Khandoban temppeli, kansainvälisen kilpailun voittajakuva. Kuvaaja: PKharote (CC BY-SA 4.0)

Wiki Loves Monuments -kilpailun kansainvälinen osio on saatu päätökseen. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 54 maata ja aluetta, joiden kansallisten kilpailujen kymmenen parasta jatkoivat kansainväliseen kilpaan.

Kansainvälisen kilpailun tuomaristo arvioi kuvia kolmen pääseikan kannalta. Nämä kriteerit olivat tekninen laatu, omaperäisyys sekä hyödyllisyys Wikipedian kannalta.

Kansallisten kilpailujen voittajista 489 kuvaa jatkoivat kansainväliseen tuomarointiin. Tuomarit arvioivat kuvat 1–5 tähden asteikolla paremmuusjärjestykseen, jolloin kuvista saatiin pienempi valikoima. Tässä vaiheessa tuomarit pääsivät myös keskustelemaan kuvista, joita oli mahdollista myös poistaa jos tuomarit kokivat että ne eivät olleet top 20 -sijoituksen arvoisia.

Lopuksi tuomarit tekivät oman top 20 -listauksensa. Tässä listassa paras kuva sai 20 pistettä, toiseksi paras 19 pistettä ja niin edelleen. Kuvien lopulliset yhteenlasketut pistemäärät asettivat ne paremmuusjärjestykseen – ja näin saatiin WLM 2017 voittajat! [1]

Jurmon kylä ulkosaaristossa. Kuvaaja: Sampo Kiviniemi (CC BY-SA 4.0)

Suomi ei ensimmäisellä osallistumiskerrallaan päässyt parhaiden joukkoon, vaikka Suomen voittajat olivatkin upeita. Kansainvälisen kilpailun voittajat ilmoitettiin ripotellen pitkin päivää kilpailun Instagrammissa ja Twitterissä, ja lopulliset 15 parasta on julkaistu mm. kilpailun nettisivuilla.

Kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan yli 245 000 kuvaa ja yli 10 000 kuvaajaa. Onnittelut voittajille, niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin!

Paviljonki luolassa Thaimaassa. Kuvaaja: BerryJ (CC BY-SA 4.0)

Baitul Mukarramin moskeija Dhakassa. Kuvaaja: Azim Khan Ronnie (CC BY-SA 4.0)

Lue lisää:

• ‘Monumental’ winners from the world’s largest photo contest showcase history and heritage – blog.wikimedia.org
• wikilovesmonuments.org – kilpailun viralliset nettisivut
• Galleria suomalaisista Wiki Loves Monuments -valokuvista

Käyttäjänimi Hkoala kirjoitti artikkelin Kurjenrahkan kansallispuistosta unkarinkieliseen Wikipediaan.

Kun Wikipedian Suomi 100 International Challenge alkoi 1. marraskuuta keskiyöllä Suomen aikaa, kului vain tunti kun ensimmäinen kilpailija tallensi työnsä tuloksia. Chilessä asuva käyttäjä paransi espanjankielistä Elias Lönnrotista kertovaa artikkelia. Aamulla talletettiin uusi artikkeli Bengtskärin majakasta ranskaksi.

Maanantaihin 13. marraskuuta mennessä kilpailussa oli luotu 123 uutta artikkelia, 87 919 sanaa, 358 kuvaa ja 1 269 lähdeviitettä. Ahkerimmat osallistujat ovat olleet ranskan, unkarin ja venäjänkielisistä wikeistä, mutta osallistujia on myös muun muassa seuraavien kielten Wikipedioihin: azeri (az), burjatia (bxr), kiina (zh), japani (ja), livvinkarjala (olo), baski (eu) ja ersänkieli (myv) ja oksitaani (oc).

Kansainvälinen haastekisa pyörii Wikipediassa marraskuun ajan. Sen lähtökohta on lista sadasta Suomea käsittelevästä aiheesta. Näistä aiheista kertovia artikkeleita kirjoitetaan erikielisiin Wikipedioihin, ja artikkeleita parannetaan lisäämällä niihin kuvia ja lähdeviitteitä. Kirjoittajat saavat pisteitä työpanoksensa perusteella, eniten pisteitä keränneet palkitaan.

Ajatus kilpailun järjestämiseen tuli suomenkielisen Wikipedian muokkaajilta. Alkuperäinen luettelo on suomeksi, ja siihen pääsi mukaan artikkeleita jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen laatuarvioinnin. Niistä 25 artikkelia on saanut ”suositeltu artikkeli” -tähden, joten niiden katsotaan kuuluvan Wikipedian parhaimmistoon. Kilpailun alkaessa jokaisesta aiheesta oli myös ainakin lyhyt englanninkielinen versio.

Kirjoittajat voivat joko kääntää artikkeleita suomesta tai englannista, tai kirjoittaa kokonaan uutta tekstiä, mahdollisesti hyödyntäen muihin kieliversioihin linkitettyä lähdekirjallisuutta.

Aiheiden valinnassa suomenkielisen artikkelin laatu ja kokoelman monipuolisuus ovat olleet tärkeimmät periaatteet. Henkilöartikkelit ulottuvat Mikael Agricolasta tennispelaaja Jarkko Niemiseen. Matkailijaa voisivat kiinnostaa kaupunkiartikkelit, kansallispuistot tai Mannerheimin ratsastajapatsas. Suomeen muuttanut taas saattaisi haluta tarjota sukulaisilleen näiden äidinkielellä tietoa Suomen koululaitoksesta, saunasta ja Marimekosta. Aiheita on myös luonnosta, historiasta ja urheilusta.

Jokainen voi siis osallistua omalla tai osaamallaan kielellä – myös suomeksi – kilpailuun marraskuun loppuun mennessä. Tervetuloa kisaamaan!

Turun Tuomiokirkon alue. (Kuvaaja: Zache, Lisenssi: Creative Commons BY-SA)

Suomen ensimmäinen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu on nyt päättynyt ja seuraavaksi tiedossa on kuvien arviointi.

Kilpailu oli käynnissä koko syyskuun ajan, ja Wikimedia Commonsiin lisättiin tänä aikana Suomesta yli 2000 kuvaa. Yhteensä kuvia ladattiin 2300, mutta näistä 100-200 oli järjestäjien ottamia kuvia, jotka eivät osallistu kilpailuun. Osallistujia puolestaan oli 90 ja näistä yli puolet oli sellaisia, jotka olivat luoneet tunnuksen kilpailun aikana.

Iloksemme voimme todeta, että kilpailuun ladattujen kuvien määrä on kansainvälisilläkin mittareilla erittäin hyvä, ylittäen odotuksemme. Myös kuvien laatu näyttää hyvältä! Kansainvälisissä tilastoissa pääsimme sijalle 19 yhteensä 52 osallistuneesta maasta, eli selvästi keskiarvon paremmalle puolelle.

Viisihenkinen tuomaristomme arvioi seuraavaksi kuvat. Kansallisen kilpailun voittajakuvat julkistetaan 31.10. Ja ne pääsevät mukaan kansainväliseen kilpaan. Odotamme jännityksellä millaiset kuvat lähtevät edustamaan Suomea maailmalle!

Tahdomme kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita arvokkaasta panoksesta. Toivomme, että jatkatte tulevaisuudessakin Wikimedian parissa. Nyt joudumme kaikki jännittämään voittajia, mutta jokainen Suomen mittaamattoman hienoa kulttuuriperintöä tallentanut on meidän silmissämme voittajia!

Kaksi wikipedistiä ratkaisi Helsingin Jätkäsaaren Huutokonttorin talon päädyssä olevan reliefin alkuperätiedot. Tekijä on kuvanveistäjä Eino Räsänen ja teos nimeltä Satama on valmistunut vuonna 1959.

Tiedon lähteille yritettiin päästä viime kesästä asti ilman tuloksia. Läpimurto tapahtui syyskuussa ja sen tekivät suomenkielisen Wikipedian käyttäjänimimerkit Risukarhi ja Htm. Selvitys ja keskustelu aiheesta käytiin Wikipedian Kahvihuoneessa

On harvinaista ja erikoista, että julkisesti esillä olevan taideteoksen alkuperätietoja ei ole saatavilla. Miten tietojen lähteille päästiin?

Koska mitään tietoa ei ollut saatavilla, teoksen alkuperää yritettiin aluksi haarukoida ikonografisin menetelmin. Itse päättelin syntyajaksi sotien jälkeistä aikaa. Esitettiin myös ehdotuksia attribuointiin, eli siihen, kuka tekijä voisi olla. Tuotiin esille myös menetelmällisiä ideoita siihen, miten tiedon lähteille voisi päästä.

Nämä olivat kuitenkin vain arvailuja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Olisi ollut liian työlästä esimerkiksi kahlata kaikki sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1945-1965.

Käyttäjä Risukarhi arveli löytävänsä tekijän nimen itse teoksesta ja kävi paikalla katsomassa reliefiä. Hän kertoo havainneensa: ”Vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen” Hän huomasi myös, että ”Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9.” Kun tekijän kaivertama nimi ei näkynyt aikaisemmin teoksesta otetusta kuvasta, käyttäjä Htm kuvasi teoksen kohdan kameran tarkemmalla optiikalla ja resoluutiolla.

Omiin havaintoihin, päätelmiin tai olettamuksiin perustuva tieto on niin sanottua primaaritietoa, eikä se sellaisenaan sovellu tietosanakirjan lähteiksi. Taideteoksissa ja muistomerkeissä on kuitenkin toisinaan vihjeitä ja vinkkejä, joiden avulla voidaan päästä Wikipedian hyväksymille ”oikeille” tietolähteille, eli tarkistettaviin toissijaisiin lähteisiin.

Tekijän nimen ja valmistumisvuoden vahvistuttua alkoi tietojen etsiminen taiteilijasta julkaistujen tietojen kautta. Reliefiä ei mainita Eino Räsäsen julkaistuissa ansioluetteloissa, mutta niistä löytyi tieto siitä, että hän oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän kuvanveistokilpailun vuonna 1958. Lisäksi Risukarhi huomasi, että Suomen taiteen vuosikirjassa 1958-1959 oli maininta siitä, että Helsingissä oli paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama.

Kummastusta herätti, että tietojen mukaan reliefi olisi paljastettu ”satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla”. Selvitettäväksi jäi, miksi ja milloin reliefi olisi siirtynyt Katajanokalta Jätkäsaaren Huutokonttorin päätyyn. Ilmeisesti tästä teoksen siirrosta johtuu se, että teosta ei mainita Helsingin taidemuseon HAMin julkisten teosten luettelossa, vaikka tietojen mukaan teos olisi alun perin kaupungin järjestämän veistoskilpailun voittaja.

Huutokonttorin reliefi on äärimmäinen esimerkki siitä, miten puuttellisia julkisen taiteen provenienssitieto, eli luotettaviin lähdeaineistoihin perustuvat perusfaktat taideteoksen alkuperästä ja omistajuudesta saattavat toisinaan olla. Eino Räsäsen Satama-teoksen tietojen selville saamiseksi tehtiin melkoinen salapoliisityö. Kunnia ja kiitos kuuluu vaivan nähneille wikipedistelle ja muille tosiasioita selvittäneille.

Kesän ja syksyn aikana on edennyt projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit yhtenäiseen ja kattavaan luetteloon Wikipediaan. Luettelointi on alkanut jo 43 kaupungin tai kunnan teoksista.

Jokainen on tervetullut antamaan panoksensa laatimalla luetteloita, etsimällä tietoja tai valokuvaamalla kohteita. Kaikki julkiset teokset ja muistomerkit eivät ole yhtä visaisia kuin Huutokonttorin reliefi.

Heikki Kastemaa

Kuljettaessa Helsingin Jätkäsaareen Mechelininkadulta tullaan ensin kadulle nimeltä Jätkäsaarenlaituri ja sitten katu muuttuu Tyynenmerenkaduksi. Oikealle johtaa Välimerenkatu. Risteyksessä on Jätkäsaaren uusien kerrostalojen lomaan jäänyt matalahko tiilirakennus, jota sanotaan Huutokonttoriksi.

Rakennuksen paikalle kerääntyivät 1900-luvun alusta alkaen niin sanotut satamajätkät eli vähän arvostetut, raskasta lastaustyötä tehneet miehet. Satamajätkät tekivät kuitenkin tärkeää työtä, kun he sananmukaisesti kantoivat harteillaan muun muassa Suomen ulkomaanvientiä ja -teollisuutta purkamalla ja lastaamalla laivoja. Työ tehtiin käsin ja miehet huudettiin laivalastien purkutöihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Huutokonttori toimi myös Jätkäsaaren sataman sosiaalitilana. Nykyisin suojellussa rakennuksessa on kahvila-ravintola sekä Jätkäsaaren kirjasto. Kaksikerroksinen talo valmistui vuonna 1937 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja kolmikerroksinen laajennusosa vuonna 1955.

Kuka tietää, kuka teki tämän reliefin, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut?

Huutokonttorin talon päädyssä on pronssireliefi, joka kuvaa satamajätkiä ja elämää Jätkäsaaressa sen satama-aikoina. Taustalla on kaksi naista joista toinen kantaa olallaan, toinen käsillään raskaita esineitä. Keskellä on kolme kumartunutta miestä, joista kaksi kantaa selässään säkkejä, yksi on nostamassa ilmeisesti laivan kiinnitykseen käytettävää ketjua. Oikeassa ja vasemmassa alareunassa on astioita ja muita esineitä, taustalla on neljä laivaa ja majakka.

Reliefi on melko kookas, yli kaksi metriä leveä ja pari metriä korkea. Ihmishahmot ja esineet on tehty huolellisesti, tyylitellen. Arvelen työn valmistuneen 1950-luvulla, koska se kuvastaa sitä selviytymisen halua ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka oli tavallista Suomen jälleenrakennuskauden aikoihin tehdyssä julkisessa taiteessa.

Kävin kuvaamassa reliefin Wikipediaan kesäkuussa, mutta Jätkäsaaren kirjastossa ei tiedetty mitään reliefistä. Kysyin kirjastonhoitajalta -palvelusta (vastaukset tässä) mutta useista paikoista kyseltyään kirjastonhoitajakaan ei päässyt selville asiasta. Monet Facebook-kaverini ovat arvelleet, mihin aikaan tai kenelle tekijälle Jätkäsaaren reliefi saattaisi kuulua. Kun teoksen valmistumis- tai paljastusvuotta ei tiedetä, on vaikea tavoittaa niitä arkistolähteistä käsin.

Kukaan ei siis ole pystynyt tähän asti selvittämään Jätkäsaaren Huutokonttorin reliefin mysteeriä. Jotta tästä teoksesta otettu valokuva ja reliefin tiedot voitaisiin liittää Wikipedian luetteloon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, tarvitaan tietoa ”mustaa valkoisella” eli julkistettu, jokaisen tarkistettavissa oleva lähde siitä, kuka tämän pronssiteliefin on tehnyt, mikä sen nimi on ja minä vuonna se on paljastettu.

Jos tiedät jotain tästä asiasta, vastaa vaikka sähköpostitse Wikimedia Suomen sähköpostiin info at wikimedia.fi

Heikki Kastemaa

Ahlaisten kirkonkylä vuonna 2016, Kuvaaja: Jorma Lindqvist, Lisenssi: CC by-sa 4.0

Ensimmäinen viikko Wiki Loves Monuments -kilpailua on takana. Nyt on siten sopiva aika kirjoittaa toteutuksesta sekä miten tehdyt asiat ovat ensimmäisen viikon aikana toimineet. Tärkein aluksi mainittava asia on se, että kuvia on tähän mennessä saatu yli 300, ne ovat upeita ja kilpailuun voit osallistua tästä linkistä.

Wiki Loves Monuments on siis valokuvauskilpailu, jonka ideana on koota vapaasti käytettäviä valokuvia yhteiseen kuvapankkiin siten, että tarjotaan helppo ja houkutteleva väylä niiden tallentamiseen. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli asiasta. Kuvaajalle näkymättömämpi puoli on se, että kilpailussa pyritään kirjaamaan kuvien yhteyteen myös täsmällisesti tieto siitä mitä kuvassa on.

Tämä tapahtuu Wiki Loves -kilpailuissa siten, että kuva tallennetaan valitsemalla kuvattu kohde listalta tai kartalta. Tehdyn valinnan perusteella kuvien yhteyteen tallennetaan kuvattavan asian tunniste sekä muita tietoja. Tunnisteet joita käytämme tässä kuvien sitomiseen kohteisiinsa ovat Wikidata, RKY ja muinaisjäännösrekisteri -tunnisteet.

Seuraavaksi siitä miten tämän toteutimme.

Wikidata ja SPARQL

Käytännössä koko systeemi toimii tavalla tai toisella Wikidatan päällä johon olemme tallentaneet tiedot kuvattavista kohteista. Tämän jälkeen loimme Wikipediaan luettelot kuvattavista kohteista siten, että listasimme SPARQL-kyselykielellä ne kohteet, joilla on joko RKY- tai muinaisjäännösrekisteritunniste TAI ne ovat tunnisteen sisältävien Wikidata-kohteiden osia.

Tallennetut tiedot ovat tämänkaltaisia:

• Ahlaisten kirkonkylä (Wikidata id: Q23870383)

Wikidatasta kohteet haetaan seuraavankaltaisella SPARQL-kyselyllä:

 #Wiki Loves Monuments Finland
 SELECT ?item ?itemLabel ?rkyid ?mjid ?coord ?image
 WHERE
 {
 { ?item wdt:P361 ?rky . ?rky wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4106 ?mjid. }
 UNION
 { ?item wdt:P361 ?mj . ?mj wdt:P4106 ?mjid . }
 OPTIONAL { ?item wdt:P625 ?coord }
 OPTIONAL { ?item wdt:P18 ?image }
 SERVICE wikibase:label { bd:serviceParam wikibase:language "fi". }
 }

Voit kokeilla kyselyä linkistä https://tinyurl.com/wlm-fi-sparql1

Linkistä avautuvalla sivulla kysely ajetaan klikkaamalla vasemman alakulman “play”-kolmiota. Tuloksen tultua kolmion alapuolella olevasta hampurilaismenusta voi valita miten tulokset näytetään. Tulostusmuodoista myös “map” ja “image grid” ovat tälle haulle käyttökelpoisia.

Wikipedian luettelot

Wikipedian luetteloihin tiedot siirtyvät siten, että ListeriaBot tallentaa luettelot Wikipediaan kerran tai kaksi päivässä. Wikipedian kannalta luettelo on siis samanlaista wikikoodia kuin mitä ihmiset kirjoittavat eikä luettelo päivity dynaamisesti kuin pieneltä osin.

Tässä on esimerkki luettelosta. Sivun wikikoodista näkee koko SPARQL-kyselyn. Esimerkissä käytetyn rivi-mallineen tulostuksen toteuttaa tämä moduuli.

Mobiilikartta

Karttakäyttöliittymässä kohteet hakevan SPARQL-kyselyn näkee  kun valitsee kartan oikeassa yläkulmassa olevasta hampurilaismenusta kohdan SPARQL-suodatin. Kartta saa sen kartalle johtavan linkin mukana.

Luetteloiden lisäksi meillä on käytössä erillinen Wikishootme-sivusta muokattu mobiilikartta. Teknisesti tämä on Leaflet-karttakirjastoa ja OpenStreetMap-karttaa käyttävä karttasivu. Kartalla näkyvät kohteet haetaan tällä SPARQL-kyselyllä.

Commons-tallennus

Sekä Wikipedian luettelot, että mobiilikartta tallentavat kuvan siten, että ne avaavat Wikimedia Commonsin  tallennuskampanjan sopivilla url-parametreilla. Välitettävät parametrit ovat käytetty kampanja, kuvausteksti, koordinaatit, Wikidata-tunniste ja Commonsin luokat. Tallennuksen jälkeen Wikidata-tunnistetta käytetään siihen, että sen avulla haetaan kuvan tietoihin RKY- tai muinaisjäännösrekisteritunnisteet.

Mikä ei mennyt kuin Strömsössä?

Koska teemme tätä ensimmäistä kertaa, niin vastaan tuli luonnollisesti myös odottamattomia asioita.

Yksi sellainen oli, että vaikka Wikipedian moduulien avulla on mahdollista hakea asioita dynaamisesti, niin joko luetteloiden koko kasvoi yli mediawikin kokorajoituksen tai sitten sen päivittämiseen kului järjestelmältä liikaa aikaa. Kummassakin tapauksessa mediawiki jätti osan sivusta näyttämättä.

Tämän seurauksena väliaikaisratkaisuna tallensimme mahdollisimman suuren osan sisällöstä valmiiksi muotoiltuna ja jouduimme yksinkertaistamaan karttoja tai Helsingin tapauksessa jättämällä karttojen tilalle pelkät linkit.

Toinen seikka mihin emme olleet varautuneet oli se, että tiedon lisääminen Wikidataan ei pelkästään riitä vaan jos kohteiden rajoihin halutaan viitata kartalla, niin myös OpenStreetMap:ssa pitää olla tieto viitatun kohteen Wikidata-tunnisteesta. (Esimerkki: Seminaarinmäen rakennukset -kartta ja rakennus OpenStreetMap:ssa)

Suurimmassa osassa kuvauskohteista tällä ei ollut väliä, mutta OpenStreetMapissa olevia tunnisteita oltaisiin tarvittu silloin kun oltaisiin haluttu näyttää kuvauskohteena olevia teitä ja jokia. Siten näiden tunnisteiden kirjaaminen OSM-kartalle on vielä edessä.

Linkkejä

• Wikipedia Weekly -podcast #125 aiheena Wiki Loves Monuments. Keskustelemassa jaksossa on eri maiden järjestäjiä.

Maailman suurin valokuvauskilpailu on alkanut, Suomessa nyt ensimmäistä kertaa! Kilpailun tarkoituksena on täydentää Wikipediaa ja samalla tallentaa Suomen – ja maailman – maailmanperintökohteita vapaaseen tietokantaan.

Wikimedia Suomi järjestää kilpailun yhteistyössä Museoviraston kautta, jonka kautta olemme saaneet myös kirjapalkintoja voittajille. Suunnittelemme myös palkintojenjakotilaisuutta varsin hienoissa puitteissa, joten pysy kuulolla ;).

Nyt vaan kuvaamaan!

Lopuksi vielä linkkejä:

Tiedote kansainvälisillä sivuilla, sisältää mm. lisää mielenkiintoista tietoa.

Projektisivulla on maakuntakohtaiset listat, joten voit tutkia mitä kaikkea vaikka omasta lähiympäristöstäsi löytyy.

Kaikki Suomen kilpailun kuvat löytyvät täältä.

Museoviraston julkaisema tiedote.

Kilpailun nettisivut

Wikiprojektin sivu

Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde. © Kuva: Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0.