Kun some tuli taloon

Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International

Se vaikuttaa lukemisen tapoihin, lapsiin ja nuoriin, terveyden edistämiseen, vuorovaikutuksen uusiin muotoihin, organisaation maineriskeihin ja ostokäyttäytymiseen. Sen mahdollisuuksia tutkitaan kodin, koulun ja kunnan viestinnässä.

On tutkittu sen käyttöä ehdokkaiden ja kansalaisten poliittisessa käyttäytymisessä vuosien 2003–2015 eduskuntavaaleissa. Sillä on vaikutus varusmiesten mielipiteisiin ja asenteisiin, sekä sen markkinointiviestintäkanavilla on vaikutus kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen.

Tämä oli vasta pientä alkua, kun googlasin sosiaalisen median vaikutuksesta. Mutta tämäkin oli tarpeeksi, jotta vakuuttuisi siitä, että some on kaikkialla ja joka paikassa. Siitä on tullut osa mediaa ja me olemme tulleet osaksi sitä.

Mutta vaikuttaako some internetin suosittuun toimijaan, Wikipediaan? Kyllä, some rämpii sinnekin. Se hiipii Wikipedian artikkeleiden keskustelupalstoille, vyöryy käyttäjäsivuille ja täyttää Kahvihuoneet pitkillä, vaikeasti luettavilla ja tolkuttoman huonosti määritellyillä ongelmilla. Se tarkoittaa syvällisiä käyttäytymiskeskusteluja, provosointia, suuttumista, trollaamista, besserwisseröintiä, härnäämistä, kyynisiä asenteita, cancel-kulttuuria.

Some-ajan Wikipedialta odotetaan… äh, sosiaalisuutta. Ei riitä, että olet kiinnostunut vain artikkelien kirjoittamisesta. Tietosanakirjan muokkaajan on varattava aikaansa yhä enemmän pitkiin keskusteluihin, jaaritteluihin ja jorinoihin. On oltava jotain mieltä, nähtävä, katsottava, kieltäydyttävä, tuomittava tai kannatettava. Some on osallisuutta ja osallistumista, mutta eikö se vaikuta joskus enemmänkin saalistamiselta?

Mediajättien joukossa

Esittelen joskus Wikipediaa ja sen ympärille liittyviä Wikimedian tietojärjestelmiä sanomalla, että Wikipedia on vähän kuin Twitter, Youtube tai Facebook. Mutta sitten yritän selostaa, että Wikipedia on erilainen internetin jättiläinen. Toisin kuin Twitter, Youtube ja Facebook, Wikipedia ei kerää ja myy tietoja käyttäjistään. Se ei tuota voittoa. Sen sivuilla ei mainosteta muuta kuin omia projekteja.

Sen artikkelit, teksti, kuvat ja videot tallennetaan avoimilla lisensseillä, joita kutsutaan myös vapaiksi lisensseiksi. Se kutsuu itseään vapaaksi tietosanakirjaksi. Se tarkoittaa sekä vapautta kaupallisuudesta, että ilmaisuutta. Meille suomalaisille ilmainen tieto ei ehkä sano paljonkaan, mutta monille kaukaisissa maissa asuville se on painava tosiasia.

Wikipedia perustuu lähes kokonaan vapaaehtoisiin muokkaajiin. Sen logo, joka on maapallon muotoinen, hieman keskeneräinen palapeli, jossa on kummallisia kirjainmerkkejä, on osuva kuva Wikipediasta. Jos osallistuu sen muokkaamiseen, sitä rakentaa pala palalta. Erilaiset merkit kuvaavat sitä, että sitä julkaistaan yli kolmella sadalla kielellä.

Wikipedisti Keski- ja Itä-Euroopan wikimedistien ja wikipedistien
tapaamisessa Dilijanissa Armeniassa kesällä 2016. CC-BY-SA-4.0

Hetken ilo vai rakenteinen tieto?

Muistan internetin alkuajan, jolloin lausuttiin juhlallisesti sanat World Wide Web ja uneksittiin kohta kaikkialle ulottuvasta tiedon valtaväylästä: Information Superhighway. Sen piti olla järjestelmä, josta jokainen pääsisi kaikkialle ja kaikkeen tietoon. No, netistä tuli kaikkea muuta, siitä tuli tiedon sekasotku, öykkäröinnin, valetiedon, harhojen ja hörhöjen näyttämö.

Wikipedia syntyi muutamia vuosia ennen nykyajan muita somejättejä. Samoihin aikoihin syntyivät blogit ja podcastit, joka olivat osa 2000-luvun alun liikehdintää, jossa oli itse tekemisen, DIY:n ja kansalaisjournalismin henki.

Wikipedian vahvuus perustuu paljolti juuri siihen, että se pystyy organisoimaan, jäsentämään ja tekemään tiedon löydettäväksi. Wikipedian rakenteinen tieto on antiteesi sosiaalisen median kertakäyttöiselle sisällölle ja subjektiivisuudelle, sen ruokkimalle egosentrisyydelle, itseilmaisuun perustuvalle minäkeskeiselle maailmalle.

Jos Google, Facebook ja Twitter ovat maailman suurimpia mainostoimistoja, Wikimedia puolustaa paikkaansa maailman suurimpana tiedonvälitystoimistona. Kun muut sosiaalisen median jättiläiset keräävät rahaa itselleen, Wikipedia välittää tietoa, jonka on oltava hyödyksi sen lukijoille.

Sosiaalinen media on hetken ilo. Tieto Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä tulee ja menee, mutta Wikipediassa se jää. Sen koko rakenne on suunniteltu sellaiseksi, että tietoa on helppo löytää. Sitä tukee Wikidata, joka on taustalla toimiva tietokanta, sekä Commons, jossa tallennetaan ja organisoidaan kuvia, videoita ja muita dokumentteja.

Kaikkia tarvitaan

Wikipedia pyrkii neutraalisuuteen ja sitä odotetaan myös sen muokkaajilta. Inklusiivisuuden, siis mukaan ottavuuden pitäisi luonnehtia sen ympärillä puuhaavia. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia tarvitaan, mutta vandaalit torjumme tehokkaasti.

Wikipedia ei voi välttää sosiaalisen median tapojen, kielen ja asenteiden hakeutumista sen keskustelupalstoille. Mutta sen muokkaajat voisivat ehkä miettiä joskus toimintansa lopullisia tarkoitusperiä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *