Aihearkisto: Uncategorized

Hyvää Public Domain -päivää!

Tänään raukeavat tekijänoikeudet vuonna 1943 kuolleiden taiteilijoiden teoksilta. Näiden kuvataiteilijoiden teoskuvilla voi tästä päivästä alkaen vapaasti kuvittaa Wikipedia-artikkeleita.

Osallistumme Public Domain Dayn juhlistamiseen tekemällä Wikipediaan sivun Public Domain 2014, johon on listattu löydetyt taiteilijat sekä Suomesta että ulkomailta. Haastamme vapaaehtoiset ja muistiorganisaatiot täydentämään Wikipediaa aloittamalla ja täydentämällä artikkeleita, tekemällä niihin tietolaatikoita ja liittämällä niihin teoskuvia.

Public Domain -taiteilijoita

Suomalaisia taiteilijoita Meri GenetzRichard HallAnton Lindforss, Eemu MynttiJuho MäkeläVäinö Rikhard Rautalin, Heikki Tandefelt ja Raffaello Gambogi, suomalaisen kuvataiteilijan Elin Danielson-Gambogin puoliso, sekä muualta maailmasta Gustav VigelandCamille ClaudelKonstantinos Dimitriadis.

Arkkitehtejä Gunnar WahlroosK. A. Wrede.

Suomalaisia kirjailijoita Albert Theodor BöökVilho HaanpääMaria JotuniToimi JuutiPekka KarunkiI. E. KerkkolaPaul KlintheEino I. ParmanenAleksius RuokosalmiAbbe SandmanReino SilvantoKerstin Söderholm.

Muusikoita ja säveltäjiä meiltä ja muualta mm. Fats WallerSergei RahmaninovLeo SmitEdvard FazerAino HaverinenMatti Jurva, Paavo Kostioja, Alice TegnérRicardo Viñes.

Neuvoja ja ohjeita

Kun muistat periaatteet, loppu onkin helppoa:

  • Wikipediaan kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta
  • Tekijänoikeuksia ei saa loukata
  • Kun mainitset lähteet, muutkin voivat tarkistaa kirjoittamasi, etkä tule kirjoittaneeksi uutta tutkimusta.

Aloita tästä: Tervetuloa Wikipediaan!
Tällainen on hyvä wikiartikkeli: Ohje:Artikkelin rakenne.
Näin lisäät lähteen: Wikipedia:Merkitse lähteet.
Näin lisäät kuvan: Ohje:Kuvien lisääminen.
Näin lisäät taiteilija-infoboksin: Malline:Taiteilija.
Tunne tekijänoikeudet ja muut käytännöt: Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt.
Kuvat suositellaan tallentamaan Wikimedia Commonsiin, jolloin niiden on oltava vapaita sekä Suomen että Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädännön mukaan. Tutustu aiheeseen tarkemmin: Commons:Licensing

Sophie_Taeuber-Arp_Oval_Composition_with_Abstract_Motifs_1922

Kuva: Sophie Taeuber-Arp (1889–1943): Oval Composition with Abstract Motifs. Sophie Taeuber-Arp oli sveitsiläinen kuvataiteilija, taidemaalari, kuvanveistäjä ja tanssija. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä geometrisen abstraktion taiteilijoista. Hänestä ei ole artikkelia suomen kielellä. Lue englanninkielinen artikkeli tai aloita artikkeli suomeksi.
Otsikon kuva: Gustav Vigelandin takorauta-aita Vigeland-puistossa Oslossa. Annie Dalbéra CC-BY 2.0

Wikipedia Academy Norjassa

Norjan Wiki Loves Monuments -voittaja. Henny Stokseth: Alnes fyr i Mars 2013Norjan Wiki Loves Monuments -voittaja. Henny Stokseth: Alnes fyr i Mars 2013

Norjan Wikimedia järjesti Oslossa viikonloppuna Wikipedia Academy -tapahtuman. Tilaisuuteen oli kutsuttu wikipedistejä eri puolilta Norjaa, minkä lisäksi Ruotsia edusti sikäläisen Wikipedian puheenjohtaja Mattias Blomgren ja minut oli kutsuttu paikalle kertomaan yhteistyöprojektistamme Wikimaps Nordicista.

Ilmassa oli myös juhlatunnelmaa: Norjan kaksi eri wikipediaa uusnorja ja kirjanorja olivat saavuttaneet yhteensä puolen miljoonan artikkelin rajan.

Tuleeko meistä miljonäärejä?

Nfugglan

Ruotsin Wikipedia on maailman kymmen suurimman joukossa. Kasvuun käytetyt keinot ovat herättäneet paljon keskustelua muissa Pohjoismaissa, joissa vielä sinnitellään samoissa artikkelimäärissä, missä Ruotsinkin Wikipedia oli muutama vuosi sitten. Kun Suomessa ja Norjassa (kirjanorja) on n. 400 000 artikkelia, Ruotsin Wikipediassa niitä on lähes 2 miljoonaa. Salaisuus ovat botit – artikkelien ulkoisista lähteistä luomiseen tehdyt tietokoneohjelmat.

Mattias Blomgren esitteli aihepiirejä, joihin botteja on käytetty: mm. lintuja, sieniä, järviä ja urheilutilastoja. Tuhansien järvien maassa Suomessa olisimme kertaheitolla miljoonakategoriassa järvinemme.

Boteilla luodut artikkelit merkitään mallineilla, jotta lukijat ja muokkaajat ymmärtäisivät tekstin olevan raakile. Raakilemaisuus ja vähäpätöisyys onkin kiivaan keskustelun ydin. Eikö vähempi olisi parempi? Nordisk Familjebokista tuoduissa toimittamattomissa artikkeleissa varoitetaan vanhahtavasta kielestä, pöllöpuheesta eli ugglespråkista, Nordisk Familjebokin pöllölogon mukaan.

Kansallinen sanakirja versus Wikipedia

Store Norske Leksikonin pitkä häntä, Ida Jackson.

Store Norske Leksikonin pitkä häntä, Ida Jackson.

Ruotsissa ja Norjassa tehdään myös kansallisia verkkosanakirjoja. Norjan Store Norske Leksikonissa on 170 000 artikkelia ja saman verran muokkauksia kuussa kuin Norjan Wikipediassa kahdessa päivässä. Samaan kokonaisuuteen liittyy avoimesti tarjottava kansallisbiografia, taiteilijamatrikkeli ja lääketieteellinen sanakirja. Suomessahan Kansallisbiografia on maksullinen.

Kansallista sanakirjaa perustellaan artikkelien kontrolloidulla laadulla ja tunnistettavilla kirjoittajilla, mutta wikipedistit kokevat että heidän työtään vähätellään. Vaikutukset ulottuvat niin rahoituksen kuin muokkaajien saamiseen. Kun Wikipediassa haaveillaan kasvusta, SNL pyrkii tiivistämään. Tavoitteena on pitkän hännän leikkaaminen artikkeleita vähentämällä.

Kulttuuriorganisaatiot mukana Wikipediaa kehittämässä

Wikimedialla on Norjassa paljon kulttuuriperintöhankkeita. GLAM-toiminnassa on melkein jokaiselle kirjaimelle oma työryhmänsä: kirjastoille, arkistoille ja museoille. Norjan kulttuurilaitoksissa työskentelee peräti kuusi Wikipedian-in-residence -wikipedistiä. Suomen Museovirastoa vastaava valtiollinen organisaatio Riksantikvaren on työllistänyt yhden sisältöwikipedistin ja yhden koodaripedistin osana panostustaan Wikipediayhteistyöhön. Se on myös jakanut stipendejä kulttuuriperintöartikkeleiden muokkaajille. Muut wikipedistit työskentelevät Riksarkivetissa, Oslo-museossa, kulttuurihistorian museossa ja yksi teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa.

Kultur og Naturreise

Lars Rogstad esitteli Kultur og Naturreisea, Kulturrådetin tekemää mittavaa yhteistyöprojektia. Mobiiliapplikaatiolla koettavaksi on koottu taidetietokantoja, ympäristöhallinnon ja maanmittauslaitoksen paikkatietoa, museoviraston kulttuuriperintötietoa, 137 museon kootut kokoelmat DigitaltMuseum-tietokannasta, Wikipedia-artikkeleita ym. ym. Mobiiliapplikaatio julkaistaan alkuvuodesta 2014.

Työn taustalla on Norjan kulttuuriperinnön avoimen kulttuuridatan projekti Norvegiana. Sen piirissä on mm. yli miljoona valokuvaa tai 15 000 perinnemusiikkiäänitettä. Objekteista 670 000 on sijoitettu maantieteellisiin koordinaatteihin. Nämä aarteet ovat lähtökohtana ensi vuoden helmikuussa järjestettävässä #hack4no -hackathonissa. Hack your heritage!

Yhteisiin hankkeisiin!

Suomen ja Norjan Wikipedioilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita erityisesti saamelaisen kulttuurin parissa tehtävissä projekteissa. Pohjoismaisista GLAM-kokemuksista voimme saada oppia jo hyvinkin pian Wikimaps-yhteistyössä, jossa on mukana arkistoja, kirjastoja ja museoita lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.

Editoinnin Pohjoismaiden mestaruus

Vertailu on aina kivaa, vaikka päiväkodissa opetetaankin siitä eroon. Kokosin Wikimedian lokakuun 2013 tilastoista graafeja, joista näkee kuka mitäkin kisaa johtaa Pohjolassa. Tässä tulokset:

graafit-07

Kuinka paljon Wikipediaa käytetään kullakin kielialueella

graafit-06

Kuinka suuri Wikipedia on eri kielialueilla

graafit-02

Kuinka aktiivista Wikipedia päivittäminen on

graafit-01

Mistä kertoo ero tämän ja edellisen välillä? Muokataanko vanhaa vai luodaanko uusia? Mikä on bottien osuus?

graafit-03

Tämä kertoo muokkaajien määrästä, ihmisistä, ei skripteistä. Aktiivisella muokkaajalla on yli 5 muokkausta kuussa.

graafit-04

Todella aktiivisella muokkaajalla on yli 100 muokkausta kuussa

graafit-05

Onko Wikipedia kasvussa?

Jimmy Wales kävi Suomessa

Jimmy Wales - thinking

Jimmy Wales by William Brawley

Wikipedian perustaja Jimmy Wales oli viime viikolla Suomessa puhumassa sosiaalisesta mediasta Nordic Business Forumissa Jyväskylässä. En ollut itse seminaarissa, mutta seurasin Jimmy Walesin lehdistötilaisuutta netissä ja varsinaista esitystä Twitterissä, jossa ilahduttavan moni oli liveraportoimassa. Lehdistötilaisuuden raportoin tuoreeltaan omassa blogissani ja nyt ajattelin kertoa siitä, mitä esitys käsitteli.

Jimmy aloitti varoittamalla sosiaalisen median asiantuntijoista, joiden mielestä kaikkien pitää olla somessa.  Mutta kuka nyt haluaa seurata esimerkiksi hammaslääkäriään Twitterissä?

Niitä, jotka haaveilevat uuden nettiyhteisön perustamisesta hän neuvoi seuraavasti: palvelun pitää olla hyödyllinen ensimmäisestä päivästä lähtien ja siihen pitää liittyä tarina, johon ihmiset voivat samaistua ja jonka he haluavat myös jakaa.

Wikipedian tulevaisuudesta hän kertoi mm. seuraavaa:

  • visuaalista muokkainta kehitetään sprinteissä joka viikko, sitä halutaan kehittää, sillä sen avulla toivotaan lisää ei-niin-teknisiä muokkaajia
  • uusiin kieliversioihin panostetaan, etenkin kehittyvissä maissa on vielä paljon tehtävää
  • niidenkin, jotka käyttävät nettiä vain kännykällä täytyy pystyä muokkaamaan Wikipediaa, eli mobiilikäyttöliittymää ollaan parantamassa
  • Wikipedian ulkoasua ei sen sijaan olla radikaalisti muuttamassa – miksi korjata jotain, joka ei ole rikki?

Arvaatko muuten, mitä Jimmy Walesin takahuonevaatimukset olivat? Hän tahtoi salmiakkia, lakua, glögiä ja karjalanpiirakkaa. Ja ennen Jyväskylään tuloaan hän oli lukenut Wikipediasta Jyväskylä-artikkelin ja käynyt tutustumassa Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin. Perjantaina hän aikoi tavata Rovion ihmisiä, sillä hän tunnustautui Angry Birds -faniksi :).

Jos haluat lukea lisää Jimmyn Suomen vierailusta kurkkaa Pinterest-tauluumme, johon keräämme myös mm. Wikipedia-aiheisia uutisia.

Wikimaps around the World

The Wikimaps project was involved in a chain of international events. First in series was State of the Map Baltics organized in Tartu, Estonia. The series continued to Wikimania in Hong Kong ja finally the project was part of a code sprint organized to celebrate the 9th birthday of OpenStreetMap.

In Tartu

Together with the Baltic mappers we arranged a workshop on historical maps of Tartu. The Estonian National Archives, the National Library and Tartu University provided us with the old maps. They depict the city of Tartu over the years 1892–1986. All maps used in the workshop are now available in hi-res in Wikimedia Commons.

Pharus-Plan Dorpat, 1910

Pharus-Plan Dorpat, 1910

Tartu’s history is multifaceted: The fortress, that was known as Tarbatu in the first centuries AD, was renamed Yuryev when Yaroslav the Wise, the Grand Prince of Kiev renamed it after his Christian name Yuri. Conquerors and names kept changing since. In the end of the 13th century Tartu was a member of the Hanseatic League under the name Dorpat. For the Swedish rulers Tartu was known as Dorpat, as well as for the Polish ones. The Estonian name Tartu was adopted since Estonia detached from Russia in 1918. This was good material for our workshop.

OpenStreetMap actives from Estonia, Finland, Russia, Belarus and Poland were gathered in the main building of the Tartu University. OpenStreetMap Foundation representatives from western Europe attended also.

Wikimaps-työpaja SotM Balticsissa CC BY-SA 3.0 Pekka Sarkola

Wikimaps workshop in SotM Baltics CC BY-SA 3.0 Pekka Sarkola

We started the workshop early Sunday morning. I presented the maps and the challenges

  • Who would use old maps?
  • How could the historical maps be used?
  • Comments on a specific section of the Wikimaps plan

We worked with a tight schedule in five groups. Attentive sounds of discussion filled the space. Two of the groups managed to get their thoughts on paper.

The first group discussed the properties that are to be collected from a map. As an example, when a mapper traces the Tartu Town Hall, there is no way of knowing the start_date, the construction year of the building – only that it existed at the given date. Or maybe the map is not truthful. In one of the maps from the Soviet era the geographic features had been falsified.

Rautatiestä lenkkipoluksi. Mitenkäs nyt matka-aika lasketaan?

Jogging track from old railway line. What happens to travel times?

We discussed routing and calculating travel times along historical itineraries. Routes emerge and disappear: bridges are bombed, railway tracks removed and a cycling track is built in place, new highways are built.

The proposal for mapping Paris of the Musketeers triggered more ideas of placing literature on a map: Pubs of Joyce’s Ulysses, Sherlock Holmes’ London, Robin Hood in Nottingham and mapping the land of Kalevala, the national epic of Finland. Biographies of historical figures could be placed on a map in Wikipedia.

Wikipedisti ja kartoittajat samassa veneessä. State of the Map Balticsin veneretki. CC BY-SA 2.0 SK53 OSM

Wikipedian and mappers in the same boat. The boat trip in State of the Map Baltics. CC BY-SA 2.0 SK53 OSM

In Hong Kong

Later the same week hundreds of wikipedians gathered in Hong Kong for Wikimania from all over the world. During the event the participants in the multitude of Wikimedia projects can exchange experiences and tighten their collaboration. On the other hand it is an opportunity for the Wikimedia Foundation staff to discuss developing the environment together with the volunteers. For Wikimaps it was an chance to show what we have done and start establishing the project.

Round table discussion

The first thing done in Hong Kong was organizing a round table discussion about geodata in Wikimedia. Particiapants were people from Wikimedia projects that use geodata as well as people from the Wikimedia Foundation.

  • Maarten Dammers presented the Geographicus map donation he has helped to upload in the Commons.
  • Barbara Fischer presented a work in progress for a time-based animated map of Römisches Limes representing the erection and disappearance of Roman fortresses in Central Europe. The German Wikimedia organized an interesting event Wikidata trifft Archäologie 2013 this spring that gathered together the people working with definitions of place in the Ancient world.
  • Hugo Lopez is starting a project where maps for Wikipedia articles could be created from GIS data dynamically.
  • Daniel Kinzler explained the state of geodata in Wikidata.
  • Wikimaps presented briefly.
  • Tim Alder ja Daniel Schwen were present. They have been creating connections between Wikimedia and OpenStreetMap over the years. WikiMiniAtlas, OSM-Gadget, Geohack and WIWOSM have been made by them.

We discussed the needs of the projects and created a document.

Presentation

By the end of the week Susanna presented Wikimaps together with Maarten Dammers. Maarten is a volunteer of great projects in the Wikimedia Commons and he has originally proposed a project by the name Wikimaps.

Wikimaps Warper työssä

Wikimaps Warper at work

We presented the Wikimaps Warper that has been customized for Wikimedia Commons by it’s original developer Tim Waters. It is now possible to georeference images in the Wikimedia Commons. The maps that have been georeferenced, can in turn be used in Open Historical Map for mapping historical features with OpenStreetMap tools.

OpenStreetMap Birthday Sprint

With all we had done and presented over the course of the week, we were part of the OpenStreetMap code sprint. 12 hour time zone difference made it impossible for us to do things together, simultaneously. The maps of Tartu had travelled from archives in Tartu via Hong Kong to an event in the US.

Tarton kartta Open Historical Map -ympäristössä, jossa voi käyttää OpenStreetMapin uutta iD-työkalua

A Map of Tartu in the Open Historical Map environment, where you can use OpenStreetMap’s new iD tool.

Links

Avoimuuden neuvottelukunnan 1. tapaaminen

Suomessa on nykyisin kymmeniä organisaatioita jotka työskentelevät ‘avoimuuden’ parissa jollain alueella (avoimen tiedon, lähdekoodin, demokratian, kulttuuriperinnön, jne). Avoimuuden neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä yhteydenpitoa ja yhteistyötä näiden organisaatioiden välillä.

Tervetuloa avoimuuden neuvottelukunnan ensimmäiseen tapaamiseen!

Ensimmäisessä tapaamisessa jokaisella organisaatiolla on mahdollisuus pitää lyhyt puheenvuoro (‘lightning talk’). Esitykset striimataan verkkoon jonne ne jäävät myös jatkossa arkistoon. Puheenvuorojen jälkeen on varattu aikaa yhteiselle keskustelulle & iltaa voidaan jatkaa Kaapelitehtaan Hima & Salissa.

AIKA

Maanantai 2.9.2013, klo 14-17 (omakustanteinen lounas klo 13-14)

PAIKKA

Frame-säätiö, Kaapelitehdas, 4. kerros

AIKATAULU

klo 13-14 Omakustanteinen lounas (Hima & Sali, Kaapelitehdas)
klo 14-15 Avoimuuden neuvottelukunnan tapaaminen: lyhyet lighting talkit (1 per organisaatio) sekä yhteistä keskustelua (Frame-säätiön kokoushuone, Kaapelitehdas 4. kerros)
klo 17- Vapaamuotoiset jatkot (Hima & Sali, Kaapelitehdas)

Ensimmäisen tapaamisen käytännön järjestelyistä vastaa Juha Huuskonen (Otavan Opisto/OKFFI), jh (at) juhahuuskonen.fi, +358 40 570 96 17. Tapaamisen puheenjohtajana toimii Antti Poikola (Otavan Opisto/OKFFI).

ILMOITTAUTUMINEN & LISÄTIEDOT

Ilmoittaudu tapaamiseen lisäämällä nimesi Etherpad-sivulle (jossa on myös lisätietoja tapahtumasta):

http://new.okfnpad.org/p/avoimuuden_neuvottelukunta_tapaaminen_syyskuu_2013

AVOIMUUDEN NEUVOTTELUKUNTA

Avoimuuden neuvottelukunnan käynnistämistä ovat olleet valmistelemassa seuraavat tahot: Avoin ministeriöCOSSCreative Commons FinlandForum Virium HelsinkiOKFFIOtavan OpistoSitraVerkkodemokratiaseura ja Wikimedia Suomi. Tapaamisia on tarkoitus järjestää jatkossa 2 kertaa vuodessa.

Avoimuuden neuvottelukunta Wikimedian sivuilla: http://fi.wikimedia.org/wiki/Avoimuuden_neuvottelukunta

– See more at: http://fi.okfn.org/2013/08/23/avoimuuden-neuvottelukunnan-1-tapaaminen/#sthash.DbhAwWxX.dpuf

Wikimaps maailmanympärimatkalla

Wikimaps-projekti oli mukana useiden kansainvälisten tapahtuminen ketjussa. Sarjan aloitti State of the Map Baltics Tartossa. Se jatkui Wikimaniaan Hong Kongissa ja lopuksi projekti oli osa Yhdysvalloissa järjestettyä OpenStreetMapin 9. syntymäpäivän kunniaksi järjestettyä ohjelmointisprinttiä.

Tartossa

Järjestimme OpenStreetMapin Balttian alueen aktiivien kanssa työpajan Tarton vanhoista kartoista. Saimme vanhoja karttoja käyttöömme Viron Kansalliskirjastosta, Kansallisarkistosta ja Tarton yliopiston kirjastosta. Kartat kuvaavat Tarton kaupunkia vuosina 1892–1986. Kaikki työpajassa käytetyt kartat ovat nyt saatavissa korkearesoluutioisina Wikimedia Commonsissa.

Pharus-Plan Dorpat, 1910

Pharus-Plan Dorpat, 1910

Tarton historia on monisäikeinen: Ajanlaskun alkupuolella Tarbatuna tunnettu linnoitus sai uuden nimen Jurjev Kiovan ruhtinas Jaroslav I:n nimetessä sen oman nimensä mukaan vuonna 1030. Valloittajat ja nimet ovat vaihtuneet siitä lähtien. Tartto kuului 1200-luvun lopulta Hansaliittoon nimellä Dorpat. Ruotsalaisvalloittajille Tartto oli myös Dorpat, samoin puolalaisille. Vironkielistä nimeä Tartua, suomeksi Tarttoa, alettiin käyttää pääsääntöisesti vuodesta 1918 alkaen Viron irrotessa venäläisvallasta. Tässä oli hyvää aineistoa työpajaamme varten.

OpenStreetMapin kartta-aktiiveja kokoontui Tarton yliopiston päärakennukseen Suomen ja isäntämaan lisäksi Venäjältä, Valkovenäjältä ja Puolasta. Mukana oli myös OpenStreetMap-säätiön edustajia läntisestä Euroopasta.

Wikimaps-työpaja SotM Balticsissa CC BY-SA 3.0 Pekka Sarkola

Wikimaps-työpaja SotM Balticsissa CC BY-SA 3.0 Pekka Sarkola

Aloitimme työpajan aikaisin sunnuntaiaamuna. Esittelin kartat ja haasteet

  • Kuka vanhoja karttoja haluaisi käyttää?
  • Kuinka vanhoja karttoja kannattaisia käyttää?
  • Haluaisin kommentoida yhtä Wikimapsin työvaiheista

Osallistujat työskentelivät tiukassa aikataulussa viidessä eri ryhmässä. Keskittynyt keskustelu porisi salissa. Kaksi ryhmistä ehti koostaa kartoista esityksensä paperille.

Ensimmäinen ryhmä keskusteli ominaisuuksista, joita kartan merkinnöistä talletetaan. Esimerkiksi kun kartoittaja jäljentää vuoden 1914 kartalta Tarton raatihuoneen ääriviivat, hän ei silti osaa kertoa, mikä on rakennuksen rakennusvuosi. Ehkä kartta ei olekaan totuudenmukainen. Käsiteltävänä oli neuvostoajan kartta, jossa maantieteellisiä piirteitä oli vääristelty.

Rautatiestä lenkkipoluksi. Mitenkäs nyt matka-aika lasketaan?

Rautatiestä lenkkipoluksi. Mitenkäs nyt matka-aika lasketaan?

Keskusteltiin myös reitittämisestä ja matka-ajan laskemisesta historiallisia kulkureittejä pitkin. Reittejä syntyy ja poistuu: siltoja pommitetaan, rautateitä puretaan ja tilalle syntyy pyörätie, uusia autoteitä rakennetaan.

Ehdotus Muskettisoturien Pariisin kartoittamisesta synnytti useita muitakin ajatuksia kirjallisuuden kartalle sijoittamisesta: Joycen Odysseus ja pubit, Sherlock Holmesin Lontoo, Robin Hood Nottinghamissa ja Kalevala Suomen tanhuvilla. Historiallisten henkilöiden elämäkerrat voisi Wikipediassa sijoittaa kartalle.

Wikipedisti ja kartoittajat samassa veneessä. State of the Map Balticsin veneretki. CC BY-SA 2.0 SK53 OSM

Wikipedisti ja kartoittajat samassa veneessä. State of the Map Balticsin veneretki. CC BY-SA 2.0 SK53 OSM

Honkongissa

Myöhemmin samalla viikolla Wikimaniaan kokoontui satapäin wikipedistejä maailman kaikilta kolkilta. Tapahtumassa Wikimedian moninaisten projektien osallistujat voivat vaihtaa kokemuksia ja tiivistää yhteistyötään. Toisaalta se on tilaisuus Wikimedia-säätiön väelle ja vapaahtoisille keskustella Wikimedia-ympäristön kehittämisestä. Wikimapsille se oli mahdollisuus näyttää mitä on jo tehty ja istuttaa hanke projektien puutarhaan.

Pyöreän pöydän keskustelu

Järjestimme ensin Wikimaps -pyöreän pöydän keskustelun. Siihen osallistui Wikimediassa paikkatietoa hyödyntäviä projekteja sekä Wikimedia-säätiön edustajia.

  • Maarten Dammers esitteli Geographicus-karttalahjoituksen, jonka hän on auttanut siirtämään Commonsiin.
  • Barbara Fischer esitteli työn alla olevan Römisches Limes -projektin, jossa roomalaisia linnoituksia esitetään karttapohjaisena animaationa. Saksan Wikimedia järjesti keväällä kiinnostavan Wikidata trifft Archäologie 2013 -tapahtuman, johon kokoontui historiallisen paikkatiedon kansainvälinen kerma.
  • Hugo Lopez käynnistää projektia, jossa Wikimedian artikkeleiden karttoja voitaisiin tuottaa datalähtöisesti GIS-aineistosta.
  • Daniel Kinzler Wikidatasta kertoi, missä vaiheessa geodatan kanssa ollaan
  • Wikimaps esittäytyi pikaisesti
  • Paikalla olivat myös Tim Alder ja Daniel Schwen, jotka ovat rakentaneet yhteyksiä Wikimedian ja OpenStreetMapin välille useiden vuosien ajan. WikiMiniAtlas, OSM-Gadget ja  WIWOSM ovat heidän tekemiään.

Keskustelimme yhdessä projektien tarpeista ja teimme siitä yhteisen dokumentin.

Presentaatio

Viikon lähestyessä loppuaan Susanna esitteli Wikimapsin yhdessä Maarten Dammersin kanssa. Maarten on Wikimedia Commonsissa suuria projekteja tehnyt WIkimedian vapaaehtoinen ja hän on alkujaan ehdottanut projektia nimellä Wikimaps.

Wikimaps Warper työssä

Wikimaps Warper työssä

Esittelimme Tim Watersin Wikimedia Commonsiin muokkaaman Wikimaps Warperin, jonka avulla on nyt mahdollista georeferoida Wkimedia Commonsissa olevia karttoja. Wikimaps Warperilla oikaistuja karttoja voi puolestaan käsitellä Open Historical Map -ympäristössä OSM-työkaluilla.

OpenStreetMap Birthday Sprint

Kaikella sillä, mitä olimme viikon aikana tehneet ja esittäneet, olimme osa OpenStreetMapin koodisprinttiä. 12 tunnin aikaeron takia emme kuitenkaan onnistuneet tekemään asioita yhdessä, yhtä aikaa. Tarton kartat olivat matkanneet tarttolaisesta arkistosta Hong Kongin kautta tapahtumaan Yhdysvalloissa.

Tarton kartta Open Historical Map -ympäristössä, jossa voi käyttää OpenStreetMapin uutta iD-työkalua

Tarton kartta Open Historical Map -ympäristössä, jossa voi käyttää OpenStreetMapin uutta iD-työkalua

Linkkejä

Wikipediaklinik Brages Pressarkivissa

Article in English

Brages Pressarkiv on sanomalehtiarkisto, joka on koonnut lehtileikkeitä suomenruotsalaisesta lehdistöstä vuodesta 1910 alkaen. Brages on koonnut ja järjestänyt leikkeensä ajan, paikan, teeman tai henkilön mukaan – vuodesta 1990 digitaalisesti. Sitä vanhemmat leikkeet ovat hyllyissä hyvässä järjestyksessä mapeittain tai ruskeisiin pahvilaatikoihin niputetuissa ruskeissa kirjekuorissa. Todellista arkiston tuntua!

Arkisto asiasanoittaa ja paikantaa päivittäin kaiken ruotsinkielisen lehdistön aineiston: sitä eivät mediatalot tee itse. Rahoituksen vaarannuttua toimintaa on jouduttu perustelemaan ja linjaamaan suhteessa kansalliseen sanomalehtiarkistointiin.

Kuva: Peik Henrichson CC BY-SA-NC 3.0

Kuvaaja Peik Henrichson CC BY-SA 3.0

Wikipediaklinik toi Bragen tutkijahuoneeseen niin paljon kiinnostuneita kuin sinne ylipäänsä mahtui. Mikael Böök, avoimen tiedon ja suomalaisen Wikipedian isähahmo, esitteli kuulijoille Wikipedian muokkaamisen perusteita. Mutta pelko pois ja käsiksi itse aiheisiin!

Arkiston toimintaa luotsaava Jessica Parland-von Essen muokkasi yhdessä Wikimedia Suomen Tommi Kovalan kanssa ruotsinkielistä artikkelia suomalaisesta geografista J. G. Granöstä, joka on huomattavasti lyhyempi kuin vastaava suomenkielinen.

Tämä aihe nousi keskeiseksi tapahtuman jälkeisessä keskustelussa: tuli esiin tarve saada tietää, mikäli jostain aiheesta ei ole omalla kielellä artikkelia. Tämä koskee erityisesti vähemmistökieliä ja artikkeleita, jotka koskevat paikallisia aiheita. Yksi keskustelijoista toi esiin projektin Manypedia!, toisaalta mietimme miten Wikidataa voisi hyödyntää erityisesti puuttuvien artikkeleiden esiin tuomiseen.

Lue lisää Brages Pressarkivin järjestämästä tilaisuudesta Serendipitet bland arkivhyllorna

Wikimaps

Article in english
nummelin_raitaOlemme edistäneet ehdotusta Wikimedian tuoteperheeseen sisällytettävästä karttaympäristöstä, jossa voitaisiin selata historiallisia karttoja.

Kuvittele, että olisi mahdollista kelata kartalla aikaa taaksepäin. Oli mahdollista löytää tietyn ajankohdan karttoja, mutta nähdä myös sen aikaiset paikannimet, reitit ja rakennukset haluamallaan kielellä. Karttoja voisi yhdistää minkä tahansa muun netissä olevan paikkatiedon kanssa.

Helsinkitest

Karttojen tekemiseen voisi osallistua: Vanhoja karttoja voisi sijoittaa oikeisiin koordinaatteihin, piirtää ja tallettaa niiden tietoja. Tieto olisi linkitetty Wikipedian artikkeleihin ajan, paikan ja aiheen mukaan.

Ja että nämä kartat kuvittaisivat Wikipedian artikkeleita juuri oikeilla nimillä, kielellä ja tiedolla varustettuna. Ja tämän tiedon saisi tuotua mihin tahansa muuhun ympäristöön.

Olemme kokoamassa voimia tämän toteuttamiseksi. Tarvittavat tekniset ratkaisut ovat suurimmaksi osaksi olemassa Wikimedian tuotteperheessä. Haluamme tutkia yhdessä OpenStreetMapin Historic-ryhmän kanssa sopivinta tapaa historiallisen paikkatiedon tallettamiseksi. Olemme perustaneet keskusteluryhmiä. Oletko wikipedisti, historioitsija, muotoilija, kartoittaja, keräilijä tai GLAM*-organisaatio, jolla on karttoja huolehdittavanaan. Voisit tulla mukaan!

Wikiprojekti Historialliset kartat (Suomeksi)
Wikimaps Wikimedia Commonsissa (Englanniksi)
Wikimaps + Historical maps Facebookissa (Suomeksi ja englanniksi)

slice-ilmakuvaKartat ja alkuperäisilmakuvat Helsinki Region Infoshare http://www.hri.fi/lisenssit/hri-nimea/
* ) GLAM = Galleries, Libraries, Archives & Museums

Wikimaraton at Kiasma

More than 50 students of journalism and mass communication, literature, art education, art history, museology, architecture and others are gathered at Kiasma, the museum on contemporary art in Helsinki. Wikimaraton is about to start. During 24 hours of the day and the night, the participants will improve the old and start new Wikipedia articles on contemporary art.

3 pm, February 1st, 2013

Wikimaraton starts with introductions. Arja Miller from Kiasma outlines the collections and the nature of the event. Wikimedia Finland chair Tommi Kovala describes different types of wikipedians and introduces the editing environment. Kiasma’s collections and history are further explored in sound and image by Leevi Haapala and Jonna Strandberg. Oh, those were the times!

We are taken to tour the library. Kiasma has the country’s most complete collection of exhibition catalogues, a result of an exchange agreement between museums internationally.

Piia Pitkänen presenting the library. Photo: Petri Virtanen / CAA. CC-BY 3.0

6 pm

The authors enter into writing. Silence and the faint tap on keyboards is interrupted by the presentations of Heikki Kastemaa and Pilvi Porkola. Heikki Kastemaa is an art critic who has contributed to Wikipedia for a number of years. He says that the most difficult thing has been to adopt neutrality, as opposed to criticism art writers are more accustomed to. He guides the participants to the principles of Wikipedia: the use of references, the tone of voice, neutrality.

Writing has started. Photo: Kimmo Virtanen / CAA. CC-BY 3.0

Writing has started. Photo: Kimmo Virtanen. CC-BY 3.0

Pilvi Porkola presents the Esitys magazine on performing art. She starts by telling how she met her father when he was moving house. The father was in the process of tearing his books: ”No-one wants to buy these anymore. All information is retrieved from the Internet. At the recycling center they want the books torn.”

While Tommi Kovala presents the works by graphic design students to enhance the infographics in Wikipedia, he is interrupted by an announcement: ”Dear museum guests. The museum will be closed in 15 minutes.” A sigh sweeps the room. Ulpu Pajari continues by telling about the earlier cooperation with Ateneum Art Museum, the national gallery of Finland.

11 pm

The first crisis. User Velma’s comments appear in User KaijaKai’s unfinished article: ”Where are the references?” ”According to whom?” After a short turmoil and placing an {{ Underconstruction }} template in place grinning Velma reports from the other side of the hall. The conflict resolves.

Wikimedia troops at Sanahirviö. Image: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

Wikimedia troops at Sanahirviö. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

midnight

A new event interrupts the quiet work: it’s time for a midnight guided tour. We witness the dark halls of the exhibition, silent Helsinki in the background. We get to take a look at Steven Holl’s original toilet furniture in the women’s restroom between the third and the fourth floors, as well as a huge painting lift, which takes you to the fabulous personnel space overlooking Helsinki.

Midnight in Kiasma. Image Susanna Ånäs. CC-BY 3.0

Midnight in Kiasma. Photo: Susanna Ånäs. CC-BY 3.0

2 am

Two in the morning it is time to confess to each other what articles have been made, what difficulties have been encountered. Many admit getting hooked on editing. Some of the personnel go to sleep on their office floor, some participants sleep on the giant cushions in the hall, some sneek home for a nap, others continue editing.

Night at the museum. Image Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

Night at the museum. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

7 am

Floor waxing begins! The ones that are not woken up by the machines are shaken awake to attend the next event.

7.30 am

Sleepy encyclopedists are refreshed gently by crisp frost on the morning guided tour outside the building. We see that Kiasma is no longer the lantern lighting the environment since the surroundings are buing built. The lighting of the house requires new principles, explain Kiasma’s lighting engineers Heikki Paasonen and Jani-Matti Salo, whose light installation Linear Array illuminates the house.

Kiasma early Saturday morning. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

Kiasma early Saturday morning. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

8 am

An unforgettable brekkie with fresh bread and fruit.

Breakfast rewards the toughest. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

Breakfast rewards the toughest. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

10 am

The morning brings more presentations. Otso Kantokorpi, Teemu Mäki and Saara Hacklin discuss writing about art. Otso Kantokorpi’s provocation wakes: ”Does such cooperation emphasize Kiasma’s hegemony? Is the integrity of art jeopardized if writers are rewarded by the institution?”

The breakfast is still in mind when Dan Perjovschi, an art world wall scribbler currently exhibiting in Kiasma gives his presentation. His career covers the period from the collapse of Eastern Europe to the economic collapse of Western Europe. His way of writing on the gallery walls is in an interesting way contradictory to Wikipedia. Compared to Wikipedia, he expresses his views on public walls, where only few people can write, while in Wikipedia one must refrain from expressions of opinion, but writing is permissible for anyone. He says that in spite him being political, he is not an activist, but activists are interested in his political opinions. Regarding his role in society he states: ”As an artist I have the history behind me. I descend from Rubens.”

Dan Perjovschi and Maria Rantamaula, who was the one to sleep on the office floor. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

Dan Perjovschi and Maria Rantamaula, who was the one to sleep on the office floor. Photo: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0

In the final discussion objections to Otso Kantokorpi’s allegations are easy to argue: the work is not for Kiasma, but for the common good. Everyone rushes to thank each other. Thank you also for the guards!

Wikimaraton was a win-win-win-win-win for Kiasma’s outreach, Wikipedia, open knowledge, connecting visual arts interest groups to name a few. Kiasma’s 5 different sectors produced the event together with a desire to be active in the field of open culture. The work resulted in 68 edited Wikipedia articles, of which 36 new ones.

It is a good start, as in a figure of speech in sports. But wasn’t this a marathon?