Vuosi viruksen kanssa Wikipediassa

Tämä animaatio, joka havainnollistaa viruksen leviämistä ja sen ehkäisyä julkaistiin Commonsissa maaliskuussa 2020. Animaation tekivät Siouxsie Wiles ja Toby Morris Uudessa Seelannissa ja tekstien käännökset Yupik.

Wuhanin koronavirus eli 2019-nCoV (2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus) on väliaikainen nimitys joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista löydetylle koronavirukselle, jonka pelätään aiheuttavan maailmanlaajuisen pandemian vuonna 2020.”

Näin alkoi ensimmäinen COVID-19:ta koskeva artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa tammikuun 25. päivä 2020. Artikkelin loi käyttäjä Vyörykkä, joka kirjoitti ensimmäisen muokkauksensa yhteenvetoon seuraavaa: ”En tiedä mitään viruksista, mutta kyseessä varsin merkittävä aihe ja jonkunhan tämä artikkeli on luotava”.

Vyörykän arvelu aiheen merkittävyydestä osoittautui oikeaksi. Korona hallitsi maailman viestintää koko viime vuoden ajan. Jollain tavoin COVID-19 on koskettanut maailman kaikkia maita ja lähes kaikkia maailman kansalaisia.

Seitsemän kuukautta myöhemmin, elokuun loppuun mennessä suomenkieliseen Wikipediaan oli syntynyt yli 40 artikkelia koronaviruksesta. Jos lasketaan mukaan koronaan liittyvien kuolleiden henkilöartikkelit, aiheesta oli julkaistu tammikuun 2021 lopulla 188 artikkelia. Niitä oli näytetty yhteensä 834 694 kertaa, keskimäärin 1 380 kertaa päivässä.

Kolme suomenkielisen Wikipedian korona-aiheista artikkelia on ollut huomattavan suosittuja: SARS-CoV-2, COVID-19 ja Koronaviruspandemia Suomessa. Niitä on näytetty päivittäin 269-290 kertaa.

Kova tieto…

Olen ollut suomenkielisen Wikipedian seulojana ja saanut lähes joka päivä tarkistettavaksi myös koronavirusta koskevien artikkeleiden muokkauksia. Seuloja on tarkastaja, jonka tehtävänä on käydä läpi uusia muokkauksia: voin hylätä, hyväksyä tai hyväksyä parannuksen jälkeen uusia lisäyksiä.

Wikipedia ei ole uutismedia, eikä sen tarkoitus ei ole tuottaa uutta tietoa. Koronasta on kuitenkin tehty ajankohtaisia päivityksiä, joista säännöllisemmät ovat olleet vahvistettujen tartuntojen kokonaismäärä, uudet tartunnat ja kuolleiden määrä. Myöhemmin ilmaantuneita muuntovirustartuntoja alettiin päivittää vuosi ensimmäisen wikiartikkelin ilmestymisen jälkeen.

Näitä tietoja voisi kutsua kovaksi tiedoksi, ja niitä kutsutaan myös eksaktiksi tiedoksi. Seulojan työ on paljolti juuri lisätyn tiedon oikeellisuuden ja muodollisuuden tarkistusta: onko kieli moitteetonta, onko viitteet merkitty oikein, vai puuttuuko niitä, onko lisätty tieto lähteen mukainen? Wikipedian koronavirusta koskevissa artikkeleissa on paljon kovaa tietoa, jonka täytyy olla oikein. Koen asemani seulojana tärkeäksi ja arvostan Wikipedian muokkaajia, jotka ovat muokanneet aihetta.

ja pehmeä tieto

Korona-aiheissakaan Wikipedian tiedot eivät liity pelkästään eksakteihin tietoihin. Aivan koronapandemian alussa alan asiantuntijat tuntuivat olevan tietoisia viruksen leviämisen myötä syntyvästä infodemiasta, joka on epidemian yhteydessä syntyvää ylenpalttista informaatiota.

Koronan myötä on maailman mediassa ollut kaikenlaisia olettamuksia, arvailuja, pelkoa ja pelotteluakin. Tietoa viruksesta on julkaistu valtavasti, mutta tietoa on myös vähän. Tästä johtuen netissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia ja salaliittoteorioita koronavirukseen liittyen. Erilaiset salaliittoteoriat liittyvät tiedon niukkuuteen. Kun asioista ei ole varmaa tietoa, löytyy aina niitä, jotka käyttävät hyväksi sitä.

Wikipedia ei ennusta

Eräs hylkäyksistäni oli kirjoitus heinäkuun lopulla artikkelissa Koronaviruspandemia Suomessa. Otsikolla ”Seuraavat tautiaallot” todettiin asiallisiin tietolähteisiin perustuen, että täysin varma uusi tautiaalto ei ollut vielä kesällä 2020. Mutta kesään 2020 mennessä joissain maissa on noussut melko pian toinen korona-aalto edellisen jälkeen.

”Niinpä monet ennustivat Suomeenkin uutta tautiaaltoa. Aalto voisi olla yhtä paha kuin Tukholman aalto keväällä. Se saattaisi ylittää terveydenhuollon kantokyvyn. Mahdollisen toisen aallon voima olisi kiinni tartuntaketjujen jäljittämisestä ja ohjeiden noudattamisesta. Kriitikoiden mukaan Suomen varautuminen seuraavaan tautiaaltoon on puutteellista.” (viitteet poistettu sitaatista)

Perustelin tämän kirjoituksen kumoamisen kolmella sanalla: ”Wikipedia ei ennusta.” Varsinkin pandemian alussa esitettiin erilaisia laskelmia ja skenaariota tilanteen kehityksestä. Ne perustuivat erilaisiin olettamuksiin, joiden realistisuutta on vaikea tarkistaa.

Informaatiomyrskyssä

Tiedejulkaisuissa on kummallinen traditio, jossa saatetaan julkaista tutkimuksiin perustuvia artikkeleita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu. Muutamia näihin perustuvia lähteitä lisättiin koronavuoden aikana. Poistaisin tällaiset tiedot suruttomasti Wikipediasta, onneksi sentään vertaisarvioimattomuuden mainita kuuluu hyviin julkaisutapoihin.

Viruspandemian ja siihen liittyvän informaatiomyrskyn hallinta on Wikipediassa suuri haaste. Wikipedia vaan on siitäkin selvinnyt, jokainen voi miettiä millä arvosanalla. Itse sanoisin, että virus on vaikea aihe, mutta Wikipedia selviytyy siitä.

Heikki Kastemaa, kulttuurinavigaattori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *