Category Archives: Uncategorized

Miksi luemme Wikipediaa?

Kiasma Wikimarathonista 1.-2. 2. 2013. Kuva: Finnish National Gallery / Petri Virtanen

Wikipedian artikkeleita katsotaan päivittäin yli 500 miljoonaa kertaa, mutta sen lukijoiden motiiveista ja käyttäytymismalleista tiedetään toistaiseksi vähän.

Seitsemän tutkijan 17. 2. 2017 julkaiseman tutkimuksen Why We Read Wikipedia tavoitteena oli yhdistää kysely Wikipedian lukijoista käyttäjien aktiviteettiin perustuviin logeihin. Analyysit painottavat eri tekijöitä, jotka johtavat käyttäjiä Wikipediaan, kuten ajankohtaiset tapahtumat, aiheen mediavastine, henkilökohtainen uteliaisuus, työ- tai koulutehtävät tai yksitoikkoisuus. Kyselyyn osallistui lähes 30 000 henkilöä. Sen perusteella tutkijat kehittivät Wikipedian käytön taksonomian kolmeen ulottuvuuteen: motivaatio, informaatio, tarve ja aikaisempi tieto.

Tutkijat pohtivat myös niin sanottuja triggereitä, eli sitä mikä laukaisee käyttäjän motivaation.

Yleisyys

Tutkijat osoittavat käyttäjien lukevan Wikipediaa monin eri tavoin. Lukutavat poikkeavat motivaation laukaisemisen, informaatiotarpeiden syvyyden ja lukijoiden aikaisempien aiheesta olevien kokemusten mukaan. Selvästi hallitsevaa käyttämisen tapaa ei ole, ja lukijoiden käyttämät aiheet ovat sekä tuttuja, että tuntemattomia. Wikipediaa käytetään pinnallisiin tietotarpeisiin (faktan katsominen ja yleiskatsaus) useammin kuin syvällisempiin. Syvät tietotarpeet ovat vallitsevia silloin, kun lukijaa ohjaa olennaisuuksien oppiminen ja itse asiassa keskustelut laukaisevat tiedon katsomisen, mutta tutkijat havaitsivat että yleiskatsauksia laukaisevat kyllästynyt tai sattumanvarainen etsintä, mediavaste tai tarve tehdä henkilökohtainen päätös.

Aika

Motiivit näyttävät olevan enimmäkseen vakaita ajan kuluessa (viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina), muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta: median laukaisemat motiivit kasvoivat viikonloppuisin ja öisin, keskustelun laukaisemat lisääntyivät viikonloppuisin, sekä työn/koulun laukaisemat motiivit lisääntyvät työpäivinä ja päivällä.

Käyttäytymismallit

Tutkijat tunnistivat muutamia käyttäytymismalleja:

Kun Wikipediaa käytetään työssä tai koulutehtävissä, käyttäjät käyttävät tavallisesti pöytätietokonetta sitoutuessaan katsomaan sivua pitkään tai istunnoissa; istunnot ovat yleensä aiheiden kannalta johdonmukaisia ja niihin liittyy pääasiassa keskeisiä ”vakavia” artikkeleita enemmän kuin viihteellisyyteen liittyviä; hakukoneiden käyttö lisääntyy; istunnoilla on taipumus edetä artikkeliverkon ytimestä sen reuna-alueille.

Median ohjaama käyttö suuntautuu populaareihin, viihteeseen liittyviin artikkeleihin, jotka ovat usein vähemmän sidoksissa artikkeliverkkoon.

Olennaisuuksia opitaan yleensä taiteisiin tai tieteisiin liittyvien artikkeleiden yhteydessä, joilla ei ole merkittäviä ominaisuuksia navigoinnin kannalta; keskustelut tuovat harvoja sellaisia käyttäjiä Wikipediaan, jotka harjoittavat lyhytaikaista vuorovaikutusta sivuston kanssa, usein mobiililaitteista.

Ihmiset, jotka käyttävät Wikipediaa yksitoikkoisuuden takia tai voidakseen tutkia sitä satunnaisesti ovat yleensä tehokäyttäjiä; he navigoivat Wikipediaa pitkien, nopeatempoisten, paikallisesti monipuolisten linkkiketjujen välityksellä ja käyvät usein populaareissa tai viihteeseen liittyvissä, ja vähemmän tieteisiin liittyvissä aiheissa.

Ajankohtaisilla aiheilla on pyrkimys ohjata verkkoliikennettä pitkiin urheiluun ja politiikkaan liittyviin artikkeleihin; nämä artikkelit ovat yleensä suosittuja todennäköisesti, koska suuntauminen on laukaiseva tapahtuma

Kun Wikipediaan puoleen käännytään henkilökohtaisen päätöksen tekemistä varten, artikkelit liittyvät usein maantieteelliseen alueeseen ja teknologiaan mahdollisesti siksi, että halutaan päättää matkustamisesta tai tuotteen hankkimisesta.

Heikki Kastemaa

Haut päällä: Wikimania ja WikiCite ‘17

Muistutus siitä, että matka-apurahoja Wikimaniaan, joka pidetään elokuussa Montrealissa, Kanadassa voi hakea maanantaihin 20.2. 2017 klo. 23:59 UTC asti.

Wienissä järjestetään WikiCite ‘17, kolmipäiväinen konferenssi, huippukokous ja hackathonpäivä 23.-25. toukokuuta 2017. Tarkoituksena on laajentaa viime vuonna käynnistettyä hanketta suunnitella bibliografinen keskusvarasto, sekä työkaluja ja strategioita tiedon laadun ja todennettavuuden parantamiseksi Wikimediaprojekteissa. Järjestäjien tavoitteena on tuoda yhteen Wikimedian avustajia, tietomallintajia, informaatio- ja kirjastotieteiden asiantuntijoita, ohjelmasuunnittelijoita, muotoilijoita ja akateemisia tutkijoita, joilla on kokemusta työskentelystä Wikipedian lähteiden ja bibliografisen datan kanssa.

Ensimmäisenä päivänä (konferenssi) esitetään olemassaolevan työn nykyistä kehitysvaihetta ja aloitteita tietolähteisiin ja bibliografiseen dataan Wikimedian eri projekteissa. Toisena päivänä (huippukokous) keskustellaan teknisistä, yhteiskunnallisista, yleisötyön ja toimintalinjan suunnista. Kolmantena päivänä järjestettävässä hackathonissa kokoonnutaan rakentamaan perustuen uusille ajatuksille ja soveluksille.

Osallistuminen rajataan sataan henkilöön. Hakijat täyttävät ennakkohakemuksen 27.2. mennessä, joka jälkeen osallistujat valitaan varsinaisiin hakemuksiin perustuen 31.3. mennessä. Tarkempia tietoja tapahtumasta ja hausta tässä.

Viro – Suomi Wikipedioiden kirjoituskilpailun tulokset

Viron ja Suomen Wikimediat järjestivät Wikipedia-artikkelien kirjoituskilpailun 6.12.2016 – 5.1.2017. Vironkieliseen Vikipeediaan kirjoitti 20 käyttäjää 122 Suomea ja suomalaisia koskevaa artikkelia. Suomenkieliseen Wikipediaan kirjoitti 25 henkilöä 221 artikkelia Virosta ja virolaisista. Vironkieliseen Vikipeediaan kirjoitettiin muun muassa artikkeleita Suomeen suuntautuneista ristiretkistä, kveeneistä ja Amorphis-yhtyeestä. Suomenkieliseen Wikipediaan kirjoitettiin muun muassa Tarton kaupunginosista, Viron kunnista ja kuvanveistäjä Amandus Adamsonista.

Suomenkielisen Wikipedian palkitut kirjoittajat ovat: 1. palkinto käyttäjänimi Abc10, 2. palkinto käyttäjänimi Kotivalo ja 3. palkinto käyttäjänimi Epiq. Kaikki palkitut saavat palkintona Museokortin, joka oikeuttaa ilmaiseen käytiin yli 200 museossa Suomessa vuoden ajan. Ensimmäinen ja toinen palkittu saavat myös Tallinkin risteilymatkan Tallinnaan.

Kilpailun jyryyn osallistuivat Suomen osalta Otso Kantokorpi, Sven-Erik Soosaar (Wikimedia Viro) ja Heikki Kastemaa.

Vironkieliseen Vikipeediaan kirjoittaneiden palkinnot jaetaan ja julkistetaan 27. tammikuuta. Kaikille vironkieliseen Vikipeediaan kirjoittaneille myönnetään Kuparinen hirvensydän Suomea ja suomalaisia koskevien artikkelien kirjoittamisesta.

Kilpailu onnistui hienosti, kiitämme kaikkia osallistujia!

Viron osallistujat ja Suomen osallistujat

Flag of Estonia.svgFlag of Finland.svg

Osana Renessanssi.Nyt! -näyttelyn oheisohjelmaa järjestetään Wikibottega Kansallismuseon Ateljeessa lauantaina 14. ja sunnuntaina 15. tammikuuta 2017. Bottega on renessanssin taidesanastoon kuuluva käsite, jonka voisi tässä yhteydessä suomentaa työpajaksi.

Kansallismuseon näyttelyn teokset ovat suurimmaksi osaksi Italian Bresciassa olevasta Pinacoteca Tosio Martinengo -museosta. Näyttelyn teokset edustavat Lombardian alueen renessanssia.

Wikibottegan tarkoituksena on tutustua näyttelyyn, sekä kartoittaa ja kirjoittaa tai täydentää renessanssi-aiheisia Wikipedian artikkeleita. Tätä kirjoittaessa suomenkielisessä Wikipediassa ei ollut ollenkaan artikkeleita esimerkiksi näyttelyssä olevista Girolamo Romaninosta ja Giovanni Battista Moronista. Myös Wikipedian ”Vasarin galleriassa” on paljon renessanssitaiteilijoita, joiden ”punainen linkki” tarkoittaa puuttuvaa artikkelia.

Giorgio Vasarin Taiteilijaelämäkertoja vaikutti omiin aikoihimme asti siihen tapaan, jolla taiteilijoista kirjoitetaan. Myös Wikipedian henkilöartikkeleiden voisi sanoa olevan elämäkerrallisen kirjallisuuden jatkoa.

Tarkoituksena on pohtia, mitä henkilöitä koskevat artikkelit ovat Wikipediassa ja mitä ongelmia niihin liittyy. Perehdymme myös hieman artikkeleiden kääntämiseen. Ja totuttuun tapaan osallistujia neuvotaan ja ohjataan Wikipedian muokkaamisen perusteisiin. Toivotamme kaikki renessanssista ja renessanssi-ilmiöistä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi!

Tarkempia tietoja Wikipedian projektisivulla.

Kansallimuseon näyttelyssä olevan Isotta Brembatin muotokuvan maalarista Giovan Battista Moronista ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa.

Mitä on Wikidata?

Wikidata on ajankohtainen asia kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Suomessakin se on ollut esillä jo muutamia vuosia. Olen pari kertaa joutunut kiperään tilanteeseen kun on kysytty, mitä se Wikimedian tietojärjestelmien taustalla oleva tietokanta sitten konkreettisesti tarkoittaa?

Tämä Saksan Wikimedian tuottama animaatio vastaa siihen, mikä Wikimediaperheen jäsenten, Commonsin, Wikipedian ja muiden taustalla toimiva tietojärjestelmä on. Ja kyseessä on avoin järjestelmä, jota voi käyttää kuka tahansa. Suomen Yleisradio on herättänyt kansanvälisessä Wikimedialiikkeessä huomiota siinä, että se on ensimmäinen merkittävä Wikimedian ulkopuolinen yhteisö, joka ottanut Wikidatan käyttöön arkistonsa merkitsemisjärjestelmänä.

Nelisen vuotta sitten Saksan Wikimedian piirissä luotu järjestelmä on hyvässä vauhdissa. Tätä kirjoittaessani Wikidatassa oli 24 718 350 kohdetta (items). Erilaiset haut (query) tulevat mahdollisiksi datan määrän lisääntyessä.

Videon päähenkilö on eräässä museossa toimiva Rachel, mutta hän voisi olla kuka tahansa. Tässä siis tarina siitä, miten Wikidataan voi lahjoittaa, lahjoittaa tietoa.

 

 

Raportti Brysselistä

Kävin Brysselissä Wikimedian ”miehemme Brysselissä” Dimitar ”Dimi” Dimitrovin kutsumana vapaaehtoisena esittelemässä 16.-19.11.2016 Wikimedia Suomen lausuntoa EUn tekijänoikeusdirektiivistä. Tapasin MEPit Henna Virkkusen (kok./EPP) sekä sihteerin ja avustajia), Miapetra Kumpula-Natrin (sos. dem ja avustajia) ja Nils Torvaldsin (r.) avustajan EU parlamentin talossa. Tapaamisen aiheena oli Wikimedia Suomen tekijänoikeuslausunto. Kaikki avustajat kiittelivät siitä, että lausunto oli tehty ajoissa. MEPit ja avustajat suhtautuivat myönteisesti lausuntoomme, varsinkin maisemanvapausasiaan.

Direktiivin käsittely etenee EU:ssa maalis-huhtikuussa yleiskuulemisella ja touko-kesäkuussa EU parlamentin käsittelyllä. Myöhemmässä vaiheessa voimme vielä tehdä sanakohtaisen muutosesityksen direktiivitekstiin, mitä suositeltiin. Eräässä keskustelussa tuli esille lausuntomme Suomen opetusministeriöön ja avustaja kehotti pyytämään audienssia myös ministeriöön. Ehdotan, että Wikimedia Suomen hallitus hakisi audienssia opetusministeriöön tammikuussa 2017.

Keskusteluissa kerroin MEPeille ja avustajille myös Wikimedia Suomen toiminnasta ja Wikimedialiikkeestä. Tämä herätti selvästi kiinnostusta ja kaksi mepeistä ehdotti, että järjestäisimme ainakin heidän poliittisille ryhmilleen esittelyn Wikipediasta.

Osallistuin torstaina 17.11. myös EPP-puolueen järjestämään esittely- ja keskustelutilaisuuteen Wikipediasta. Dimi Dimitrov esitteli Wikipediaa ja aiheesta käytiin perusteellinen keskustelu. Tilaisuus oli osa europuolueen kuukausittain järjestämiä viestintäaiheisia tilaisuuksia.

Keskustelu oli varsin asiantuntevaa johtuen ilmeisesti siitä, että tilaisuuteen osallistui pääasiassa puolueen tiedottajia, viestintäasiantuntijoita, MEPpejä ja avustajia sekä harjoittelijoita. Keskusteltiin esimerkiksi niistä ongelmista, joita poliitikon henkilöartikkelin päivittäminen Wikipediassa aiheuttaa. Myös Wikipediaan vaikuttamisesta keskusteltiin. ”Mitä te teette venäläisille trolleille?” meiltä kysyttiin. Kysymys oli ajankohtainen ilmeisesti siksi, että asiantuntijat ovat havainneet maksettujen trollien vaikutusta suuriin eurooppalaisiin kielialueisiin (puola, saksa, ranska, englanti). Vastasin, että ainoa keino ehkäistä vaikuttamisyritykset Wikipediaan on lähdekritiikki, eli sen arvioiminen, onko kyseessä oleva tietolähde luotettava kyseisen artikkelin kannalta ja ylipäätään se, että opitaan arvioimaan tietolähteitä.

Heikki Kastemaa

Wikimediaa ja Wikipediaa esittelemässä Brysselin EU parlamentissa. Vasemmalla edessä Dimitar Dimitrov, oikealla Heikki Kastemaa.

Wikimediaa ja Wikipediaa esittelemässä Brysselin EU parlamentissa. Vasemmalla edessä Dimitar Dimitrov, oikealla Heikki Kastemaa. Kuva: Xavier Cailleau.

Viro–Suomi artikkelien kirjoituskilpailu Wikipediaan

Flag of Estonia.svgFlag of Finland.svg

Viron- ja suomenkielisissä Wikipedioissa järjestetään ensimmäinen Viro–Suomi artikkelien kirjoituskilpailu 6. joulukuuta 2016 – 5. tammikuuta 2017.

Tavoitteena on kirjoittaa ja täydentää Viroa ja Suomea koskevia Wikipedia-artikkeleita niin, että virolaiset lisäävät Suomea koskevia artikkeleita vironkieliseen Wikipediaan. Suomalaiset kirjoittavat Viroa koskevia artikkeleita suomenkieliseen Wikipediaan.

Kaikki voivat osallistua kilpailuun. Osallistuminen edellyttää, että käyttäjä rekisteröityy Wikipediaan, etsii sopivan aiheen ja aloittaa kirjoittamaan tai kääntää artikkelin sopivasta aiheesta. Artikkelin voi myös kääntää viron- tai muunkielisestä Wikipediasta.

Voit ilmoittautua osallistujaksi tällä sivulla: Wikipedia: Viro-Suomi artikkelien kirjoituskilpailu 2016 osallistujat. Parhaat kirjoittajat valitsee tuomaristo ja heidät palkitaan. Arvioinnissa huomioidaan sekä artikkelien laatu, että aiheen merkittävyys. Palkinnot myöntää Wikimedia Suomi.

Ajatuksia kirjamessuilla

WMFI_kirjamessut_pieni-1

Wikitoimintaa Helsingin kirjamessuilla. Teemu Perhiö (vas.) on kirjoittamassa ja Jaakko Pirinen esittelee Wikipedioiden muokkausten datavisualisointia pohjoismaisista kirjailijoista messuvieraille.

Istun Helsingin kirjamessuilla osastolla, jonka tunnus on 6g89. Seuraan Wikimedian messuosaston ohitse kulkevia ihmisiä. Osa ei huomaa messuosastoa ollenkaan, vaan kiiruhtaa jonnekin muualle. Osa vilkaisee otsaketta, jossa lukee ”Wikipedia – Wikimedia Suomi ry”. Toisille teksti ei näytä sanovan mitään, jotkut nyökkäävät itsekseen. Osa ihmisistä lähestyy messuosastoa kiinnostuneena, kysymys huulillaan.

Osastomme ”sisäänheittäjä” oli televisiomonitorilla pyörivä Kimmo Virtasen tekemä pohjoismaisten kirjailijoiden Wikipedioiden muokkaushistorian datavisualisointi. Tuo koko ajan kasvava, kehittyvä, leijuva amebamainen kuvio kiinnitti messukävijöiden huomion ja mielenkiinnon. Myös monet it-alojen ammattilaisiksi esittäytyneet kehuivat visualisointia.

Sen avulla pääsimme heti opastamaan itse messujen teemaan, joka oli pohjoismaiset kirjailijat ja kirjallisuus. Ja siitä oli helppo siirtyä Wikipediaan, Wikimediaan ja moneen muuhun. Messuyleisön opastus oli pikemminkin keskustelua kuin markkinointipuhetta.

Kirjamessujen vieraat esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja ja kysymyksiä, joihin vastasimme:

  • En tullut ajatelleeksi, että Wikipedian taustalla on joku organisaatio.
  • Miten Wikipediaa rahoitetaan?
  • Missä ovat Wikimedian serverit?
  • Mikä on Wikidata?
  • Mikä on Wikimedia?
  • Teettekö te Hikipediaa?

Hassuin kysymys kirjamessuilla oli: ”Oletteko te luoneet Wikipedian?”

Kävijät esittivät muutamia uusia ideoita ja yhteistyöaloitteita. Muutamia artikkeleitakin korjattiin tai muokattiin messuvieraiden toivomuksesta.

Eräs keskusteluissa syntynyt idea: akateemisia ja asiantuntijoita voisi pyytää suosittelemaan hyviä tietolähteitä lähdekirjastoon tai artikkelin keskustelusivulle.

Koululaiset sanoivat yleensä lukevansa ja käyttävänsä koulutehtävissä Wikipediaa.

Yleinen väärinkäsitys messuvieraiden joukossa oli se, että Wikipedian muokkaamiseksi pitää luoda tunnus.

Monet kysyivät, miten muokkaus aloitetaan tai miten Wikipedian virheitä korjataan?

Pari messuvieraiden kertomaa tapausesimerkkiä todisti siitä, että jos jonkun henkilön yksikin kokemus Wikipediasta on huono, se saattaa määrittää käsitystä koko Wikipediasta. Yksi töykeä palaute hyväntahtoiselle käyttäjälle saattaa olla päällimäisenä mielessä vielä vuosienkin päästä ja vaikuttaa siihen, kuinka yhteisestä tietosanakirjastamme julkisuudessa puhutaan.

Osastolla keskusteltiin siitä, että Wikimedian viestintästrategian lisäksi pitäisi saada toimintaohje kriisiviestintään.

Kuva: Topias Ahola

Kuva: Topias Ahola

Lauantaina vietettiin Wikidatan nelivuotissynttäreitä, jossa kakkupalan kyytipoikana tarjoiltiin Wikidata-tietoutta.

Arvelisin, että ainakin kaikki kirjamessujen touhussa mukana olevat kannattivat sitä, että jatketaan ensi vuonnakin. Tässä yhdessä ideoituja ajatuksia ensi vuoden kirjamessuille:

  • kattoon Wikipediapallo
  • muokkaustyöpaja kirjamessujen ajaksi messuosastolle
  • handoutteja, tarroja, oheismateriaalia
  • rintamerkkejä niille, jotka kirjautuvat messujen aikana Wikipedian muokkaajiksi
  • käyntikortit henkilökunnalle, niitä olisi tarvinnut muutamassa paikassa
  • julisteet voisivat olla myös A1 kokoa

Omasta puolestani kiitän kaikkia mukana olleita. Koin yhdistyksen messuosallistumisen paljon hauskemmaksi kuin arvelin. Messuilla tuli paljon välitöntä tietoa ihmisten kokemuksista.

Me emme myyneet messuilla mitään, mutta kaikki mitä tarjosimme, meni kaupaksi.

Wikipedia on mukana Helsingin kirjamessuilla

Tiedote 25.10.2016 Wikipedia_identified1

Wikipedian toimintaa edistävä Wikimedia Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Helsingin kirjamessuille 27.-30.10. 2016.

Wikimedian messuosastolla voi jokainen saada neuvoja ja opastusta Wikipedian muokkaamisesta. Myös kirjamessuille osallistuvat kirjailijat voivat käydä parantamassa heitä koskevia artikkeleitaan.

Keiden pohjoismaisten kirjailijoiden artikkelit ovat suosituimpia suomen-, ruotsin-, norjan-, tanskan- ja islanninkielisissä Wikipedioissa? Tämä paljastetaan Wikimedia Suomen messuosastolla perjantaina klo. 14. 00.

Wikidata on yhteistyössä muokattava tietokanta, joka tukee muun muassa Wikipediaa. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen ja avoin tietolähde kaikkiin Wikimedian projekteihin, esimerkiksi syntymäaikoihin ja muuhun yleiseen tietoon. Wikidata on Wikimediaperheen nuorin, mutta nopeimmin kasvava jäsen. Wikidata perustettiin neljä vuotta sitten.

Wikimedia Suomi juhlii Wikidatan syntymäpäiviä lauantaina 29.10. kello 14.00 messuosastolla. Tarjolla on kakkua ja limsaa niin kauan kuin sitä riittää.

Tervetuloa tutustumaan ja juttelemaan Wikimedia Suomen messuosastolle!

Yhteystiedot:

Messuosaston numero 6g86

Heikki Kastemaa, Wikimedia Suomi, puh. 050 356 3827, info [[at]] wikimedia.fi   

https://fi.wikimedia.org/wiki/Etusivu

Wikimedia otti kantaa EU:n tekijänoikeusdirektiivin ehdotukseen

Wikimedia Suomen lausunto jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016. Siinä puututaan kolmeen keskeiseen ongelmaan EU:n direktiiviehdotuksessa.

Ensimmäinen ja kaikkia koskeva asia on, että ehdotuksessa ei ole määritelty maisemanvapautta (Freedom of Panorama) selkeästi pakollisena tekijänoikeuden poikkeuksena. Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen.

Toinen lausunnon kohta koskee tekijänoikeudettomien, eli Public Domainissa olevien teosten aseman vahvistamista tekijänoikeudessa. Wikimedian kanta on, että tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla

Kolmas lausuntomme kohde koskee Wikimedian ja sen sisarprojektien kaltaisten niin sanottuja tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien aseman turvaamista. Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajoa ottaamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.

Tässä Wikimedia Suomen lausunto.