Aihearkisto: Uncategorized

Writing competition for articles about women and non-binary people in Northern Saami, Inari Saami, Skolt Saami, and Finnish

Wikimedia Finland is organizing a month-long Wikipedia Women in Red contest this April to increase the number of articles about women and non-binary people. In honor of the UN International Year of Indigenous Languages, articles can be created and edited not only in Finnish, but also in all three Saami languages spoken in Finland: Northern Saami, Inari Saami, and Skolt Saami.

HELSINKI, FINLAND April 15th, 2019 The gender balance of articles in Wikipedia does not accurately reflect the gender balance of our society. Of all the biographies in the Finnish Wikipedia, only 19% of them are about women. This bias mainly stems from editors working on subjects they are interested in. In addition, the most important sources of information for Wikipedia articles — written material and the media — focus on the achievements of men. As the majority of editors are men, this has the effect of replicating the gender bias already written into history books.

While the situation in the Northern Saami Wikipedia is better, only slightly more than 30% of its articles are about women. The Inari and Skolt Saami Wikipedia incubator projects appear to be stellar examples of bridging the gap, but in reality, the only reason for more than 50% of their articles being about women is because there are very few articles, to begin with. Non-binary people fare even worse in these projects. The Northern Saami Wikipedia has one article about a non-binary person, while the Inari and Skolt Saami incubators have none.

Fixing the gender bias of articles is taken seriously by the entire Wikipedia community around the world. For example, the English Wikipedia’s Women in Red project has successfully raised the percentage of articles about women in the last four years from 15% to just shy of 18%. Wikimedia Finland has led the way here in Finland. In 2016, Wikimedia Finland and the Main Library of the University of Helsinki organized the 100 Women edit-a-thon where 100 articles about distinguished women were written in a single day. The month-long Finnish Women in Red competition in 2018 ended with more than 950 new articles about women having been written. The next month, Wikimedia Finland and the Swedish Embassy in Finland organized Wikigap Day, where even more articles about women were written.

Inspired by last year’s successes, Wikimedia Finland is organizing the competition again this year. The 3 highest ranked contributors based on points earned during the competition will win a Museum Card (Museokortti) and dinner after the chapter’s spring meeting. Anyone may participate in the competition by creating a user account in Wikipedia, registering for the competition on the competition page in the Finnish Wikipedia, and by contributing to articles about women or non-binary people in Finnish or one of the Saami languages listed above.

The name of the competition comes from links without articles in Wikipedia being red. Once an article has been created for a topic, this is depicted by a blue link. The goal of the competition is to turn as many of the red links for articles about women and non-binary people blue as possible.

Inquiries:

  • Mr. Kimmo Virtanen
  • Coordinator at Wikimedia Finland
  • E-mail: kimmo.virtanen@wikimedia.fi

Links

Kirjoituskilpailulla lisää naisia ja muunsukupuolisia Wikipediaan

Naisten ja muunsukupuolisten osuutta Wikipedian henkilöartikkeleista pyritään lisäämään koko huhtikuun kestävällä Punaisten linkkien naiset -kilpailulla. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten vuoden kunniaksi artikkeleita voi kirjoittaa suomen lisäksi myös pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi.

Wikipedian artikkelien sukupuolijakauma ei kuvasta todellisuutta: suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain alle 19 prosenttia kertoo naisista. Vääristymä johtuu paljolti siitä, että Wikipediaa muokkaavat vapaaehtoiset omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Wikipedian tärkeimmät lähteet, kirjallisuus ja media, painottuvat miesten saavutuksiin. Kirjoittajakunnan enemmistö on miehiä ja tämä on omiaan toisintamaan miesvaltaista historiankirjoitusta.

Tilanne pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa on suomenkielistä parempi, mutta sielläkin vain päälle 30 % artikkeleista koskee naisia. Inarin- ja koltansaamen testiwikipedioiden tilanne näyttää loistavalta, mutta yli 50% saavutus johtuu artikkeleiden vähäisestä määrästä. Muunsukupuolisista henkilöistä on yksi artikkeli pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa, mutta muissa saamenkielisissä Wikipedioissa ei ole vielä yhtään.

Artikkelien vääristymien korjaaminen otetaan vakavasti koko kansainvälisessä Wikipedia-yhteisössä. Englanninkielisen Wikipedian Women in Red -projekti on saanut reilussa neljässä vuodessa nostettua naisista kertovien artikkelien osuuden 15 prosentista lähes 18 prosenttiin.

Suomessa työtä on vetänyt Wikimedia Suomi. Kaisa-kirjaston kanssa järjestettiin vuonna 2016 sata naista -tapahtuma, jossa kirjoitettiin päivän aikana sata eri aloilla ansioituneista naisista kertovaa artikkelia. Vuonna 2018 Punaisten linkkien naiset -kilpailussa luotiin kuukauden aikana yli 950 uutta naisista kertovaa artikkelia. Toukokuussa 2018 pidettiin Ruotsin suurlähetystön kanssa Wikigap-päivä, jonka aikana kirjoitettiin lisää eri naisista.

Viimevuotisten menestysten innoittamana Wikimedia Suomi järjestää kilpailun uudelleen tänä vuonna. Kolme kilpailussa eniten pisteitä kerännyttä saavat palkinnoksi Museokortin, ja lisäksi heille tarjotaan illallinen yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. Kuka tahansa voi osallistua luomalla käyttäjätunnuksen Wikipediaan, ilmoittautumalla osallistujaksi kilpailusivulla ja muokkaamalla naisista ja muunsukupuolisista kertovia artikkeleita.

Kilpailun nimi on peräisin siitä, että Wikipediassa linkki on punainen, mikäli artikkelia, johon linkki johtaa, ei ole olemassa. Kun artikkeli sitten on olemassa, linkki on sininen. Tavoitteena on siis muuttaa mahdollisimman monen naisen ja muunsukupuolisen punainen linkki kuukauden aikana siniseksi.

Yhteydenotot

  • Kimmo Virtanen
  • Wikimedia Suomen koordinaattori
  • Sähköposti: kimmo.virtanen (at) wikimedia.fi

Linkit

Tekijänoikeusdirektiiviäänestys on 26. maaliskuuta


13 artiklaa vastustanut mielenosoitus Kölnissä 23. helmikuuta. Kuvaajana
C.Suthorn CC-BY-SA

Europarlamentaarikot äänestävät tiistaina 26. maaliskuuta tekijänoikeusdirektiivin kohtalosta. Tällä hetkellä kiistanalaisimpia kohtia siinä on ns. sensuurifiltteri, 13 artikla, ja joka on JURI:n muutosehdotuksessa paikalla 17 artikla.

Artikla on kiistanalainen siksi, että se velvoittaa verkkosisällönjakopalveluita estämään tekijänoikeuden haltijoiden ilmoittamien sisältöjen lataamisen palveluihin tai ne ovat vastuussa tekijänoikeusrikkomuksista. Tähän mennessä jälkimoderointi on riittänyt. Tekijänoikeusrikkomukset on poistettu havaittaessa ja palvelut ovat toimineet ilmoitusperustaisesti.

Ongelmana tässä on se, että käytännössä tallennettavan sisällön läpikäyminen on vertailtavan sisällön määrän takia mahdollista ainoastaan automaattisilla työkaluilla. Näiden toteuttaminen on mahdotonta pienemmille toimijoille joko vaaditun työmäärän tai toteutuksen kalleuden takia.

Automaattinen tunnistus ei myöskään pysty luotettavasti tunnistamaan sallittuja tai kiellettyjä sisältöjä. Esimerksi Youtube blokkasi äskettäin Kenian kansallislaulun, koska brittiläinen kustantamo oli ilmoittanut omalla levyllään olevan version kappaleesta suojatuksi. Ennakkosensuurin toteutus siis vaatii väistämättä ihmisiä arvioimaan sisältöjä, jotta virheelliset positiiviset pystytään käsittelemään, tai asioiden kieltämistä sokkona.

Äänestys direktiivistä tapahtuu Euroopan unionin täysistunnossa tiistaina 26. maaliskuuta ja tällöin tärkeimpinä vaihtoehtoina on direktiivin hyväksyntä JURI-valiokunnan valmistelemassa muodossa, hyväksyntä muokaten 17 artiklaa tai hylätä direktiiviehdotus. (äänestyssivu, JURI-valiokunnan ehdottamat muutokset: 271-271 ja muut muutokset 253-257, 258-261, 262-268, 269-270, 272-272) Mikäli direktiivi hyväksytään, niin jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24 kuukauden päästä muutosdirektiivin voimaantulosta.

Avoimen tiedon toimijat yleisesti, mukaanlukien Wikimedia, vastustavat 13 artiklaa ja ovat sitä mieltä, että se heikentää ihmisten mahdollisuuksia toimia avoimessa internetissä. Voit vaikuttaa vielä olemalla yhteydessä MEP:hin https://saveyourinternet.eu/act/ -sivun kautta.

Muualla


Wikipäivien viettäjän puolivälin tuntemuksia

Vassia Atanassova, bulgarialainen wikiaktivisti käyttäjänimellä Spiritia on ”Wikisatasen” keksijä. ”100Wikidays” alkoi tammikuussa 2015 ja sen ”uhreja” maailmassa on jo yli 300.

Terveisiä vaan kaikille täältä Wikipäiviltä! Viime joulun ja uudenvuoden aika oli niin yksitoikkoista, ei ollut oikein mitään järkevää tekemistä.

Aloitin ”Wikisatasen” 25.12. eli ryhdyin viettämään ”sataa Wikipäivääni”. Ensi yönä, kun kellon viisarit hiipivät ohi puolen yön, postaan viidennenkymmenennen artikkelini. Sen aiheena on ”Beninin viestintä”. (laitan linkin tähän, kun olen sen julkaissut)

Pelisäännöt ovat yksinkertaiset. Kirjoita joka päivä uusi Wikipedia-artikkeli sadan päivän ajan. Jos joku päivä jää väliin, joudut aloittamaan alusta, tai kilpailu keskeytyy. Mikäli oikein ymmärsin, vain yksi suomalainen on suorittanut ”Wikisatasen”, ja minä olen numero 307.

Suuri vaara on juuri keskeytyminen. Pelkään, että jos minulle sattuu jotain, esimerkiksi kaadun ja katkaisen jalkani tai ranteeni ja joudun sairaalaan, tai joudun matkustamaan useaksi päiväksi. Tai saattaahan käydä niinkin, että kyllästyn koko puuhaan. Tai jos kaadan vahingossa teekupin kannettavan tietokoneeni näppäimistölle, tai… äh, kauhuskenaarioita riittää.

Tämähän onkin kilpailu, yritän rauhoittaa itseäni, ja kilpailuissa on aina riskinsä. Ainakin kilpakumppani on vanha tuttu. Viisaushan sanoo, että se on se ainoa, joka on todella kilpailemisen arvoinen, nimittäin minä itse.

Wikipäiväni ovat sujuneet rattoisasti! Olen kirjoittanut paljon Afrikkaa ja Beniniä koskevista aiheista. Ihmiset ovat antaneet paljon myönteistä palautetta niistä. Olin vuodenvaihteessa 2017-2018 Villa Karossa ja innostuin maasta.

Haluan sanoa, että en ole pelkästään altruisti, olen myös itsekäs. Artikkeleita kirjoittamalla opin muutakin kuin Wikipediaa. Olen oppinut kuorma-autolasteittain uutta, myös sellaisia asioita, jotka eivät ehkä näy suoraan artikkeleissa.

Yllätys oli se, että ranskan kielen, joka on Beninin virallinen kieli, ohella tietolähteitä tuosta länsiafrikkalaisesta maasta löytyy myös englanniksi ja saksaksi. Toisinaan käännän artikkeleita. Wikipedian kirjoittaja on kyllä tietolähteiden armoilla. Joskus päivän tulos on vain muutaman rivin mittainen tynkä, mutta toisinaan, jos hyviä lähteitä löytyy, artikkeli saattaa tulla pitemmäksikin.

Olen kirjoittanut esimerkiksi Beninin musiikista, maantieteestä, politiikasta, kirjaillisuudesta, taiteilijoista ja kaupungeista. Suurin saavutukseni (tähän asti) on omasta mielestäni artikkeli otsikolla Sosiaalisen median vero. Se käsittelee huolestuttavaa aihetta, josta keskusteltiin viime vuonna jonkin verran afrikkalaisessa ja kansainvälisessä mediassa, mutta Suomessa kukaan ei tiedä siitä yhtään mitään.

Työskentelen melkein joka päivä Oodissa tai muissa kirjastoissa. Tilaan silloin tällöin kirjoja ja saan ne suoraan työpaikalle. Kyllä kirjasto aina kotiolot voittaa.

Wikisatasen suoritusta voi verrata maratoniin. Mikä on raskainta tässä kirjoitushölkässä? Joka päivä on perehdyttävä uuteen aiheeseen. Uutta Wikipedia-artikkelia ei voi kirjoittaa vain toisella kädellä. Toistaiseksi en ole vielä kokenut uupumusta, vaikka joskus päivän postaus on venähtänyt aamun tunneille.

Viimeisen artikkelin pitäisi olla valmis 3. huhtikuuta. Olen alkanut miettiä, että jos jaksan siihen asti, mitä sen jälkeen teen? No matkustan Beniniin tietysti.

Heikki Kastemaa

Suomi-kuvaaja sai Wiki Loves Monuments -kunniamaininnan!

Wiki Loves Monuments -kilpailun kansainvälisen sarjan voittajaksi valittiin Alireza Akhlaghin kuva UNESCON maailmanperintökohteen Sheikki Lotfallahin moskeijan katosta. Tuomariston mukaan kuva on kaunis sommitelma, joka on yhdistelmä kupolin pyöreätä ja syvennyksen säteittäisiä elementtejä. Sen hämmästyttävä syväterävyys tuo esiin koristellun katon jokaisen tiilen.

Alireza Akhlaghi kertoo kuvan ottamisesta seuraavasti:

Sheikki Lotfallahin moskeijassa ei ole sallittua valokuvata jalustan kanssa. Siksi olin anonut ammattivalokuvaajan lupaa. Kello oli tasan kaksitoista, kun menin moskeijaan ja esitin lupani. Vartija sanoi, että heidän täytyy sulkea paikka kahdeksi tunniksi, joten kuvaaminen ei ole mahdollista. Minä vaadin, että kuva on otettava heti. Lopulta he suostuivat, mutta sanoivat, että paikka on lukittava tiiviisti ja valot on sammutettava. Niin päädyin Sheikki Lotfallahin moskeijan kupolin alle kahdeksi tunniksi kuvaamaan aivan itsekseni.

Moskeijasta on olemassa paljon samalla lailla sommiteltuja kuvia. Sulkemisen takia tässä kuvassa ei kuitenkaan ole niissä kaikissa näkyvää keinovaloa, joka tuhoaa katon ja alttarin kauniit värisävyt.

23. Helsingin tuomiokirkkoHelsinki, Suomi. Kuvaaja Julie Tsarfati. CC BY-SA 4.0.

Julie Tsarfatin upea kuva Helsingin tuomiokirkosta sai kansainvälisen sarjan kunniamaininnan ja pääsi sijalle 23. Tämä on tähän mennessä paras saavutus Suomesta!

Kansainvälinen tuomaristo valitsi kilpailun voittajakuvat kansallisten kilpailusarjojen voittajakuvista kolmen pääkriteerin perusteella. Tärkeitä olivat tekninen laatu, omaperäisyys ja kuvan käyttökelpoisuus Wikipediassa.

Kilpailussa oli mukana yhteensä 50 maata ja aluetta, 14 000 osallistujaa ja 258 000 kuvaa.

Työ Wiki Loves Monuments -kuvien parissa jatkuu myös kilpailun jälkeen. Seuraavaksi Wikipedian kirjoittajat alkavat lisätä niitä suomenkielisen Wikipedian artikkeleihin.

Viidentoista kärki

2. Al Khazneh (englanniksi) Petra, Jordania. Kuvaaja Mustafa Waad Saeed. CC BY-SA 4.0.

3. Gloucesterin tuomiokirkko Gloucester, Iso-Britannia. Kuvaaja Christopher Cherrington. CC BY-SA 4.0.

4. Pancha Ratna Govindan temppeli (englanniksi)Puthia, Bangladesh. Kuvaaja Abdul Momin. CC BY-SA 4.0.

5. Baitul Mukarram Dhaka, Bangladesh. Kuvaaja Shahriar Amin Fahim. CC BY-SA 4.0.

6. Nyatapolan temppeli (saksaksi) Bhaktapur, Nepal. Kuvaaja Nrik Kiran. CC BY-SA 4.0.

8. Paraskeva Pyatnitsan kirkko, Leshina, Arkangelin alue, Venäjä. Kuvaaja Mihail Prohorov. CC BY-SA 4.0.

9. Kulkuepaneeli-kalliopiirrosComb Ridge (englanniksi), Yhdysvallat. Kuvaaja Marc Toso. CC BY-SA 4.0.

10. Devan linnoitus (englanniksi) Deva, Romania. Kuvaaja Dragos Pirvulescu. CC BY-SA 4.0.

11. Baitul Mukarram Dhaka, Bangladesh. Kuvaaja Md. Nazmul Hasan Khan. CC BY-SA 4.0.

13. Christiansborg Kööpenhamina, Tanska. Kuvaaja Maksym Prysiazhniuk. CC BY-SA 4.0.

14. LänsilaituriBrighton, Iso-Britannia. Kuvaaja Chris Terajet (@christerajet). CC BY-SA 4.0.

15. Hardinge-silta (englanniksi). Paksey, Ishwardi, Pabna, Bangladesh. Kuvaaja Shahriar Amin Fahim (@shahriar.fahim.the_photograph). CC BY-SA 4.0.

Voittajakuvat Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemasivu:Wiki_Loves_Monuments_2018_-voittajat

Kansainvälisen sarjan tulossivu
https://www.wikilovesmonuments.org/presenting-the-2018-winners-from-the-worlds-largest-photo-contest/

Kaikki kansainväliseen sarjaan osallistuneet kuvat
https://commons.wikimedia.org/wiki/Wiki_Loves_Monuments_2018_winners

Nykytaide, arki ja yllättävyys

Kymmenen vuotta sitten syntyneen IHME-festivaalin ideana on ollut tuoda esille nykytaidetta. Taidesäätiö Pro Arten järjestämä festivaali on kutsunut vuosittain kansainvälisen nykytaiteilijan tai taiteilijaryhmän tekemään IHME-teoksen julkiseen kaupunkitilaan. Jokainen teos on dokumentoitu huolellisesti IHMEessä. Mutta Wikipediassa teoksista on tietoa vähän.

Teokset ovat painottuneet aika- ja paikkasidonnaisiin teoksiin eli katoavaan taiteeseen. Tuodakseen katoavaa taidetta ja taiteen moninaisuutta esiin IHME ja Wikimedia Suomi järjestävät lauantaina 1.12. Töölössä sijaitsevan Kulttuuritehdas Korjaamon Vintti-tilassa Wikimaratonin. Tavoitteena on luoda artikkeli kustakin IHME-teoksesta noin neljän tunnin maratonspurtilla klo 14-18.

Mikä IHME?

IHME-festivaalin tunnus on paahtoleipä, jolle teksti pursotettiin alun perin majoneesituubista.

Taidesäätiö Pro Arten toiminnanjohtaja Paula Toppila kertoo, että festivaalin toiminta perustuu nimenomaan nykytaiteen tuomiseen arkisiin paikkoihin, joissa taidetta ei ole yleensä totuttu näkemään. IHMEelle on nimensä mukaisesti tärkeää yllättää yleisönsä ja ravistella ajatuksia. Arkipäiväisyyden ja yllättävyyden yhdistelmää kuvastaa myös festivaalin paahtoleivän muotoinen tunnus, jonka ensimmäiseen fyysiseen versioon teksti IHME pursotettiin majoneesilla.

IHME-teosten aiheet ovat vaihdelleet. Tarkka luettelo IHME taiteilijoista ja teoksista löytyy täältä: https://www.ihmefestival.fi/ihme-teos/

Tässä muutamia poimintoja:

  • Vuonna 2011 tanskalainen ryhmä Superflex esitti teoksessaan Modern Times Forever (Stora Enso Building, Helsinki) Helsingin Kauppatorille pystytetyllä näytöllä 240-tuntisen elokuvan. Siinä näytettiin mitä Stora Enson pääkonttorille voisi tapahtua seuraavan viiden tuhannen vuoden aikana.
  • Jeremy Dellerin teos Do Touch toi vuonna 2015  museoista lainatut esineet kaikkien kosketettavaksi pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin.
  • Viimeisin, keväällä 2018 julkaistu teos on ruotsalaisen Henrik Håkanssonin THE BEETLE -elokuva, joka nostaa valokeilaan erittäin uhanalaisen, vain Vantaan Myyrmäessä esiintyvän halavasepikkäkuoriaisen.

Nykytaiteen tieto saavutettavaksi

Paula Toppila kertoo, että yksi IHMEen toiminnan kivijaloista on saavutettavuus. Taiteesta nauttiminen pyritään tekemään kaikille mahdolliseksi, ja siksi IHME-teokset ovat koettavissa julkisessa tilassa ilmaiseksi.

Työtä nykytaiteen tunnettuuden lisäämiseksi riittää silti edelleen. Esimerkiksi kymmenestä kansainvälisesti tunnetusta IHME-taiteilijasta vain neljästä on artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa. Toistaiseksi vain yhdestä IHME-teoksesta – Yael Bartanan True Finn –elokuvasta (2014) – on oma Wikipedia-artikkeli.

Jatkot Speech Karaokena

Wikimaratonin jälkeen klo 18 alkaen IHME-ilta jatkuu Vintillä Speech Karaokella eli puhekaraokella, jossa osallistujat voivat perinteisen karaoken tapaan tulkita myös ikimuistoisimpia IHME-festivaaleilla kuultuja puheenvuoroja. Wikimaratonin osallistujat ovat lämpimästi tervetulleita myös iltaohjelmaan, joka jatkuu aina klo 22 asti.

IHME-ilta = Wikimaraton + Speech Karaoke Korjaamon Vintillä (os. Töölönkatu 51) lauantaina 1.12. klo 14-22. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Mukaan tarvitset vain oman läppärin. Wikimaratonin osallistujille tarjotaan lounas, minkä vuoksi ilmoittautumisia toivotaan etukäteen: https://goo.gl/forms/t6vKPR8hxD4OUGZd2

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun 10 suomalaista finalistia on valittu

Kansainvälisen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun finalistit on nyt valittu 56 kilpailuun osallistuvassa maassa. Maailman historiallisia rakennuksia ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä kuvattiin eri puolilla maailmaa syyskuussa järjestetyissä osakilpailuissa. Wikimedia Suomi ry järjesti kilpailun yhdessä Museoviraston kanssa toista kertaa. Tänä vuonna kilpailu on myös osa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Suomessa järjestettiin lisäksi paikallinen jälleenvalokuvaussarja, jossa kuvattiin uudelleen historiallisten valokuvien näkymiä ennen ja nyt -kuvapareiksi.

“Kolmesta ja puolesta tuhannesta ehdokkaasta valitsemamme kymmenen parasta valokuvaa edustavat monipuolisesti erilaisia kuvateemoja sekä erityylisiä kohteita. Jälleenvalokuvien sarjassa päädyimme palkitsemaan kaksi valokuvaajaa, jotka erottuivat joukosta selkeästi edukseen”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Mojo Erämetsä.

Tuomariston jäseninä toimivat graafikko Tommi Kovala, rehtori Riitta Moisander, vierailijaprofessori Elina Paasonen, valokuvaaja Jussi Tiainen ja valokuvaaja Soile Tirilä.

Finalistikuvat aakkostettuna kuvan otsikon mukaan:

Helsingin tuomiokirkko. Kuvaaja Julie Tsarfati. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Helsinki%27s_Cathedral.jpgCC BY-SA 4.0.

Hossan värikallion kalliomaalaus. Kuvaaja Eerik Lehto. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hossan_värikallio.jpgCC BY-SA 4.0.

Petäjäveden vanha kirkko talvipäivänä. Kuvaaja Maarit Siitonen. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Petäjäveden_vanha_kirkko_talvipäivänä.jpgCC BY-SA 4.0.

Sunilan tehtaat ja asuinalue. ”Maailman kaunein tehdasrakennus” talvella kuvattuna Kymijoen Huumanhaaran yli. Kuvaaja Janiwiki0. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sunilan_Sellutehdas_Kotka.jpgCC BY-SA 4.0.

Särestöniemen erämaatila ja ateljee, maatilan sauna. Kuvaaja Hti-358. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Särestöniemi_Museum_Farm_House_and_the_Old_Sa.jpgCC BY-SA 4.0.

Tönnönkosken silta ja myllypaikka. Kuvaaja Pia Simonen. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tönnön_mylly_pakkaspäivänä.jpgCC BY-SA 4.0.

Vaajakosken vanha vesivoimalaitos. Kuvaaja Teuvo Salmenjoki. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Vanha_voimalaitos.jpgCC BY-SA 4.0.

Jälleenvalokuvaussarjassa palkittavat kuvaparit

Katja Tuomala

Tuntemattoman valokuvaajan kuva Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta vuosilta 1900-1920, Rauman museo, Public Domain. https://ajapaik.ee/?album=20156&photo=148055&order1=time&order2=added&page=1

Amandan 8.10.1907 sisarelleen lähettämä postikortti vuosilta 1902–1910, Rauman museo, Public Domain. https://ajapaik.ee/?album=20156&photo=148052&order1=time&order2=added&page=1

 

Teemu Ikonen

Toivonen Niilo: Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä, 1918. https://ajapaik.ee/?album=20076&photo=148062&order1=time&order2=added&page=2

Kiväärimiehiä Kasarmitorilla, 1918. Museovirasto, CC BY 4.0. https://ajapaik.ee/?album=20076&photo=147697&order1=time&order2=added&page=3

Kaikki kilpailuun osallistuvat valokuvat talletetaan julkisesti Wikimedia Commonsiin. Ne ovat käytettävissä vapaasti avoimella Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 -lisenssillä. Sen ehtona on, että kuvaajan nimi ja lisenssi mainitaan aina käytön yhteydessä ja että toinen teos, jossa kuvaa käytetään, lisensoidaan samoin.

Jälleenvalokuvien lisenssi on Creative Commons Nimeä 4.0.

Suomen kilpailusarjan voittaja julkistetaan Kansallismuseon Ateljeessa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa Mannerheimintie 34, Helsinki 18.11.2018 klo 13.00. Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa!

Kansainvälisen kilpailun voittajat julkistetaan joulukuun alkupuolella.

Linkkejä

Kansainvälisen kilpailun finalistit sitä mukaa, kun ne julkistetaan eri maissa
https://commons.wikimedia.org/wiki/Wiki_Loves_Monuments_2018_winners

Kaikki osallistuvat kuvat https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Images_from_Wiki_Loves_Monuments_2018

Pohjois-Euroopan Wikimedia perustettiin Tukholmassa

Pohjois-Euroopan Wikimedioiden tapaaminen järjestettiin Hammarbyn satama-alueella Tukholmassa.

Yhteisö nimeltä Wikimedia Northern Europe perustettiin Tukholmassa viikonloppuna 5.-7.10.2018. Mukana oli henkilöitä seuraavista Wikimedia-jaostoista (Chapter) Ruotsi, Norja, Tanska, Viro ja Suomi. Mukana oli myös henkilöitä käyttäjäryhmistä (User Groups) Islanti ja Latvia. Liettuasta, jossa on liettuankielinen Wikipedia, ei ollut mukana ketään.

Järjestelyistä ja tapahtuman avustuksen hakemisesta vastasi tällä kertaa Wikimedia Sverige. Tulevaisuudessa suunniteltiin liittouman vuosittaista yhteistapaamista. Esimerkiksi Helsingin Maria 01, jossa Wikimedia Suomi vuokraa pöytätoimistoa, voisi olla mainio kokoontumispaikka tällaiselle konferenssille.

Wikimedioiden yhteistyö maailmalla

Maailman Wikimedia-organisaatiot ovat luoneet erilaisia alueellisia yhteistyöelimiä. Näitä ovat seuraavat:

* CEE-Spring on Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedia-liikkeen yhteistyöelin. Se on järjestänyt CEE-tapaamisia vuodesta 2011.
* Eri puolilla Afrikkaa on järjestetty vuosittain Wiki Indaba vuodesta 2014 alkaen.
* Pohjois-Amerikan WikiConference vuodesta 2016.
* WikiArabia 2015 alkaen.
* Wikimedia Iberocoop on Ibero-Amerikkalaisten Wikimedioiden liittouma.
* ESEAP, eli Itä- ja Koillisaasian sekä Tyynenmeren alueen Wikimedioiden konferenssi.

Wikimedia Northern Europen taustalla on maailman Wikimedia-liikkeen uudelleenorganisoituminen. Vuosittaiset Wikimedia Conferencet, joita on pidetty WMDeutschlandin toimesta Berliinissä, tullaan rajaamaan osallistuja- ja aihepiiriltään aiempaa pienemmiksi. Ne tulevat käsittelemään globaalin liikkeen strategiaprosessia ja hallintoa yleisemmin. Tämä Wikimedian Foundationin tukema vuosittainen tapahtuma tullaan järjestämään seuraavan kerran 29.-31. maaliskuuta 2019 Berliinissä ja sen otsikko tulee olemaan Wikimedia Summit.

Vuosittaiset Wikimaniat on suunnattu laajalle wikipedisti- ja wikimedistijoukolle ja seuraava järjestetään Tukholmassa 14.-18. elokuuta 2019.

Globaalin Wikimedia-liikkeen pohjoista liittoumaa synnytettiin pitkään. Tukholmassa näytettiin painettua esitettä, jossa oli mainittu Wikimedia Nordicin nimellä Ruotsin, Norjan ja Tanskan Wikimediat. Se lienee ajalta ennen kuin Wikimedia Suomea oli perustettu, eli vuotta 2009.

Liittoumaa suunnittelevia palavereja on pidetty ainakin Wikimedia Conferenssien ja Wikimanioiden yhteydessä. Aikaisemmin yhteisöä suunniteltiin otsikolla Wikimedia Nordic, jossa olisivat olleet mukana Pohjoismaat. Mutta sitten mukaan tulivat myös Baltian maat, ja nimikin muuttui: Wikimedia Northern Europe.

Yhteisö ei pystynyt vielä viikonloppuna ratkaisemaan, mitä lyhennettä se käyttää itsestään, sillä huomattiin että aikaisemmin käytetty WMNE on varattu Nepalin Wikimedialle.

Mitä Tukholmassa puhuttiin ja päätettiin?

Työskentelyä ryhmissä. Kuva: Sara Mörtsell CC BY-SA 4.0

Wikimedia Sverige oli kutsunut Ulrika Eklundin fasilitoimaan tilaisuutta. Perjantai-iltana tutustuimme toisiimme ja kerroimme syistä, miksi itse kukin oli tullut paikalle?

Lauantaiaamuna aloitimme strategiatyön ja tiivistimme verkostomme tarkoituksen yhteen lauseeseen: “Teemme vaikuttavia asioita yhdessä perustamalla puitteet aktiiviselle yhteistyölle Pohjois-Euroopassa tunnistamalla yhteisiä asioita, ja käyttämällä kokemuksiamme sekä resursseja niiden hoitamiseksi ja kehittämiseksi.”

Sen jälkeen mietimme hyviä johtamistapoja, joilla pääsemme tavoitteeseemme ja siihen liittyviä seuraavia toimenpiteitä. Tapaamisen työskentelytapa oli open space, eli osallistujat määrittelivät itse, mitä aiheita halusivat edistää. Ryhmissä keskusteltiin muun muassa Wikimanian ja muiden vastaavien tapahtumien järjestämisestä, gender gapista, sekä pienten kielialueiden Wikipedioista.

Lopuksi laadittiin toimintasuunnitelmat kahdeksasta aihealueesta. Nämä olivat:

  • Kuinka tehdä pohjoisten alueiden yhteistyötä?
  • Pohjoismaiset sukupuolten välistä tasa-arvoa ajavat asiat
  • Koulutusyhteistyö
  • GLAM-seuranta
  • Wikimedian PR-työ
  • Yhteistyö vähemmistökielten, kuten saamenkieli, tukemiseksi
  • Wikimedian sisarushankkeet ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä
  • Pohjoisten alueiden yhteistyön nimeäminen

Suunniteltavia yhteistyöaloja olivat esimerkiksi erilaiset kansainväliset kirjoituskilpailut ja messumateriaalien yhteistilaukset.

Naisiin liittyvillä kilpailuilla esimerkiksi Norjassa aktiivisten wikipedistien asennetta on jo muutettu: “Tehdään ensin artikkelit naisjalkapalloilijoista ja miehistä vasta heidän jälkeensä”, he saattavat nyt todeta.

Sunnuntaina tapaamisen lopuksi saimme iloksemme huomata, että perjantaina listaamistamme peloista mikään ei ollut toteutunut: saimme aikaan todellista vuoropuhelua ja myös konkreettisia suunnitelmia, ei ainoastaan hienoja korulauseita. Parasta tapahtumassa oli kokemusten vaihto, uudet ideat ja verkostot ja jäämme innolla odottamaan työskentelyn jatkumista pienemmissä ryhmissä. Tästä on myös hyvä jatkaa ensi vuoden tapaamiseen.

Tapahtuman järjestämistä tuki Wikimedia Foundation ja Ruotsin internetsäätiö tarjosi kokoustilat käyttöömme.

Kimberli Mäkäräinen:
Vähemmistökielistä

Pohjois-Euroopassa on useita vähemmistökieliä, joista vain muutamalla on Wikipedia. Suomen alueella Wikipedia on vain pohjoissaamella. Olisi tärkeää saada kaikille Pohjois-Euroopan vähemmistökielille ja alkuperäiskansojen kielille tasa-arvoisempaa kohtelua, mikä olikin yksi tapahtuman pääaiheista. Tähän kuuluisi paitsi kunkin vähemmistökielen Wikipedia, myös ajankohtaista ja puolueetonta tietoa vähemmistöjen kielistä ja kulttuureista muissakin Wikipedioissa. Haaveena olisi kirjoittaa näille kieliyhteisöille oppikirjoja omalla kielellä Wikimedia Foundationin eri projekteissa, kuten Wikiversityssä ja Wikibooksissa, sekä tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja järjestää MOOCeja, joissa voi oppia kääntämisen, terminologiaopin ja kielenhuollon perusteita omalla kielellä luomalla tai muokkaamalla artikkeleita Wikipediassa.

Ensi vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten juhlavuotta (IYIL2019) sekä järjestetään Wikimania maassa, jossa on oma alkuperäiskansa. Siksi päätettiin yrittää järjestää Wikimaniassa jotain teemavuoteen liittyvää. Tavoitteina on tehdä yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa ja nostaa heidän kieliään esille IYIL2019:n viiden alkuperäiskansojen kieliin liittyvän avainalan mukaisesti. Vielä toistaiseksi ei ole varmoja suunnitelmia siitä, mikä tämä toiminta voisi olla, koska suunnittelu on vielä alkuvaiheessa.  

Pidin tapahtumasta tosi paljon, koska sain tavata muita wikipedistejä ja kuulla, mikä on toiminut tai ei toiminut heillä. Näistä keskusteluista ja työpajoista sain paljon uusia ideoita ja lisäpontta jatkaa wikiprojekteissa. Toivoisin, että ensi tapahtumaan saisimme myös muiden vähemmistökielten ja alkuperäiskansojen kielten Wikipedioiden ja muiden wikiprojektien edustajia ja että saisimme lisää kirjoittajia pohjoissaamenkieliseen Wikipediaan.

Tukholman tapaamiseen liittyvää aineistoa:

raportin kirjoittivat tapaamiseen Suomesta osallistuneet yhdessä

Osallistujat Suomesta: Miku Malinen (vas.), Minna Turtiainen, Johanna Janhonen, Kimberli Mäkäräinen ja Heikki Kastemaa.

 

Loppukiri Wiki Loves Monuments -kilpailussa

Wiki Loves Monuments -kilpailuun ehtii osallistua vielä syyskuun ajan! Maailmanlaajuisesti kilpailuun on ladattu tähän mennessä yhteensä 165 113 kuvaa, ja Suomessa 1729 kuvaa 76 lataajalta. Viime vuonna kuvia oli 27.9. mennessä ladattu saman verran.

Kilpailu on tuonut myös aikaisemmin julkaisemattomia kuvia avoimeen käyttöön. Jälleenvalokuvaushaastetta varten on avattu historiallisten valokuvien kokoelmia Savonlinnasta, Punkaharjulta ja Raumalta. Kuvajulkistusten yhteydessä järjestettiin kuvaussafareita kesän ja syksyn kuluessa.

Satamalaituria juhannuksena, 1920 ja 1932 välisenä aikana, Public Domain, V. A. SihvonenSavonlinnan maakuntamuseo

Savonlinna

V. A. Sihvonen oli savonlinnalainen valokuvaaja, jonka koko suku toimi valokuvaajina 1800-luvun lopusta alkaen. Savonlinnan maakuntamuseo avasi laajasta tuotannosta Wikimedia Commonsiin ja Ajapaikin Savonlinna -kansioon n. 50 kuvan kokoelman Savonlinnan näkymiä.

Punkaharju

Nuutti Kanervan kokoama Punkaharju-postikorttien kokoelma julkistettiin avoimeksi Lustossa järjestetyn Punkaharju valokuvissa -seminaarin yhteydessä. Kuvat löytyvät Ajapaik-sovelluksen Punkaharju-kansiosta ja Wikimedia Commonsista. Kuvista löytyneiden tietojen avulla täydennettiin myös Punkaharjun paikkoja ja paikannimiä OpenStreetMap-kartassa.

Luston näyttelyn Anni Hemminkisen kuvat olivat esillä myös Hotelli Punkaharjun tornissa. Ikkunoiden takana kansallismaisema ukkosmyrskyssä. Kuva Susanna Ånäs CC BY 4.0.

Rauma

Raumalla valokuvaaja Jari Sorjonen opasti Rauman museon kokoelmien postikorteista muodostettua kuvausretkeä. Tälläkään kertaa ei selvitty ilman sadetta, mutta se ei pysäyttänyt innostunutta kuvausryhmää. Syntyneet kuvaparit on lisätty Ajapaikin Rauma-kansioon ja alkuperäiset Wikimedia Commonsiin.

Rauman kuvausretki käynnistymässä. Kuva Susanna Ånäs CC BY 4.0.

Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Rauman museo, Public Domain.

Vantaa

Syyskuussa Vantaan kaupunginmuseo järjesti Valokuvaa Vantaa -valokuvausretkiä ja Wiki Loves Monuments oli mukana Aviapoliksen retkellä. Lokakuussa Vantaan kaupunginmuseo järjestää kaksi Wikipedian muokkaustapahtumaa, jossa kuvia pääsee käyttämään. Tulevina vuosina kilpailuun tulee mukaan lisäksi myös lisää kuntien kaavalla suojelemia kulttuuriperintökohteita.

Vantaan kuvausretkellä kuvattiin uudempaa kulttuuriperintöympäristöä. Kuva Susanna Ånäs CC BY 4.0

Jälleenvalokuvauksen ihme: Kronotooppeja bongaamassa

Signe Brander, Kulosaari 1908, ja oma valokuvani 2018.

Kuvassa saarten välillä on valkokaiteinen puusilta, jossa on harmaita silta-arkkuja. Silta johtaa paikkaan, jonka ranta nousee jyrkästi, osittain puiden peittämillä kallioilla. Katson lahden toisella puolen Signe Branderin ottamaa valokuvaa Helsingin Kulosaaressa. Näen sillan ja erotan nousevalta rantatörmältä paikan, missä Brander otti toisen valokuvan. Sen taustalla näkyy Mustikkamaan ja Kulosaaren välisen Hopeasalmen takaa kaukana Sörnäisten rakennuksia ja savupiippuja paikalla, jossa nykyisin nousevat Kalasataman kerrostalot. Tunnen voimakasta vetoa mennä samalle paikalle, josta Signe Brander oli ottanut kuvan sata kymmenen vuotta sitten.

Kun menee samalle paikalle, jossa joku on seissyt aikaisemmin ottamassa valokuvaa, tuntee hyvin yksityisen kokemuksen. Jälleenvalokuvaamiseen liittyy ikään kuin salainen linkki tai liittolaissuhde alkuperäisen kuvan ja uuden kuvaajaan välillä. Minä kuulun yhteen jonkun tuntemattoman kuvaajan kanssa, meitä yhdistää paikan ja tilan samuus, sama kuvauskulma. Ikäänkuin ainoa asia, joka meitä kahta valokuvaajaa erottaa, on aika.

Neuvostoliittolainen kirjallisuudentutkija Mihail Bahtin kehitti kronotoopin käsitteen, jolla hän tarkoitti ”taiteellisesti haltuunotettujen ajallisten ja paikallisten suhteiden olennaista keskinäistä sidonnaisuutta”. Käsite juontuu sanoista kronos, aika ja topos, tila tai paikka. Kronotoopin voisi suomentaa sananmukaisesti aikapaikallisuudeksi.

Kirjallis-taiteellisessa kronotoopissa tilan ja ajan indikaattorit sulautuvat yhteen huolellisesti laaditussa, konkreettisessa kokonaisuudessa, kirjoitti Bahtin. ”Aika ikäänkuin tulee paksummaksi, se tulee lihaksi ja taiteellisesti näkyväksi; vastaavasti tila latautuu ja vastaa ajan, juonen ja historian liikkeisiin. Nämä akseleiden risteymän ja yhteensulautumisen indikaattorit luonnehtivat taiteellista kronotooppia.”

Mihail Bahtin etsi ajan ja paikan merkkejä romaaneista. Jälleenvalokuvauksessa kronotooppeja etsitään valokuvista. Virossa kehitettyyn Ajapaik applikaatioon ladataan vanhoja valokuvia, joiden kameran suunta voidaan merkitä kartalle. Vanha valokuva saadaan esille näyttöön läpinäkyvänä tasona, jonka avulla valokuvakuva samasta paikasta kohdennetaan.

Kun otamme vanhan valokuvan kuvaamasta paikasta uuden valokuvan, kuvaammeko silloin valokuvaa vai paikkaa? Jälleenkuvauksessa voi kyllä puhua kuvien mimeettisestä tarkkuudesta, näköisyydestä valokuvien välillä, mutta onko se jälleenkuvauksen tehtävä?

Valittelin kerran Ajapaik-järjestelmää kehittäneelle tallinnalaiselle Vahur Puikille, miten vaikea on saada täsmällistä ja tarkkaa kuvaa aikaisemmasta valokuvasta. Vetosin siihen, että esimerkiksi kameroiden linssit ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vahur vastasi, että ei kannata huolehtia linsseistä, kaikkein tärkein asia jälleenkuvauksessa on muutos.

Jälleenvalokuvaus on muutoksen kuvaamista ja tutkimista Muutos ajassa ja paikassa saadaan esiin rinnastamalla kuvia eli polarisaatiolla.

Jälleenvalokuvaaja huomaa nopeasti, että ajan mukana tullut muutos ympäristössä vaihtelee. Joskus muutos ympäristössä on ollut niin voimakas, että emme pysty löytämään mitään yhteistä vanhaan ja uuden välillä. Kronotooppi voi olla lähes olematon, se voi olla aivan minimaalinen vihje tai hiljainen viittaus aikaisempaan. Se voi olla valon suunta, taustan maiseman summittainen ääriviiva, topografinen henkäys tai aavistus ekotyypistä, pilkahdus lehtimassan takana. Tätä usein tulkinnallista ja ulkoisin mittauskeinoin esiin tulevaa paikkaa voisi sanoa jyrkäksi tai voimakkaaksi polarisaatioksi.

Toisen ääripään vastaavuutta voisi sanoa neutraaliksi polarisaatioksi, jos uusi ja vanha valokuvan kohde muistuttavat paljon toisiaan. Tietojen perusteella vanhasta rakennuksesta otettu kuva voi olla sata vuotta sitten otettu, mutta ihmeellisesti rakennus on säilynyt samanlaisena nykypäivään asti. Tällöin kronotooppi käsitteellistyy, se tulee oletuksenvaraiseksi ja abstraktiksi. Talossa on eletty useita sukupolvia ja maailma kuvaparin rajojen ulkopuolella on muuttunut valtavasti.

Tavallisesti vanhassa valokuvassa on riittävästi merkkejä, jotka sitovat sen nykyhetkeen ja saavat muutoksen käsitettäväksi. Tämä vaatii paljon tarkkavaisuutta. Jälleenkuvauksessa kronotooppeja voi  jäljittää vertaamalla vanhaa valokuvaa  paikan näkymään vain menemällä paikalle. Bahtinin mukaan kronotooppi on sekä kognitiivinen käsite, että kielen kertova ominaisuus. Vastaavasti voisi sanoa, että valokuvan kronotooppi on sekä tietoa paikasta, että valokuvan narraatio, tarina jonka kuva kertoo.

Heikki Kastemaa

Eino Heinosen valokuva Eugen Schaumanin puistosta vuonna 1950, taustalla Kulosaaren kappeli.

Oma valokuvani syyskuussa 2018.