria (eng. civility) eivät välttämättä silti kaikki noudata, eikä asialle ole olemassa selkeää prosessia. 

Miten valvotaan, että käytäntöjä noudatetaan?

Miten puututaan asiattomuuksiin?

Muissakin vapaaehtoisuuteen perustuvissa projekteissa on käytösohjeita. Käytösohjeiden ajattelumalleissa on kaksi ääripäätä: ”Lopputuloksen laatu on ainoa kriteeri” (rivien välissä: laadun aikaansaamiseksi saa vaikkapa kiroilla ja näyttää keskisormea), tai ”muiden tunteita kunnioittava käytös on ehdoton vaatimus ja kaiken lähtökohta” (rivien välissä: ilmapiiri on laatua tärkeämpi). Etsimme ajattelumallia, jossa laatu on peruskriteeri ja toisia muokkaajia kunnioittava ilmapiiri on työväline laadun aikaansaamiseksi.

Kaksi tosiasiaa viittaisivat siihen, että tämä tavoiteltava ajattelumalli ei ole vielä löytynyt.

Ensiksi, konkari-muokkaajat ovat ottaneet hallitukseen yhteyttä, pyytääkseen hallitusta ottamaan kantaa heidän mukaan esiintyvään ilmapiiriongelmaan. Turhaa sättimistä, rakentavan kritiikin asemesta. 

Toiseksi, muokkaajien määrä on loivassa laskussa. Tavoite on saada muokkaajia lisää, jotta Wikipedian kattavuus ja laatu kasvaisi. Olemassa olevien muokkaajien motivaatio pitäisi säilyttää.

Voiko asian eteen jotakin tehdä? Voiko määritellä, mikä on sättiminen? Auttaako parempi määritelmä ylläpitäjiä käyttäytymään tavalla, joka puree virheisiin, mutta ei pure virheiden tekijöitä?

Tie eteenpäin voi olla käytösohjeiden täsmentäminen. Tarvitaanko jämäkkää ohjausta? Virheen tehnyttä muokkaajaa tulisi voida auttaa siten, että Wikipedian laatu paranee ja muokkaaja tekee lisää muokkauksia. Toiminta ei ole Wikipedian laatukehityksen kannalta kestävä, mikäli laadunvalvonnan ainoa vaikutus on alkuperäistilan palauttaminen ja muokkaajan turhautuminen.

Suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjien näkökulma on toinen kuin toisinaan Wikipediaa käyttävillä muokkaajilla. Ehkä voimme löytää tapoja ylläpitää korkeaa laatutasoa, samalla kannustaen muokkaajia jatkamaan työtään. Tätä varten haemme hyviä ja huonoja palaute-esimerkkejä,  vuorovaikutuksia ylläpitäjien kanssa – käyttäjien silmin. Haluamme oppia, mikä käytäntö on hyvä, mikä on huono.

Erityisesti haemme vastauksia tuhannen taalan kysymyksiin, jotka mainittiin artikkelin alussa: Mikset ole julkaissut lisää Wikipedia-muokkauksia? Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää? mutta hyväksymme avoimia vastauksia ja palautetta. Emme vielä usko voivamme muotoilla tarvittavia kysymyksiä tarkasti; siksi pyydämme vapaamuotoisia  (mutta lyhyitä ja selkeitä) vastauksia sähköpostimuodossa.

Vastaukset osoitteeseen kysely2021@wikimedia.fi. Vastaus menee Wikimedian hallituksen ilmapiiriryhmälle (Tero Toivanen, Kimmo Virtanen, Hanna Mäki, Kaj Arnö ja Heikki Kastemaa). Tutustumme vastauksiin ja teemme  niistä johtopäätöksiä. Kirjoitamme tuloksista koosteen ja julkaisemme sen uudestaan blogiin.

Vuosi viruksen kanssa Wikipediassa

Tämä animaatio, joka havainnollistaa viruksen leviämistä ja sen ehkäisyä julkaistiin Commonsissa maaliskuussa 2020. Animaation tekivät Siouxsie Wiles ja Toby Morris Uudessa Seelannissa ja tekstien käännökset Yupik.

Wuhanin koronavirus eli 2019-nCoV (2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus) on väliaikainen nimitys joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista löydetylle koronavirukselle, jonka pelätään aiheuttavan maailmanlaajuisen pandemian vuonna 2020.”

Näin alkoi ensimmäinen COVID-19:ta koskeva artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa tammikuun 25. päivä 2020. Artikkelin loi käyttäjä Vyörykkä, joka kirjoitti ensimmäisen muokkauksensa yhteenvetoon seuraavaa: ”En tiedä mitään viruksista, mutta kyseessä varsin merkittävä aihe ja jonkunhan tämä artikkeli on luotava”.

Vyörykän arvelu aiheen merkittävyydestä osoittautui oikeaksi. Korona hallitsi maailman viestintää koko viime vuoden ajan. Jollain tavoin COVID-19 on koskettanut maailman kaikkia maita ja lähes kaikkia maailman kansalaisia.

Seitsemän kuukautta myöhemmin, elokuun loppuun mennessä suomenkieliseen Wikipediaan oli syntynyt yli 40 artikkelia koronaviruksesta. Jos lasketaan mukaan koronaan liittyvien kuolleiden henkilöartikkelit, aiheesta oli julkaistu tammikuun 2021 lopulla 188 artikkelia. Niitä oli näytetty yhteensä 834 694 kertaa, keskimäärin 1 380 kertaa päivässä.

Kolme suomenkielisen Wikipedian korona-aiheista artikkelia on ollut huomattavan suosittuja: SARS-CoV-2, COVID-19 ja Koronaviruspandemia Suomessa. Niitä on näytetty päivittäin 269-290 kertaa.

Kova tieto…

Olen ollut suomenkielisen Wikipedian seulojana ja saanut lähes joka päivä tarkistettavaksi myös koronavirusta koskevien artikkeleiden muokkauksia. Seuloja on tarkastaja, jonka tehtävänä on käydä läpi uusia muokkauksia: voin hylätä, hyväksyä tai hyväksyä parannuksen jälkeen uusia lisäyksiä.

Wikipedia ei ole uutismedia, eikä sen tarkoitus ei ole tuottaa uutta tietoa. Koronasta on kuitenkin tehty ajankohtaisia päivityksiä, joista säännöllisemmät ovat olleet vahvistettujen tartuntojen kokonaismäärä, uudet tartunnat ja kuolleiden määrä. Myöhemmin ilmaantuneita muuntovirustartuntoja alettiin päivittää vuosi ensimmäisen wikiartikkelin ilmestymisen jälkeen.

Näitä tietoja voisi kutsua kovaksi tiedoksi, ja niitä kutsutaan myös eksaktiksi tiedoksi. Seulojan työ on paljolti juuri lisätyn tiedon oikeellisuuden ja muodollisuuden tarkistusta: onko kieli moitteetonta, onko viitteet merkitty oikein, vai puuttuuko niitä, onko lisätty tieto lähteen mukainen? Wikipedian koronavirusta koskevissa artikkeleissa on paljon kovaa tietoa, jonka täytyy olla oikein. Koen asemani seulojana tärkeäksi ja arvostan Wikipedian muokkaajia, jotka ovat muokanneet aihetta.

ja pehmeä tieto

Korona-aiheissakaan Wikipedian tiedot eivät liity pelkästään eksakteihin tietoihin. Aivan koronapandemian alussa alan asiantuntijat tuntuivat olevan tietoisia viruksen leviämisen myötä syntyvästä infodemiasta, joka on epidemian yhteydessä syntyvää ylenpalttista informaatiota.

Koronan myötä on maailman mediassa ollut kaikenlaisia olettamuksia, arvailuja, pelkoa ja pelotteluakin. Tietoa viruksesta on julkaistu valtavasti, mutta tietoa on myös vähän. Tästä johtuen netissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia ja salaliittoteorioita koronavirukseen liittyen. Erilaiset salaliittoteoriat liittyvät tiedon niukkuuteen. Kun asioista ei ole varmaa tietoa, löytyy aina niitä, jotka käyttävät hyväksi sitä.

Wikipedia ei ennusta

Eräs hylkäyksistäni oli kirjoitus heinäkuun lopulla artikkelissa Koronaviruspandemia Suomessa. Otsikolla ”Seuraavat tautiaallot” todettiin asiallisiin tietolähteisiin perustuen, että täysin varma uusi tautiaalto ei ollut vielä kesällä 2020. Mutta kesään 2020 mennessä joissain maissa on noussut melko pian toinen korona-aalto edellisen jälkeen.

”Niinpä monet ennustivat Suomeenkin uutta tautiaaltoa. Aalto voisi olla yhtä paha kuin Tukholman aalto keväällä. Se saattaisi ylittää terveydenhuollon kantokyvyn. Mahdollisen toisen aallon voima olisi kiinni tartuntaketjujen jäljittämisestä ja ohjeiden noudattamisesta. Kriitikoiden mukaan Suomen varautuminen seuraavaan tautiaaltoon on puutteellista.” (viitteet poistettu sitaatista)

Perustelin tämän kirjoituksen kumoamisen kolmella sanalla: ”Wikipedia ei ennusta.” Varsinkin pandemian alussa esitettiin erilaisia laskelmia ja skenaariota tilanteen kehityksestä. Ne perustuivat erilaisiin olettamuksiin, joiden realistisuutta on vaikea tarkistaa.

Informaatiomyrskyssä

Tiedejulkaisuissa on kummallinen traditio, jossa saatetaan julkaista tutkimuksiin perustuvia artikkeleita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu. Muutamia näihin perustuvia lähteitä lisättiin koronavuoden aikana. Poistaisin tällaiset tiedot suruttomasti Wikipediasta, onneksi sentään vertaisarvioimattomuuden mainita kuuluu hyviin julkaisutapoihin.

Viruspandemian ja siihen liittyvän informaatiomyrskyn hallinta on Wikipediassa suuri haaste. Wikipedia vaan on siitäkin selvinnyt, jokainen voi miettiä millä arvosanalla. Itse sanoisin, että virus on vaikea aihe, mutta Wikipedia selviytyy siitä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Uteliaisuus ja maailmanrauha

Rauhanprojekti ja uteliaisuus! Siinä kaksi tärkeintä sanaa, jotka yhdistän Wikipediaan.

Wikipedia kasvattaa uteliaisuuttani entisestään

Uteliaana ihmisenä haluan tietää miten maailma toimii. Henkilöt, paikat, historialliset tapahtumat, mitä vaan. Wikipedia auttaa ymmärtämään. Jokainen vastaus tuottaa uusia kysymyksiä, mutta mikä sen parempi! 

Uteliaisuus johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Tänään löysin ”sattumalta” sivun https://ja.wikipedia.org/wiki/キリル・ラクスマン – minulle tuntematon suomalainen Eric Laxman (1737-96) on ilmiselvästi Big In Japan! Taannoin oma Japaninmatka opetti, että Tokyon metrossa ainoa David Beckhamia suositumpi ilmiö olivat hattivatit. Minkään ei pitäisi siis enää yllättää. Tutkimusmatkailijana ja luonnontieteilijänä Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa, mutta enpä tiennyt että elämänura voi viedä Suomesta Venäjälle jo 1700-luvulla.

Joka tapauksessa, Laxmanin artikkeli on luetuimpia suomalaisia tieteilijöitä koskeva artikkeli japaniksi, suositumpi kuin Lars Ahlforsin (ensimmäinen Fields-mitalisti, matemaatikkojen Nobel-palkinto), Adolf Erik Nordenskiöldin (tutkimusmatkailija), Bengt Holmströmin (Nobelin taloustieteen palkinto) ja Michael Wideniusin (MySQL:n ja MariaDB:n kehittäjä) artikkelit.

Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän ennakkoluuloja

Rauhanprojekti taas tulee esille uteliaisuuden seurauksena. Mitä enemmän opin muista kansakunnista, sitä enemmän ymmärrän ja sitä vähemmän ennakkoluuloja minulla on. Ei Wikipedia muuta pahaa hyväksi. Mutta Wikipedia on auttanut minua yhdistämään Venäjää kirjallisuuteen, musiikkiin ja älymystöön, eikä sotaan, terroriin ja vankeuteen. 

Matkustin poikani kanssa Siperiaan, ja vastaanotto oli sydämellinen. Sattumien kautta Ylelle kirjoittamani Ukrainaa ja Siperiaa koskevat artikkelini käännettiin venäjäksi, ja runsaista kommenteista päätellen venäläiselle lukijakunnallekin oli selvinnyt käyttäneeni runsaasti aikaa sekä venäjän- että ukrainankielisiä Wikipedioita tutkiessa. 

Projekt Fredrikan alkusysäys

Uteliaisuus johti muutama vuosi sitten Wikipediaa koskevaan aloitteeseen. Olin perinyt kahden taiteilijan tauluja, Marius af Schultén ja Jon Oscar Esti. En tuntenut heitä, mutta Wikipedia tietysti tuntee, ajattelin. Vaan ei tuntenut! Tai siis, kyllä heillä oli Wikipedia-artikkelit, muttei ruotsiksi. Aivan järjetöntä! Miksi suomenkielinen Wikipedia on niin paljon parempi? 

Signe Brander: Vapaaherra, professori Maximus Widekind af Schulténin (21.9.1847 – 13.5.1899) ja Anna Lovisa Emilia af Schulténin lapset. Mahdollisesti promootioon osallistumassa. Edessä tyttäret Olga Anita, Ingrid ja Ester Mary; takana pojat Kurt Otto ja Marius Max. — vedos negatiivi repronegatiivi, paperi lasi filmi, mv

Isänmaallisena suomalaisena, jonka äidinkieli on ruotsi, minua hävetti. Miksi Wikipediassa isänmaani on niin huonosti kuvattu äidinkielelläni? 

Jonkun pitäisi tehdä jotakin, ajattelin. 

Oma tausta: tietokantaihminen, ohjelmoija

Ja aikani mietittyä, tulin johtopäätökseen, että tämä joku voisin olla minä. Tietokantaihmisenä olin ollut mukana MySQL:ssä vuodesta 2001; Wikipedia rakennettiin alunperin MySQL-tietokannan varaan. Nyttemmin Wikipedia on siirtynyt pois MySQL:stä MariaDB-tietokantaan, ja itse olen MariaDB Corporationin perustajia ja MariaDB Foundationin toimitusjohtaja. Koodaan mielelläni edelleen, mieluiten Python-kielellä. Ehkä minun tulisi lopettaa valittaminen ja sen sijaan tehdä jotakin asian eteen, systemaattisesti?

Projekt Fredrikan ensimmäinen pohdintavaihe

Puhuin lähiympäristöni kanssa, ensimmäisenä Robert Silén (vuoden 2021 ensimmäisen hallituksen kokouksen hyväksymä, Wikimedia Suomen 101. jäsen). Kehitettiin ajatusta eteenpäin. Ehkä voisimme rakentaa uskottavan projektin, jonka tehtävänä olisi korjata tilanne?

Mietimme asiaa eteenpäin. Olemmeko kuvanneet ongelman oikein? Onko siis ongelma se, että Suomea koskevat ruotsinkieliset sivut ovat surkeita?

Kyllä ja ei. Kyllä, ne olivat (ja ovat edelleen) osittain surkeita. Ei, ongelma ei liity pelkästään ruotsinkielisiin sivuihin. Joitain Suomea koskevia artikkeleita on olemassa vain ruotsiksi eikä suomeksi, kuten muutama tuhat artikkelia Saaristomeren saarista. 

Ja miksi keskittyisimme pelkästään kotimaisiin kieliin? 

Koodasin vähän Pythonia, ja tein top-ten-listan luetuimmista suomenruotsalaisista henkilöistä. No, top 100. Selvisi heti ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin, järjestys oli varsin erilainen eri kielillä. Japanilaisia kiinnostaa suurin piirtein Tove Jansson ja Linus Torvalds, siinä se. Saksalaisia sitävastoin lähes sama joukko ihmisiä kuten ruotsiksi ja suomeksi (jotka nekin poikkeavat kovasti toisistaan järjestyksen suhteen). Toiseksi, luetuimmilla henkilöillä eivät välttämättä ollut parhaimmat artikkelit.

Johtopäätös: Määritellään projekti, hankitaan säätiöiltä rahoitusta. 

Määritelmä: Projekt Fredrikan tavoitteena on parantaa Wikipedian kattavuutta koskien Suomen ruotsalaisuutta, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.

Rahoitus viipyi …

Rahoitusta saimme odottaa kauan, mutta odotusajasta oli hyötyä. Odottaessa aloitimme pienestä, eli Nauvosta – jonka tunnen hyvin, kesäasukkaana lapsesta saakka. Opimme talon tapoja, eli miten Wikipediassa käyttäydytään. Kehitimme analysointiohjelmia. Rakensimme botin. Loppuhuipentumana loimme monikielisen kirjan, ”Uppslagsverket Nagu”, johon kuuluu kaikki Nauvoa koskevat Wikipedia-artikkelit, ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä yksittäiset artikkelit viroksi, arabiaksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja vietnamiksi. Painos 800 kpl.

Uppslagsverket Nagu

… mutta tuli, ja tulosta syntyi

Nyt olemme toisen isojen säätiöiden rahoittaman toimintavuoden puolessa välissä, ja tulosta on syntynyt. Välitulokset näkyvät parhaiten vuoden 2019 toimintakertomuksessa sekä marraskuussa 2020 valmistuneessa raportissa Det svenska Finland på Wikipedia, 24 sivua. 

Det svenska Finland på Wikipedia

Lehdistössä ja TV:ssä Fredrika on tullut esille, pointterit olemme koonneet sivulle https://projektfredrika.fi/media/. Olemme rakentaneet projektisivut Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikiprojekti:Projekt_Fredrika kuudella eri kielellä. Ja Wikipedian ulkopuolelle olemme perustaneet sivuston https://projektfredrika.fi/ sellaisten tahojen kanssa kommunikointia varten, joita emme vielä ole onnistuneet houkuttelemaan Wikipedia-käyttäjinä editoimaan artikkeleita.

Fredrika Wikimedia Suomen hallitukseen?

Loppuvuodesta Fredrikalle tuli kysymys, haluammeko mukaan Wikimedia Suomen hallitukseen. Mikä ilo ja kunnia! Ilman muuta halusimme. Jos voin olla avuksi, niin olen erittäin mielelläni mukana.

Geo-fokus

Syyskokouksessa minut valittiin mukaan, ja tammikuun ensimmäisessä hallituksen kokouksessa jaettiin tehtäviä. Minulle tuli titteleiksi ”kielivastaava” ja ”geo-vastaava” sekä GLAM-työryhmän jäsenyys. 

Geo-vastaavana keskityn paikkatietoihin, kuten esimerkiksi molempiinsuuntaiseen linkitykseen Wikipedian/Wikidatan ja OpenStreetmapin välillä. Rantaruotsalaisena minua henkilökohtaisesi kiinnostaa saaret pikemminkin kuin järvet, ja saaria koskevia artikkeleitä tulisi luoda lisää. 

Kieli-fokus

Kielivastaavia on kaksi. Minua kiinnostaa ilman muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alkuperäiset vähemmistökielet, mutta Münchenissä asuvana minulla on niihin harvoin kosketusta ja ruotsinkielisenä en hallitse niitä juuri lainkaan – joten näihin keskittyy edelleen Kimberli Mäkäräinen

Se, millä tavalla Wikimedia Suomi suhtautuu muihin kieliin, on vielä määriteltävä. 

Toiseen kansalliskieleen, ruotsiin, on paljon luonnollisia yhtymäkohtia. Kaikki ruotsinkieliset eivät puhu suomea samalla miltei virheettömällä tasolla kuin valtakunnan mediassa sujuvasti liikkuvat poliitikot. Suomea ymmärretään ja puhutaan huonosti muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Ja tarvetta yhteistyöhön on monessa projektissa, vaikkapa Wikimedia Loves Monuments ja erityyppiset GLAM-aiheet.

Maahanmuuttokielet ovat tärkeitä. Nauvoon (jossa asuu 1500 henkeä) tuli 2015 noin 130 pakolaista, josta syystä piti tuottaa Nauvolle arabiankielinen artikkeli. Vaikeata oli. Venäjää huonosti hallitsevana onnistun kuitenkin päivittämään venäjänkielisiä sivuja suht helposti; arabiaa vaikeuttaa jo se, että kursori hyppää milloin mihinkäkin suuntaan. Pelkkä Ctrl-C ja Ctrl-V on miltei mahdotonta. Arabian Wikipedia-editorit eivät hyväksyneet uusia sivuja, ja syystäkin, sillä Nauvoa koskevasta artikkelista olimme jättäneet muut artikkelit linkittämättä. Kun arabiaa osaamattoman silmin kaikki teksti on samannäköistä, niin linkkien rakentaminen on vaikeata.

GLAM-fokus

GLAM-työryhmän jäsenenä tulen satsaamaan siihen, että Suomeen tulisi lisää Birger Carlstedt-tyyppisiä projekteja. Projekt Fredrikan tukija Föreningen Konstsamfundet päätti 2020 luovuttaa Wikimedia Commonsille suuren määrän tunnetun taiteilijan, Birger Carlstedtin taideteoksia, tarkalla resoluutiolla (https://projektfredrika.fi/birger/). Pandemiasta johtuen tähän kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin ehkä muuten olisi voinut olla. 

Oma lehmä ojassa

Siinä nykyiset tehtäväni Wikimedia Suomen hallituksessa. Uskon sen lisäksi että Projekt Fredrikan Python-ohjelmia voi käyttää laajastikin Wikipediassa; ajan myötä varmasti opin, missä. 

Ja varmasti tulen pyytämään apua Projekt Fredrikan toteutuksessa. Meidän tavoitteenamme on kuvata Suomen ruotsalaisuus juuri niin luonnollisena asiana kuin se on, NPOV huomioiden, Wikipedian sääntöjä noudattaen. 

Tässä palaan ajatukseeni uteliaisuudesta ja rauhanprojektista. Suomen ruotsalaisuus on suomenkieliselle Wikipedia-lukijakunnalle osittain eksoottinen asia, joten voimme ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta. Eksoottisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lukijakunnassa on myös tietämättömyyttä, jonka voi korjata vain oikea tieto oikeassa paikassa

Isänmaallisuus ja äidinkieli

Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat isänmaa ja äidinkieli. Isänmaani on Suomi, äidinkieleni on ruotsi. Tämän luonnollisen ja ristiriidattoman arvoyhdistelmän haluaisin näkyvän selvästi myös Wikipediassa. Suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä.

Mutta se on Projekt Fredrikan tavoite. Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä haluan edistää Wikimedia Suomen toimintaa kokonaisvaltaisesti, siltä osin, mitä itse osaan. Ja tämä liittyy ensi vaiheessa geodataan, kieliin ja GLAM:iin, vastaisuudessa myös ohjelmointiin.

Otan vastaan hallituksen jäsenen tehtävät innolla, uteliaisuudella ja nöyryydellä.

Omatoimikierros: Hämeentie vanhoissa valokuvissa

Lähde kävelyretkelle tutustumaan Hämeentien historiaan! Miltä näytti Hakaniemen tori sata vuotta sitten? Missä sijaitsi elokuvateatteri Kaleva? Entä minkälainen paikka oli ”Sörkan vennu”? Vastaukset näihin sekä paljon muuta löydät Kallion kävelyfestivaalin ja Wikimedia Suomen valmistamalta omatoimikierrokselta, jolla pääset myös valokuvaamaan vanhojen kuvien paikkoja uudestaan.

Omatoimikierros johdattelee läpi Hämeentien historian, Kurvista Hakaniemeen. Kierroksen reitti kulkee kohteelta toiselle, ja jokaisesta kohteesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin. 

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi. 

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso reitti ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana!
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea niiden taustatietoja tapahtumasivulta. Voit myös ladata Ajapaikiin kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Kierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo

Omatoimikierros: olympiarakennuksia vanhoissa valokuvissa

Wikimedia Suomi julkaisee Olympiastadionin 82-vuotissyntymäpäivänä kaksi pyöräiltävää tai käveltävää reittiä, jotka vievät sinut tutustumaan Helsingin 1952 kesäolympialaisten rakennuksiin! Tapahtuma on osa Helsinki-päivän ohjelmaa.

Vuoden 1952 Helsingin olympialaisia rakennettiin jo 1930-luvulta alkaen. Varsinaisten urheilupaikkojen lisäksi syntyi myös muuta tarpeellista: kioskeja, asuintaloja, hotelleja, liikennepaviljonkeja, julkisia käymälöitä. Arjen rakennuksissa näkyy kauniisti ajan henki ja linjakas funktionalismi. Voi ehkä sanoa, että Helsinki näin toteutti aikansa kaupunkibrändäystä: ulkomaiden vieraille luotiin kuvaa modernista maailmankaupungista.

Kierroksien reitit kulkevat olympiarakennukselta toiselle, ja jokaisesta kohteesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso reitit ja kohteet:
Eteläinen kierros: Tennispalatsi-Kauppatori-Kaivopuisto
Pohjoinen kierros: Kisahalli-Laakso-Ruskeasuo

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana!
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea niiden taustatietoja tapahtumasivulta (julkaistaan pe 12.6. klo 9). Voit myös ladata sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Kierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Constantin Grünberg / Helsingin kaupunginmuseo

Omatoimikierros: yliopistorakennuksia vanhoissa valokuvissa

Lähde kävelyretkelle etsimään yliopistorakennusten historiaa! Tutustu niiden arkkitehtuuriin ja löydä yllättäviä yksityiskohtia. Tarkastele kohteista otettuja vanhoja valokuvia ja vertaa, miltä paikat näyttävät nykyään.

Omatoimikierroksella kävelet kaduilla oman kännykkäsi opastamana, valmiiksi laaditun reittikierroksen avulla. Reitillä on 6 kohdetta, joista jokaisesta löydät kännykältäsi historiallisen valokuvan sekä esittelytekstin.

Voit myös valokuvata itse, miltä kuvien paikat näyttävät nykyään. Kansainvälinen Ajapaik-sovellus auttaa sinua löytämään kuvakulman, josta vanha valokuva on aikoinaan otettu. Näin syntyy ennen ja nyt -kuvapareja, jotka jäävät Ajapaikiin myös muiden tarkasteltaviksi.

NÄIN OSALLISTUT KIERROKSELLE:

1. Katso kävelyreitti ja kohteet

2. Katso ohjeet Ajapaikilla kuvaamiseen

Ajapaik-sovellus toimii vain Android-puhelimilla, mutta kierroksen kuvat löytyvät myös Ajapaikin nettisivulta, jota voit selata millä tahansa älylaitteella tai tietokoneella.

Ajapaikilla kuvatessasi osallistut kulttuuriperinnön ja Helsingin muutoksen tallentamiseen. Kuvista on hyötyä muun muassa museoille, tutkijoille tai kenelle tahansa kaupunkimme historiasta kiinnostuneelle.

3. Lähde matkaan!

Pidä huolta omasta ja muiden turvallisuudesta ulkoillessasi korona-aikana!
* Vältä ruuhka-aikoja, jolloin muita ulkoilijoita on liikkeellä paljon.
* Muista pitää turvaväliä muihin kaupungilla liikkujiin, myös valokuvatessasi.
* Emme suosittele retkelle lähtemistä, jos se edellyttää julkisten kulkuvälineiden käyttämistä.
* Myös kotisohvalta käsin voi osallistua! Voit katsella kuvia Ajapaikin nettisivulta tietokoneellasi tai älylaitteellasi ja lukea esittelytekstit täältä. Voit myös ladata Ajapaik-sivustolle kuvia omista kuva-arkistoistasi. 

Helsinki rephotography: Omatoimikierros on osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla.

Tiedustelut: info@wikimedia.fi

Kuva: Tuntematon kuvaaja / Helsingin kaupunginmuseo