AJAPAIK-SOVELLUKSELLA KUVAAMINEN

KIERROKSEN KUVAT AJAPAIKISSA

KIERROKSEN REITTI KARTALLA (löydät myös kartalta kuvat ja esittelytekstit klikkaamalla kohteen paikkamerkkiä):

KIERROKSEN KUVAT JA ESITTELYTEKSTIT:

1. Topelia, Unioninkatu 38. Topelia-rakennus on nykyään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan käytössä, mutta rakennus on ollut pitkään sairaalatilana. Unioninkadun puoleinen julkisivu on Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja kadun rakennukset valmistuivat jo 1820-luvulla. Korttelin koko rakennuskanta ei kuitenkaan ole yhtä vanhaa, sillä osassa rakennuksista on 1930-luvun arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä.

Engelin suunnittelema julkisivu heijastelee rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta: se rakennettiin kantonistikouluksi eli sotilaalliseksi sisäoppilaitokseksi. Joonialaiset pylväät julkisivun keskellä viittaavat koulutukseen, kun taas sivujen doorilaiset pylväät sotilaallisuuteen. Jan Alancon kuvassa vuodelta 1982 voi nähdä, miltä rakennuksen sisäänkäynti näytti, kun rakennus vielä oli sairaalakäytössä.

2. Unioninkatu ja Uusi klinikka, Unioninkatu 38. Unionkadulla oli aikoinaan Helsingin sairaalarakennusten keskittymä, mutta rakennukset on myöhemmin otettu muunlaisen yliopisto-opetuksen käyttöön. Vuonna 1848 valmistunut Uusi klinikka on arkkitehti E. B. Lohrmannin suunnittelema, ja rakennuksessa on nykyään Aleksanteri-instituutin tiloja. Lohrman tunnetaan erityisesti vuonna 1840 kuolleen Carl Ludvig Engelin seuraajana, joka jätti oman kädenjälkensä esimerkiksi Engelin kuoleman jälkeen valmistuneeseen Tuomiokirkkoon.

Helsinki-kuvaaja Signe Branderin valokuvassa vuodelta 1909 näemme, että Unioninkadun ulkomuoto on pääpiirteissään säilynyt samana kuin 1900-luvun alussa. Kulmatontilla näkyvän tiilirakennuksen paikalla on nykyään vuonna 1954 valmistunut Suomen Pankin setelipainoksi suunniteltu rakennus.

3. Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36: Yliopiston kirjastoksi suunniteltu rakennus valmistui vuonna 1840 ja se on Carl Ludvig Engelin viimeisiä töitä. Sitä pidetään yhtenä empirekeskustan hienoimmista rakennuksista ja erityisesti rakennuksen sisätiloja pidetään poikkeuksellisen hienoina. Rakennusta laajennettiin 1900-luvun alussa arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemalla Rotunda-nimisellä osalla.

Vuonna 2016 valmistuneessa peruskorjauksessa Kansalliskirjaston julkisivu sai uudet värit, jotka pyrkivät olemaan mahdollisimman lähellä rakennuksen alkuperäistä väritystä. Remonttia edeltävän tilanteen voi nähdä vuonna 2007 otetussa valokuvassa. Julkisivuun valittiin peruskorjauksessa tietty keltaisen sävy, joka löytyi viereisen Tuomiokirkon seinästä. Myös Tuomiokirkko oli alkujaan maalattu empirerakennuksille tyypilliseen tapaan keltaiseksi. Friisiksi ja baasiksi kutsutut elementit julkisivun pylväsjärjestelmässä maalattiin remontissa aikaisemmasta poiketen valkoiseksi, sillä se nähtiin historiallisesti perusteltuna.

4.  Yliopiston päärakennus Senaatintorilla, Unioninkatu 34. Yliopiston päärakennus on keskeinen osa Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa Senaatintorin ympäristöä. Vuonna 1640 Turkuun perustettu yliopisto päätettiin vuonna 1828 siirtää uuteen pääkaupunkiin, jolloin uuden kaupungin keskustaa suunnitellut Engel sai tehtäväkseen yliopiston tilojen suunnittelun. Yliopistorakennus valmistui vuonna 1832 ja julkisivun elementit viestivät siitä, että kyseessä on sivistykseen ja opetukseen keskittyvä tila. Rakennus on kuitenkin toistaiseksi peitettynä kesällä 2019 alkaneen peruskorjauksen takia.

Signe Branderin vuonna 1911 ottamassa valokuvassa näkyy rakennuksen päätykolmiossa itsenäistymiseen asti komeillut Aleksanteri I:n monogrammi. Yliopiston virallinen nimi oli Suomen suuriruhtinaskunnassa Keisarillinen Aleksanterin yliopisto.

1930-luvun lopulla otetussa väridiakuvassa näkyy puolestaan jo Senaatintorin miljöön uusin lisäys – arkkitehti Ole Gripenbergin suunnittelema, vuonna 1936 valmistunut Pohjoismaisen yhdyspankin rakennus, oli aikalaisten mielestä hypermoderni. Vuonna 1944 otetussa valokuvassa näkyy puolestaan keskelle juhlasalia pudonneen pommin raunioittama yliopistorakennus.

5. Yliopiston päärakennuksen uusi puoli, Fabianinkatu 33. Yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puoli muistuttaa paljon Engelin suunnittelemaa Senaatintorille näkyvää rakennusta. Kyse on kuitenkin Eduskuntatalon arkkitehtina tunnetun J. S. Sirénin 1930-luvulla suunnittelemasta lisäosasta, jonka paikalla sijaitsi pitkään toinen rakennus. Tämä arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema, muun muassa liikuntatiloja ja piirustussalin sisältänyt rakennus näkyy vielä vuonna 1931 otetussa talvisessa valokuvassa.

6. Tiedekulma, Yliopistonkatu 4. Tiedekulmana tunnettu JKMM-arkkitehtitoimiston suunnittelema rakennus valmistui vuonna 2017. Tontin monivaiheinen historia on kuitenkin tallentunut valokuviin, joissa voi nähdä millaisia rakennuksia paikalla on aikaisemmin sijainnut.

Vanhimmissa valokuvissa Fabianinkadun ja nykyisen Yliopistonkadun kulmassa näkyy matala 1830-luvun empirerakennus. Kulmatontille rakennettiin kuitenkin 1900-luvun alussa koulurakennus, mutta empirerakennus päätettiin purkamisen sijaan liittää osaksi uudisrakennusta. Tyttökouluna pitkään toimineeseen jugendhenkiseen rakennukseen voi tutustua vuonna 1956 otetussa valokuvassa. 1970-luvulla koulu purettiin harmahtavan hallintorakennuksen tieltä, johon voi tutustua vuonna 2010 otetussa valokuvassa.

Tyttökoulun tilalle rakennettiin Helsingin yliopiston hallintorakennus. Kuvat: Constantin Grünberg, 1956 ja Marja Valtonen, 2010 / Helsingin kaupunginmuseo