Category Archives: Uncategorized

Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla

Euroopan parlamentin JURI-valiokunta äänestää huomenna 20.6. direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla tehtävistä muutoksista, minkä jälkeen se menee parlamentille hyväksyttäväksi  (tiivistelmä; Julia Redan haastattelu). Tämä tulee vaikuttamaan internetin tulevaisuuteen sellaisena kuin sen tunnemme. Seuraavat kohdat ovat ongelmallisimpia:

Linkkivero – 11 artikla

Direktiivin 11 artikla antaa uuden lähioikeuden suojan uutislinkkien kohdesivujen otsikolle ja tiivistelmälle. Ehdotus antaisi lehtijulkaisujen kustantajille vallan päättää siitä, millä ehdoilla tavalliset ihmiset saavat jakaa uutislinkkejä sosiaalisessa mediassa ja miten uutiset näkyvät sähköisen median palveluissa kuten hakukoneissa.

Mikäli ehdotus menee suunnitellussa muodossa läpi, se pitää sisällään myös lähdeviitteet Wikipediassa. Tämä tekisi mahdottomaksi nykymuotoisen joukkoistetun ja vapaan tietosanakirjan kirjoittamisen.

Ehdotus ei myöskään edistä EU:n tekijänoikeuden harmonisointia, vaan se luo uuden laajuudeltaan kansallisessa päätäntävallassa olevan lähioikeuden. Tämä sekoittaa yhä enemmän nykyistä tekijänoikeustilannetta.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 11 määriteltyä linkkiveroa.

Pakolliset sisällöntunnistustekniikat – 13 artikla

Direktiivin 13 artikla velvoittaa palveluita, joihin käyttäjät tallentavat suuria määriä teoksia ja muuta aineistoa, käyttämään automaattisia sisällöntunnistustekniikoita tekijänoikeuden alaisten teosten tunnistamiseen.

Tämän tulkinnan mukaan palvelut tulevat vastuullisiksi käyttäjien lataamasta sisällöstä. Ehdotuksen perusteella vastuusta voisi päästä eroon ainoastaan suostumalla oikeudenhaltijoiden asettamiin ehtoihin ja tunnistamalla latausvaiheessa teknisesti ne sisällöt, jotka oikeudenhaltijat ovat nimenneet sisällökseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkaisupäätökset tehtäisiin algoritmeillä ihmisten tekemien päätösten sijaan, mutta samalla myös sitä, että isoille oikeudenhallintaorganisaatioille annetaan oikeus ennakkosensurointiin. Ongelma on myös siinä, että nykyisellään sekä algoritmit että oikeudenhaltijoiden toimittamat listat sisällöstään ovat epätarkkoja, ja ne johtavat tavallisen ihmisen kannalta absurdeihin tilanteisiin kuten siihen, että oikeudenhaltijat väittävät omistavansa esimerkiksi valkoisen kohinan.

Wikimedia kannattaa ja käyttää automaattisia työkaluja, mutta julkaisupäätöksen pitäisi aina perustua yhteisölliseen harkintaan.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 13 automaattista sisällönsuodatusta

Mitä voit tehdä?

Sekä linkkiverolla että sisältösuodatuksella on JURI-valiokunnassa vain pieni enemmistö ja yksittäiset europarlamentaarikot voivat äänestämällä vaikuttamaan siihen, menevätkö ehdotukset läpi ja millaisin yksityiskohdin. Oman mielipiteen kertominen mepeille tässä tapauksesssa todella kannattaa. JURI-valiokunnassa olevat mepit löytyvät sivulta https://saveyourinternet.eu/

Suomalaisista mepeistä seuraavat kuuluvat niihin europarlamenttiryhmiin, jotka ovat ilmoittaneet kannattavansa sekä linkkiveroa että sisällönsuodatusta. He eivät myöskään vastustaneet linkkiveroa. (yhteystiedot)

Sisällönsuodatuksen kannatus JURI-valiokunnassa

EPP

ALDE

ECR (lievä kannatus)

Muokattu 11.11 19.6.2018. Korjattu kirjoitusvirheitä.;  11.34 19.6.2018. Lisätty linkkejä.

 

 

Henkilö, tieto ja suoja

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori

Hyvää naistenpäivää!

Sata naista Wikipediaan Kaisa-kirjastossa 8.3.2016

Kaksi vuotta sitten Wikimedia Suomi, Wikipedia ja suuri joukko yhteistyökumppaneita järjestivät kansainvälisenä naistenpäivänä sata naista Wikipediaan -tapahtuman, jossa kirjoitettiin yli sadasta naisesta Wikipedia-artikkelit. Se on yhä Suomen suurin Wikipedia-muokkaustapahtuma.

Tänä vuonna järjestämme naistenpäivänä editathonin yhteistyössä Ancient Near Eastern Empires -tutkimusyksikön kanssa sekä parannamme Wikipediassa artikkeleita naistenviikon kilpailulla. Teema jatkuu 8. toukokuuta Tiedekulmassa  Wikigap-tapahtumalla.

Mikä ihmeen Wikigap?

Ennen kuin Wikiproject Women Scientist aloitti naistietelijöistä kertovien artkkeleiden systemaattisen kehittämisen. Ne olivat englanninkielisessä Wikipediassa huonompia kuin  artikkelit keskimäärin. (lähde ja mittaustapa)

Naisia on Wikipedian muokkaajissa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Art+Feminismin mukaan vain 10% muokkaajista on naisia. Naisten ja muiden vähemmistöjen äänet jäävät huomiotta kun valtavirta jatkaa mieskeskeisen historiankirjoituksen perinnettä. Art+Feminism sanoo nettisivuillaan:

Gaps in the coverage of knowledge about women, gender, feminism, and the arts on one of the most visited websites in the world is a big problem and we need your help to fix it.

Ympäri maailmaa Wikimedia-yhteisöissä on järjestetty erilaisia projekteja ja tempauksia teeman ympärillä. Art+Feminism on iso aloite, johon jopa Stanfordin yliopisto on tarttunut. Women in Red on myös projekti, johon olette saattaneet törmätä. Näin naistenpäivänä Unescon päämajassa pidetään iso muokkaustapahtuma Wiki4women, johon on mahdollista osallistua myös virtuaalisesti.

Ruotsin suurlähetystöjen tapahtumat

Paikalliset Wikimedia-yhteisöt järjestävät naistenpäivänä yhdessä Ruotsin suurlähetystöjen kanssa Wikigap-nimellä kulkevia muokkaustapahtumia noin 40 maassa. Suomen Wikigap-tapahtuma on puolestaan 8.5. ja sen keskiössä ovat naiset tieteessä, politiikassa ja liike-elämässä.

Wikimedia-liikkeen tavoite on tuoda monipuolista tietoa kaikille maailman kansalaisille kaikilta maailman kansalaisilta. Kirjoittajien homogeenisyys vaikuttaa luotuihin artikkeleihin. Tarvitsemme siis kaikkien ääniä, jotta Wikipedia pystyy kertomaan maailmasta ilman vääristymiä.

Linkkejä

Lisäys 8.3. kello 16:30:

Helsingin Sanomat julkaisi  tänään hienon artikkelin naisten osuudesta lehden sisällössä. HS:n mukaan kuluneen kuukauden aika jutuissa esiintyneistä ihmisistä naisia oli 30%. Tämä vastaa artikkelin mukaan yleisestikin uutismediaa, missä naisten edustus on noin kolmasosa. Naiset ovat aliedustettuina etenkin talouden, politiikan, ulkomaan ja urheilun aihepiireissä, kun taas miehet ovat joissain aiheissa aliedustettuina; näitä ovat esimerkiksi vanhemmuus, parisuhde, terveys ja muut arjen asiat.

Vaikka sitoudumme lisäämään naisten määrää sisällöissämme, kyse ei ole vain numeerisesta määrästä. Sukupuolten mekaaninen kiintiömalli ei ole tavoitteemme. Olennaisempaa on miettiä, millaisissa rooleissa naiset ja miehet esiintyvät ja mistä aihepiireistä eri sukupuolet puhuvat.

Lehti, jossa naisia ja miehiä olisi yhtä paljon, mutta jossa miehet puhuisivat turvallisuuspolitiikasta ja naiset perheen asioista, ei olisi tasa-arvoinen.

(Erja Yläjärvi ja Anu Ubaud, ”Naisten osuus HS:n jutuissa on kolmannes, ja se on liian vähän – Sitoudumme edistämään tasa-arvoa, laskuri kertoo HS:n tilanteen reaaliajassa”, HS 8.3.2018)

Kirjoittajien mukaan sukupuoli on kuitenkin vain yksi tärkeä aspekti, ja myös trans- ja muunsukupuoliset tulisi huomioida. Sukupuolten moninaisuuden lisäksi ihmisiä pitäisi kuulla mm. yli etnisten, uskonnollisten ja yhteiskunnallisten rajojen.

 

Wikimedia-liikkeen jättitapahtuma Ruotsiin 2019 – Wikimania ensi kertaa Pohjoismaissa

Wikimedia Sverige isännöi Wikimania-tapahtumaa Ruotsissa kesällä 2019.

Wikimania on vuosittainen kansainvälinen konferenssi Wikimedia Foundationin eri wikiprojektien käyttäjille. Tapahtuma on järjestetty eri puolilla maailmaa vuodesta 2005 alkaen ja heinäkuussa 2018 se järjestetään Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Asiasta tiedotti Wikimedian ohjauskomitea ja Wikimedia Foundation torstaina 7. helmikuuta. Ruotsi voitti tarjouskilpailun tapahtuman järjestämisestä, johon osallistuivat myös Armenia, Perth ja Praha.

Valinnan tehnyt komitea ilmoittaa arvostavansa Wikimedia Sverigen kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen ja arvelee, että Wikimanian järjestäminen edistää mahdollisuutta edistää Wikimedian projekteja Ruotsissa. Painopiste olisi julkisessa taiteessa, jossa Ruotsin Wikimedia on ollut erityisen aktiivinen.

Konferenssin tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ruotsin tarjoushakemuksen mukaan Wikimania olisi joko Tukholmassa tai Göteborgissa ja ajankohta olisi heinäkuussa tai elokuussa 2019. Suunniteltu osallistujamäärä on tuhat henkeä.

Wikimedia Sverigessa on kuusi palkattua työntekijää, ja tarkoituksena on työskennellä yhteistyössä henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa sekä muiden pohjoismaisten jaostojen (Chapter) kanssa.

Wikimedia Suomi onnittelee Ruotsin Wikimediaa valinnan johdosta ja on valmis yhteistyöhön niin Wikimedia Ruotsin, kuin perusteilla olevan pohjoismaisen Wikimedia-yhteistyöorganisaation puitteissa. Nyt suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua joukoittain Wikimaniaan ja esitellä projektejamme kansainvälisellä foorumilla.

Jo pitkään kehitteillä olevan Nordic Wikimedian tai Wikimedia Nordicin organisaatio muistuttaisi Wikimedian alueellisia organisaatiota, kuten CEE:ta eli Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden yhteistyöorganisaatiota. Wikimedia Nordiciin kuuluisivat Tanska, Islanti, Ruotsi, Norja, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Heikki Kastemaa
Wikimedia Suomi

Wiki Loves Monuments 2017 – kansainvälisen kilpailun tulokset on julkistettu

Wiki Loves Monuments -kilpailun kansainvälinen osio on saatu päätökseen. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 54 maata ja aluetta, joiden kansallisten kilpailujen kymmenen parasta jatkoivat kansainväliseen kilpaan.

Kansainvälisen kilpailun tuomaristo arvioi kuvia kolmen pääseikan kannalta. Nämä kriteerit olivat tekninen laatu, omaperäisyys sekä hyödyllisyys Wikipedian kannalta.

Kansallisten kilpailujen voittajista 489 kuvaa jatkoivat kansainväliseen tuomarointiin. Tuomarit arvioivat kuvat 1–5 tähden asteikolla paremmuusjärjestykseen, jolloin kuvista saatiin pienempi valikoima. Tässä vaiheessa tuomarit pääsivät myös keskustelemaan kuvista, joita oli mahdollista myös poistaa jos tuomarit kokivat että ne eivät olleet top 20 -sijoituksen arvoisia.

Lopuksi tuomarit tekivät oman top 20 -listauksensa. Tässä listassa paras kuva sai 20 pistettä, toiseksi paras 19 pistettä ja niin edelleen. Kuvien lopulliset yhteenlasketut pistemäärät asettivat ne paremmuusjärjestykseen – ja näin saatiin WLM 2017 voittajat! [1]

Jurmon kylä ulkosaaristossa. Kuvaaja: Sampo Kiviniemi (CC BY-SA 4.0)

Suomi ei ensimmäisellä osallistumiskerrallaan päässyt parhaiden joukkoon, vaikka Suomen voittajat olivatkin upeita. Kansainvälisen kilpailun voittajat ilmoitettiin ripotellen pitkin päivää kilpailun Instagrammissa ja Twitterissä, ja lopulliset 15 parasta on julkaistu mm. kilpailun nettisivuilla.

Kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan yli 245 000 kuvaa ja yli 10 000 kuvaajaa. Onnittelut voittajille, niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin!

Paviljonki luolassa Thaimaassa. Kuvaaja: BerryJ (CC BY-SA 4.0)

Baitul Mukarramin moskeija Dhakassa. Kuvaaja: Azim Khan Ronnie (CC BY-SA 4.0)

Lue lisää:

Wikimedia Suomi ry:n yhdistyksen kokous ja uusi hallitus

Wikimedia Suomen syyskokous käsitteli lauantaina 25.11.2017 yhdistyksen ensi vuoden toimintaa (linkki toimintasuunnitelmaan).  Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Kastemaan. Hallituksessa jatkavat Minna Turtiainen, Teemu Perhiö ja Tero Toivanen sekä uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hanna Mäki ja Jaakko Pirinen.
Wikimedian hallitus palkitsi käyttäjät Htm, Risukarhi, Aulis EskolaHaltiamieli, Petri Lassi ja Tappinen ansiokkaasta työstä Wikipedian ja Wikimedian hyväksi.

Wikipedian Suomi100 suosittu maailmalla

Käyttäjänimi Hkoala kirjoitti artikkelin Kurjenrahkan kansallispuistosta unkarinkieliseen Wikipediaan.

Kun Wikipedian Suomi 100 International Challenge alkoi 1. marraskuuta keskiyöllä Suomen aikaa, kului vain tunti kun ensimmäinen kilpailija tallensi työnsä tuloksia. Chilessä asuva käyttäjä paransi espanjankielistä Elias Lönnrotista kertovaa artikkelia. Aamulla talletettiin uusi artikkeli Bengtskärin majakasta ranskaksi.

Maanantaihin 13. marraskuuta mennessä kilpailussa oli luotu 123 uutta artikkelia, 87 919 sanaa, 358 kuvaa ja 1 269 lähdeviitettä. Ahkerimmat osallistujat ovat olleet ranskan, unkarin ja venäjänkielisistä wikeistä, mutta osallistujia on myös muun muassa seuraavien kielten Wikipedioihin: azeri (az), burjatia (bxr), kiina (zh), japani (ja), livvinkarjala (olo), baski (eu) ja ersänkieli (myv) ja oksitaani (oc).

Kansainvälinen haastekisa pyörii Wikipediassa marraskuun ajan. Sen lähtökohta on lista sadasta Suomea käsittelevästä aiheesta. Näistä aiheista kertovia artikkeleita kirjoitetaan erikielisiin Wikipedioihin, ja artikkeleita parannetaan lisäämällä niihin kuvia ja lähdeviitteitä. Kirjoittajat saavat pisteitä työpanoksensa perusteella, eniten pisteitä keränneet palkitaan.

Ajatus kilpailun järjestämiseen tuli suomenkielisen Wikipedian muokkaajilta. Alkuperäinen luettelo on suomeksi, ja siihen pääsi mukaan artikkeleita jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen laatuarvioinnin. Niistä 25 artikkelia on saanut ”suositeltu artikkeli” -tähden, joten niiden katsotaan kuuluvan Wikipedian parhaimmistoon. Kilpailun alkaessa jokaisesta aiheesta oli myös ainakin lyhyt englanninkielinen versio.

Kirjoittajat voivat joko kääntää artikkeleita suomesta tai englannista, tai kirjoittaa kokonaan uutta tekstiä, mahdollisesti hyödyntäen muihin kieliversioihin linkitettyä lähdekirjallisuutta.

Aiheiden valinnassa suomenkielisen artikkelin laatu ja kokoelman monipuolisuus ovat olleet tärkeimmät periaatteet. Henkilöartikkelit ulottuvat Mikael Agricolasta tennispelaaja Jarkko Niemiseen. Matkailijaa voisivat kiinnostaa kaupunkiartikkelit, kansallispuistot tai Mannerheimin ratsastajapatsas. Suomeen muuttanut taas saattaisi haluta tarjota sukulaisilleen näiden äidinkielellä tietoa Suomen koululaitoksesta, saunasta ja Marimekosta. Aiheita on myös luonnosta, historiasta ja urheilusta.

Jokainen voi siis osallistua omalla tai osaamallaan kielellä – myös suomeksi – kilpailuun marraskuun loppuun mennessä. Tervetuloa kisaamaan!

2300 kuvaa 30 päivässä

Turun Tuomiokirkon alue. (Kuvaaja: Zache, Lisenssi: Creative Commons BY-SA)

Suomen ensimmäinen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu on nyt päättynyt ja seuraavaksi tiedossa on kuvien arviointi.

Kilpailu oli käynnissä koko syyskuun ajan, ja Wikimedia Commonsiin lisättiin tänä aikana Suomesta yli 2000 kuvaa. Yhteensä kuvia ladattiin 2300, mutta näistä 100-200 oli järjestäjien ottamia kuvia, jotka eivät osallistu kilpailuun. Osallistujia puolestaan oli 90 ja näistä yli puolet oli sellaisia, jotka olivat luoneet tunnuksen kilpailun aikana.

Iloksemme voimme todeta, että kilpailuun ladattujen kuvien määrä on kansainvälisilläkin mittareilla erittäin hyvä, ylittäen odotuksemme. Myös kuvien laatu näyttää hyvältä! Kansainvälisissä tilastoissa pääsimme sijalle 19 yhteensä 52 osallistuneesta maasta, eli selvästi keskiarvon paremmalle puolelle.

Viisihenkinen tuomaristomme arvioi seuraavaksi kuvat. Kansallisen kilpailun voittajakuvat julkistetaan 31.10. Ja ne pääsevät mukaan kansainväliseen kilpaan. Odotamme jännityksellä millaiset kuvat lähtevät edustamaan Suomea maailmalle!

Tahdomme kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita arvokkaasta panoksesta. Toivomme, että jatkatte tulevaisuudessakin Wikimedian parissa. Nyt joudumme kaikki jännittämään voittajia, mutta jokainen Suomen mittaamattoman hienoa kulttuuriperintöä tallentanut on meidän silmissämme voittajia!

Wikipedistit ratkaisivat ”Huutokonttorin reliefin” alkuperän

Kaksi wikipedistiä ratkaisi Helsingin Jätkäsaaren Huutokonttorin talon päädyssä olevan reliefin alkuperätiedot. Tekijä on kuvanveistäjä Eino Räsänen ja teos nimeltä Satama on valmistunut vuonna 1959.

Tiedon lähteille yritettiin päästä viime kesästä asti ilman tuloksia. Läpimurto tapahtui syyskuussa ja sen tekivät suomenkielisen Wikipedian käyttäjänimimerkit Risukarhi ja Htm. Selvitys ja keskustelu aiheesta käytiin Wikipedian Kahvihuoneessa

On harvinaista ja erikoista, että julkisesti esillä olevan taideteoksen alkuperätietoja ei ole saatavilla. Miten tietojen lähteille päästiin?

Koska mitään tietoa ei ollut saatavilla, teoksen alkuperää yritettiin aluksi haarukoida ikonografisin menetelmin. Itse päättelin syntyajaksi sotien jälkeistä aikaa. Esitettiin myös ehdotuksia attribuointiin, eli siihen, kuka tekijä voisi olla. Tuotiin esille myös menetelmällisiä ideoita siihen, miten tiedon lähteille voisi päästä.

Nämä olivat kuitenkin vain arvailuja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Olisi ollut liian työlästä esimerkiksi kahlata kaikki sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1945-1965.

Käyttäjä Risukarhi arveli löytävänsä tekijän nimen itse teoksesta ja kävi paikalla katsomassa reliefiä. Hän kertoo havainneensa: ”Vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen” Hän huomasi myös, että ”Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9.” Kun tekijän kaivertama nimi ei näkynyt aikaisemmin teoksesta otetusta kuvasta, käyttäjä Htm kuvasi teoksen kohdan kameran tarkemmalla optiikalla ja resoluutiolla.

Omiin havaintoihin, päätelmiin tai olettamuksiin perustuva tieto on niin sanottua primaaritietoa, eikä se sellaisenaan sovellu tietosanakirjan lähteiksi. Taideteoksissa ja muistomerkeissä on kuitenkin toisinaan vihjeitä ja vinkkejä, joiden avulla voidaan päästä Wikipedian hyväksymille ”oikeille” tietolähteille, eli tarkistettaviin toissijaisiin lähteisiin.

Tekijän nimen ja valmistumisvuoden vahvistuttua alkoi tietojen etsiminen taiteilijasta julkaistujen tietojen kautta. Reliefiä ei mainita Eino Räsäsen julkaistuissa ansioluetteloissa, mutta niistä löytyi tieto siitä, että hän oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän kuvanveistokilpailun vuonna 1958. Lisäksi Risukarhi huomasi, että Suomen taiteen vuosikirjassa 1958-1959 oli maininta siitä, että Helsingissä oli paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama.

Kummastusta herätti, että tietojen mukaan reliefi olisi paljastettu ”satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla”. Selvitettäväksi jäi, miksi ja milloin reliefi olisi siirtynyt Katajanokalta Jätkäsaaren Huutokonttorin päätyyn. Ilmeisesti tästä teoksen siirrosta johtuu se, että teosta ei mainita Helsingin taidemuseon HAMin julkisten teosten luettelossa, vaikka tietojen mukaan teos olisi alun perin kaupungin järjestämän veistoskilpailun voittaja.

Huutokonttorin reliefi on äärimmäinen esimerkki siitä, miten puuttellisia julkisen taiteen provenienssitieto, eli luotettaviin lähdeaineistoihin perustuvat perusfaktat taideteoksen alkuperästä ja omistajuudesta saattavat toisinaan olla. Eino Räsäsen Satama-teoksen tietojen selville saamiseksi tehtiin melkoinen salapoliisityö. Kunnia ja kiitos kuuluu vaivan nähneille wikipedistelle ja muille tosiasioita selvittäneille.

Kesän ja syksyn aikana on edennyt projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit yhtenäiseen ja kattavaan luetteloon Wikipediaan. Luettelointi on alkanut jo 43 kaupungin tai kunnan teoksista.

Jokainen on tervetullut antamaan panoksensa laatimalla luetteloita, etsimällä tietoja tai valokuvaamalla kohteita. Kaikki julkiset teokset ja muistomerkit eivät ole yhtä visaisia kuin Huutokonttorin reliefi.

Heikki Kastemaa

Huutokonttorin reliefin mysteeri

Kuljettaessa Helsingin Jätkäsaareen Mechelininkadulta tullaan ensin kadulle nimeltä Jätkäsaarenlaituri ja sitten katu muuttuu Tyynenmerenkaduksi. Oikealle johtaa Välimerenkatu. Risteyksessä on Jätkäsaaren uusien kerrostalojen lomaan jäänyt matalahko tiilirakennus, jota sanotaan Huutokonttoriksi.

Rakennuksen paikalle kerääntyivät 1900-luvun alusta alkaen niin sanotut satamajätkät eli vähän arvostetut, raskasta lastaustyötä tehneet miehet. Satamajätkät tekivät kuitenkin tärkeää työtä, kun he sananmukaisesti kantoivat harteillaan muun muassa Suomen ulkomaanvientiä ja -teollisuutta purkamalla ja lastaamalla laivoja. Työ tehtiin käsin ja miehet huudettiin laivalastien purkutöihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Huutokonttori toimi myös Jätkäsaaren sataman sosiaalitilana. Nykyisin suojellussa rakennuksessa on kahvila-ravintola sekä Jätkäsaaren kirjasto. Kaksikerroksinen talo valmistui vuonna 1937 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja kolmikerroksinen laajennusosa vuonna 1955.

Kuka tietää, kuka teki tämän reliefin, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut?

Huutokonttorin talon päädyssä on pronssireliefi, joka kuvaa satamajätkiä ja elämää Jätkäsaaressa sen satama-aikoina. Taustalla on kaksi naista joista toinen kantaa olallaan, toinen käsillään raskaita esineitä. Keskellä on kolme kumartunutta miestä, joista kaksi kantaa selässään säkkejä, yksi on nostamassa ilmeisesti laivan kiinnitykseen käytettävää ketjua. Oikeassa ja vasemmassa alareunassa on astioita ja muita esineitä, taustalla on neljä laivaa ja majakka.

Reliefi on melko kookas, yli kaksi metriä leveä ja pari metriä korkea. Ihmishahmot ja esineet on tehty huolellisesti, tyylitellen. Arvelen työn valmistuneen 1950-luvulla, koska se kuvastaa sitä selviytymisen halua ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka oli tavallista Suomen jälleenrakennuskauden aikoihin tehdyssä julkisessa taiteessa.

Kävin kuvaamassa reliefin Wikipediaan kesäkuussa, mutta Jätkäsaaren kirjastossa ei tiedetty mitään reliefistä. Kysyin kirjastonhoitajalta -palvelusta (vastaukset tässä) mutta useista paikoista kyseltyään kirjastonhoitajakaan ei päässyt selville asiasta. Monet Facebook-kaverini ovat arvelleet, mihin aikaan tai kenelle tekijälle Jätkäsaaren reliefi saattaisi kuulua. Kun teoksen valmistumis- tai paljastusvuotta ei tiedetä, on vaikea tavoittaa niitä arkistolähteistä käsin.

Kukaan ei siis ole pystynyt tähän asti selvittämään Jätkäsaaren Huutokonttorin reliefin mysteeriä. Jotta tästä teoksesta otettu valokuva ja reliefin tiedot voitaisiin liittää Wikipedian luetteloon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, tarvitaan tietoa ”mustaa valkoisella” eli julkistettu, jokaisen tarkistettavissa oleva lähde siitä, kuka tämän pronssiteliefin on tehnyt, mikä sen nimi on ja minä vuonna se on paljastettu.

Jos tiedät jotain tästä asiasta, vastaa vaikka sähköpostitse Wikimedia Suomen sähköpostiin info at wikimedia.fi

Heikki Kastemaa