AJAPAIK-SOVELLUKSELLA KUVAAMINEN
KIERROKSEN REITTI KARTALLA (klikkaamalla kohteen paikkamerkkiä saat näkyviin kuvan ja esittelytekstin):
KIERROKSEN KUVAT JA ESITTELYTEKSTIT:
Hämeentie on kokenut ja nähnyt historiansa aikana paljon. 1700-luvulla koko nykyinen Kallio oli asumatonta syrjäseutua. Helsingistä johti Porvoon kautta Hämeeseen maantie, jota kansa kutsui Hämeentieksi. Se oli Turuntien ohella tärkeä reitti myös Helsinkiin tultaessa. Sotaa Hämeentie koki jo vuonna 1712, kun venäläiset joukot nousivat maihin Helsingin rannikolla, ja suomalaiset pakenivat Hämeentietä pitkin pohjoiseen, polttaen takanaan Pitkänsillan. Elettiin isovihan, eli suuren Pohjan sodan aikaa.
Hämeentien merkittävin kehitys tapahtui 1800-luvulla. Kun Helsinkiin johtaneita teitä 1850-luvulla levennettiin ja parannettiin, sai Hämeentie uuden nimen: Itäinen viertotie. Vanha nimi palautettiin kuitenkin takaisin käyttöön vuonna 1928.
Omatoimikierros johdattelee läpi Hämeentien historian, Kurvista Hakaniemeen.
1. Sörnäisten kurvi, Hämeentie 31
Sörnäisten kurvi, jossa Hämeentie ja Helsinginkatu kohtaavat, oli eläväinen paikka jo sata vuotta sitten. Kurvissa on aina liikkunut ihmisiä, sillä se on ollut joukkoliikenteen solmukohta pitkälle historiaan.
Helsinki sai ensimmäisen raitiovaunuverkoston vuonna 1891. Yksi ensimmäistä reiteistä oli Lapinlahti-Sörnäinen, joka kulki Hämeentietä pitkin. Ensimmäiset vaunut olivat hevosvetoisia, sähkön ratikat saivat vuonna 1900. Kuvassa näkyy Sörnäisten kurvi vuonna 1918: vasemmalla Vilhonvuorenkadun kulma ja raitiovaunupysäkki, kauempana edessä Helsinginkadun alku.
2. Sörnäisten apteekki, Hämeentie 33
Sörnäisten apteekin taloa pidettiin Sörkan ja Kallion kauneimpana. Sen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja rakennutti apteekkari K. A. Aschan vuonna 1901. Persoonallinen jugendrakennus kuitenkin purettiin, ja tilalle nousi vuonna 1962 vakuutusyhtiö Kansan pääkonttori.
3. Katri Valan puisto
Traaginen näkymä jatkosodan alkupäiviltä, kesältä 1941. Neuvostoliiton pommikoneet iskivät Helsinkiin, ja puna-armeijan koneet pommittivat myös Alppiharjun ja Kallion asuintaloja. Kuvassa kotinsa menettäneitä ihmisiä Katri Valan puiston väestönsuojan tuntumassa. Alhaalla erottuu Hämeentie.
4. Katri Valan hautajaissaatto, Hämeentie 21, 23 ja 25
Aikansa merkittävimpiin runoilijoihin kuulunut Katri Vala (1901–44) kuoli 32-vuotiaana tuberkuloosiin Ruotsissa. Hänen tuhkauurnansa tuotiin Kallioon, kotipuiston multiin, ja hautajaiset 28.05.1945 olivat suuri kansan tapahtuma. Katri Valan kotipuisto oli Marjatanmäen puisto, ja se nimettiin uudelleen hänen mukaansa vuonna 1956.
Runoilijan hautapaikasta muistuttaa laatta Katri Valan puiston pääportaikon kivimuurissa. Valan elämäntarinan tuntevat huomaavat muistolaatassa virheen: se kertoo runoilijan syntyneen lokakuussa, mutta todellisuudessa hänen lyhyeksi jäänyt elämänsä alkoi syyskuussa.
5. Suruttomien kortteli, Hämeentie 38
Kalliossa oli 1900-luvun alussa useita huvila-alueita, kuten Eläintarha, Surutoin, Kaiku ja Harju. Surutoin sijaitsi kortteleissa 340 ja 343, eli Sakarinkadun ja Helsinginkadun välisellä alueella. Siellä tehtiin suomalaista teatterin historiaa: vuonna 1895 perustettiin Sörnäisten Työväenyhdistyksen näytelmäkerho, josta kehittyi myöhemmin Helsingin kaupunginteatteri. Kerhossa näytteli muuan Tauno Brännäs, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Tauno Palo. Työväenyhdistyksen näyttämö sijaitsi kuvan talossa, nykyisen Hämeentie 38 kohdalla.
6. Hämeentie 34, 36, 38
Itäisen viertotien tunnelmia vuodelta 1908 Signe Branderin kuvaamana. Vasemmanpuolimmaisen puutalon paikalle valmistui vuonna 1934 kerrostalo, jossa sijaitsi presidentti Tarja Halosen lapsuudenkoti.
7. Elannon kortteli, Hämeentie 11 / Kaikukatu 2
Joukko helsinkiläisiä leipureita perusti syksyllä 1905 oman osuuskunnan, joka pian tunnettiin nimellä Elanto. Heti perustamisensa jälkeen osuuskunta hankki itselleen kokonaisen korttelin Sörnäisistä, Itäisen Viertotien varrelta. Leipomotuotanto aloitettiin korttelin vanhoissa puutaloissa, ja vuonna 1917 tehtiin päätös Elannon tehdasalueen arkkitehtuurikilpailusta. Arkkitehdiksi valikoitui lopulta Väinö Vähäkallio.
8. Alli Tryggin puisto
Entiselle Kaiku -huvila-alueelle rakennettiin 1938–39 puisto, joka nimettiin Alli Tryggin puistoksi Maria Alexandra Trygg-Heleniuksen mukaan. Hän oli Kallion työläisten keskuudessa vaikuttanut setlementtityön ja raittiuskasvatuksen uranuurtaja. Puiston paikalla oli sijainnut Tryggin 1890 perustama Sörnäisten kansankoti, josta tuli työväenkaupunginosan yhteisöelämän keskuspaikka. Kaksi- ja kolmikerroksisessa puutalossa oli kirjasto, kokoustiloja, asuntoja, lastentarha, sekä jopa raittiuskaljan panimo. Työväenyhdistyksen uusi talo Siltasaaressa teki Itäisen viertotien paikasta työläisille tarpeettoman. Talossa toimi sen jälkeen Pelastusarmeijan yömaja.
9. ”Sörkan vennu”, Hämeentie 3
Kuvan keskiosassa näkyy Arbetets Vänner i Sörnäs -yhdistyksen toimitalo, eli ”Sörkan vennu”, joka oli myös maineikas tanssipaikka. Sen vasemmalla puolella Hämeentie 5:ssä sijaitsi kulmatalo, vuonna 1906 valmistunut komea rakennus, joka purettiin tammikuussa 1969. Molemmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Heikki Kaartinen.
10. Elokuvateatteri Kaleva, Hämeentie 8
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitteleman talon vaikuttavin osa oli sen valmistuttua elokuvateatteri Kaleva. Teatterin komea koristelu johti sisäänkäynnistä sisätiloihin tilasarjana, jossa toistuivat samat koristeaiheet aina saliin saakka, jota valaisi suuri kristallikruunu.
Tekniikaltaan Kaleva oli huippuluokkaa, sektorin muotoon rakennettu katsomo oli Suomessa lajissaan ensimmäinen ja paransi katsottavuutta. Salissa oli orkesterisyvennys, parvi ja paikkoja 646. Siitä tuli sittemmin Suomi-filmin kakkosteatteri ja monet elokuvat saivat ensi-iltansa juuri Kalevassa.
Vuonna 1918 Kaleva toimi sotilassairaalana. Teatteri lopetti toimintansa 1964 ja sen jälkeen tiloissa on ollut bingohalli sekä nykyisin kuntokeskus. Tilasarjasta ja koristeluista on säilynyt vain rippeitä.
11. Hakaniemen tori
Hakaniemi on saanut nimensä niemestä, joka sijaitsi nykyisen torin ja Merihaan välissä. Niemessä oli 1700-luvun lopulla kaupunkilaisten kotieläinten laidunmaa nimeltä Generalshagen, Kenraalinhaka. Torialue vallattiin mereltä 1880-luvulla Sörnäisten sataman ruoppauksesta saaduilla maamassoilla. Asiasta päätettäessä 1886 kaupunginvaltuusto oletti näin saatavan käyttökelpoista tonttimaata.
Torikauppa alkoi vuonna 1897, ja sitä käydään edelleen joka arkipäivä. Hakaniemen kauppahalli valmistui 1914, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Einar Flinckenberg ja Karl Hård af Segerstad.
Tekstit: Juhani Styrman / Kallion kävelyfestivaali