Yhteisö nimeltä Wikimedia Northern Europe perustettiin Tukholmassa viikonloppuna 5.-7.10.2018. Mukana oli henkilöitä seuraavista Wikimedia-jaostoista (Chapter) Ruotsi, Norja, Tanska, Viro ja Suomi. Mukana oli myös henkilöitä käyttäjäryhmistä (User Groups) Islanti ja Latvia. Liettuasta, jossa on liettuankielinen Wikipedia, ei ollut mukana ketään.

Järjestelyistä ja tapahtuman avustuksen hakemisesta vastasi tällä kertaa Wikimedia Sverige. Tulevaisuudessa suunniteltiin liittouman vuosittaista yhteistapaamista. Esimerkiksi Helsingin Maria 01, jossa Wikimedia Suomi vuokraa pöytätoimistoa, voisi olla mainio kokoontumispaikka tällaiselle konferenssille.

Wikimedioiden yhteistyö maailmalla

Maailman Wikimedia-organisaatiot ovat luoneet erilaisia alueellisia yhteistyöelimiä. Näitä ovat seuraavat:

* CEE-Spring on Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedia-liikkeen yhteistyöelin. Se on järjestänyt CEE-tapaamisia vuodesta 2011.
* Eri puolilla Afrikkaa on järjestetty vuosittain Wiki Indaba vuodesta 2014 alkaen.
* Pohjois-Amerikan WikiConference vuodesta 2016.
* WikiArabia 2015 alkaen.
* Wikimedia Iberocoop on Ibero-Amerikkalaisten Wikimedioiden liittouma.
* ESEAP, eli Itä- ja Koillisaasian sekä Tyynenmeren alueen Wikimedioiden konferenssi.

Wikimedia Northern Europen taustalla on maailman Wikimedia-liikkeen uudelleenorganisoituminen. Vuosittaiset Wikimedia Conferencet, joita on pidetty WMDeutschlandin toimesta Berliinissä, tullaan rajaamaan osallistuja- ja aihepiiriltään aiempaa pienemmiksi. Ne tulevat käsittelemään globaalin liikkeen strategiaprosessia ja hallintoa yleisemmin. Tämä Wikimedian Foundationin tukema vuosittainen tapahtuma tullaan järjestämään seuraavan kerran 29.-31. maaliskuuta 2019 Berliinissä ja sen otsikko tulee olemaan Wikimedia Summit.

Vuosittaiset Wikimaniat on suunnattu laajalle wikipedisti- ja wikimedistijoukolle ja seuraava järjestetään Tukholmassa 14.-18. elokuuta 2019.

Globaalin Wikimedia-liikkeen pohjoista liittoumaa synnytettiin pitkään. Tukholmassa näytettiin painettua esitettä, jossa oli mainittu Wikimedia Nordicin nimellä Ruotsin, Norjan ja Tanskan Wikimediat. Se lienee ajalta ennen kuin Wikimedia Suomea oli perustettu, eli vuotta 2009.

Liittoumaa suunnittelevia palavereja on pidetty ainakin Wikimedia Conferenssien ja Wikimanioiden yhteydessä. Aikaisemmin yhteisöä suunniteltiin otsikolla Wikimedia Nordic, jossa olisivat olleet mukana Pohjoismaat. Mutta sitten mukaan tulivat myös Baltian maat, ja nimikin muuttui: Wikimedia Northern Europe.

Yhteisö ei pystynyt vielä viikonloppuna ratkaisemaan, mitä lyhennettä se käyttää itsestään, sillä huomattiin että aikaisemmin käytetty WMNE on varattu Nepalin Wikimedialle.

Mitä Tukholmassa puhuttiin ja päätettiin?

Wikimedia Sverige oli kutsunut Ulrika Eklundin fasilitoimaan tilaisuutta. Perjantai-iltana tutustuimme toisiimme ja kerroimme syistä, miksi itse kukin oli tullut paikalle?

Lauantaiaamuna aloitimme strategiatyön ja tiivistimme verkostomme tarkoituksen yhteen lauseeseen: “Teemme vaikuttavia asioita yhdessä perustamalla puitteet aktiiviselle yhteistyölle Pohjois-Euroopassa tunnistamalla yhteisiä asioita, ja käyttämällä kokemuksiamme sekä resursseja niiden hoitamiseksi ja kehittämiseksi.”

Sen jälkeen mietimme hyviä johtamistapoja, joilla pääsemme tavoitteeseemme ja siihen liittyviä seuraavia toimenpiteitä. Tapaamisen työskentelytapa oli open space, eli osallistujat määrittelivät itse, mitä aiheita halusivat edistää. Ryhmissä keskusteltiin muun muassa Wikimanian ja muiden vastaavien tapahtumien järjestämisestä, gender gapista, sekä pienten kielialueiden Wikipedioista.

Lopuksi laadittiin toimintasuunnitelmat kahdeksasta aihealueesta. Nämä olivat:

• Kuinka tehdä pohjoisten alueiden yhteistyötä?
• Pohjoismaiset sukupuolten välistä tasa-arvoa ajavat asiat
• Koulutusyhteistyö
• GLAM-seuranta
• Wikimedian PR-työ
• Yhteistyö vähemmistökielten, kuten saamenkieli, tukemiseksi
• Wikimedian sisarushankkeet ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä
• Pohjoisten alueiden yhteistyön nimeäminen

Suunniteltavia yhteistyöaloja olivat esimerkiksi erilaiset kansainväliset kirjoituskilpailut ja messumateriaalien yhteistilaukset.

Naisiin liittyvillä kilpailuilla esimerkiksi Norjassa aktiivisten wikipedistien asennetta on jo muutettu: “Tehdään ensin artikkelit naisjalkapalloilijoista ja miehistä vasta heidän jälkeensä”, he saattavat nyt todeta.

Sunnuntaina tapaamisen lopuksi saimme iloksemme huomata, että perjantaina listaamistamme peloista mikään ei ollut toteutunut: saimme aikaan todellista vuoropuhelua ja myös konkreettisia suunnitelmia, ei ainoastaan hienoja korulauseita. Parasta tapahtumassa oli kokemusten vaihto, uudet ideat ja verkostot ja jäämme innolla odottamaan työskentelyn jatkumista pienemmissä ryhmissä. Tästä on myös hyvä jatkaa ensi vuoden tapaamiseen.

Tapahtuman järjestämistä tuki Wikimedia Foundation ja Ruotsin internetsäätiö tarjosi kokoustilat käyttöömme.

Kimberli Mäkäräinen:
Vähemmistökielistä

Pohjois-Euroopassa on useita vähemmistökieliä, joista vain muutamalla on Wikipedia. Suomen alueella Wikipedia on vain pohjoissaamella. Olisi tärkeää saada kaikille Pohjois-Euroopan vähemmistökielille ja alkuperäiskansojen kielille tasa-arvoisempaa kohtelua, mikä olikin yksi tapahtuman pääaiheista. Tähän kuuluisi paitsi kunkin vähemmistökielen Wikipedia, myös ajankohtaista ja puolueetonta tietoa vähemmistöjen kielistä ja kulttuureista muissakin Wikipedioissa. Haaveena olisi kirjoittaa näille kieliyhteisöille oppikirjoja omalla kielellä Wikimedia Foundationin eri projekteissa, kuten Wikiversityssä ja Wikibooksissa, sekä tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja järjestää MOOCeja, joissa voi oppia kääntämisen, terminologiaopin ja kielenhuollon perusteita omalla kielellä luomalla tai muokkaamalla artikkeleita Wikipediassa.

Ensi vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten juhlavuotta (IYIL2019) sekä järjestetään Wikimania maassa, jossa on oma alkuperäiskansa. Siksi päätettiin yrittää järjestää Wikimaniassa jotain teemavuoteen liittyvää. Tavoitteina on tehdä yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa ja nostaa heidän kieliään esille IYIL2019:n viiden alkuperäiskansojen kieliin liittyvän avainalan mukaisesti. Vielä toistaiseksi ei ole varmoja suunnitelmia siitä, mikä tämä toiminta voisi olla, koska suunnittelu on vielä alkuvaiheessa.  

Pidin tapahtumasta tosi paljon, koska sain tavata muita wikipedistejä ja kuulla, mikä on toiminut tai ei toiminut heillä. Näistä keskusteluista ja työpajoista sain paljon uusia ideoita ja lisäpontta jatkaa wikiprojekteissa. Toivoisin, että ensi tapahtumaan saisimme myös muiden vähemmistökielten ja alkuperäiskansojen kielten Wikipedioiden ja muiden wikiprojektien edustajia ja että saisimme lisää kirjoittajia pohjoissaamenkieliseen Wikipediaan.

Tukholman tapaamiseen liittyvää aineistoa:

• Wikimedia Northern Europen metasivut
• Tukholman tapaamisen sivu
• Johanna Janhonen, Naiset ensin, myös Wikipediaan, Suur-Jyväskylän lehti, 10.10.2018, sivu 10

raportin kirjoittivat tapaamiseen Suomesta osallistuneet yhdessä

 

Wiki Loves Monuments -kilpailuun ehtii osallistua vielä syyskuun ajan! Maailmanlaajuisesti kilpailuun on ladattu tähän mennessä yhteensä 165 113 kuvaa, ja Suomessa 1729 kuvaa 76 lataajalta. Viime vuonna kuvia oli 27.9. mennessä ladattu saman verran.

Kilpailu on tuonut myös aikaisemmin julkaisemattomia kuvia avoimeen käyttöön. Jälleenvalokuvaushaastetta varten on avattu historiallisten valokuvien kokoelmia Savonlinnasta, Punkaharjulta ja Raumalta. Kuvajulkistusten yhteydessä järjestettiin kuvaussafareita kesän ja syksyn kuluessa.

Savonlinna

V. A. Sihvonen oli savonlinnalainen valokuvaaja, jonka koko suku toimi valokuvaajina 1800-luvun lopusta alkaen. Savonlinnan maakuntamuseo avasi laajasta tuotannosta Wikimedia Commonsiin ja Ajapaikin Savonlinna -kansioon n. 50 kuvan kokoelman Savonlinnan näkymiä.

Punkaharju

Nuutti Kanervan kokoama Punkaharju-postikorttien kokoelma julkistettiin avoimeksi Lustossa järjestetyn Punkaharju valokuvissa -seminaarin yhteydessä. Kuvat löytyvät Ajapaik-sovelluksen Punkaharju-kansiosta ja Wikimedia Commonsista. Kuvista löytyneiden tietojen avulla täydennettiin myös Punkaharjun paikkoja ja paikannimiä OpenStreetMap-kartassa.

Rauma

Raumalla valokuvaaja Jari Sorjonen opasti Rauman museon kokoelmien postikorteista muodostettua kuvausretkeä. Tälläkään kertaa ei selvitty ilman sadetta, mutta se ei pysäyttänyt innostunutta kuvausryhmää. Syntyneet kuvaparit on lisätty Ajapaikin Rauma-kansioon ja alkuperäiset Wikimedia Commonsiin.

Vantaa

Syyskuussa Vantaan kaupunginmuseo järjesti Valokuvaa Vantaa -valokuvausretkiä ja Wiki Loves Monuments oli mukana Aviapoliksen retkellä. Lokakuussa Vantaan kaupunginmuseo järjestää kaksi Wikipedian muokkaustapahtumaa, jossa kuvia pääsee käyttämään. Tulevina vuosina kilpailuun tulee mukaan lisäksi myös lisää kuntien kaavalla suojelemia kulttuuriperintökohteita.

Kuvassa saarten välillä on valkokaiteinen puusilta, jossa on harmaita silta-arkkuja. Silta johtaa paikkaan, jonka ranta nousee jyrkästi, osittain puiden peittämillä kallioilla. Katson lahden toisella puolen Signe Branderin ottamaa valokuvaa Helsingin Kulosaaressa. Näen sillan ja erotan nousevalta rantatörmältä paikan, missä Brander otti toisen valokuvan. Sen taustalla näkyy Mustikkamaan ja Kulosaaren välisen Hopeasalmen takaa kaukana Sörnäisten rakennuksia ja savupiippuja paikalla, jossa nykyisin nousevat Kalasataman kerrostalot. Tunnen voimakasta vetoa mennä samalle paikalle, josta Signe Brander oli ottanut kuvan sata kymmenen vuotta sitten.

Kun menee samalle paikalle, jossa joku on seissyt aikaisemmin ottamassa valokuvaa, tuntee hyvin yksityisen kokemuksen. Jälleenvalokuvaamiseen liittyy ikään kuin salainen linkki tai liittolaissuhde alkuperäisen kuvan ja uuden kuvaajaan välillä. Minä kuulun yhteen jonkun tuntemattoman kuvaajan kanssa, meitä yhdistää paikan ja tilan samuus, sama kuvauskulma. Ikäänkuin ainoa asia, joka meitä kahta valokuvaajaa erottaa, on aika.

Neuvostoliittolainen kirjallisuudentutkija Mihail Bahtin kehitti kronotoopin käsitteen, jolla hän tarkoitti ”taiteellisesti haltuunotettujen ajallisten ja paikallisten suhteiden olennaista keskinäistä sidonnaisuutta”. Käsite juontuu sanoista kronos, aika ja topos, tila tai paikka. Kronotoopin voisi suomentaa sananmukaisesti aikapaikallisuudeksi.

Kirjallis-taiteellisessa kronotoopissa tilan ja ajan indikaattorit sulautuvat yhteen huolellisesti laaditussa, konkreettisessa kokonaisuudessa, kirjoitti Bahtin. ”Aika ikäänkuin tulee paksummaksi, se tulee lihaksi ja taiteellisesti näkyväksi; vastaavasti tila latautuu ja vastaa ajan, juonen ja historian liikkeisiin. Nämä akseleiden risteymän ja yhteensulautumisen indikaattorit luonnehtivat taiteellista kronotooppia.”

Mihail Bahtin etsi ajan ja paikan merkkejä romaaneista. Jälleenvalokuvauksessa kronotooppeja etsitään valokuvista. Virossa kehitettyyn Ajapaik applikaatioon ladataan vanhoja valokuvia, joiden kameran suunta voidaan merkitä kartalle. Vanha valokuva saadaan esille näyttöön läpinäkyvänä tasona, jonka avulla valokuvakuva samasta paikasta kohdennetaan.

Kun otamme vanhan valokuvan kuvaamasta paikasta uuden valokuvan, kuvaammeko silloin valokuvaa vai paikkaa? Jälleenkuvauksessa voi kyllä puhua kuvien mimeettisestä tarkkuudesta, näköisyydestä valokuvien välillä, mutta onko se jälleenkuvauksen tehtävä?

Valittelin kerran Ajapaik-järjestelmää kehittäneelle tallinnalaiselle Vahur Puikille, miten vaikea on saada täsmällistä ja tarkkaa kuvaa aikaisemmasta valokuvasta. Vetosin siihen, että esimerkiksi kameroiden linssit ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vahur vastasi, että ei kannata huolehtia linsseistä, kaikkein tärkein asia jälleenkuvauksessa on muutos.

Jälleenvalokuvaus on muutoksen kuvaamista ja tutkimista Muutos ajassa ja paikassa saadaan esiin rinnastamalla kuvia eli polarisaatiolla.

Jälleenvalokuvaaja huomaa nopeasti, että ajan mukana tullut muutos ympäristössä vaihtelee. Joskus muutos ympäristössä on ollut niin voimakas, että emme pysty löytämään mitään yhteistä vanhaan ja uuden välillä. Kronotooppi voi olla lähes olematon, se voi olla aivan minimaalinen vihje tai hiljainen viittaus aikaisempaan. Se voi olla valon suunta, taustan maiseman summittainen ääriviiva, topografinen henkäys tai aavistus ekotyypistä, pilkahdus lehtimassan takana. Tätä usein tulkinnallista ja ulkoisin mittauskeinoin esiin tulevaa paikkaa voisi sanoa jyrkäksi tai voimakkaaksi polarisaatioksi.

Toisen ääripään vastaavuutta voisi sanoa neutraaliksi polarisaatioksi, jos uusi ja vanha valokuvan kohde muistuttavat paljon toisiaan. Tietojen perusteella vanhasta rakennuksesta otettu kuva voi olla sata vuotta sitten otettu, mutta ihmeellisesti rakennus on säilynyt samanlaisena nykypäivään asti. Tällöin kronotooppi käsitteellistyy, se tulee oletuksenvaraiseksi ja abstraktiksi. Talossa on eletty useita sukupolvia ja maailma kuvaparin rajojen ulkopuolella on muuttunut valtavasti.

Tavallisesti vanhassa valokuvassa on riittävästi merkkejä, jotka sitovat sen nykyhetkeen ja saavat muutoksen käsitettäväksi. Tämä vaatii paljon tarkkavaisuutta. Jälleenkuvauksessa kronotooppeja voi  jäljittää vertaamalla vanhaa valokuvaa  paikan näkymään vain menemällä paikalle. Bahtinin mukaan kronotooppi on sekä kognitiivinen käsite, että kielen kertova ominaisuus. Vastaavasti voisi sanoa, että valokuvan kronotooppi on sekä tietoa paikasta, että valokuvan narraatio, tarina jonka kuva kertoo.

Heikki Kastemaa

Heikki Kastemaan puhe Pelastetaan internet! European Action Day on EU Article 13 -tapahtumassa Narinkatorilla Helsingissä 26.8.2018

Torit ja aukiot kaikkialla maailmassa ovat vapaan kansalaistoiminnan paikkoja. Esimerkiksi tämä Narinkatori, jolla nyt seisomme, on ollut monenlaisen vapaan kansalaistoiminnan tyyssija.

Kokoontuminen tai kansalaistoiminta ei ole vapaata kaikkialla maailmassa ja kaikissa paikoissa. Kävin viime syksynä Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla, joka on ehkä eräs tarkimmin vartioituja julkisia paikkoja maailmassa. Tuolle aukiolle pääsemiseksi tarvitaan passi tai henkilötodistus, aukiota valvotaan tarkasti ja kaikki vähäinenkin vapaaseen kansalaistoimintaan tai mielenilmaukseen viittaava kielletään. Näin ovat Kiinan viranomaiset päättäneet, historiallisista syistä.

Puhun tänään tekijänoikeuksista kansalaisoikeutena. Tämä Narinkatori voisi olla symboli tai metafora tekijänoikeuksien kansalaisoikeuksista. Teokset ovat läsnä lähes joka paikassa ja niiden käyttö koskee jokaista ihmistä. Me kaikki olemme teosten käyttäjiä ja näin ollen tekijänoikeuksien kuluttajia.

Pyytäisin kuvittelemaan hetkeksi sellaista maailmaa, jossa tekijöillä olisi absoluuttinen oikeus, absoluuttinen määräysvalta teoksiinsa. He saattaisivat määritellä kaikki teoksen käyttämistä koskevat asiat. Tällöin esimerkiksi minä saattaisin määrätä, että jokaista sanaa tästä puheestani, joka on teos, voidaan lainata vain ja ainoastaan minun luvallani. Tai että jos haluatte kertoa siitä, mitä minä nyt puhun jossain muualla, teidän täytyy maksaa korvausta minulle.

Tällainen maailma olisi mahdoton. Absoluuttiset tekijänoikeudet johtaisivat maailmaan, jossa tiedonvälitys tulisi mahdottomaksi ja lopulta ihmiset ymmärtäisivät varsin vähän sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Suuri osa kaikista tekijänoikeuslaeista koskeekin erilaisia poikkeuksia, eli niitä ehtoja joita tekijälle tai oikeudenhaltijalle myönnetään teosten julkaisemiseen. Tekijänoikeuslaki on säätöä oikeudenhaltijoiden ja teosten käyttäjien oikeuksien välillä.

Tekijänoikeuslain poikkeukset ovat sekä kuluttajan, että myös tekijän etu, sillä ne estävät tekijänoikeuslain toimimista sensuurisäädöksenä. Teoksethan ovat asioita, jotka on tarkoitettu julkisuuteen ja julkaistavaksi ja tällöin hyvän lain pitää myös helpottaa ja edistää julkaisemista.

Olemme huolissamme juuri siitä, että tekijänoikeuden valvonnasta voi tulla sensuuria. Tämän tapahtuman otsikko on sensuurikoneen pysäyttäminen. Jos emme saa torjuttua ehdotusta 13. artiklan maininnasta EU:n tekijänoikeusdirektiivissä, on tosiaan uhkana että tekijänoikeusdirektiivi tulee estämään ja ehkäisemään viestintää ja tiedonvälitystä. Internet-julkaiseminen tulisi seulottavaksi mekaanisella suodatusjärjestelmällä ja sisältö, jossa epäillään tekijänoikeusrikkomusta voitaisiin poistaa automaattisesti. On todella mahdollista, että EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee mahdollistamaan sensuurikoneen syntymisen.

EU:n direktiivillä tulee olemaan merkitystä sekä Euroopan unionin sisällä, että sen ulkopuolella. Voi sanoa, että se tulee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti. Sen takia muun muassa Yhdysvalloissa, San Franciscossa sijaitseva Wikimedia Foundation on huolissaan EU:n direktiiviehdotuksesta ja se vastustaa muun muassa sensuuriartiklaa. Wikimedia Foundation katsoo, että EU-direktiiviehdotus vaarantaa Wikipedian ja laajemmin Wikimedian tietojärjestelmien toimintaa. Maailman laajinta verkossa julkaistavaa vapaan tiedon varastoa, noin kolmella sadalla kielellä julkaistavaa Wikipediaa operoiva Foundation katsoo, että EU:n direktiiviehdotus on ”uhka oleellisille inhimillisille vapauksille, se rajoittaisi vapaata ilmaisua ja aiheuttaisi vakavia haittoja verkossa tapahtuvalle yhteistyölle ja moninaisuudelle”.

Panoraamapoikkeus

Elokuun 14. päivänä tapahtui Pohjois-Italiassa Genovassa onnettomuus, jossa 1960-luvulla valmistunut Morandi-silta romahti osittain ja onnettomuudessa kuoli 43 ihmistä. Mediat kautta maailman kertoivat traagisesta tapahtumasta.

Tapahtuman muistavat varmaan kaikki, mutta kuinka moni tietää, että Italian lainsäädännön mukaan Morandi-siltaa ei saa kuvata? Kuvien julkaiseminen ilman sillan tekijänoikeuden haltijoiden lupaa on kielletty Italian tekijänoikeuslain mukaan. Esimerkiksi Wikimedia Commonsin kuvavarastossa mainitaan sillasta otettujen kuvien kohdalla, että kuvan julkaiseminen saattaa olla kielletty.

Italiassa ei ole tekijänoikeuslaissa osaa, jota sanotaan panoraamavapaudeksi tai maisemanvapaudeksi. Asia on toisin Suomessa. Jokainen saa valo- tai videokuvata tuossa takana olevaa arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelemaa Kampin keskuksen julkisivua. Sama koskee arkkitehti Mikko Summasen suunnittelemaa Kampin kappelia, joka valmistui vuonna 2012.

Mutta miten on kuvanveistäjä Eva Löfdahlin vuona 2006 paljastetun Yrittäjäveistoksen laita, joka on tuossa keskellä Narinkatoria? Sen saa kuvata vapaasti, mutta Suomen lain mukaan kuvaa julkisella paikalla pysyvästi olevasta teoksesta ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Mainittakoon tässä, että valo- tai videokuvaamisen kieltäminen tai salliminen sinänsä ei ole tekijänoikeuslain tehtävä, vaan kuvaamisesta, kuvaamisella häiritsemisestä tai yksityisyydestä ja sellaisista säädetään eri laeilla kuin tekijänoikeuslailla. Ilmeisesti tuo ”saa kuvata” maininta on tekijänoikeuslaissa sen takia, että lain kirjoittajat eivät ole parempaakaan siihen kohtaan keksineet. Ylipäätään tekijänoikeuspuheessa minua häiritsee se, että on jotakin jota ”saa tehdä” ja jotain jota ”ei saa tehdä”. Tekijänoikeuksien suhteen asenteen pitäisi olla sellainen, että mitä tahansa saa tehdä, eikä mikään ei ole kiellettyä, jos noudatetaan lakia ja sovitaan asioista. Sensuuri ei saisi olla valmiiksi rakennettu diskurssi tekijänoikeuksista puhuttaessa ja kaikkein pahin asia on itsesensuuri

Siis Euroopan eri maiden tekijänoikeuslaeissa on erilaisia panoraamavapauden poikkeuksia. Ne voidaan jakaa ainakin viiteen pääkategoriaan. Jos harmonisaatiolla, joka on direktiivin ja koko EUn tehtävä, ymmärretään lainsäädännön yhdenmukaistamista, tässä olisi yhdenmukaistamisen paikka. Valitettavasti EU:n direktiiviehdotuksessa ei mainita panoraamapoikkeuksesta.

Wikimedia Suomi otti kantaa maisemanvapauden yhtenäistämiseen EU:ssa lausunnossa, jonka annoimme toissa syksynä:

”Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Tekijänoikeudet ovat yhä tärkeämpi osa ihmisten elämää. Toivotaan, että Eurooppa ja maailma saa aikaamme sopivan ja sallivan tekijänoikeusdirektiivin elämää rajoittavan ja hankaloittavan sijaan!

Kapkaupungin Wikimaniassa esiteltiin Wikimedia Foundationin projektia, jossa pyritään tutkimaan sitä, miten uusia muokkaajia voitaisiin houkutella ja pysymään keskikokoisissa Wikipedioissa. Keskikokoisuus määriteltiin tutkimuksessa sellaisiksi Wikipedioiksi, joissa on keskimäärin 300 – 3 000 aktiivista muokkaajaa kuukaudessa.

Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa, joka on juuri näitä keskikokoisia, uusia aktiivisia muokkaajia oli vuonna 2017 keskimäärin 440 kuussa. Aihe on tärkeä, koska vain pieni osa uusista muokkaajista jatkaa muokkaamistaan ensikokemustensa jälkeen.

Aluksi ”osallistumisputki”, joka kuvaa verkkossa tapahtuvaa osallistumista laajemminkin.

Tutkimus tehtiin Tsekissä ja Etelä-Koreassa, joissa tutkittiin 64 tsekinkielen ja koreankielisen Wikipedian muokkaajaa. Tutkimustulokset julkistettiin jo vuosi sitten, mutta projektia jatketaan kyseisissä maissa kehitysvaiheella, keskusteluilla ja työpajoilla.

Jos jollakin on kysymyksiä tai ehdotuksia projektiin, niitä voi esittää suoraan Neil Patel Quinnille ja Abbey Ripstralle .

Havaintoja uusista muokkaajista 

Tutkittaessa uusia Wikipedian muokkaajia tutkijat havaitsivat seuraavaa:

1. Ihmiset muokkaavat Wikipediaa eri syistä, joista useimmat palvelevat Wikipedian muokkaamisen ulkopuolisia tarkoituksia.
2. Uusien muokkaajien houkuttelemisessa Wikipedian valta-asema on sekä sen suurin vahvuus, että suurin heikkous.
3. Innostavat, luotettavat ja suhteita omaavat välittäjät ovat tärkeä etu uusien muokkaajien rekrytoinnissa ja tukemisessa.
4. Lukijoina monet muokkaajat näkevät korean ja tsekinkieliset Wikipediat rajoitettuina ja täydentävät informaatiotaan perusteellisemmilla tai syventävämmillä tietolähteillä. Tämä tarkoittaa sitä, että muokkaajina he luultavasti eivät avusta Wikipedioita sen takia, että niiden sisältövajeita täytyy kuroa umpeen ja ne tuntuvat olevan liian syviä. Tämä havainto luo noidankehän, joka estää keskikokoisten Wikipedioiden nousua kriittisen massan yläpuolelle.
5. Wikipedian rakenteen monimutkaisuus ja erillisyys sekä sen takana oleva yhteisö vaikeuttavat lukijoiden kääntymistä muokkaajiksi ja uusien muokkaajien siirtymistä kokeneiksi muokkaajiksi.
6. Ihmisten täytyy luottaa sisältöä koskeviin tietoihinsa muokatakseen Wikipediaa.
7. Menestyneet muokkaajat pyrkivät rakentamaan ’avustamiseensa liittyviä taitoja’ toistavan, progressiivisen oppimisen avulla turvallisissa tilanteissa, joissa panokset ovat pienempiä.
8. Uusien muokkaajien suurimmat haasteet eivät ole teknisiä, vaan käsitteellisiä. He ponnistelevat oppiakseen Wikipedian käytäntöjä ja sitä, miten hahmottaa sisältöjä ”Wikipedian tapaan”.
9. Muokkaamisprosessit ja niitä tukevat mekanismit (kuten viestintä muiden muokkaajien kanssa, ohjesivut) eivät ole intuitiivisesti löydettävissä, mikä vaikeuttaa uusien muokkaajien oppimista ja edistymistä.
10. Uudet muokkaajat hakevat apua Wikipedian ulkopuolelta, koska he haluavat mieluummin kohdistettua, ja joskus henkilökohtaista tukea.
11. Palautteen järjestäminen on keskeistä suhteessa siihen, rohkaiseeko se uusia muokkaajia jatkamaan matkaansa Wikipediassa vai heikentääkö ja lannistaako se heitä jatkamaan avustamistaan.

Roolit

Tutkijat yleistivät muokkaajista kuusi roolia. Niitä ovat:

1. Yhteiskuntamuuttaja (Social Changer): nostaa tietoisuutta yhteiskunnallisista aiheista, tekee yhteistyötä muiden ympäristöihmisten kanssa

2. Tiedonjakaja: Tekee artikkeleita aiheista, joita tuntee hyvin, jotka ovat käyttökelpoisempia itselle ja muille, lisää tekniikan tietojaan ja taitojaan, pyrkii rakentamaan konkreettista yhteyttä todistaakseen teknikan osaamisensa

3. Korjaava reagoija: Korjaa ilmeisiä epätarkkuuksia tai virheitä, joita löytää lukiessaan Wikipediaa

4. Yleisön rakentaja: Lisää tietosuutta johtamiskäytännöistä joihin erikoistuu, pyrkii siihen, että työnsä tulokset näkyvät Googlen hakujen alkupäässä, pyrkii ohjaamaan verkkoliikennettä, erityisesti potentiaalisia asiakkaita yrityksensä verkkosivuille

5. Laatikon tarkistaja (Box checker): Pyrkii tekemään koulutehtävänsä julkaisemalla tutkimuksia julkisesti tekijänoikeudesta vapaana

6. Sisäpiiriin liittyjä (Joiner inner): Pyrkii tapaamaan uusia ihmisiä, pyrkii siihen, että muokkaaminen olisi hauskaa toimintaa rutiinielämän lisäksi

Heikki Kastemaa
Kulttuurinavigaattori

 

Kertaan aluksi asioita EUn tekijänoikeusdirektiivin tiimoilta kesän aikana. Tai aloitetaan vähän kauempaa. Wikimedia Suomi julkaisi julkilausuman, joka jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016.

Kiinnitimme huomiota kolmeen asiaan, josta yksi kuului seuraavasti:

”Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajia ottamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.”

EU parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan ehdotuksen tekijänoikeusdirektiiviksi 5. heinäkuuta. Varsinkin tähän mekaaniseen tunnistamiseen liittyvä 13. kohta ehdotuksessa sai ankaraa arvostelua.

Mitkä ne kaksi muuta asiaa olivat? Kiinnitimme huomiota maisemanvapauteen eli panoraamaoikeuteen:

”Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Kesän aikana maisemanvapausasia tuntui jäävän unholaan Brysselissä, eikä heinäkuun ehdotuksessa siitä mainittu mitään. Keväällä liikkui hurjia huhuja, kun kuultiin, että Wikimedia oli saanut odottamattoman liittolaisen. Saksan autoteollisuus, joka suunnittelee itseohjautuvia autoja, tukee yhtenäistä maisemanvapauslainsäädäntöä. Suunnitelmissa oleva järjestelmä tallentaa kuvaa autoista koko ajan ja muodostaa reaaliaikaista karttaa pilvipalvelussa. Jos nykyinen kirjava maisemanvapauslainsäädäntö olisi voimassa, Saksasta länteen ajava robottiauto pysähtyisi Ranskan rajalle.

Kolmas kannattamamme ajatus oli tekijänoikeudettomien teosten aseman turvaaminen.

”Wikimedia Suomi kehottaa EU-lainsäätäjiä turvaamaan tekijänoikeudettomien (Public Domain) teosten aseman tekijänoikeusuudistuksessa. Tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla.”

Eräässä direktiivin versiossa tekijänoikeudettomien teosten asema oli jo selkeästi esitelty, mutta siinä kävi kuten usein käy, että direktiivin käsittelyn pitkittyessä yksinkertainen asia mutkistui. Taustalla on se ikävä tosiasia, että EU:n lakia säätävän koneiston massiivisuus ja moninaisuus aiheuttaa sen, että eri taustat omaavat eivät voi kannattaa samaa kirjoitettua versiota.

Heinäkuun alussa baskin, bulgarian, katalaanin, englannin, eestin, galician, saksan, unkarin, italian, latvian, puolan, portugalin, slovenian ja espanjankieliset Wikipediat julkaisivat sivuillaan viestejä, joissa eurooppalaisia käyttäjiä pyydettiin ottamaan yhteyttä Meppeihinsä tai ne pimennettiin päivän ajaksi protestoimaan ehdotusta. Suomenkielinen Wikipedia ei ollut mukana tässä rintamassa, koska muutamat suomalaiset wikipedistit vastustivat yhteisön osallistumista EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseen.

Wikimedian kanta

Wikimedia Foundation katsoo, että EUn tekijänoikeusdirektiivin vaikutukset koskevat välittömästi sen tietopalveluita. Heinäkuun lopulla Jimmy Wales toi EU:n tekijänoikeuskysymyksen esille pitäessään loppuyhteenvetoa vuoden Wikimaniassa Kapkaupungissa. Hän kysyi, kuka kuuntelee pieniä wikipedistejä? Walesin mukaan EU-parlamentin päätös osoittaa että Brysselissä on ihmisiä, jotka kuuntelevat meitä.

Jimmy Walesin mielestä julkinen valta voi maailmanlaajuisesti joko edistää tai uhata yleisön oikeutta vapaaseen jakamiseen. Visiotamme tuoda vapaasti esille kaikki maailman tietous ei voida saavuttaa, jos emme kannata sellaisen politiikan, toimien tai lakien vastustamista, jotka rajoittavat vapaata saavutettavuutta ja sananvapautta.

Jimmy Wales sanoi kannattavansa sitä, että otamme vahvemman ja voimakkaamman otteen suhteessa politiikkaan. Hän sanoi, että on tärkeää toimia koordinoidusti ja organisoidusti. Vahvuutemme on se, että ihmiset tietävät, että wikipedistien juuret ovat tosiasioissa.

Tilanne nyt

Kun EU-parlamentti hylkäsi ehdotuksen heinäkuussa, tekijänoikeusdirektiivin aikaisemmat versiot ovat nyt uudestaan äänestettävinä parlamentin yleisistunnossa 12. syyskuuta. Se, että parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan esityksen on iso askel, mutta yrityksemme saada aikaan tasapainoinen tekijänoikeuslaki Eurooppaan eivät ole ohi.

Meppien on esitettävä parannusehdotukset yleisistunnon äänestyksiä varten 5. 9. mennessä. Kyseessä on nopea käännös, ja tulee olemaan vaikeaa tietää varmasti, mitkä parannusesitykset tulevat olemaan esillä. Tulevien viikkojen aikana tulee olemaan tärkeää, että Wikimedia edistää nykyaikaisen tekijänoikeuslain syntymistä. Wikimedia Foundation valmistelee erilaisia skenaarioita, jotka edistävät näkemystämme avoimesta internetistä.

Foundation tulee melko varmasti ottamaan näitä asioita esille uudestaan julkisuudessa. Parhaillaan luodaan resursseja yhteisön jäsenten ja jaostojen käytettäväksi jos niillä on kiinnostusta ottaa kantaa syyskuun äänestykseen. Eli pysytään kuulolla!

Heikki Kastemaa
kulttuurinavigaattori

Wikimedialiikkeen jäseniä yhteen tuova Wikimania-konferenssi järjestettiin tänä vuonna 20. – 22. 7. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Vuodesta 2005 lähtien vuosittain järjestetty konferenssi oli nyt ensi kertaa Saharan eteläpuolen Afrikassa, joka on tutkimustietojen mukaan jäänyt Wikipedian artikkelisisällössä aliedustetuksi. Konferenssin teemana olivatkin niin kutsutut tietokuilut ja niiden kurominen umpeen. Paikalla oli noin 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Ilmapiiri oli koko konferenssin ajan lämmin ja vastaanottava, ja myös ensikertalainen sai heti kokea täyden annoksen Wikimania-henkeä. Kaikissa konferenssitiloissa kävi jatkuva puheensorina, kun wikipedistit ja –medistit tutustuivat ja vaihtoivat ideoita. Samanhenkisessä seurassa oli selkeästi helppoa lähestyä muita ja olla lähestyttävä, ehdinkin jo ensimmäisten parin tunnin aikana vaihtaa muutaman sanan kolmelta eri mantereelta tulleiden wikipedistien kanssa. Jokainen oli tullut hakemaan konferenssilta eri asioita – yksi etsi uusia ideoita, toinen kontakteja ja ystäviä – mutta kaikki olivat yhtä innoissaan.

Kolmen päivän ajan osallistujille oli tarjolla viidessä eri kokoustilassa ohjelmaa, josta kukin sai valita mieleisensä paketin. Suurelta osin ohjelma koski tavalla tai toisella tietokuiluja ja eri lähestymistapoja niiden korjaamiseksi. Kenties mielenkiintoisin esitys aiheesta kertoi, kuinka Wikipedia-yhteisöt eri maissa ovat pyrkineet mainostamaan Wikipediaa uusille lukijoille, sillä esimerkiksi Nigeriassa, Intiassa ja Irakissa alle kolmannes väestöstä on edes kuullut Wikipediasta. Eri maissa tehdyt mainosvideot avasivat sitä, millaisena Wikipedia nähdään ja halutaan esittää täysin erilaisissa kulttuureissa. Tietokuiluihin liittyen useissa esityksissä kerrottiin myös vähemmistökielistä sekä sukupuolten välisestä kuilusta Wikipediassa ja pohdittiin muun muassa, kuinka feministiliikkeen oppeja voisi soveltaa wikimaailmaan.

Tietokuilun lisäksi tarjolla oli myös runsaasti ohjelmaa itse muokkaamiseen, uusiin projekteihin ja kehityskohteisiin liittyen. Wikidata on vielä wikimaailmassa suhteellisen uusi ja monelle melko vieras asia, ja ohjelmassa olikin monenlaista työpajaa, joissa opeteltiin sen käyttöä aivan alkeista lähtien. Opimme, että Wikidatasta saa SPARQL-kyselyllä selville esimerkiksi, missä kaupungeissa eteläafrikkalaiset kirjailijat ovat syntyneet tai mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt Intiassa, ja saapa sillä aikaiseksi jopa kartan maailman sairaaloista. Wikidatan Babel-työpajassa koottiin saman katon alle eri kielten taitajia ja setvittiin yhdessä Wikidata-kohteita, joihin oli linkitetty eri kielillä eri asioista kertovia artikkeleita. Vielä viimeisenä päivänä saimme kuulla, että Wikidataan on uutena ominaisuutena tullut leksikografisen datan syöttö, joka tulevaisuudessa saadaan vielä linkitettyä.

Luentojen ja työpajojen lisäksi paikalle oli myös kutsuttu puhujia, joista jokainen lähestyi esityksissään tietokuiluja eri suunnista. Oxford Internet Instituten Martin Dittus näytti, miten koordinaateilla varustettujen Wikipedia-artikkelien sijoittuminen kartalle paljastaa maailmalta tiedon katvealueet. ’Algoritmistä tasa-arvoa’ ajavan Algorithmic Justice Leaguen perustaja Joy Buolamwini puolestaan kertoi, miten kasvontunnistusjärjestelmät tunnistivat valkoihoisten miesten sukupuolen kuvan perusteella lähes aukottomasti, mutta luulivat esimerkiksi Michelle Obamaa ja Sojourner Truthia miehiksi. Heidän lisäkseen ääneen pääsivät The New Schoolin Sean Jacobs sekä Wikimedia-säätiön toiminnanjohtaja Katherine Maher.

Kolme konferenssipäivää kuluivat lähes huomaamatta, ja sunnuntaina koko komeuden kruunasi päätöstapahtuma. Siellä koko seurue kokoontui pääsaliin kuulemaan, kuinka Wikipedian perustaja Jimmy Wales piti vuotuisen esityksensä kertoen, mitä Wikimedia- ja Wikipedia-yhteisöissä on vuoden aikana saavutettu. Juhlallisuuksissa valittiin myös vuoden wikipedisti ja jaettiin kiitoksia ja palkintoja. Joukkoon mahtui myös surullisempia hetkiä, kun konferenssivieraat pitivät pienen hiljaisen hetken vuoden aikana menehtyneiden wikipedistien muistolle. Lopuksi kaikki kokoontuivat lavalle ryhmäkuvaa varten. Sen jälkeen useimmat lähtivät valmistautumaan illan jäähyväisjuhlaan, ja pieni joukko – johon itse epäonnekseni kuuluin – joutui suuntaamaan kohti lentokenttää ja paluuta arjen ja töiden pariin.

Ensi vuonna Wikimania järjestetään Suomen näkökulmasta lähempänä kuin koskaan, Tukholmassa. Ensi vuonna mukana on siis toivottavasti enemmän kuin kaksi suomalaista, sillä Wikimania todella on wikipedistille kuin Mekka – se on koettava vähintään kerran.

Lentokonefani

 

Kapkaupungissa ensi viikolla pidettävän Wikimania 2018:n pääteema on tietoaukkojen kurominen umpeen. Suomessakin aihe oli esillä keväällä, kun muokattiin naisia koskevia artikkeleita WikiGap tapahtumissa. Niistä yksi oli Helsingin Tiedekulmassa järjestetty tilaisuus toukokuussa, jonka yksi järjestäjäkumppani oli Ruotsin suurlähetystö. Kahden kuukauden aikana luotiin yli tuhat naisia koskevaa artikkelia.

Tiedonaloja koskevien aukkojen tunnistaminen ja niiden kurominen on tärkeää Wikimedian tiedonvälitykselle, jossa keskeinen arvo on kattavuus. Arvokasta on jo pelkästään niiden eri alojen ja aiheiden kartoittaminen, joissa tietoaukkoja esiintyy – näitähän sanotaan Wikipediassa punaisiksi linkeiksi.

Odotan, että Wikimaniassa tuodaan esille esimerkiksi sitä, miten Afrikkaa ja afrikkalaisia koskevaa tietovajetta erikielisissä Wikipedioissa voisi täyttää? Miten luoda tai kehittää Wikipedia-tietosanakirjoja maissa, joissa perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on pitkälti suullisen ja puhekieleen perustuvaa? Jos pelkästään 11 miljoonan asukkaan Beninissä on puhuttuja afrikkalaisia kieliä 50, mitkä niistä pitäisi valita kieliksi, joilla Wikipediaa julkaistaan (joruban ja fonin kielten lisäksi)?

Afrikka on kaikista mantereista kielirikkain. Tiedot sen kielten määristä vaihtelevat, mutta eräiden arvioiden mukaan mantereella puhutaan noin 3 000 kieltä ja niistä noin 50-90 prosenttia arvioidaan kuolevan vuoteen 2100 mennessä. Aion osallistua Wikimaniassa istuntoihin, jotka koskevat juuri Afrikan eri alueiden ja kielten Wikipedian ja Wikimedian organisointia. Afrikan mantereella Wikimediaa organisoi vuonna 2014 perustettu Wiki Indaba.

Wikimedialiikkeen ja Suomen kannalta on keskeistä, pystymmekö organisoimaan maailman muiden kehittyvien maiden ohella myös Afrikasta kertovaa tietoaineistoa Wikimedian informaation ekosysteemiin? Pystyvätkö eri kieliset Wikipediat tulevaisuudessa välittämään aidosti globaaleja sisältöjä, vai rajautuvatko ne vain omien kielikulttuureidensa läheisten aihepiirien esittelyyn?

Wikimania on suuri tapahtuma ja sen ohessa on paljon tapaamisia pääohjelman ohessakin. Aion osallistua Wikimedian puheenjohtajien palaveriin, jossa käsitellään muun muassa Wikimedian strategian kakkososaa. Esitin puheenjohtajien keskusteluaiheeksi myös sitä, mitkä ovat Wikimedian jaostojen (Chapter) ja käyttäjäryhmien (User Groups) yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan rajat ja piiri?

Asiasta on keskusteltu myös Suomessa. Yritin saada suomenkielisen Wikipedian pysäyttämistä tai banneria EU:n tekijänoikeusdirektiivin EU-parlamentin käsittelyn alle heinäkuun alussa. Mutta suomalaiset wikipedistit eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, toisin kuin viron-, italian-, espanjan- ja ranskankielisten Wikipedioiden käyttäjät, jotka pysäyttivät koko Wikipedian vuorokuden tai parin ajaksi.

Wikimedialiikeen tahdon ilmaiseminen valituissa, välittömästi toimintaamme koskevissa elintärkeissä asioissa on mielestäni tärkeää. On makuasia, puhutaanko poliittisesta tahdonilmauksesta vai tahtotilan ilmauksesta. Kantani on se, että jos emme kerro maailmalle, mitä mieltä olemme meitä keskeisesti koskevista asioista, se on huonoa asioiden organisointia.

Tästä kuumasta aiheesta keskustellaan myös Wikimaniassa, jossa yksi istunto on aiheeltaan Public Policy Meetup, eli mitkä ovat Wikimedian yhteiskuntapolitiikan keskeisiä aiheita? Näistä viime aikoina keskustelua ovat herättäneet Wikimedian EU:n tekijänoikeusdirektiiviin ja Yhdysvaltain matkustuskieltoon reagoimiset.

Pitkään suunniteltu Wikimedia North Europe perustetaan ensi lokakuussa Tukholmassa pidettävässä tapaamisessa. Siihen kuuluisivat siis Pohjoismaiden ja Baltian Wikimediat. Tapaamista valmisteleva palaveri on myös Wikimaniassa. Ja Kapkaupungissa kuullaan tarkempia tietoja Ruotsissa ensi kesänä järjestettävästä Wikimaniasta.

Toivon, että nämä molemmat tapahtumat tulevat tuomaan kansainvälistä Wikimedialiikettä lähemmäksi meitä ja meitä lähemmäksi Wikimediaa.

Tämä on ensimmäinen osallistumiseni Wikimaniaan. Odotan tapahtumalta uteliaana lukuisia tapaamisia, uusia ihmisiä, keskusteluja ja uusia tietoja.

Heikki Kastemaa,
Kulttuurinavigaattori

Euroopan parlamentin JURI-valiokunta äänestää huomenna 20.6. direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla tehtävistä muutoksista, minkä jälkeen se menee parlamentille hyväksyttäväksi  (tiivistelmä; Julia Redan haastattelu). Tämä tulee vaikuttamaan internetin tulevaisuuteen sellaisena kuin sen tunnemme. Seuraavat kohdat ovat ongelmallisimpia:

Linkkivero – 11 artikla

Direktiivin 11 artikla antaa uuden lähioikeuden suojan uutislinkkien kohdesivujen otsikolle ja tiivistelmälle. Ehdotus antaisi lehtijulkaisujen kustantajille vallan päättää siitä, millä ehdoilla tavalliset ihmiset saavat jakaa uutislinkkejä sosiaalisessa mediassa ja miten uutiset näkyvät sähköisen median palveluissa kuten hakukoneissa.

Mikäli ehdotus menee suunnitellussa muodossa läpi, se pitää sisällään myös lähdeviitteet Wikipediassa. Tämä tekisi mahdottomaksi nykymuotoisen joukkoistetun ja vapaan tietosanakirjan kirjoittamisen.

Ehdotus ei myöskään edistä EU:n tekijänoikeuden harmonisointia, vaan se luo uuden laajuudeltaan kansallisessa päätäntävallassa olevan lähioikeuden. Tämä sekoittaa yhä enemmän nykyistä tekijänoikeustilannetta.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 11 määriteltyä linkkiveroa.

Pakolliset sisällöntunnistustekniikat – 13 artikla

Direktiivin 13 artikla velvoittaa palveluita, joihin käyttäjät tallentavat suuria määriä teoksia ja muuta aineistoa, käyttämään automaattisia sisällöntunnistustekniikoita tekijänoikeuden alaisten teosten tunnistamiseen.

Tämän tulkinnan mukaan palvelut tulevat vastuullisiksi käyttäjien lataamasta sisällöstä. Ehdotuksen perusteella vastuusta voisi päästä eroon ainoastaan suostumalla oikeudenhaltijoiden asettamiin ehtoihin ja tunnistamalla latausvaiheessa teknisesti ne sisällöt, jotka oikeudenhaltijat ovat nimenneet sisällökseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkaisupäätökset tehtäisiin algoritmeillä ihmisten tekemien päätösten sijaan, mutta samalla myös sitä, että isoille oikeudenhallintaorganisaatioille annetaan oikeus ennakkosensurointiin. Ongelma on myös siinä, että nykyisellään sekä algoritmit että oikeudenhaltijoiden toimittamat listat sisällöstään ovat epätarkkoja, ja ne johtavat tavallisen ihmisen kannalta absurdeihin tilanteisiin kuten siihen, että oikeudenhaltijat väittävät omistavansa esimerkiksi valkoisen kohinan.

Wikimedia kannattaa ja käyttää automaattisia työkaluja, mutta julkaisupäätöksen pitäisi aina perustua yhteisölliseen harkintaan.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 13 automaattista sisällönsuodatusta

Mitä voit tehdä?

Sekä linkkiverolla että sisältösuodatuksella on JURI-valiokunnassa vain pieni enemmistö ja yksittäiset europarlamentaarikot voivat äänestämällä vaikuttamaan siihen, menevätkö ehdotukset läpi ja millaisin yksityiskohdin. Oman mielipiteen kertominen mepeille tässä tapauksesssa todella kannattaa. JURI-valiokunnassa olevat mepit löytyvät sivulta https://saveyourinternet.eu/

Suomalaisista mepeistä seuraavat kuuluvat niihin europarlamenttiryhmiin, jotka ovat ilmoittaneet kannattavansa sekä linkkiveroa että sisällönsuodatusta. He eivät myöskään vastustaneet linkkiveroa. (yhteystiedot)

EPP

• Sirpa PIETIKÄINEN  (KOK)
• Petri SARVAMAA (KOK)
• Henna VIRKKUNEN (KOK)

ALDE

• Anneli JÄÄTTEENMÄKI (KESK)  
• Elsi KATAINEN (KESK)
• Mirja VEHKAPERÄ (KESK)

ECR (lievä kannatus)

• Jussi HALLA-AHO (PS)
• Pirkko RUOHONEN-LERNER  (PS)

Muokattu 11.11 19.6.2018. Korjattu kirjoitusvirheitä.;  11.34 19.6.2018. Lisätty linkkejä.

 

 

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori