Kirjoittajan arkistot:kulttuurinavigaattori

What is happening in Russian language Wikipedia?

I interviewed Victoria in Tbilisi Georgia in CEE Meeting September 2023. Here is her interview and after it, a brief text. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:What_Is_Happening_In_Wikipedia_Russia.webm

The Wikipedia community in Russia is divided about the war in Ukraine because the Wikipedia consists of people of whom some are in Russia, some abroad. There are a lot of processes happening. Since beginning of the full scale war in Ukraine there were two fork projects, that copied Russian Wikipedia, about two million articles. They were made by people who had prominent position in the society.

The first project was Runiversalis and the next was published in July 2023 called Ruwiki. Victoria asses that they are successful already because they remain stable. When Runiversalis was published everybody went to look at it, it crashed. Everything points out that it is backed by private money from a Russian bank. It is still below the Russian Wikipedia in Yandex search. They buy advertisements you can see on the side. They have a significant amount of editors that left Russian Wikipedia because they were able to pay them money. It is always every Wikipedians dream to earn money editing Wikipedia.

The community of Russian Wikipedia is ten times larger than the number that they have in the clones. Victoria says that she does not know for how long the Russian fork will remain stable, if the money runs out.

What is the situation with the small languages Wikipedias in Russia? Victoria says that the largest projects like the Tatar and Bashkir Wikipedias are supported by the fork. She hopes that the smaller Russian languages will stay with the Wikipedia, the real one, not the copy. The Russian Wikipedia can afford to loose five or ten (active) editors, but for the smaller ones it means that they stop developing.

Heikki Kastemaa Kulttuurinavigaattori

Tbilisin CEE tapaaminen

Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden tapaamisessa Tbilisissä 15.-17.9. 2023 oli osallistujia isäntämaa Georgian lisäksi Albaniasta, Armeniasta, Asserbaizshanista, Venäjältä (Moskova, Pietari, Baškortostan), Valko-Venäjältä, Bosnia ja Hertsegovinasta, Tšekistä, Kyprokselta, Eestistä, Kreikasta, Kazakstanista, Makedoniasta (Shared Knowledge ja GLAM ryhmät), Kirgisiasta, Latviasta, Unkarista, Maltalta, Montenegrosta, Puolasta, Romania ja Moldovasta (UG), Serbiasta, Sloveniasta, Slovakiasta, Srpskan tasavallasta, Tadžikista, Tatarinkielten ryhmästä, Turkista, Ukrainasta ja Uzbekistanista.

Lisäksi vieraina oli edustajia Hollannista, Saksasta, Bulgariasta, sekä heprean, uzbekin ja italiankielisistä Wikipedioista. Itse osallistuin tapaamiseen Wikimedia Suomen lähettämänä, vaikka Suomi ei ole varsinaisesti CEE-maa.

Wikimedia CEE kokoontui yhteiskuvaan Tbilisin yliopiston portailla (kuva: Commons, Adem)

Osallistujien luettelossa kiinnittää huomiota CEE:n laajeneminen itään aina Keski-Aasian maiden ”staneihin” asti. Tapaaminen osoitti, että siellä on aktiivisia wikiyhteisöjä, olivatpa ne sitten käyttäjäryhmiä (User Groups) tai muita uusia intressi- tai kieliryhmiä.

CEE jatkaa organisoitumistaan eri kokoisissa hubeissa, joita yhteisöön on liittynyt yhteensä yli 40. Laajeneminen idän suuntaan lienee seurausta siitä, että hubien ideana on tukea toisia, esimerkiksi juuri syntyviä ja aloittavia yhteisöjä, olipa kyse tiedollisista tai rahallisista resursseista.

CEE onkin hankkimassa kolmatta työntekijää, jonka tehtävänä olisi juuri auttaa pieniä ja heikommin kehittyneitä hubeja. Suunnitellaan myös nuorempien ryhmien organisointia (Youth group project). Uusia aiheita CEE:n piirissä ovat myös mikrogranttien eli pienten avustusten myöntäminen. CEE:n toiminta päätettiin suunnitella kaksivuotisena ja ohjauskomiteaan (Steering Committee) valittiin jäsenet Turkista ja Serbiasta.

Iloisina uutisina kuulin, että Turkin Wikimedian ja Wikipedian toiminta on toipunut yli kaksi vuotta jatkunutta julkaisuestoa edeltävän ajan aktiivisuuteen. Ensi vuoden CEE-tapaamista haetaankin joko Istanbuliin tai Albaniaan.

Vapaan tiedon näkymätön vero

Vapaan tiedon ajatellaan yleisesti olevan puhdas julkishyödyke, mutta käytännössä se on kuitenkin ei-puhdasta julkista hyötyä. Näin väittää Kiril Simeonovski, joka on makedonialainen wikipedisti ja wikimedisti, joka toimii myös makedonialaisen avoimen tiedon organisaation johtajana. Kerron tässä lyhyesti hänen sekä Tbilisin CEE-tapaamisessa esittämiään analyyseja CEE-maiden tilanteesta, että elokuussa Singaporen Wikimaniassa esittämäänsä globaalia arviota.

Vapaan tiedon poissuljettavuus johtuu niistä rajoituksista, joita sen pääsyyn on ja näitä ovat taloudelliset, institutionaaliset ja sosiaaliset tekijät. Eli mitä vähemmän ihmiset voivat kuluttaa vapaata tietoa ja mitä vähemmän ihmiset pystyvät tuottamaan sitä, sitä enemmän on taloudellista tehottomuutta.

Simeonovski on tutkinut seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi vapaa tieto ei ole puhdasta julkista hyötyä?
  • Mitä vaikutuksia epäpuhtaudella on?
  • Kuinka epäpuhtauden vaikutuksia voi mitata?
  • Kuinka suuria nämä vaikutukset ovat eri maissa?
  • Mitkä tekijät vaikuttavat epäpuhtauksiin?

Tutkimuslinjoina ovat puhtaan julkishyödykkeen määritelmä vs. epäpuhdas julkinen hyvä. Malli vapaasta tiedosta julkisena hyödykkeenä riippuu Wikimedia-liikkeen vertaistuotannosta ja joka käyttää Wikimedian sisältöä vapaan tiedon välityspalvelimena.

Simeonovski käyttää ”näkymättömän veron” käsitettä, joka tarkoittaa niitä esteitä tai ”kitkan” määrää, joita vapaalla tiedolla on. Hän kalibroi käyttäen Wikimedia-projektien maatietoja, sekä pyrkii tunnistamaan näkymättömään veroon vaikuttavat tekijät.

Tuloksia

Kiril Simeonovskin mukaan vapaan tiedon vero jakautui näin vuonna 2022.

Vapaan tiedon näkymätön vero oli vuonna 2022 55,5 prosenttia maailmanlaajuisesti (56,9 prosenttia vuonna 2021).

Matalimmat verot olivat Luxenburgissa (0,3 %), Norjassa (0,6 %) ja Suomessa (1,4 %).

Korkeimmat verot olivat Malawissa (99,8 %), Tšadissa (99,7 %) ja Lesothossa (99,6 %).

Globaalissa etelässä vero oli 77,2 prosenttia ja globaalissa pohjoisessa se oli 14,6 prosenttia.

Miksi poissulkemista tapahtuu?

Kirill mainitsee aluksi digitaalisen kuilun. Internetin käyttäjien keskimääräinen osuus internetissä vuonna 2022 globaalissa etelässä oli 53,4 prosenttia ja 88,8 prosenttia globaalissa pohjoisessa.

Toiseksi tekijäksi hän mainitsee netin neutraalisuuden vastaan nollatason veron. Nollatason verolla on monien lähteiden mukaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia kuluttajille. Wikipedia Zero oli yritys vähentää poissulkevuutta.

Poissulkemista edisti sensuuri ja sisällön julkaisun estäminen, sekä syytteet muokkaajia vastaan, joita on tapahtunut Kiinassa, Venäjällä, Turkissa, Iranissa, Pakistanissa, Myanmarissa, Syyriassa, Venezuelassa, Valko-Venäjällä ja Saudi-Arabiassa.

Ja lopulta poissulkemista edistivät yksittäisiin artikkeleihin suuntautuvat väittelyt (UK, Australia, Ranska ja Saksa).

Venäjän tilanne

Valkovenäläinen, Britanniassa asuva henkilö selvitti Venäjän tilannetta. Hän kertoi aluksi venäjänkielisen Wikipedian suosiosta Venäjällä ja muissa maissa. Venäjän Wikimedian ”sateenvarjon” alla on yhteensä 29 Wikipediaa ja paljon muita Wikimedian tietojärjestelmiä.

Venäjänkielisen Wikipedian vastaanotto lokakuussa 2022.

Venäjän Wikipedian estämisen historia on lyhyesti seuraava. Vuonna 2012 presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain Lasten suojelemiseksi vaurioittavalta informaatiolta ja muita Venäjän Federaation säädöksiä. Heinäkuussa 2023 Putin vahvisti lain, joka kieltää sekä henkilöitä, että oikeushenkilöitä osallistumasta sellaisten ulkomaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, joita ei ole valtion rekisterissä. Rangaistukset niihin osallistumisesta vaihtelevat sakoista kolmen vuoden vankeuteen.

Tämän seurauksena kaikki Venäjän Wikipedian osoitepaljastimet (CheckUser) ja Wikinewsien muokkaajat ovat Venäjän ulkopuolella. Venäjän ja Valko-Venäjän nykypolitiikkaa koskevissa artikkeleissa kirjoittajat on anonymisoitu.

Forkkaukset

Venäjänkielisen Wikipedian forkkauksista eli Wikipedian kopioista seuraavaa. Runiversalis (RUNI): “Isännöidään Venäjän palvelimilla, ja se on Venäjän lakien mukainen”. Siinä on enemmän artikkeleita kuin venäjänkielisessä Wikipediassa, noin kaksi miljoonaa.

Toinen forkkausprojekti on RUWIKI (Bugopedia). Jokainen voi tulla kirjoittajaksi, mutta vain ammattilaiset takaavat aineisto laadun. Tavoitteena ”Mukavuus, avoimuus, neutraalisuus, luotettavuus”. Artikkeleita on noin 1 900 000. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyksessä lähes kokonaan tuhotun kaupungin Iziumin artikkelissa Ruwikissa kaupungin historia päättyy vuoteen 2010.

Myös Elina Saarilahden perusteellinen artikkeli 1.8.2023 Hesarissa käsittelee Putinin suunnitelmaa vuodelta 2019 ja vertailee Venäjän ”vaihtoehtoisen Wikipedian” Rupedian ja venäjänkielisen Wikipedian sisältöjä.

Wikipedian forkkausten ongelmana on, pystyvätkö ne rekrytoimaan tarpeeksi, tai yhtä paljon vapaaehtoisia kirjoittajia ja ylläpitäjiä kuin ”perinteiset” Wikipediat? Toistaiseksi venäjänkieliset Wikipediat hallitsevat muokkauskenttää, mutta kun kysyin, onko venäjänkielisen Wikipedian blokkaus ajankohtainen, sain myönteisen vastauksen.

Ainakin seuraavat tiedot kertovat siitä, että viranomaiset sekä Venäjällä, että Valko-Venäjällä ottavat Wikipedian muokkaajat vakavasti.

Valkovenäläinen, venäjänkielistä Wikipediaa toimittanut Mark Bernstein tuomittiin kolmeksi vuodeksi kotiarestiin yhteiskuntajärjestystä häiritsevien toimien järjestämisestä ja valmistelusta, jota seuraa 3 vuoden kansainvälinen matkustusrajoitus. Toukokuussa 2022 Pavel Pernikaŭ sai kahden vuoden vankeustuomion ”Valko-Venäjän tasavallan häpäisemisestä”, johon kuului kaksi muokkausta Wikipediaan Valko-Venäjän poliittisista sorroista.

Mitä tehdä?

Alustajan mukaan Venäjällä pitäisi tehdä seuraavia. Poistaa geotagit ladatuista kuvista, olla jakamatta henkilökohtaisia tietoja, kuten käyttäjänimeä missään, kuten somessa. (WMF:lla on tästä säännöt, mutta kukaan ei noudata niitä). Älä käytä mobiililaitteella Wikipediaa. Jos otat osaa protesteihin, käytä ”burner phonea” eli prepaidia, koska tavallista puhelinta voidaan käyttää sinua syytettäessä ja pääsemään Wikimedia-tileillesi. Äläkä tee spontaaneja julkisia toimia pidätetyn käyttäjän tueksi – varsinkin IRL voi kostautua.

Yhtään onnellisemmaksi ei saa myöskään se lokakuun alussa uutisoitu asia, että Venäjän viestintäviranomainen Roskomnadzor on antanut määräyksen estää virtuaaliset yksityisverkot (VPN) ensi vuoden maaliskuun 1. päivästä alkaen.

Commonsilla gentrifikaatiota vastaan!

CEE tapaamisessa kohtaamistani uusista ideoista mainitsen albanialaisen Sonia Budinin toteuttaman idean. Hänen ryhmänsä taistelee Tiranan gentrifikaatiota vastaan käyttäen apunaan muun muassa Commons-kuvia. Tosiaankin, miksipä emme voisi taistella paremman rakennetun ympäristön puolesta, rakennussuojelun tai luonnonsuojelun puolesta Commons-kuvia käyttäen. Tässä hänen alustuksensa diat, joista voi ottaa mallia.

Sitten istutin Sonian viereeni ja kerroin hänelle myös virolaisten kehittämästä Ajapaik-systeemistä. Katsoimme, mitä kuvia voisi siirtää Commonsista Ajapaikkiin Tiranasta aihetta varten. Ei niitä paljon ollut, mutta kuulemma nekin kuvat riittäisivät havainnollistamaan aihetta.

Heikki Kastemaa

Wikimedia Euroopan aika Prahassa

Wikimedia Europen yleiskokous järjestettiin Prahassa. Osallistuin siihen Wikimedia Suomen edustajana ja kerron tässä tietoja ja huomiotani tapaamisesta.

Prahan tapaamisen osallistujat tutustuivat Tsekin kansalliskirjastoon.

Wikimedia Europen yhteisönä toimi aikaisemmin samanniminen Wikimedian edunvalvontaryhmä (advocacy group), jota tuki ja rahoitti Wikimedia Saksa. Itsenäiseksi kansalaisjärjestöksi INGO:ksi tai tarkemmin sanottuna kansainväliseksi, ei voittoa tuottavaksi kansalaisjärjestöksi Wikimedia Europe rekisteröitiin alkuvuodesta 2023. Yhdistys toimii Belgian lain alaisena. Wikimedia Suomi liittyi mukaan hallituksen päätöksellä ja kirjattiin jäseneksi elokuussa 2022.

Toiminta

WM Europe ei ole hubi eikä se ole Wikimedian yhteistyökumppanikaan (affiliate). Henkilökuntaa Brysselissä on tällä hetkellä kolme. Toimitusjohtaja on Anna Mazgal ja yksi henkilö vastaa rekrytointiprosessista. Yhdistyksen hallituksessa on viisi jäsentä, joista neljä valitaan ja yksi nimitetään. Hallituksen puheenjohtaja on Claudia Garád Itävallasta.

Perustajien hyväksymä toimintapolitiikka on seuraava:

  • EU:n politiikka (lobbaus) ja EU:n toimintatuki (rahankeräys)
  • oma toiminta ja jäsenien auttaminen
  • Euroopan kansainvälisten yhteistyökumppaneiden toiminnan koordinointi
  • tapaamiset ja tilaisuudet, joita ovat Wikimedia Europen yleiskokous ja Brysselissä järjestettävät Big Fat Brussels Meetingit

Päätoimijat

Yhdistyksen päätoimijoita ovat CEE hub, eli Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden hubi, WikiFranca, sekä sisältökumppanit (Content Partnerships Hub).

Osallistuin viime syksynä Ohridissa, Pohjois-Makedoniassa pidettyyn CEE-tapaamiseen ja raportoin siitä edellisessä blogikirjoituksessani. Prahan tapaamisessa ei tullut esille CEE:sta oleellista uutta, joten en kerro tästä laajasta Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden organisaatiosta enempää.

Paitsi sen, että CEE valmistelee nyt ensi syksyn CEE-tapaamista, joka on 15.-19. syyskuuta Tbilisissä, Georgiassa. Niin, ja myös kesällä 2024 järjestettävän Wikimania 2024:n valmistelut Krakovassa, Puolassa ovat jo käynnissä.

WikiFranca

WikiFranca on ranskaa puhuvien maiden wikimedioiden yhteistyöverkosto (siis erotuksena Ranskan Wikimediachapterista). Kesäkuussa 2023 sillä on 17 jäsentä kolmella mantereella. Suurin osa niistä on ranskankielisessä Afrikassa, kuten WMFI:n yhteistyökumppani Wikimédiens du Bénin. WikiFrancan päätavoitteena on vahvistaa sisäisiä prosesseja ja organisoida Ranskaa puhuvien Wikitapaaminen Norsunluurannikolla syyskuussa 2023. Se ottaa käyttöön kapasiteettiohjelman, valmistaa ranskankielisten yhteistyökumppaneiden mikroavustuksia ja jatkaa Afrikan yhteistyökumppaneiden tukemista.

Sisältökumppanien hubi (Content Partnerships Hub), tukee liikkeen yhteistyökumppaneiden toimintaa. Se ohjaa ja vastaa liikkeen tarpeista, mutta ei pyri tekemään päällekkäistä työtä ja toimii yhdessä yhteistyökumppanien kanssa ja tarjoaa tukea teknisessä ja asiantuntijuudessa.

Toiminta jakautuu kuuteen osaan: Tarpeiden arviointi, strategisen datan siirto, ohjelmistokehitys, helpdesk, kapasiteetin kehittäminen, kansainväliset kumppanuudet.

Wikimedia Europen jäsenyhteisöjen maat, jaostot (Chapters) ja käyttäjäryhmät (User Groups) syksyllä 2022.

Muita huomioita ja pikku-uutisia

Prahan tapaamisen yhteydessä tutustuttiin Tsekin kansalliskirjaston tiloihin, jonka jälkeen pidetyssä tilaisuudessa Tšekin Kansalliskirjaston johtaja ja Wikimedia Česká republikan johtaja allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Wikipedian luomisesta, muun muassa kansalliskirjaston tietokantojen saatavuudesta Wikidatan kautta.

Espanjan Wikimedian edustaja kertoi suuren ja vaikutusvaltaisen museoalan organisaation ICOMin konferenssista Valenciassa Espanjassa ensi syyskuussa. Mukana on neljä Wikimediachapteria.

WMItalian edustaja kertoi vapaista ja avoimista ohjelmista, jotka ovat osa vapaata tietoa. Esimerkiksi onko nettitapaamisissa järkevää käyttää Zoomia, kun voi käyttää Big Blue Buttonia?

Pohjois-Euroopan rooli hukassa?

Wikimedia Northern Europe perustettiin Tukholmassa lokakuussa 2018. Seuraava tapaaminen oli Tartossa vuoden kuluttua. Ideana oli perustaa koko pohjoisen Euroopan kattava yhteistyörganisaatio. Mukana tapaamisissa oli Islannin, Tanskan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Latvian ja Viron kollegoita. Liettuasta ei tavoitettu ketään.

Wikimedia Northern Europen toiminta vaikuttaa nyt hiipuneen, eikä pelkästään Covid-ajan takia. Osa suunnitelluista yhteistyökumppaneista toimii myös CEE-organisaatiossa. Huomasin myös Prahassa, että mikään Baltian maan jaosto ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoittautunut myöskään Wikimedia Europen jäsenorganisaatioksi. Siis toistaiseksi.

Mutta jo perustettua Wikimedia Northern Europea ei siis esitelty tapaamisessa osana WMEU:n toimintaa. Juttelin asiasta Prahassa WMSE:n Eric Luthin ja WMEU:n johtajan Anna Mazgalin kanssa. Ei heilläkään ollut asiasta muuta sanottavaa, kuin että he tukevat pohjoisen yhteistyötä, jos vain tarvetta siihen on.

Olemme kaikki aktiivisesti ja avoimesti toimivia yhteisöjä, eikä meillä ole mitään syytä panna päätämme puskaan näissä asioissa. Ehkä tarve liittoutumiseen on pienempi kuin muilla Euroopan alueilla, mutta omasta mielestäni pohjoiseurooppalaisilla on ollut ja tulee olemaan sanottavaa kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Olisiko hyvä, jos pohjoisen yhteistyön tavoitteita pohdittaisiin vielä kerran yhdessä tapaamisessa?

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Wikimedia Česká republikan toiminnanjohtaja Klára Joklová ja Tsekin kansalliskirjaston pääjohtaja Tomáš Foltýn allekirjoittivat järjestöjen välisen kumppanuus- ja yhteistyöpöytäkirjan kansalliskirjastossa 9.6.2023.

Wikimedia CEE tapaaminen Ohridissa tapahtui hubien nimissä

CEE tapaamisen väki Ohridissa. (Kuva: Miomir Magdevski, CC BY-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0, lähde: Wikimedia Commons)

Sana sieni on tšekin kielellä hub, mutta sieniretki Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden tapaaminen ei ollut. Covidin jälkeen ensimmäinen CEE:n live-tapaaminen Serbian Belgradin (2019) jälkeen tapahtui maisemistaan tunnetun historiallisen Ohridin kaupungin lähellä Pohjois-Makedoniassa.

Mukana oli toista sataa osallistujaa seuraavista maista ja alueista: Albania, Armenia, Azerbaidžan, Bosnia, Don (Etelä-Venäjä), Georgia, Itävalta, Kazakstan, Kirgisia Kreikka, Kroatia, Latvia, Makedonia, Malta, Moldova, Montenegro, Puola, Serbia, Serbitasavalta, Slovenia, Tšekki, Turkki, Ukraina, Uzbekistan, Unkari, Viro ja Venäjä. Osallistujat olivat Wikipedian eri kieli- tai käyttäjäryhmistä sekä perinteisistä Wikimedioiden jaostoista eli Chaptereista.

Lisäksi kutsuttuina tai CEE:n ulkopuolisia oli Englannista, Saksasta ja minä Suomesta, sekä Wikimedia Foundationin (WMF) ja sen johtokunnan edustajia. Maailman tilanteen takia monet esimerkiksi Venäjältä eivät päässeet osallistumaan ja joitakin ohjelmaan merkittyjä esityksiä jäi pois. Esimerkiksi Iranin Wikimedian johtaja ei ollut paikalla ennakkotiedoista huolimatta.

Hubit organisoinnin perustaksi

Tämä oli viides CEE-tapaamiseni. Muistan kyllä sanan ”hub” mainitun aikaisemminkin, mutta nyt kävi selväksi, että tämä sana luonnehtii koko Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden organisoitumista.

Hubit voivat olla pieniä tai isompia yhteisöjä, erilaisia Wiki-klubeja tai temaattisia ryhmiä. CEE:n hubi aktivoi ja palvelee muita hubeja auttamalla niitä kehittämään organisaatiotaan tai ohjelmaansa, se voi myös auttaa hubia avustushakemusten kirjoittamisessa. On koettu ongelmaksi, että tieto ei aina kulje, eli ei aina tiedetä, mitä jollain alueella tapahtuu. Joskus taas viestintää on liikaa, joka aiheuttaa sen, että hubien toimintaa on työlästä seurata. Hubien virallistamiseen ja yhteyksien parantamiseen satsataan. Hubeilla ilmeisesti haetaan myös toimintaa, joka suuntautuu alhaalta ylöspäin.

Wikimedia CEE:n hubien koordinaattoriksi valittu Barbara Klen Kroatiasta sanoi, että häntä kiinnosti työtä haettaessa yhteisön arvot ja missio. Toisen CEE hubin työntekijän paikkaa haetaan ensi vuonna.

Niin, ja Keski- ja Itä-Euroopan organisaation nimi on nyt CEE Wikimedia Hub. Kansainväliset konferenssit muistuttavat aina jossain määrin suuren perheen tai suvun tapaamista, ja Ohridissa vitsailtiin vanhan Habsburgien suvun nimen muttamista Hubsburgiksi.

Wikimedian hubeja vitsailtiin Hubsburgiksi. (kuva: Miomir Magdevski, CC BY-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0, lähde: Wikimedia Commons)

Sota-ajan Wikipedia

Ukrainan Wikimedian jäsenistä 68 prosenttia ilmoitti kesäkuussa toimintansa vähentyneen joko huomattavasti tai jonkin verran koko maahan kohdistuvan hyökkäyksen jälkeen. Syitä tähän olivat ajan vähyys (erityisesti uusien muokkaajien ja neuvonnan osalta), tekniset esteet (esimerkiksi ei internet-yhteyttä väestönsuojissa) tai psykologinen stressi.

Ukrainankielisen Wikipedian lukijakiinnostus kasvoi huomattavasti. Huhtikuussa UkWikin kävijämäärä oli historiansa toiseksi vilkkain, yli 106 miljoonaa kävijää. Sota-aiheet ovat suosituimpia, kuten voi odottaa ja ukrainankielisen Wikipedian kaikkien aikojen suosituin aihe on Venäjän hyökkäys.

Ukrainan Wikimedia organisoi Ukraine’s Cultural Diplomacy Month 2022 kampanjan, jossa oli osallistujia muun muassa seuraavista pienemmistä Wikipedioiden kielistä, kuten nahuatl, tašelhit, keskibikol, tagalog ja volapük. Ukrainassa on myös luetteloitu Ukrainan uhanalaista kulttuuriperintöä ja järjestetty Wiki Loves Earth kilpailu.

Pidin kaksi Ajapaik-istuntoa, joista toiseen osallistui kolme ukrainalaista wikipedistiä, joiden kanssa kävimme läpi heidän kotikaupunkiensa vanhojen kuvien aineistoa Commonsissa. Valitsimme kuvista sellaisia, jotka olisivat käyttökelpoisia siirrettäväksi Ajapaikiin ja kuvauksiin. Eräs wikipedisti kommentoi, että valokuvaaminen Ajapaikiin Ukrainassa vanhojen kuvien perusteella itse paikalla saattaisi olla hieman vaarallista, koska kuvaajaa saatettaisiin pitää jonkinlaisena vakoilijana.

Kiinnostusta Ajapaik-järjestelmän käyttöön Ohridissa tuntui kuitenkin olevan useista eri maista ja paikkakunnilta, kuten Ukrainan lisäksi Saksasta, Latviasta ja Serbiasta. Innostuneena työpajasta aion ehdottaa Viron ja Suomen Wikimediolle, että ne aloittaisivat ”Ajapaik goes Global” -strategian laatimisen.

Ajapaik jälleenkuvausistunto.

Estot ja sensuuri

Pettymyksekseni paikalla olleet Venäjän Wikimedian edustajat eivät pitäneet ohjelmaan merkittyä raporttiaan, eikä selitystä sille tarjottu. Wikimedia Foundationin lakiasiantuntija Leighanna Mixter selvitti etänä WMF:n suhtautumista Wikipediaan suuntautuneisiin estoihin, estoyrityksiin ja venäjänkielisen Wikipedian tilanteeseen.

Wikipedian estäjämaista tunnetuin lienee Kiina, jossa estettiin ensin valittujen Wikipedia-artikkelien julkaisu vuonna 2015, ja kaikkien kielten julkaisemisen estäminen alkoi vuodesta 2018 lähtien. Wikipediaa on vaadittu estettäväksi pääasiassa uskonnollisista syistä Intiassa ja Pakistanissa, sekä Venezuelassa vaaleja edeltävänä aikana.

Turkissa oli aluksi selektiivistä estoa, kunnes kaikkien kielten Wikipedioiden julkaisu estettiin maassa vuosina 2017-2020. Estohan päättyi siihen, kun WMF valitti siitä Turkissa ja maan korkein oikeus totesi eston laittomaksi. Turkinkielisen Wikipedian muokkaus ja käyttö ei ole palautunut estoa edeltävälle tasolle 2,5 vuoden eston jälkeen. Osallistujia Ohridissa oli Turkista kaksi ja yksi turkinkielisten käyttäjäryhmästä.

Venäjän viestinnän valvontaviranomainen Roskomnadzor on lähettänyt säännöllisesti vaatimuksia WMF:lle venäjänkielisen Wikipedian muokkaamisen estämiseksi. Mixter totesi, että Foundation ei poista informaatiota Wikipediasta pelkästään siksi, että jonkun maan hallinto sitä vaatii. WMF sanoo taistelevansa muokkaajien puolesta minkä tahansa haasteen edessä. Se sanoo myös jatkavansa wikipedistien auttamista ja auttavan heidän vastuunottoaan artikkelien muokkaamisesta. Tiettävästi yksi Wikipedian muokkaaja on pidätetty Valko-Venäjällä, josta Ohridissa ei ollut osallistujia.

Tilanne Venäjällä on siis se, että venäjänkielinen Wikipedia toimii. Kun huomattava osa somesta ja internet-julkaisuista, sekä perinteisestä journalismista on estetty Venäjällä, kysyin Leighanna Mixteriltä, minkä hän arvelee syyksi tähän? Hän arvioi Venäjän viranomaisten saattavan otaksua, että estosta saattaisi olla enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyä. Venäjänkielisessä Wikipediassa saattaa olla arvoa, joka hyödyttää myös Venäjän viranomaisia. On myös arvioitu, että Venäjällä suunnitellaan oman meta-Wikipedian julkaisemista, mikä on sinänsä täysin laillista. Ongelma niissä on päivitys, jonka mobilisoiminen ei otaksuttavasti voi saada Wikipedian mittoihin nousevia muokkausmääriä.

CEE:n itälaajentuminen

Paljon muutakin voisi Ohridin tapaamisesta kertoa. Ilmapiiri oli innostunut, mutta myös jossain määrin varautunut maailmantilanteen takia. Esimerkiksi minulta useat tulivat kysymään tavatessa, miten Suomessa voidaan ja sotatilanne tuntui olevan kaikilla mielessä. Lieneekö syynä kolmen vuoden aikaero edelliseen tapaamiseen tai maailman meno yleensä, mutta arvioisin että Wikimedia CEE on suurempi ja voimakkaampi kuin koskaan.

Osallistuin CEE tapaamiseen Virossa vuonna 2015, jolloin arvelin, että Wikimedia laajentuu itään. Nyt se itälaajentuminen on jatkunut. Ja seuraava CEE tapaaminen on syksyllä 2023 Tbilisissä, Georgiassa.

Juteltuani Ohridissa tovin erään nuoren wikipedistin kanssa, hän antoi minulle tällaisen makean lahjan kotimaastaan.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Suoria sitaatteja tietokirjallisuudesta ja tiedon käytöstä

Sanna Nyqvist kirjoittaa Kritiikin Uutisissa aiheesta ”Tiedon alkuperä ja reilu käyttö – lähteistä kertomiselle on monia tapoja luovassa tietokirjallisuudessa”. Aihe liittyy viimeaikaiseen keskusteluun tietokirjallisuudesta ja lähteiden käytöstä.

Wikipediaa ei juuri voi sanoa luovaksi tietokirjallisuudeksi, onhan tietolähteiden käyttö siinä määritelty tarkemmin kuin tietokirjallisuudessa. Mutta monet artikkelin ajatukset liippaavat läheltä wikipedistiäkin.

Mainittakoon aluksi, että Suomen Kirjankustantajat -verkkosivun mukaan ”Suomessa julkaistuista kirjoista 80 prosenttia on tietokirjallisuutta, ja peräti 90 prosenttia kotimaisesta kustannetusta kirjallisuudesta.”

Sanna Nyqvist toteaa, että lähteitä koskevan keskustelun taustalla ovat osaltaan kirjamarkkinoiden muutosten paineet. Yhä harvemmat teokset pääsevät julkisuuden valokeilaan, ja sovellusten algoritmit kasaavat näkyvyyttä entuudestaan tutuille nimekkeille.

Wikipedistin on hyvä ymmärtää, että hänen käyttämänsä tietolähteet ovat rajallisia. Nyqvist on huomannut, että lähdekiistojen yhteydessä vedotaan herkästi juuri tieteen käytäntöihin. ”Tieteellinen viiteapparaatti ei kuitenkaan ole yleispätevä lähteistä kertomisen normi muualla kuin tieteellisten julkaisujen maailmassa.”

”Tietokirjallisuudessa ei siis ole yhteisesti jaettuja tiedon jatkokäytön ja lähteiden ilmaisemisen sääntöjä.”

Ja tämän kirjoittajan oivalluksen voi todeta Wikipediassakin: ”…pelkkä muodollinen lähteiden listaus ei estä kritiikkiä lähteiden käyttötavoista ja ilmoittamisesta. Jos lähdeaineisto on kiistanalaista, aukkoista, epäselvää tai oma suhtautuminen siihen on poleemista, on yleensä varminta pelkän kirjallisuusluettelon lisäksi avata tapoja, joilla aineistoja on käytetty. Samoin on hyvä nostaa esille, mikäli jokin lähde on ollut merkittävästi muita olennaisempi. Muodollisesti pätevä luettelo ei aina ole riittävä tapa viestiä lähteiden käytöstä.”

Monet wikipedistit ajattelevat sinnikkäästi, että tieto on puhdasta tulkinnasta. Tähän Sanna Nyqvist toteaa, että tieteellinen historiantutkimus – kuten myös populaari kulttuurihistoria – perustuu faktojen ohella tulkinnoille.

”Kun tietokirjoittajina hyödynnämme toisten kirjoittajien ja tutkijoiden työtä, on olennaista ymmärtää faktojen ja tulkintojen suhde. Niitä ei voi täysin erottaa toisistaan – ei ole olemassa kovia faktoja ja selviä tulkintoja – mutta tulkintoihin tarvitaan muutakin kuin vain sitkeää arkistotyötä ja tietojen listausta. Välillä näkee tulkintoja lainattavan faktoina, kun lainaavalta kirjoittajalta puuttuu aihealueen syvempi tuntemus.”

Mieltäni lämmittivät nämä artikkelin ajatukset, joita myös Wikipedian kirjoittajien toivoisi hoksaavan:

”Vastavuoroisen kuppaamisen ja vastakkainasettelujen sijaan kannattaisin kuitenkin kollegiaalisuuden vahvistamista. Tietokirjoittaminen on aina yhteistyötä, kollaboraatiota, vaikka toiselta osapuolelta ei suostumusta kysytä (eikä tarvitsekaan kysyä). Vapaan tiedon käytön lähtökohtana on kunnioitus tuon työn tekijöitä kohtaan ja ymmärrys heidän asemastaan. Suurelle yleisölle tietoa popularisoivat kirjoittajat ovat asemassa, jossa voivat toimia koko kentän hyväksi. He voivat innostaa lukijoita syvemmille vesille ja lisätä laajapohjaista kiinnostusta tietokirjallisuuteen.”

Kulttuurinavigaattori

Restituutio 1: Rakkaat raakalaismuseomme

Restituutio Afrikkaan hiertää länsimaisten ihmisten mieliä. Kyse on mantereen ulkopuolelle siirretyistä, eri aikoina ja alueilla Afrikassa tehdyistä taide-esineistä, jotka ryöstettiin usein kyseenalaisissa siirtomaavalloitusten olosuhteissa. Ne siirtyivät pääasiassa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja ovat olleet jo kauan erilaisissa museoissa ja kokoelmissa.

Puhetta restituutiosta, erilaisten esineiden palauttamisista maasta toiseen eli repatriaatiosta on ollut paljon ja kauan. Kuuluisin esimerkki lienee Lontoon British Museumissa olevat Elginin marmorit, joista Kreikka ja Britannia ovat käyneet kiistaa jo kymmeniä vuosia. Paljon niistä on puhuttu ja kirjoitettu, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Afrikkaan suuntautuva restituutio ei ole uusi keksintö sekään. Vuonna 1936 Akenzua II, nykyisen Nigerian alueella olevan Beninin kuningaskunnan Oba, eli kuningas teki vuonna 1897 ryöstetyistä esineistä palautusvaatimuksen British Museumiin. Sinne lainatut, yksityiskokoelmassa olleet kaksi korallikruunua sekä korallihelmin koristeltu vaate palautettiinkin kahden vuoden kuluttua.

Varsinkin brittien vuonna 1897 toteuttama Nigerian Benin Cityn tuhoaminen ja ryöstö tulivat vähitellen yhä enemmän tietoisuuteen toisen maailmansodan jälkeen. Lisää löylyä keskusteluun ovat lyöneet ajankohtaiset aiheet kulttuuriperinnöstä. Syksyllä 2020 toinen Sarr-Savoy -raportin kirjoittajista, ranskalainen taidehistorioitsija Bénédicte Savoy totesi The Art Newspaperin haastattelussaan, että Ranskasta tapahtuvia restituutoita oli jouduttanut Black Lives Matter -liike.

Kaiva siitä missä olet”

Tähän keskustelun osui pommin tavoin Dan Hicksin ironisella otsikolla varustettu kirja The Brutish Museums. Hicks työskentelee Oxfordissa, Pitt Rivers -museossa Oxfordin yliopiston antropologian ja maailman arkeologian osastolla, jossa hän toimii ”maailman arkeologian” kuraattorina.

Hicks ilmoittaa pyrkivänsä noudattamaan ruotsalaisen Sven Lindqvistin ajatusta ”Dig Where You Stand”, eli ”kaiva sitä, mitä tiedämme, käytä asiantuntijoita ja joskus esoteerista teknistä tietoa uusien menneisyyksien paljastamiseen ja ehkä parempaa tulevaisuuttakin.”

Lähtökohtaansa Dan Hicks luonnehtii eräänlaisena europessimisminä. Hän tarkoittaa sitä että tieto, jota eurooppalaiset saavat afrikkalaisista esineistä antropologian museoissa on yhteneväistä eurooppalaisen kolonialismin kanssa. Tämä tieto on kokonaan sidonnainen mustaihoisia vastaan suunnattuun väkivaltaan ja osattomuuteen, kunnes nämä ajat paljastetaan, tutkitaan sekä ymmärretään ja kunnes restituutiotyö on alkanut. Restituutiotyöllä Hicks tarkoittaa jokaisen antropologisen ja ”maailmankulttuurin” museon valkoihoisen infrastruktuurin riisumista.

Dan Hicksin kanta on se, että kaikki on palautettava. Esineiden palauttaminen aloittaisi kulttuurisen restituution maissa, jotka olivat aikoinaan aikaisempien siirtomaaisäntien siirtomaita. Kun aineisto palautetaan maihin, joiden alueilla ne aikoinaan luotiin ja joista ne varastettiin, ne mahdollistaisivat niiden oman kulttuuriperinnön juhlimisen ja tutkimisen. Se pakottaisi myös Britannian sovittamaan suhteensa omaan siirtomaaperintöönsä. Tämä perintö ei ole menneisyyttä, vaan lasin takana olevaa nykyisyyttä.

Restituutio on alkanut

Hicks siis kirjoitti viime vuonna (2020) ilmestyneessä kirjassaan restituutiotyön alkamisesta. Asiat ovat edenneet nopeasti. Tätä kirjoittaessa toukokuussa 2021 voi sanoa, että restituutiotyö Euroopan keskeisistä siirtomaavalloista on alkanut, tosin vasta hyvin pieneltä osin. Eräs syy siihen on varmaan myös itse Dan Hicksin kirja ja sen saama julkisuus.

Keväällä 2021 on uutisoitu ainakin seuraavista Afrikkaan tapahtuvista palauttamisista:

Iso-Britanniasta palautetaan Beninin pronsseja Nigeriaan. Brittien halu palauttaa ei ainakaan tähän asti koske suuria museoita ja kokoelmia, vaan pieniä.

Toukokuussa uutisoitiin, että Irlannin kansallismuseo aikoo palauttaa 21 historiallista artefaktia Nigeriaan. Museolla ei ole muodollista suunitelmaa palautuksista, mutta se on sitoutunut restituutioon.

Saksa on luvannut palauttaa Berliinin etnologisen museon kokoelmissa olevia Beninin pronsseja. Saksan kulttuuriministeri ilmoitti myös, että maa on hyväksynyt strategian tuleville palauttamisille. Saksan ulko- ja kulttuuriministeriöt julkaisivat netissä myös kontaktipaikan kolonialististen kontekstien kokoelmille. Luettelo Saksassa olevista Beninin pronsseista julkaistaan kesäkuussa.

Brittien ja Saksan palauttamiset käynnistyvät vuonna 2022.

Ranskan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2020 asetukset 26 esineen palauttamiseen Beninin tasavaltaan ja yhden esineen palauttamiseen Senegaliin. Palauttamiset on tehtävä vuoden kuluessa, eli tämän vuoden loppuun mennessä. Wikipediassa näistä on luettelo otsikolla Béhanzinin aarteet.

Restituution hyväksyminen vaatii asenteiden muutoksia, ja niiden muuttuminen näyttää nyt toteutuvan. Yksityiset kokoelmat ja pienet museot ovat osoittautuneet ainakin Englannissa nopeammiksi kuin suuret instituutiot. Dan Hicksin keväällä The Guardianissa antaman lausunnon mukaan British Museum, jonka kokoelmassa on paljon Beninin pronsseja, on aikaisemmin saanut aivan liikaa tilaa tässä keskustelussa.

Hicks sanoo: ”Vastuu ja päätökset ovat enimmäkseen museoiden toimihenkilöillä ja nyt on nähtävissä alku uusille, paikallisille keskusteluille, joita johtavat yleisöt, yhteisöt ja sidosryhmät.”

Tämä Beninin kuningaskunnasta peräisin oleva, 1700-luvulla tehty kuninkaan eli oban pää on nykyisin Berliinin etnologisessa museossa.

Kun some tuli taloon

Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International

Se vaikuttaa lukemisen tapoihin, lapsiin ja nuoriin, terveyden edistämiseen, vuorovaikutuksen uusiin muotoihin, organisaation maineriskeihin ja ostokäyttäytymiseen. Sen mahdollisuuksia tutkitaan kodin, koulun ja kunnan viestinnässä.

On tutkittu sen käyttöä ehdokkaiden ja kansalaisten poliittisessa käyttäytymisessä vuosien 2003–2015 eduskuntavaaleissa. Sillä on vaikutus varusmiesten mielipiteisiin ja asenteisiin, sekä sen markkinointiviestintäkanavilla on vaikutus kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen.

Tämä oli vasta pientä alkua, kun googlasin sosiaalisen median vaikutuksesta. Mutta tämäkin oli tarpeeksi, jotta vakuuttuisi siitä, että some on kaikkialla ja joka paikassa. Siitä on tullut osa mediaa ja me olemme tulleet osaksi sitä.

Mutta vaikuttaako some internetin suosittuun toimijaan, Wikipediaan? Kyllä, some rämpii sinnekin. Se hiipii Wikipedian artikkeleiden keskustelupalstoille, vyöryy käyttäjäsivuille ja täyttää Kahvihuoneet pitkillä, vaikeasti luettavilla ja tolkuttoman huonosti määritellyillä ongelmilla. Se tarkoittaa syvällisiä käyttäytymiskeskusteluja, provosointia, suuttumista, trollaamista, besserwisseröintiä, härnäämistä, kyynisiä asenteita, cancel-kulttuuria.

Some-ajan Wikipedialta odotetaan… äh, sosiaalisuutta. Ei riitä, että olet kiinnostunut vain artikkelien kirjoittamisesta. Tietosanakirjan muokkaajan on varattava aikaansa yhä enemmän pitkiin keskusteluihin, jaaritteluihin ja jorinoihin. On oltava jotain mieltä, nähtävä, katsottava, kieltäydyttävä, tuomittava tai kannatettava. Some on osallisuutta ja osallistumista, mutta eikö se vaikuta joskus enemmänkin saalistamiselta?

Mediajättien joukossa

Esittelen joskus Wikipediaa ja sen ympärille liittyviä Wikimedian tietojärjestelmiä sanomalla, että Wikipedia on vähän kuin Twitter, Youtube tai Facebook. Mutta sitten yritän selostaa, että Wikipedia on erilainen internetin jättiläinen. Toisin kuin Twitter, Youtube ja Facebook, Wikipedia ei kerää ja myy tietoja käyttäjistään. Se ei tuota voittoa. Sen sivuilla ei mainosteta muuta kuin omia projekteja.

Sen artikkelit, teksti, kuvat ja videot tallennetaan avoimilla lisensseillä, joita kutsutaan myös vapaiksi lisensseiksi. Se kutsuu itseään vapaaksi tietosanakirjaksi. Se tarkoittaa sekä vapautta kaupallisuudesta, että ilmaisuutta. Meille suomalaisille ilmainen tieto ei ehkä sano paljonkaan, mutta monille kaukaisissa maissa asuville se on painava tosiasia.

Wikipedia perustuu lähes kokonaan vapaaehtoisiin muokkaajiin. Sen logo, joka on maapallon muotoinen, hieman keskeneräinen palapeli, jossa on kummallisia kirjainmerkkejä, on osuva kuva Wikipediasta. Jos osallistuu sen muokkaamiseen, sitä rakentaa pala palalta. Erilaiset merkit kuvaavat sitä, että sitä julkaistaan yli kolmella sadalla kielellä.

Wikipedisti Keski- ja Itä-Euroopan wikimedistien ja wikipedistien
tapaamisessa Dilijanissa Armeniassa kesällä 2016. CC-BY-SA-4.0

Hetken ilo vai rakenteinen tieto?

Muistan internetin alkuajan, jolloin lausuttiin juhlallisesti sanat World Wide Web ja uneksittiin kohta kaikkialle ulottuvasta tiedon valtaväylästä: Information Superhighway. Sen piti olla järjestelmä, josta jokainen pääsisi kaikkialle ja kaikkeen tietoon. No, netistä tuli kaikkea muuta, siitä tuli tiedon sekasotku, öykkäröinnin, valetiedon, harhojen ja hörhöjen näyttämö.

Wikipedia syntyi muutamia vuosia ennen nykyajan muita somejättejä. Samoihin aikoihin syntyivät blogit ja podcastit, joka olivat osa 2000-luvun alun liikehdintää, jossa oli itse tekemisen, DIY:n ja kansalaisjournalismin henki.

Wikipedian vahvuus perustuu paljolti juuri siihen, että se pystyy organisoimaan, jäsentämään ja tekemään tiedon löydettäväksi. Wikipedian rakenteinen tieto on antiteesi sosiaalisen median kertakäyttöiselle sisällölle ja subjektiivisuudelle, sen ruokkimalle egosentrisyydelle, itseilmaisuun perustuvalle minäkeskeiselle maailmalle.

Jos Google, Facebook ja Twitter ovat maailman suurimpia mainostoimistoja, Wikimedia puolustaa paikkaansa maailman suurimpana tiedonvälitystoimistona. Kun muut sosiaalisen median jättiläiset keräävät rahaa itselleen, Wikipedia välittää tietoa, jonka on oltava hyödyksi sen lukijoille.

Sosiaalinen media on hetken ilo. Tieto Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä tulee ja menee, mutta Wikipediassa se jää. Sen koko rakenne on suunniteltu sellaiseksi, että tietoa on helppo löytää. Sitä tukee Wikidata, joka on taustalla toimiva tietokanta, sekä Commons, jossa tallennetaan ja organisoidaan kuvia, videoita ja muita dokumentteja.

Kaikkia tarvitaan

Wikipedia pyrkii neutraalisuuteen ja sitä odotetaan myös sen muokkaajilta. Inklusiivisuuden, siis mukaan ottavuuden pitäisi luonnehtia sen ympärillä puuhaavia. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia tarvitaan, mutta vandaalit torjumme tehokkaasti.

Wikipedia ei voi välttää sosiaalisen median tapojen, kielen ja asenteiden hakeutumista sen keskustelupalstoille. Mutta sen muokkaajat voisivat ehkä miettiä joskus toimintansa lopullisia tarkoitusperiä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Vuosi viruksen kanssa Wikipediassa

Tämä animaatio, joka havainnollistaa viruksen leviämistä ja sen ehkäisyä julkaistiin Commonsissa maaliskuussa 2020. Animaation tekivät Siouxsie Wiles ja Toby Morris Uudessa Seelannissa ja tekstien käännökset Yupik.

Wuhanin koronavirus eli 2019-nCoV (2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus) on väliaikainen nimitys joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista löydetylle koronavirukselle, jonka pelätään aiheuttavan maailmanlaajuisen pandemian vuonna 2020.”

Näin alkoi ensimmäinen COVID-19:ta koskeva artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa tammikuun 25. päivä 2020. Artikkelin loi käyttäjä Vyörykkä, joka kirjoitti ensimmäisen muokkauksensa yhteenvetoon seuraavaa: ”En tiedä mitään viruksista, mutta kyseessä varsin merkittävä aihe ja jonkunhan tämä artikkeli on luotava”.

Vyörykän arvelu aiheen merkittävyydestä osoittautui oikeaksi. Korona hallitsi maailman viestintää koko viime vuoden ajan. Jollain tavoin COVID-19 on koskettanut maailman kaikkia maita ja lähes kaikkia maailman kansalaisia.

Seitsemän kuukautta myöhemmin, elokuun loppuun mennessä suomenkieliseen Wikipediaan oli syntynyt yli 40 artikkelia koronaviruksesta. Jos lasketaan mukaan koronaan liittyvien kuolleiden henkilöartikkelit, aiheesta oli julkaistu tammikuun 2021 lopulla 188 artikkelia. Niitä oli näytetty yhteensä 834 694 kertaa, keskimäärin 1 380 kertaa päivässä.

Kolme suomenkielisen Wikipedian korona-aiheista artikkelia on ollut huomattavan suosittuja: SARS-CoV-2, COVID-19 ja Koronaviruspandemia Suomessa. Niitä on näytetty päivittäin 269-290 kertaa.

Kova tieto…

Olen ollut suomenkielisen Wikipedian seulojana ja saanut lähes joka päivä tarkistettavaksi myös koronavirusta koskevien artikkeleiden muokkauksia. Seuloja on tarkastaja, jonka tehtävänä on käydä läpi uusia muokkauksia: voin hylätä, hyväksyä tai hyväksyä parannuksen jälkeen uusia lisäyksiä.

Wikipedia ei ole uutismedia, eikä sen tarkoitus ei ole tuottaa uutta tietoa. Koronasta on kuitenkin tehty ajankohtaisia päivityksiä, joista säännöllisemmät ovat olleet vahvistettujen tartuntojen kokonaismäärä, uudet tartunnat ja kuolleiden määrä. Myöhemmin ilmaantuneita muuntovirustartuntoja alettiin päivittää vuosi ensimmäisen wikiartikkelin ilmestymisen jälkeen.

Näitä tietoja voisi kutsua kovaksi tiedoksi, ja niitä kutsutaan myös eksaktiksi tiedoksi. Seulojan työ on paljolti juuri lisätyn tiedon oikeellisuuden ja muodollisuuden tarkistusta: onko kieli moitteetonta, onko viitteet merkitty oikein, vai puuttuuko niitä, onko lisätty tieto lähteen mukainen? Wikipedian koronavirusta koskevissa artikkeleissa on paljon kovaa tietoa, jonka täytyy olla oikein. Koen asemani seulojana tärkeäksi ja arvostan Wikipedian muokkaajia, jotka ovat muokanneet aihetta.

ja pehmeä tieto

Korona-aiheissakaan Wikipedian tiedot eivät liity pelkästään eksakteihin tietoihin. Aivan koronapandemian alussa alan asiantuntijat tuntuivat olevan tietoisia viruksen leviämisen myötä syntyvästä infodemiasta, joka on epidemian yhteydessä syntyvää ylenpalttista informaatiota.

Koronan myötä on maailman mediassa ollut kaikenlaisia olettamuksia, arvailuja, pelkoa ja pelotteluakin. Tietoa viruksesta on julkaistu valtavasti, mutta tietoa on myös vähän. Tästä johtuen netissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia ja salaliittoteorioita koronavirukseen liittyen. Erilaiset salaliittoteoriat liittyvät tiedon niukkuuteen. Kun asioista ei ole varmaa tietoa, löytyy aina niitä, jotka käyttävät hyväksi sitä.

Wikipedia ei ennusta

Eräs hylkäyksistäni oli kirjoitus heinäkuun lopulla artikkelissa Koronaviruspandemia Suomessa. Otsikolla ”Seuraavat tautiaallot” todettiin asiallisiin tietolähteisiin perustuen, että täysin varma uusi tautiaalto ei ollut vielä kesällä 2020. Mutta kesään 2020 mennessä joissain maissa on noussut melko pian toinen korona-aalto edellisen jälkeen.

”Niinpä monet ennustivat Suomeenkin uutta tautiaaltoa. Aalto voisi olla yhtä paha kuin Tukholman aalto keväällä. Se saattaisi ylittää terveydenhuollon kantokyvyn. Mahdollisen toisen aallon voima olisi kiinni tartuntaketjujen jäljittämisestä ja ohjeiden noudattamisesta. Kriitikoiden mukaan Suomen varautuminen seuraavaan tautiaaltoon on puutteellista.” (viitteet poistettu sitaatista)

Perustelin tämän kirjoituksen kumoamisen kolmella sanalla: ”Wikipedia ei ennusta.” Varsinkin pandemian alussa esitettiin erilaisia laskelmia ja skenaariota tilanteen kehityksestä. Ne perustuivat erilaisiin olettamuksiin, joiden realistisuutta on vaikea tarkistaa.

Informaatiomyrskyssä

Tiedejulkaisuissa on kummallinen traditio, jossa saatetaan julkaista tutkimuksiin perustuvia artikkeleita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu. Muutamia näihin perustuvia lähteitä lisättiin koronavuoden aikana. Poistaisin tällaiset tiedot suruttomasti Wikipediasta, onneksi sentään vertaisarvioimattomuuden mainita kuuluu hyviin julkaisutapoihin.

Viruspandemian ja siihen liittyvän informaatiomyrskyn hallinta on Wikipediassa suuri haaste. Wikipedia vaan on siitäkin selvinnyt, jokainen voi miettiä millä arvosanalla. Itse sanoisin, että virus on vaikea aihe, mutta Wikipedia selviytyy siitä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Raportti Wikimaniasta 1. Jimmy Wales: kohteliaisuus on liikkeen ydinarvo

”Wikipedia on kohteliaan diskurssin ja positiivisuuden majakka” oli Jimmy Walesin pääviesti Wikimaniassa. Kuva: Htm.


Kun puhutaan kohteliaisuudesta ja ystävällisyydestä Wikipediassa ja Wikimedialiikkeessä, pitäisi muistaa että olemme jo julkisen keskustelun kohteliaan diskurssin ja positiivisuuden maamerkki maailmassa, joka on täynnä vihaa ja myrkyllisyyttä, sanoi Wikipedian perustaja Jimmy Wales Wikimanian päätösistunnossa Tukholmassa. Hän mainitsi eräitä sosiaalisen median foorumeita, ja totesi meidän olevan erilaisia verrattuna niihin. 

Ydinarvomme on aina ollut ajatus siitä, että henkilökohtaisia hyökkäyksiä ei sallita. Tämä perustuu monivuotiseen keskusteluun. Wales kehotti varmistamaan, että Wikipedia on vastaanottava ympäristö. Miten voimme taata, että saamme uudet tulijat kokemaan itsensä iloiseksi ja turvalliseksi ollessaan mukana osallisina?

Wales mainitsi jo Wikimania 2012:ssa esille tuomansa ajatuksen: ”Meillä on eräs klassinen ongelma… ärsyttävä muokkaaja, joka ainakin nimellisesti tuottaa hyvää sisältöä. Yhteisössä on käyttäjiä, joilla on hyvän sisällöntuottajan mainetta ja jotka ovat samalla hyvin myrkyllisiä persoonallisuuksia. Tämä on vaikea aihe…” Walesin kanta on, että teemme suuren virheen, jos siedämme henkilöitä, jotka aiheuttavat meille suuria ongelmia.

Yhteisöllä on keinoja torjua epäystävällisiä käyttäjiä, jotka voidaan esimerkiksi estää, jos he eivät osaa käyttäytyä kunnolla. Ongelma on erityisen vaikea, jos tällaiset henkilöt ovat samalla hyvin tuotteliaita käyttäjiä.

Miten tästä eteenpäin?

Jimmy Walesin mukaan tähän aiheeseen pitäisi perehtyä kaikkien yhteisössä. Miten kehitymme vahvemmiksi, miten meistä tulee vastaanottavampia, miten tulemme varmemmaksi, turvallisemmaksi?

Walesin resepti tilanteeseen:

  • On selviä tapauksia, joissa henkilökunnan on parasta puuttua asiaan (kuten lakikysymykset, uhkaukset jne.)
  • Paras tapa yhteisölle olisi etsiä keinoja vahvistaa yhteisön parhaita ihmisiä, jotta voitaisiin pärjätä epäkohteliaisuuden kanssa
  • Joten meidän pitää toimia yhteisönä (Foundationin tuella) työryhmissä ja strategiaistunnoissa jokaisessa yhteisössä, jotta löydetään keinoja vahvistaa yhteisön kykyä pärjäämään paremmin tällaisten isojen ongelmien kanssa
  • Ja Foundation voi tukea tätä Trust and Safetyn (T&S) avulla

Konfliktit voivat olla hyvin tuskallisia ja rajatapaukset vaikeita. Ihmiset, joiden voi otaksua omaavan hyvä tahto, saattavat joutua konfliktiin. Se voi olla loukkaavaa ja piinallista. On tärkeää muistaa, että olemme kaikki samalla puolella, Wales muistutti. Yhteinen vihollisemme on myrkyllinen käyttäytyminen, joka saa aikaan sen, että ensyklopedian rakentaminen on vaikeampaa. Yhteinen tavoite on tietosanakirja, sanoi Mr. Wales ja lisäsi, olematta liian wikipediakeskeinen.

Koko yhteisön tavoite on tietosanakirja

”Wikipedia on ennen kaikkea yritys luoda ja levittää kaikkein korkeimman tasoinen vapaa tietosanakirja jokaiselle maapallon ihmisille heidän omalla kielellään. Kysymys, onko yhteisö tämän tavoitteen edessä vai takana on väärä kysymys: yhteisön koko tavoite on juuri tämä.”

Liikkeen kasvaessa ja laajetessa mahdollisuutemme vaikuttaa paranevat. Uudet ihmiset ovat avain liikkeemme tulevaisuuteen ja kestävyyteen. Wales kehotti muistelemaan hetkeä, jolloin itse tulit mukaan liikkeeseen. On hienoa, jos pystyy perehdyttämään jonkun uuden mukaan. Uudet ihmiset tuovat mukaan uusia näkökulmia, ideoita ja enemmän tietoa kaikille. Ja uusia ihmisiä liittyy meihin jokainen kuukausi!

Monilla on ehkä negatiivinen krapula Wikipedian kasvun kauden jälkeiseltä ajalta, jolloin muokkaajia liittyi mukaan vähemmän. Tilanne on nyt se, että uusia aktiivisia muokkaajia on tullut mukaan kymmenen viimeisen kuukauden aikana noin 80 000 kuukausittain. Heistä noin 18 000 on täysin uusia muokkaajia, eli aktiivisista muokkaajista yksi neljästä on uusia. Jimmy Walesin viesti oli se, että tehtävämme on rohkaista uusia muokkaajia, saada heidät jäämään, jotta heistä tulisi wikipedistejä.  

Heikki Kastemaa

Viisi valintaa Wikimaniasta

Tukholmassa 14. – 18. 8. järjestettävään Wikimania 2019:n odotetaan noin tuhatta wikipedistiä ja wikimedistiä eri puolilta maailmaa. Esikonferenssin lisäksi pohditaan kolmen päivän ajan asioita yli 204 istunnossa ja postkonferenssin tapahtumat ulottuvat myös Helsinkiin. Tapahtuman pääotsikko on ”Yhdessä vahvempia: Wikimedia, vapaa tieto ja kestävän kehityksen tavoitteet”.

Wikimania on wikipedistin Mekka, todettiin viime vuoden raportissa konferenssista, joka pidettiin Kapkaupungissa. Mainitsen seuraavassa joitakin minua kiinnostavia aiheita Tukholman Wikimaniassa, sekä sen esi- ja jälkitapahtumissa.

Toistan vielä, että nämä ovat minun valintojani, joku toinen voisi valita ihan toisia asioita.

Olen kiinnostunut Englannissa syntyneen, mutta Ruotsissa asuneen arkkitehdin Ralph Erskinen (1914–2005) tuotannosta. Erskine oli ensimmäisiä, jotka alkoivat kiinnittää huomiota auringonvaloon ja -lämpöön suuniteltaessa pohjoisen rakennuksia ja kaupunkeja. Erskinen keskeinen idea oli auringonvalon huomiointi varsinkin rakennusten sijoittelussa maisemaan. ”Auringonvangitsijat” kokoavat heikkoa talvivaloa ja heijastavat sitä rakennuksiin. Erskinen suunnittelema rakennukset eivät nykyisillä mittapuilla katsottuna ole ehkä kovinkaan ekologisia, mutta häntä voi pitää kokonaisen ilmastotietoisen arkkitehtuurin suuntauksen edelläkävijänä.

Haluan nähdä, miten Ralph Erskinen ideat toteutuvat hänen suunnittelemassaan Aula Magnassa (1995–1997). Tässä Tukholman yliopiston auditoriossa ja konferenssikokonaisuudessa Wikimania järjestetään.

Avajais- ja päätöstilaisuudet. Tukhoman kaupunki on kutsunut konferenssiväen avajaisjuhlaan Tukholman kaupungintalolle. Olen känyt siellä kerran aikaisemminkin vastaanotolla, ja voin vakuuttaa, että Nobel-palkinnon jakamisten paikka on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Odotan myös uteliaana päätösjuhlia, jotka järjestetään sunnuntaina Djurgårdenin Nordiska museetissa.

Wikimanian esikonferenssi on keskiviikkona ja torstaina, jolloin voi valita joko hackathonin tai oppimispäivät. Kun hackathoniin voi jokainen esittää aihetta, ajattelin esittää tehtäväksi luetteloa Tukholman julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Samalla voi tutustua Tukholman kaupunkimaisemiin, Ruotsin historiaan ja ruotsalaiseen kuvanveistoon. Toinen hackathonin aihe voisi olla Tukholman vanhojen kuvien jälleenvalokuvaus, jota voisi harrastaa lähiympäristössä, yliopiston Frescatin, Hagan ja Norra Djurgårdenin alueilla.

Wikimanian istunnoissa ei ole juuri koskaan pelkkiä ”luentoja”, vaan mukana aina on jotain osallistavaa ja keskustelua aiheesta. Konferenssin alussa ja lopussa ovat yleisistunnot, joissa on ajankohtaista kuultavaa.

Wikimanian eräs perinteinen yleisistuntojen osuus on Jimmy Walesin puhe, jossa hän käsittelee wikimedialiikkeen tilaa, sekä julistaa vuoden wikipedistin.

Vuoden 2018 wikipedisti on Farhad Fatkullin Tatarstanista Venäjältä.

Minua kiinnostavat tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvät aiheet, jota varten on eräs istunto. Myös valokuvien arviointia koskeva istunto vaikuttaa kiinnostavalta. Tätä kirjoittaessa istunnot, joiden otsikko on tutkimus ovat vielä auki. Wikimedia-alan tutkimuksista löytyy tavallisesti jokaiselle uutta, liittyvätpä ne Wikipediaan tai Wikimedian.

Wikimedia Suomessa on valmistauduttu Wikimaniaan kevään ja kesän aikana. Kimberli Mäkäräinen on mukana peräti kolmessa presentaatiossa. Hänen aiheinaan ovat vähemmistökielten asema ja varsinkin pohjoissamenkielisen Wikipedian tilanne ja asema. Hän kertoo myös yhdessä Susanna Ånäsin kanssa uusista strategioista saamelaisyhteisöjen kielten ja kulttuurin parissa. Kimberliä on pyydetty myös pitämään saamenkielen pikakurssi.

Wikimedia Suomen entinen puheenjohtaja Niklas Laxström raportoi 15 vuotta sitten kehittämiensä käännöstyökalujen kehityksestä ja parantamisesta.

Lauantai-iltana on konferenssin posterinäyttely, jossa Suomesta esitellään julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointiprojekti.

Postkonferenssin ohjelmassa ovat tiistaina ja keskiviikkona 20. ja 21.8. Helsingissä järjestettävät tutustumiskävelyt jälleenvalokuvauksen myötä. Helsingin historialliseen keskustaan tutustutaan tiistaina kävelemällä ja jälleenkuvaamalla Aleksanteri II:n patsaalta Oodiin ja keskiviikkona tutustutaan Suomenlinnaan. Nämä tilaisuudet ovat muuten kaikille avoimia ja ilmaisia, tervetuloa!

Ystäviä ja tuttuja on kertynyt eri puolilta maailmaa ja odotan uteliaana, mitä kuuluu Wikimediaihmisille Armeniassa, Bulgariassa, Iranissa, Intiassa, Nigeriassa, Ukrainassa, Virossa tai Venäjällä, sekä monessa muussa maassa. Erityisesti minua kiinnostaa Wikimedioiden ja Wikipedioiden tilanne Afrikassa. Tapaamisissa, kahvi- ja lounastauiolla ja iltajuhlissa saattaa törmätä kiinostaviin ja mieleen jääviin ihmisiin ja keskusteluihin. Konferenssin aikataulussa on varattu aikaa myös tällaiselle toiminnalle.

Ennakkorekisterönnin aika on ohi, mutta Wikimaniaan voi ilmoittautua myös paikan päällä.

Wikimania 2018 järjestettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Heikki Kastemaa