Marraskuun alusta joulukuun puoliväliin on Wikipediassa tieteen aikaa, sillä Wikimedia Suomi järjestää kaksi tiedeaiheista kilpailua, joiden tavoitteena on saada tiedeyhteisön jäseniä tuomaan asiantuntemustaan ja osaamistaan Wikipediaan. Molemmat kilpailut alkavat 1. marraskuuta ja päättyvät 15. joulukuuta.
Tiedekuvakilpailussa tallennetaan tieteeseen liittyviä, vapaasti käytettäviä kuvia ja muita mediatiedostoja kuvapankki Wikimedia Commonsiin. Se on osa kansainvälistä Wiki Science Competition -kuvakilpailua ja järjestetään nyt Suomessa toista kertaa. Mukana on seitsemän kilpailusarjaa, jotka kattavat kaiken mikroskooppikuvista tieteilijöihin ja tähtitieteeseen. Jokaisen sarjan voittajalle on luvassa 70 euron lahjakortti valokuvaustarvikeliikkeeseen, ja lisäksi sarjojen voittajakuvat pääsevät kansainvälisen kilpailun finaaliin.
Tiede Wikipediaan -kilpailussa kerätään pisteitä luomalla, täydentämällä ja päivittämällä tieteeseen liittyviä tietosanakirja-artikkeleita suomeksi, karjalaksi sekä pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi. Kolme eniten pisteitä kerännyttä saavat palkinnoksi Museokortin sekä Wikimedia Suomen tarjoaman illallisen. Osallistujat saavat myös Wikipedian käyttäjäsivulleen erityisrusetteja saavutettuaan tietyt pisterajat.
Kilpailuilla parannetaan Wikipediasta löytyvän tiedon määrää, laatua ja luotettavuutta. Wikipedia on maailman kymmenen vierailluimman sivuston joukossa, ja suomenkielinen Wikipedia on käytännössä ainoa suomenkielinen tietosanakirja, jota enää päivitetään. Sen rooli tiedon levittämisessä suurelle yleisölle onkin siis suuri.
Tieteen monipuolinen esittäminen Wikipediassa niin kuvien kuin artikkelien muodossa auttaa laajentamaan suuren yleisön käsitystä siitä, mitä tiede on ja mitä tieteilijät tekevät. Tule sinäkin siis mukaan!
Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden tapaamisessa Tbilisissä 15.-17.9. 2023 oli osallistujia isäntämaa Georgian lisäksi Albaniasta, Armeniasta, Asserbaizshanista, Venäjältä (Moskova, Pietari, Baškortostan), Valko-Venäjältä, Bosnia ja Hertsegovinasta, Tšekistä, Kyprokselta, Eestistä, Kreikasta, Kazakstanista, Makedoniasta (Shared Knowledge ja GLAM ryhmät), Kirgisiasta, Latviasta, Unkarista, Maltalta, Montenegrosta, Puolasta, Romania ja Moldovasta (UG), Serbiasta, Sloveniasta, Slovakiasta, Srpskan tasavallasta, Tadžikista, Tatarinkielten ryhmästä, Turkista, Ukrainasta ja Uzbekistanista.
Lisäksi vieraina oli edustajia Hollannista, Saksasta, Bulgariasta, sekä heprean, uzbekin ja italiankielisistä Wikipedioista. Itse osallistuin tapaamiseen Wikimedia Suomen lähettämänä, vaikka Suomi ei ole varsinaisesti CEE-maa.
Wikimedia CEE kokoontui yhteiskuvaan Tbilisin yliopiston portailla (kuva: Commons, Adem)
Osallistujien luettelossa kiinnittää huomiota CEE:n laajeneminen itään aina Keski-Aasian maiden ”staneihin” asti. Tapaaminen osoitti, että siellä on aktiivisia wikiyhteisöjä, olivatpa ne sitten käyttäjäryhmiä (User Groups) tai muita uusia intressi- tai kieliryhmiä.
CEE jatkaa organisoitumistaan eri kokoisissa hubeissa, joita yhteisöön on liittynyt yhteensä yli 40. Laajeneminen idän suuntaan lienee seurausta siitä, että hubien ideana on tukea toisia, esimerkiksi juuri syntyviä ja aloittavia yhteisöjä, olipa kyse tiedollisista tai rahallisista resursseista.
CEE onkin hankkimassa kolmatta työntekijää, jonka tehtävänä olisi juuri auttaa pieniä ja heikommin kehittyneitä hubeja. Suunnitellaan myös nuorempien ryhmien organisointia (Youth group project). Uusia aiheita CEE:n piirissä ovat myös mikrogranttien eli pienten avustusten myöntäminen. CEE:n toiminta päätettiin suunnitella kaksivuotisena ja ohjauskomiteaan (Steering Committee) valittiin jäsenet Turkista ja Serbiasta.
Iloisina uutisina kuulin, että Turkin Wikimedian ja Wikipedian toiminta on toipunut yli kaksi vuotta jatkunutta julkaisuestoa edeltävän ajan aktiivisuuteen. Ensi vuoden CEE-tapaamista haetaankin joko Istanbuliin tai Albaniaan.
Vapaan tiedon näkymätön vero
Vapaan tiedon ajatellaan yleisesti olevan puhdas julkishyödyke, mutta käytännössä se on kuitenkin ei-puhdasta julkista hyötyä. Näin väittää Kiril Simeonovski, joka on makedonialainen wikipedisti ja wikimedisti, joka toimii myös makedonialaisen avoimen tiedon organisaation johtajana. Kerron tässä lyhyesti hänen sekä Tbilisin CEE-tapaamisessa esittämiään analyyseja CEE-maiden tilanteesta, että elokuussa Singaporen Wikimaniassa esittämäänsä globaalia arviota.
Vapaan tiedon poissuljettavuus johtuu niistä rajoituksista, joita sen pääsyyn on ja näitä ovat taloudelliset, institutionaaliset ja sosiaaliset tekijät. Eli mitä vähemmän ihmiset voivat kuluttaa vapaata tietoa ja mitä vähemmän ihmiset pystyvät tuottamaan sitä, sitä enemmän on taloudellista tehottomuutta.
Simeonovski on tutkinut seuraavia kysymyksiä:
Miksi vapaa tieto ei ole puhdasta julkista hyötyä?
Mitä vaikutuksia epäpuhtaudella on?
Kuinka epäpuhtauden vaikutuksia voi mitata?
Kuinka suuria nämä vaikutukset ovat eri maissa?
Mitkä tekijät vaikuttavat epäpuhtauksiin?
Tutkimuslinjoina ovat puhtaan julkishyödykkeen määritelmä vs. epäpuhdas julkinen hyvä. Malli vapaasta tiedosta julkisena hyödykkeenä riippuu Wikimedia-liikkeen vertaistuotannosta ja joka käyttää Wikimedian sisältöä vapaan tiedon välityspalvelimena.
Simeonovski käyttää ”näkymättömän veron” käsitettä, joka tarkoittaa niitä esteitä tai ”kitkan” määrää, joita vapaalla tiedolla on. Hän kalibroi käyttäen Wikimedia-projektien maatietoja, sekä pyrkii tunnistamaan näkymättömään veroon vaikuttavat tekijät.
Tuloksia
Kiril Simeonovskin mukaan vapaan tiedon vero jakautui näin vuonna 2022.
Vapaan tiedon näkymätön vero oli vuonna 2022 55,5 prosenttia maailmanlaajuisesti (56,9 prosenttia vuonna 2021).
Matalimmat verot olivat Luxenburgissa (0,3 %), Norjassa (0,6 %) ja Suomessa (1,4 %).
Korkeimmat verot olivat Malawissa (99,8 %), Tšadissa (99,7 %) ja Lesothossa (99,6 %).
Globaalissa etelässä vero oli 77,2 prosenttia ja globaalissa pohjoisessa se oli 14,6 prosenttia.
Miksi poissulkemista tapahtuu?
Kirill mainitsee aluksi digitaalisen kuilun. Internetin käyttäjien keskimääräinen osuus internetissä vuonna 2022 globaalissa etelässä oli 53,4 prosenttia ja 88,8 prosenttia globaalissa pohjoisessa.
Toiseksi tekijäksi hän mainitsee netin neutraalisuuden vastaan nollatason veron. Nollatason verolla on monien lähteiden mukaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia kuluttajille. Wikipedia Zero oli yritys vähentää poissulkevuutta.
Poissulkemista edisti sensuuri ja sisällön julkaisun estäminen, sekä syytteet muokkaajia vastaan, joita on tapahtunut Kiinassa, Venäjällä, Turkissa, Iranissa, Pakistanissa, Myanmarissa, Syyriassa, Venezuelassa, Valko-Venäjällä ja Saudi-Arabiassa.
Ja lopulta poissulkemista edistivät yksittäisiin artikkeleihin suuntautuvat väittelyt (UK, Australia, Ranska ja Saksa).
Venäjän tilanne
Valkovenäläinen, Britanniassa asuva henkilö selvitti Venäjän tilannetta. Hän kertoi aluksi venäjänkielisen Wikipedian suosiosta Venäjällä ja muissa maissa. Venäjän Wikimedian ”sateenvarjon” alla on yhteensä 29 Wikipediaa ja paljon muita Wikimedian tietojärjestelmiä.
Venäjänkielisen Wikipedian vastaanotto lokakuussa 2022.
Venäjän Wikipedian estämisen historia on lyhyesti seuraava. Vuonna 2012 presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain Lasten suojelemiseksi vaurioittavalta informaatiolta ja muita Venäjän Federaation säädöksiä. Heinäkuussa 2023 Putin vahvisti lain, joka kieltää sekä henkilöitä, että oikeushenkilöitä osallistumasta sellaisten ulkomaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, joita ei ole valtion rekisterissä. Rangaistukset niihin osallistumisesta vaihtelevat sakoista kolmen vuoden vankeuteen.
Tämän seurauksena kaikki Venäjän Wikipedian osoitepaljastimet (CheckUser) ja Wikinewsien muokkaajat ovat Venäjän ulkopuolella. Venäjän ja Valko-Venäjän nykypolitiikkaa koskevissa artikkeleissa kirjoittajat on anonymisoitu.
Forkkaukset
Venäjänkielisen Wikipedian forkkauksista eli Wikipedian kopioista seuraavaa. Runiversalis (RUNI): “Isännöidään Venäjän palvelimilla, ja se on Venäjän lakien mukainen”. Siinä on enemmän artikkeleita kuin venäjänkielisessä Wikipediassa, noin kaksi miljoonaa.
Toinen forkkausprojekti on RUWIKI (Bugopedia). Jokainen voi tulla kirjoittajaksi, mutta vain ammattilaiset takaavat aineisto laadun. Tavoitteena ”Mukavuus, avoimuus, neutraalisuus, luotettavuus”. Artikkeleita on noin 1 900 000. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyksessä lähes kokonaan tuhotun kaupungin Iziumin artikkelissa Ruwikissa kaupungin historia päättyy vuoteen 2010.
Myös Elina Saarilahden perusteellinen artikkeli 1.8.2023 Hesarissa käsittelee Putinin suunnitelmaa vuodelta 2019 ja vertailee Venäjän ”vaihtoehtoisen Wikipedian” Rupedian ja venäjänkielisen Wikipedian sisältöjä.
Wikipedian forkkausten ongelmana on, pystyvätkö ne rekrytoimaan tarpeeksi, tai yhtä paljon vapaaehtoisia kirjoittajia ja ylläpitäjiä kuin ”perinteiset” Wikipediat? Toistaiseksi venäjänkieliset Wikipediat hallitsevat muokkauskenttää, mutta kun kysyin, onko venäjänkielisen Wikipedian blokkaus ajankohtainen, sain myönteisen vastauksen.
Ainakin seuraavat tiedot kertovat siitä, että viranomaiset sekä Venäjällä, että Valko-Venäjällä ottavat Wikipedian muokkaajat vakavasti.
Valkovenäläinen, venäjänkielistä Wikipediaa toimittanut Mark Bernstein tuomittiin kolmeksi vuodeksi kotiarestiin yhteiskuntajärjestystä häiritsevien toimien järjestämisestä ja valmistelusta, jota seuraa 3 vuoden kansainvälinen matkustusrajoitus. Toukokuussa 2022 Pavel Pernikaŭ sai kahden vuoden vankeustuomion ”Valko-Venäjän tasavallan häpäisemisestä”, johon kuului kaksi muokkausta Wikipediaan Valko-Venäjän poliittisista sorroista.
Mitä tehdä?
Alustajan mukaan Venäjällä pitäisi tehdä seuraavia. Poistaa geotagit ladatuista kuvista, olla jakamatta henkilökohtaisia tietoja, kuten käyttäjänimeä missään, kuten somessa. (WMF:lla on tästä säännöt, mutta kukaan ei noudata niitä). Älä käytä mobiililaitteella Wikipediaa. Jos otat osaa protesteihin, käytä ”burner phonea” eli prepaidia, koska tavallista puhelinta voidaan käyttää sinua syytettäessä ja pääsemään Wikimedia-tileillesi. Äläkä tee spontaaneja julkisia toimia pidätetyn käyttäjän tueksi – varsinkin IRL voi kostautua.
Yhtään onnellisemmaksi ei saa myöskään se lokakuun alussa uutisoitu asia, että Venäjän viestintäviranomainen Roskomnadzor on antanut määräyksen estää virtuaaliset yksityisverkot (VPN) ensi vuoden maaliskuun 1. päivästä alkaen.
Commonsilla gentrifikaatiota vastaan!
CEE tapaamisessa kohtaamistani uusista ideoista mainitsen albanialaisen Sonia Budinin toteuttaman idean. Hänen ryhmänsä taistelee Tiranan gentrifikaatiota vastaan käyttäen apunaan muun muassa Commons-kuvia. Tosiaankin, miksipä emme voisi taistella paremman rakennetun ympäristön puolesta, rakennussuojelun tai luonnonsuojelun puolesta Commons-kuvia käyttäen. Tässä hänen alustuksensa diat, joista voi ottaa mallia.
Sitten istutin Sonian viereeni ja kerroin hänelle myös virolaisten kehittämästä Ajapaik-systeemistä. Katsoimme, mitä kuvia voisi siirtää Commonsista Ajapaikkiin Tiranasta aihetta varten. Ei niitä paljon ollut, mutta kuulemma nekin kuvat riittäisivät havainnollistamaan aihetta.
