Author Archives: kulttuurinavigaattori

Jälleenvalokuvauksen ihme: Kronotooppeja bongaamassa

Signe Brander, Kulosaari 1908, ja oma valokuvani 2018.

Kuvassa saarten välillä on valkokaiteinen puusilta, jossa on harmaita silta-arkkuja. Silta johtaa paikkaan, jonka ranta nousee jyrkästi, osittain puiden peittämillä kallioilla. Katson lahden toisella puolen Signe Branderin ottamaa valokuvaa Helsingin Kulosaaressa. Näen sillan ja erotan nousevalta rantatörmältä paikan, missä Brander otti toisen valokuvan. Sen taustalla näkyy Mustikkamaan ja Kulosaaren välisen Hopeasalmen takaa kaukana Sörnäisten rakennuksia ja savupiippuja paikalla, jossa nykyisin nousevat Kalasataman kerrostalot. Tunnen voimakasta vetoa mennä samalle paikalle, josta Signe Brander oli ottanut kuvan sata kymmenen vuotta sitten.

Kun menee samalle paikalle, jossa joku on seissyt aikaisemmin ottamassa valokuvaa, tuntee hyvin yksityisen kokemuksen. Jälleenvalokuvaamiseen liittyy ikään kuin salainen linkki tai liittolaissuhde alkuperäisen kuvan ja uuden kuvaajaan välillä. Minä kuulun yhteen jonkun tuntemattoman kuvaajan kanssa, meitä yhdistää paikan ja tilan samuus, sama kuvauskulma. Ikäänkuin ainoa asia, joka meitä kahta valokuvaajaa erottaa, on aika.

Neuvostoliittolainen kirjallisuudentutkija Mihail Bahtin kehitti kronotoopin käsitteen, jolla hän tarkoitti ”taiteellisesti haltuunotettujen ajallisten ja paikallisten suhteiden olennaista keskinäistä sidonnaisuutta”. Käsite juontuu sanoista kronos, aika ja topos, tila tai paikka. Kronotoopin voisi suomentaa sananmukaisesti aikapaikallisuudeksi.

Kirjallis-taiteellisessa kronotoopissa tilan ja ajan indikaattorit sulautuvat yhteen huolellisesti laaditussa, konkreettisessa kokonaisuudessa, kirjoitti Bahtin. ”Aika ikäänkuin tulee paksummaksi, se tulee lihaksi ja taiteellisesti näkyväksi; vastaavasti tila latautuu ja vastaa ajan, juonen ja historian liikkeisiin. Nämä akseleiden risteymän ja yhteensulautumisen indikaattorit luonnehtivat taiteellista kronotooppia.”

Mihail Bahtin etsi ajan ja paikan merkkejä romaaneista. Jälleenvalokuvauksessa kronotooppeja etsitään valokuvista. Virossa kehitettyyn Ajapaik applikaatioon ladataan vanhoja valokuvia, joiden kameran suunta voidaan merkitä kartalle. Vanha valokuva saadaan esille näyttöön läpinäkyvänä tasona, jonka avulla valokuvakuva samasta paikasta kohdennetaan.

Kun otamme vanhan valokuvan kuvaamasta paikasta uuden valokuvan, kuvaammeko silloin valokuvaa vai paikkaa? Jälleenkuvauksessa voi kyllä puhua kuvien mimeettisestä tarkkuudesta, näköisyydestä valokuvien välillä, mutta onko se jälleenkuvauksen tehtävä?

Valittelin kerran Ajapaik-järjestelmää kehittäneelle tallinnalaiselle Vahur Puikille, miten vaikea on saada täsmällistä ja tarkkaa kuvaa aikaisemmasta valokuvasta. Vetosin siihen, että esimerkiksi kameroiden linssit ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vahur vastasi, että ei kannata huolehtia linsseistä, kaikkein tärkein asia jälleenkuvauksessa on muutos.

Jälleenvalokuvaus on muutoksen kuvaamista ja tutkimista Muutos ajassa ja paikassa saadaan esiin rinnastamalla kuvia eli polarisaatiolla.

Jälleenvalokuvaaja huomaa nopeasti, että ajan mukana tullut muutos ympäristössä vaihtelee. Joskus muutos ympäristössä on ollut niin voimakas, että emme pysty löytämään mitään yhteistä vanhaan ja uuden välillä. Kronotooppi voi olla lähes olematon, se voi olla aivan minimaalinen vihje tai hiljainen viittaus aikaisempaan. Se voi olla valon suunta, taustan maiseman summittainen ääriviiva, topografinen henkäys tai aavistus ekotyypistä, pilkahdus lehtimassan takana. Tätä usein tulkinnallista ja ulkoisin mittauskeinoin esin tulevaa paikkaa voisi sanoa jyrkäksi tai voimakkaaksi polarisaatioksi.

Toisen ääripään vastaavuutta voisi sanoa neutraaliksi polarisaatioksi, jos uusi ja vanha valokuvan kohde muistuttavat paljon toisiaan. Tietojen perusteella vanhasta rakennuksesta otettu kuva voi olla sata vuotta sitten otettu, mutta ihmeellisesti rakennus on säilynyt samanlaisena nykypäivään asti. Tällöin kronotooppi käsitteellistyy, se tulee oletuksenvaraiseksi ja abstraktiksi. Talossa on eletty useita sukupolvia ja maailma kuvaparin rajojen ulkopuolella on muuttunut valtavasti.

Tavallisesti vanhassa valokuvassa on riittävästi merkkejä, jotka sitovat sen nykyhetkeen ja saavat muutoksen käsitettäväksi. Tämä vaatii paljon tarkkavaisuutta. Jälleenkuvauksessa kronotooppeja voi  jäljittää vertaamalla vanhaa valokuvaa  paikan näkymään vain menemällä paikalle. Bahtinin mukaan kronotooppi on sekä kognitiivinen käsite, että kielen kertova ominaisuus. Vastaavasti voisi sanoa, että valokuvan kronotooppi on sekä tietoa paikasta, että valokuvan narraatio, tarina jonka kuva kertoo.

Heikki Kastemaa

Eino Heinosen valokuva Eugen Schaumanin puistosta vuonna 1950, taustalla Kulosaaren kappeli.

Oma valokuvani syyskuussa 2018.

Tekijänoikeus ja kansalaisoikeus

Ahto Apajalahti Electronic Frontier Finlandista eli Effistä puhuu Narinkatorin mielenosoituksessa.

Heikki Kastemaan puhe Pelastetaan internet! European Action Day on EU Article 13 -tapahtumassa Narinkatorilla Helsingissä 26.8.2018

Torit ja aukiot kaikkialla maailmassa ovat vapaan kansalaistoiminnan paikkoja. Esimerkiksi tämä Narinkatori, jolla nyt seisomme, on ollut monenlaisen vapaan kansalaistoiminnan tyyssija.

Kokoontuminen tai kansalaistoiminta ei ole vapaata kaikkialla maailmassa ja kaikissa paikoissa. Kävin viime syksynä Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla, joka on ehkä eräs tarkimmin vartioituja julkisia paikkoja maailmassa. Tuolle aukiolle pääsemiseksi tarvitaan passi tai henkilötodistus, aukiota valvotaan tarkasti ja kaikki vähäinenkin vapaaseen kansalaistoimintaan tai mielenilmaukseen viittaava kielletään. Näin ovat Kiinan viranomaiset päättäneet, historiallisista syistä.

Puhun tänään tekijänoikeuksista kansalaisoikeutena. Tämä Narinkatori voisi olla symboli tai metafora tekijänoikeuksien kansalaisoikeuksista. Teokset ovat läsnä lähes joka paikassa ja niiden käyttö koskee jokaista ihmistä. Me kaikki olemme teosten käyttäjiä ja näin ollen tekijänoikeuksien kuluttajia.

Pyytäisin kuvittelemaan hetkeksi sellaista maailmaa, jossa tekijöillä olisi absoluuttinen oikeus, absoluuttinen määräysvalta teoksiinsa. He saattaisivat määritellä kaikki teoksen käyttämistä koskevat asiat. Tällöin esimerkiksi minä saattaisin määrätä, että jokaista sanaa tästä puheestani, joka on teos, voidaan lainata vain ja ainoastaan minun luvallani. Tai että jos haluatte kertoa siitä, mitä minä nyt puhun jossain muualla, teidän täytyy maksaa korvausta minulle.

Tällainen maailma olisi mahdoton. Absoluuttiset tekijänoikeudet johtaisivat maailmaan, jossa tiedonvälitys tulisi mahdottomaksi ja lopulta ihmiset ymmärtäisivät varsin vähän sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Suuri osa kaikista tekijänoikeuslaeista koskeekin erilaisia poikkeuksia, eli niitä ehtoja joita tekijälle tai oikeudenhaltijalle myönnetään teosten julkaisemiseen. Tekijänoikeuslaki on säätöä oikeudenhaltijoiden ja teosten käyttäjien oikeuksien välillä.

Tekijänoikeuslain poikkeukset ovat sekä kuluttajan, että myös tekijän etu, sillä ne estävät tekijänoikeuslain toimimista sensuurisäädöksenä. Teoksethan ovat asioita, jotka on tarkoitettu julkisuuteen ja julkaistavaksi ja tällöin hyvän lain pitää myös helpottaa ja edistää julkaisemista.

Olemme huolissamme juuri siitä, että tekijänoikeuden valvonnasta voi tulla sensuuria. Tämän tapahtuman otsikko on sensuurikoneen pysäyttäminen. Jos emme saa torjuttua ehdotusta 13. artiklan maininnasta EU:n tekijänoikeusdirektiivissä, on tosiaan uhkana että tekijänoikeusdirektiivi tulee estämään ja ehkäisemään viestintää ja tiedonvälitystä. Internet-julkaiseminen tulisi seulottavaksi mekaanisella suodatusjärjestelmällä ja sisältö, jossa epäillään tekijänoikeusrikkomusta voitaisiin poistaa automaattisesti. On todella mahdollista, että EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee mahdollistamaan sensuurikoneen syntymisen.

EU:n direktiivillä tulee olemaan merkitystä sekä Euroopan unionin sisällä, että sen ulkopuolella. Voi sanoa, että se tulee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti. Sen takia muun muassa Yhdysvalloissa, San Franciscossa sijaitseva Wikimedia Foundation on huolissaan EU:n direktiiviehdotuksesta ja se vastustaa muun muassa sensuuriartiklaa. Wikimedia Foundation katsoo, että EU-direktiiviehdotus vaarantaa Wikipedian ja laajemmin Wikimedian tietojärjestelmien toimintaa. Maailman laajinta verkossa julkaistavaa vapaan tiedon varastoa, noin kolmella sadalla kielellä julkaistavaa Wikipediaa operoiva Foundation katsoo, että EU:n direktiiviehdotus on ”uhka oleellisille inhimillisille vapauksille, se rajoittaisi vapaata ilmaisua ja aiheuttaisi vakavia haittoja verkossa tapahtuvalle yhteistyölle ja moninaisuudelle”.

Panoraamapoikkeus

Elokuun 14. päivänä tapahtui Pohjois-Italiassa Genovassa onnettomuus, jossa 1960-luvulla valmistunut Morandi-silta romahti osittain ja onnettomuudessa kuoli 43 ihmistä. Mediat kautta maailman kertoivat traagisesta tapahtumasta.

Tapahtuman muistavat varmaan kaikki, mutta kuinka moni tietää, että Italian lainsäädännön mukaan Morandi-siltaa ei saa kuvata? Kuvien julkaiseminen ilman sillan tekijänoikeuden haltijoiden lupaa on kielletty Italian tekijänoikeuslain mukaan. Esimerkiksi Wikimedia Commonsin kuvavarastossa mainitaan sillasta otettujen kuvien kohdalla, että kuvan julkaiseminen saattaa olla kielletty.

Italiassa ei ole tekijänoikeuslaissa osaa, jota sanotaan panoraamavapaudeksi tai maisemanvapaudeksi. Asia on toisin Suomessa. Jokainen saa valo- tai videokuvata tuossa takana olevaa arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelemaa Kampin keskuksen julkisivua. Sama koskee arkkitehti Mikko Summasen suunnittelemaa Kampin kappelia, joka valmistui vuonna 2012.

Eva Löfdahl, Yrittäjäveistos, 2006 on Narinkatorilla.

Mutta miten on kuvanveistäjä Eva Löfdahlin vuona 2006 paljastetun Yrittäjäveistoksen laita, joka on tuossa keskellä Narinkatoria? Sen saa kuvata vapaasti, mutta Suomen lain mukaan kuvaa julkisella paikalla pysyvästi olevasta teoksesta ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Mainittakoon tässä, että valo- tai videokuvaamisen kieltäminen tai salliminen sinänsä ei ole tekijänoikeuslain tehtävä, vaan kuvaamisesta, kuvaamisella häiritsemisestä tai yksityisyydestä ja sellaisista säädetään eri laeilla kuin tekijänoikeuslailla. Ilmeisesti tuo ”saa kuvata” maininta on tekijänoikeuslaissa sen takia, että lain kirjoittajat eivät ole parempaakaan siihen kohtaan keksineet. Ylipäätään tekijänoikeuspuheessa minua häiritsee se, että on jotakin jota ”saa tehdä” ja jotain jota ”ei saa tehdä”. Tekijänoikeuksien suhteen asenteen pitäisi olla sellainen, että mitä tahansa saa tehdä, eikä mikään ei ole kiellettyä, jos noudatetaan lakia ja sovitaan asioista. Sensuuri ei saisi olla valmiiksi rakennettu diskurssi tekijänoikeuksista puhuttaessa ja kaikkein pahin asia on itsesensuuri

Siis Euroopan eri maiden tekijänoikeuslaeissa on erilaisia panoraamavapauden poikkeuksia. Ne voidaan jakaa ainakin viiteen pääkategoriaan. Jos harmonisaatiolla, joka on direktiivin ja koko EUn tehtävä, ymmärretään lainsäädännön yhdenmukaistamista, tässä olisi yhdenmukaistamisen paikka. Valitettavasti EU:n direktiiviehdotuksessa ei mainita panoraamapoikkeuksesta.

Wikimedia Suomi otti kantaa maisemanvapauden yhtenäistämiseen EU:ssa lausunnossa, jonka annoimme toissa syksynä:

Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Tekijänoikeudet ovat yhä tärkeämpi osa ihmisten elämää. Toivotaan, että Eurooppa ja maailma saa aikaamme sopivan ja sallivan tekijänoikeusdirektiivin elämää rajoittavan ja hankaloittavan sijaan!

Tietoa Wikimaniasta: Uudet Wikipedian muokkaajat

Kapkaupungin Wikimaniassa esiteltiin Wikimedia Foundationin projektia, jossa pyritään tutkimaan sitä, miten uusia muokkaajia voitaisiin houkutella ja pysymään keskikokoisissa Wikipedioissa. Keskikokoisuus määriteltiin tutkimuksessa sellaisiksi Wikipedioiksi, joissa on keskimäärin 300 – 3 000 aktiivista muokkaajaa kuukaudessa.

Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa, joka on juuri näitä keskikokoisia, uusia aktiivisia muokkaajia oli vuonna 2017 keskimäärin 440 kuussa. Aihe on tärkeä, koska vain pieni osa uusista muokkaajista jatkaa muokkaamistaan ensikokemustensa jälkeen.

Aluksi ”osallistumisputki”, joka kuvaa verkkossa tapahtuvaa osallistumista laajemminkin.

Tutkimus tehtiin Tsekissä ja Etelä-Koreassa, joissa tutkittiin 64 tsekinkielen ja koreankielisen Wikipedian muokkaajaa. Tutkimustulokset julkistettiin jo vuosi sitten, mutta projektia jatketaan kyseisissä maissa kehitysvaiheella, keskusteluilla ja työpajoilla.

Jos jollakin on kysymyksiä tai ehdotuksia projektiin, niitä voi esittää suoraan Neil Patel Quinnille ja Abbey Ripstralle .

Havaintoja uusista muokkaajista 

Tutkittaessa uusia Wikipedian muokkaajia tutkijat havaitsivat seuraavaa:

  1. Ihmiset muokkaavat Wikipediaa eri syistä, joista useimmat palvelevat Wikipedian muokkaamisen ulkopuolisia tarkoituksia.
  2. Uusien muokkaajien houkuttelemisessa Wikipedian valta-asema on sekä sen suurin vahvuus, että suurin heikkous.
  3. Innostavat, luotettavat ja suhteita omaavat välittäjät ovat tärkeä etu uusien muokkaajien rekrytoinnissa ja tukemisessa.
  4. Lukijoina monet muokkaajat näkevät korean ja tsekinkieliset Wikipediat rajoitettuina ja täydentävät informaatiotaan perusteellisemmilla tai syventävämmillä tietolähteillä. Tämä tarkoittaa sitä, että muokkaajina he luultavasti eivät avusta Wikipedioita sen takia, että niiden sisältövajeita täytyy kuroa umpeen ja ne tuntuvat olevan liian syviä. Tämä havainto luo noidankehän, joka estää keskikokoisten Wikipedioiden nousua kriittisen massan yläpuolelle.
  5. Wikipedian rakenteen monimutkaisuus ja erillisyys sekä sen takana oleva yhteisö vaikeuttavat lukijoiden kääntymistä muokkaajiksi ja uusien muokkaajien siirtymistä kokeneiksi muokkaajiksi.
  6. Ihmisten täytyy luottaa sisältöä koskeviin tietoihinsa muokatakseen Wikipediaa.
  7. Menestyneet muokkaajat pyrkivät rakentamaan ’avustamiseensa liittyviä taitoja’ toistavan, progressiivisen oppimisen avulla turvallisissa tilanteissa, joissa panokset ovat pienempiä.
  8. Uusien muokkaajien suurimmat haasteet eivät ole teknisiä, vaan käsitteellisiä. He ponnistelevat oppiakseen Wikipedian käytäntöjä ja sitä, miten hahmottaa sisältöjä ”Wikipedian tapaan”.
  9. Muokkaamisprosessit ja niitä tukevat mekanismit (kuten viestintä muiden muokkaajien kanssa, ohjesivut) eivät ole intuitiivisesti löydettävissä, mikä vaikeuttaa uusien muokkaajien oppimista ja edistymistä.
  10. Uudet muokkaajat hakevat apua Wikipedian ulkopuolelta, koska he haluavat mieluummin kohdistettua, ja joskus henkilökohtaista tukea.
  11. Palautteen järjestäminen on keskeistä suhteessa siihen, rohkaiseeko se uusia muokkaajia jatkamaan matkaansa Wikipediassa vai heikentääkö ja lannistaako se heitä jatkamaan avustamistaan.

Roolit

Tutkijat yleistivät muokkaajista kuusi roolia. Niitä ovat:

1. Yhteiskuntamuuttaja (Social Changer): nostaa tietoisuutta yhteiskunnallisista aiheista, tekee yhteistyötä muiden ympäristöihmisten kanssa

2. Tiedonjakaja: Tekee artikkeleita aiheista, joita tuntee hyvin, jotka ovat käyttökelpoisempia itselle ja muille, lisää tekniikan tietojaan ja taitojaan, pyrkii rakentamaan konkreettista yhteyttä todistaakseen teknikan osaamisensa

3. Korjaava reagoija: Korjaa ilmeisiä epätarkkuuksia tai virheitä, joita löytää lukiessaan Wikipediaa

4. Yleisön rakentaja: Lisää tietosuutta johtamiskäytännöistä joihin erikoistuu, pyrkii siihen, että työnsä tulokset näkyvät Googlen hakujen alkupäässä, pyrkii ohjaamaan verkkoliikennettä, erityisesti potentiaalisia asiakkaita yrityksensä verkkosivuille

5. Laatikon tarkistaja (Box checker): Pyrkii tekemään koulutehtävänsä julkaisemalla tutkimuksia julkisesti tekijänoikeudesta vapaana

6. Sisäpiiriin liittyjä (Joiner inner): Pyrkii tapaamaan uusia ihmisiä, pyrkii siihen, että muokkaaminen olisi hauskaa toimintaa rutiinielämän lisäksi

Heikki Kastemaa
Kulttuurinavigaattori

 

EU:n tekijänoikeusdirektiivin ehdotuksesta: Taustaa ja tilanne nyt

Saksalaiset wikipedistit osoittivat mieltä EU:n tekijänoikeusdirektiivin ehdotusta vastaan kesäkuussa Berliinissä. Tekijä: Annkathrin Weis (Wikimedia Deutschland e. V.) [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], lähde: Wikimedia Commons

Kertaan aluksi asioita EUn tekijänoikeusdirektiivin tiimoilta kesän aikana. Tai aloitetaan vähän kauempaa. Wikimedia Suomi julkaisi julkilausuman, joka jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016.

Kiinnitimme huomiota kolmeen asiaan, josta yksi kuului seuraavasti:

Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajia ottamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.”

EU parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan ehdotuksen tekijänoikeusdirektiiviksi 5. heinäkuuta. Varsinkin tähän mekaaniseen tunnistamiseen liittyvä 13. kohta ehdotuksessa sai ankaraa arvostelua.

Mitkä ne kaksi muuta asiaa olivat? Kiinnitimme huomiota maisemanvapauteen eli panoraamaoikeuteen:

Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Kesän aikana maisemanvapausasia tuntui jäävän unholaan Brysselissä, eikä heinäkuun ehdotuksessa siitä mainittu mitään. Keväällä liikkui hurjia huhuja, kun kuultiin, että Wikimedia oli saanut odottamattoman liittolaisen. Saksan autoteollisuus, joka suunnittelee itseohjautuvia autoja, tukee yhtenäistä maisemanvapauslainsäädäntöä. Suunnitelmissa oleva järjestelmä tallentaa kuvaa autoista koko ajan ja muodostaa reaaliaikaista karttaa pilvipalvelussa. Jos nykyinen kirjava maisemanvapauslainsäädäntö olisi voimassa, Saksasta länteen ajava robottiauto pysähtyisi Ranskan rajalle.

Kolmas kannattamamme ajatus oli tekijänoikeudettomien teosten aseman turvaaminen.

Wikimedia Suomi kehottaa EU-lainsäätäjiä turvaamaan tekijänoikeudettomien (Public Domain) teosten aseman tekijänoikeusuudistuksessa. Tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla.”

Eräässä direktiivin versiossa tekijänoikeudettomien teosten asema oli jo selkeästi esitelty, mutta siinä kävi kuten usein käy, että direktiivin käsittelyn pitkittyessä yksinkertainen asia mutkistui. Taustalla on se ikävä tosiasia, että EU:n lakia säätävän koneiston massiivisuus ja moninaisuus aiheuttaa sen, että eri taustat omaavat eivät voi kannattaa samaa kirjoitettua versiota.

Heinäkuun alussa baskin, bulgarian, katalaanin, englannin, eestin, galician, saksan, unkarin, italian, latvian, puolan, portugalin, slovenian ja espanjankieliset Wikipediat julkaisivat sivuillaan viestejä, joissa eurooppalaisia käyttäjiä pyydettiin ottamaan yhteyttä Meppeihinsä tai ne pimennettiin päivän ajaksi protestoimaan ehdotusta. Suomenkielinen Wikipedia ei ollut mukana tässä rintamassa, koska muutamat suomalaiset wikipedistit vastustivat yhteisön osallistumista EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseen.

Wikimedian kanta

Wikimedia Foundation katsoo, että EUn tekijänoikeusdirektiivin vaikutukset koskevat välittömästi sen tietopalveluita. Heinäkuun lopulla Jimmy Wales toi EU:n tekijänoikeuskysymyksen esille pitäessään loppuyhteenvetoa vuoden Wikimaniassa Kapkaupungissa. Hän kysyi, kuka kuuntelee pieniä wikipedistejä? Walesin mukaan EU-parlamentin päätös osoittaa että Brysselissä on ihmisiä, jotka kuuntelevat meitä.

Jimmy Walesin mielestä julkinen valta voi maailmanlaajuisesti joko edistää tai uhata yleisön oikeutta vapaaseen jakamiseen. Visiotamme tuoda vapaasti esille kaikki maailman tietous ei voida saavuttaa, jos emme kannata sellaisen politiikan, toimien tai lakien vastustamista, jotka rajoittavat vapaata saavutettavuutta ja sananvapautta.

Jimmy Wales sanoi kannattavansa sitä, että otamme vahvemman ja voimakkaamman otteen suhteessa politiikkaan. Hän sanoi, että on tärkeää toimia koordinoidusti ja organisoidusti. Vahvuutemme on se, että ihmiset tietävät, että wikipedistien juuret ovat tosiasioissa.

Tilanne nyt

Kun EU-parlamentti hylkäsi ehdotuksen heinäkuussa, tekijänoikeusdirektiivin aikaisemmat versiot ovat nyt uudestaan äänestettävinä parlamentin yleisistunnossa 12. syyskuuta. Se, että parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan esityksen on iso askel, mutta yrityksemme saada aikaan tasapainoinen tekijänoikeuslaki Eurooppaan eivät ole ohi.

Meppien on esitettävä parannusehdotukset yleisistunnon äänestyksiä varten 5. 9. mennessä. Kyseessä on nopea käännös, ja tulee olemaan vaikeaa tietää varmasti, mitkä parannusesitykset tulevat olemaan esillä. Tulevien viikkojen aikana tulee olemaan tärkeää, että Wikimedia edistää nykyaikaisen tekijänoikeuslain syntymistä. Wikimedia Foundation valmistelee erilaisia skenaarioita, jotka edistävät näkemystämme avoimesta internetistä.

Foundation tulee melko varmasti ottamaan näitä asioita esille uudestaan julkisuudessa. Parhaillaan luodaan resursseja yhteisön jäsenten ja jaostojen käytettäväksi jos niillä on kiinnostusta ottaa kantaa syyskuun äänestykseen. Eli pysytään kuulolla!

Heikki Kastemaa
kulttuurinavigaattori

Wikimania on wikipedistin Mekka

Wikimanian avausistunto alkamassa. Tekijä: ولاء [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], Wikimedia Commonsista

Wikimedialiikkeen jäseniä yhteen tuova Wikimania-konferenssi järjestettiin tänä vuonna 20. – 22. 7. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Vuodesta 2005 lähtien vuosittain järjestetty konferenssi oli nyt ensi kertaa Saharan eteläpuolen Afrikassa, joka on tutkimustietojen mukaan jäänyt Wikipedian artikkelisisällössä aliedustetuksi. Konferenssin teemana olivatkin niin kutsutut tietokuilut ja niiden kurominen umpeen. Paikalla oli noin 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Ilmapiiri oli koko konferenssin ajan lämmin ja vastaanottava, ja myös ensikertalainen sai heti kokea täyden annoksen Wikimania-henkeä. Kaikissa konferenssitiloissa kävi jatkuva puheensorina, kun wikipedistit ja –medistit tutustuivat ja vaihtoivat ideoita. Samanhenkisessä seurassa oli selkeästi helppoa lähestyä muita ja olla lähestyttävä, ehdinkin jo ensimmäisten parin tunnin aikana vaihtaa muutaman sanan kolmelta eri mantereelta tulleiden wikipedistien kanssa. Jokainen oli tullut hakemaan konferenssilta eri asioita – yksi etsi uusia ideoita, toinen kontakteja ja ystäviä – mutta kaikki olivat yhtä innoissaan.

Joy Buolamwini havainnollisti Wikimaniassa muun muassa kasvontunnistusjärjestelmien epäoikeudenmukaisuuksista. Tekijä: Niccolò Caranti [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], Wikimedia Commonsista

Kolmen päivän ajan osallistujille oli tarjolla viidessä eri kokoustilassa ohjelmaa, josta kukin sai valita mieleisensä paketin. Suurelta osin ohjelma koski tavalla tai toisella tietokuiluja ja eri lähestymistapoja niiden korjaamiseksi. Kenties mielenkiintoisin esitys aiheesta kertoi, kuinka Wikipedia-yhteisöt eri maissa ovat pyrkineet mainostamaan Wikipediaa uusille lukijoille, sillä esimerkiksi Nigeriassa, Intiassa ja Irakissa alle kolmannes väestöstä on edes kuullut Wikipediasta. Eri maissa tehdyt mainosvideot avasivat sitä, millaisena Wikipedia nähdään ja halutaan esittää täysin erilaisissa kulttuureissa. Tietokuiluihin liittyen useissa esityksissä kerrottiin myös vähemmistökielistä sekä sukupuolten välisestä kuilusta Wikipediassa ja pohdittiin muun muassa, kuinka feministiliikkeen oppeja voisi soveltaa wikimaailmaan.

Tietokuilun lisäksi tarjolla oli myös runsaasti ohjelmaa itse muokkaamiseen, uusiin projekteihin ja kehityskohteisiin liittyen. Wikidata on vielä wikimaailmassa suhteellisen uusi ja monelle melko vieras asia, ja ohjelmassa olikin monenlaista työpajaa, joissa opeteltiin sen käyttöä aivan alkeista lähtien. Opimme, että Wikidatasta saa SPARQL-kyselyllä selville esimerkiksi, missä kaupungeissa eteläafrikkalaiset kirjailijat ovat syntyneet tai mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt Intiassa, ja saapa sillä aikaiseksi jopa kartan maailman sairaaloista. Wikidatan Babel-työpajassa koottiin saman katon alle eri kielten taitajia ja setvittiin yhdessä Wikidata-kohteita, joihin oli linkitetty eri kielillä eri asioista kertovia artikkeleita. Vielä viimeisenä päivänä saimme kuulla, että Wikidataan on uutena ominaisuutena tullut leksikografisen datan syöttö, joka tulevaisuudessa saadaan vielä linkitettyä.

Luentojen ja työpajojen lisäksi paikalle oli myös kutsuttu puhujia, joista jokainen lähestyi esityksissään tietokuiluja eri suunnista. Oxford Internet Instituten Martin Dittus näytti, miten koordinaateilla varustettujen Wikipedia-artikkelien sijoittuminen kartalle paljastaa maailmalta tiedon katvealueet. ’Algoritmistä tasa-arvoa’ ajavan Algorithmic Justice Leaguen perustaja Joy Buolamwini puolestaan kertoi, miten kasvontunnistusjärjestelmät tunnistivat valkoihoisten miesten sukupuolen kuvan perusteella lähes aukottomasti, mutta luulivat esimerkiksi Michelle Obamaa ja Sojourner Truthia miehiksi. Heidän lisäkseen ääneen pääsivät The New Schoolin Sean Jacobs sekä Wikimedia-säätiön toiminnanjohtaja Katherine Maher.

Jimmy Wales puhui Wikimanian päätösistunnossa. Kuva: Heikki Kastemaa

Kolme konferenssipäivää kuluivat lähes huomaamatta, ja sunnuntaina koko komeuden kruunasi päätöstapahtuma. Siellä koko seurue kokoontui pääsaliin kuulemaan, kuinka Wikipedian perustaja Jimmy Wales piti vuotuisen esityksensä kertoen, mitä Wikimedia- ja Wikipedia-yhteisöissä on vuoden aikana saavutettu. Juhlallisuuksissa valittiin myös vuoden wikipedisti ja jaettiin kiitoksia ja palkintoja. Joukkoon mahtui myös surullisempia hetkiä, kun konferenssivieraat pitivät pienen hiljaisen hetken vuoden aikana menehtyneiden wikipedistien muistolle. Lopuksi kaikki kokoontuivat lavalle ryhmäkuvaa varten. Sen jälkeen useimmat lähtivät valmistautumaan illan jäähyväisjuhlaan, ja pieni joukko – johon itse epäonnekseni kuuluin – joutui suuntaamaan kohti lentokenttää ja paluuta arjen ja töiden pariin.

Ensi vuonna Wikimania järjestetään Suomen näkökulmasta lähempänä kuin koskaan, Tukholmassa. Ensi vuonna mukana on siis toivottavasti enemmän kuin kaksi suomalaista, sillä Wikimania todella on wikipedistille kuin Mekka – se on koettava vähintään kerran.

Lentokonefani

 

Wikimaniaa ennen Wikimaniaa

WM18 metapage Logo.svg

Kapkaupungissa ensi viikolla pidettävän Wikimania 2018:n pääteema on tietoaukkojen kurominen umpeen. Suomessakin aihe oli esillä keväällä, kun muokattiin naisia koskevia artikkeleita WikiGap tapahtumissa. Niistä yksi oli Helsingin Tiedekulmassa järjestetty tilaisuus toukokuussa, jonka yksi järjestäjäkumppani oli Ruotsin suurlähetystö. Kahden kuukauden aikana luotiin yli tuhat naisia koskevaa artikkelia.

Tiedonaloja koskevien aukkojen tunnistaminen ja niiden kurominen on tärkeää Wikimedian tiedonvälitykselle, jossa keskeinen arvo on kattavuus. Arvokasta on jo pelkästään niiden eri alojen ja aiheiden kartoittaminen, joissa tietoaukkoja esiintyy – näitähän sanotaan Wikipediassa punaisiksi linkeiksi.

Odotan, että Wikimaniassa tuodaan esille esimerkiksi sitä, miten Afrikkaa ja afrikkalaisia koskevaa tietovajetta erikielisissä Wikipedioissa voisi täyttää? Miten luoda tai kehittää Wikipedia-tietosanakirjoja maissa, joissa perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on pitkälti suullisen ja puhekieleen perustuvaa? Jos pelkästään 11 miljoonan asukkaan Beninissä on puhuttuja afrikkalaisia kieliä 50, mitkä niistä pitäisi valita kieliksi, joilla Wikipediaa julkaistaan (joruban ja fonin kielten lisäksi)?

Jorubankielisen Wikipedian artikkeli Suomesta. Arvioiden mukaan joruban kieltä puhuu lähes 30 miljoonaa ihmistä.

Afrikka on kaikista mantereista kielirikkain. Tiedot sen kielten määristä vaihtelevat, mutta eräiden arvioiden mukaan mantereella puhutaan noin 3 000 kieltä ja niistä noin 50-90 prosenttia arvioidaan kuolevan vuoteen 2100 mennessä. Aion osallistua Wikimaniassa istuntoihin, jotka koskevat juuri Afrikan eri alueiden ja kielten Wikipedian ja Wikimedian organisointia. Afrikan mantereella Wikimediaa organisoi vuonna 2014 perustettu Wiki Indaba.

Wikimedialiikkeen ja Suomen kannalta on keskeistä, pystymmekö organisoimaan maailman muiden kehittyvien maiden ohella myös Afrikasta kertovaa tietoaineistoa Wikimedian informaation ekosysteemiin? Pystyvätkö eri kieliset Wikipediat tulevaisuudessa välittämään aidosti globaaleja sisältöjä, vai rajautuvatko ne vain omien kielikulttuureidensa läheisten aihepiirien esittelyyn?

Wikimania on suuri tapahtuma ja sen ohessa on paljon tapaamisia pääohjelman ohessakin. Aion osallistua Wikimedian puheenjohtajien palaveriin, jossa käsitellään muun muassa Wikimedian strategian kakkososaa. Esitin puheenjohtajien keskusteluaiheeksi myös sitä, mitkä ovat Wikimedian jaostojen (Chapter) ja käyttäjäryhmien (User Groups) yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan rajat ja piiri?

Asiasta on keskusteltu myös Suomessa. Yritin saada suomenkielisen Wikipedian pysäyttämistä tai banneria EU:n tekijänoikeusdirektiivin EU-parlamentin käsittelyn alle heinäkuun alussa. Mutta suomalaiset wikipedistit eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, toisin kuin viron-, italian-, espanjan- ja ranskankielisten Wikipedioiden käyttäjät, jotka pysäyttivät koko Wikipedian vuorokuden tai parin ajaksi.

Wikimedialiikeen tahdon ilmaiseminen valituissa, välittömästi toimintaamme koskevissa elintärkeissä asioissa on mielestäni tärkeää. On makuasia, puhutaanko poliittisesta tahdonilmauksesta vai tahtotilan ilmauksesta. Kantani on se, että jos emme kerro maailmalle, mitä mieltä olemme meitä keskeisesti koskevista asioista, se on huonoa asioiden organisointia.

Tästä kuumasta aiheesta keskustellaan myös Wikimaniassa, jossa yksi istunto on aiheeltaan Public Policy Meetup, eli mitkä ovat Wikimedian yhteiskuntapolitiikan keskeisiä aiheita? Näistä viime aikoina keskustelua ovat herättäneet Wikimedian EU:n tekijänoikeusdirektiiviin ja Yhdysvaltain matkustuskieltoon reagoimiset.

Pitkään suunniteltu Wikimedia North Europe perustetaan ensi lokakuussa Tukholmassa pidettävässä tapaamisessa. Siihen kuuluisivat siis Pohjoismaiden ja Baltian Wikimediat. Tapaamista valmisteleva palaveri on myös Wikimaniassa. Ja Kapkaupungissa kuullaan tarkempia tietoja Ruotsissa ensi kesänä järjestettävästä Wikimaniasta.

Toivon, että nämä molemmat tapahtumat tulevat tuomaan kansainvälistä Wikimedialiikettä lähemmäksi meitä ja meitä lähemmäksi Wikimediaa.

Tämä on ensimmäinen osallistumiseni Wikimaniaan. Odotan tapahtumalta uteliaana lukuisia tapaamisia, uusia ihmisiä, keskusteluja ja uusia tietoja.

Heikki Kastemaa,
Kulttuurinavigaattori

Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Näkymä Kapkaupungin Pöytävuorelta 1920-luvulla. Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Henkilö, tieto ja suoja

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori

Wikimedia-liikkeen jättitapahtuma Ruotsiin 2019 – Wikimania ensi kertaa Pohjoismaissa

Wikimedia Sverige isännöi Wikimania-tapahtumaa Ruotsissa kesällä 2019.

Wikimania on vuosittainen kansainvälinen konferenssi Wikimedia Foundationin eri wikiprojektien käyttäjille. Tapahtuma on järjestetty eri puolilla maailmaa vuodesta 2005 alkaen ja heinäkuussa 2018 se järjestetään Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Asiasta tiedotti Wikimedian ohjauskomitea ja Wikimedia Foundation torstaina 7. helmikuuta. Ruotsi voitti tarjouskilpailun tapahtuman järjestämisestä, johon osallistuivat myös Armenia, Perth ja Praha.

Valinnan tehnyt komitea ilmoittaa arvostavansa Wikimedia Sverigen kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen ja arvelee, että Wikimanian järjestäminen edistää mahdollisuutta edistää Wikimedian projekteja Ruotsissa. Painopiste olisi julkisessa taiteessa, jossa Ruotsin Wikimedia on ollut erityisen aktiivinen.

Konferenssin tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ruotsin tarjoushakemuksen mukaan Wikimania olisi joko Tukholmassa tai Göteborgissa ja ajankohta olisi heinäkuussa tai elokuussa 2019. Suunniteltu osallistujamäärä on tuhat henkeä.

Wikimedia Sverigessa on kuusi palkattua työntekijää, ja tarkoituksena on työskennellä yhteistyössä henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa sekä muiden pohjoismaisten jaostojen (Chapter) kanssa.

Wikimedia Suomi onnittelee Ruotsin Wikimediaa valinnan johdosta ja on valmis yhteistyöhön niin Wikimedia Ruotsin, kuin perusteilla olevan pohjoismaisen Wikimedia-yhteistyöorganisaation puitteissa. Nyt suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua joukoittain Wikimaniaan ja esitellä projektejamme kansainvälisellä foorumilla.

Jo pitkään kehitteillä olevan Nordic Wikimedian tai Wikimedia Nordicin organisaatio muistuttaisi Wikimedian alueellisia organisaatiota, kuten CEE:ta eli Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden yhteistyöorganisaatiota. Wikimedia Nordiciin kuuluisivat Tanska, Islanti, Ruotsi, Norja, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Heikki Kastemaa
Wikimedia Suomi

Wikipedian Suomi100 suosittu maailmalla

Käyttäjänimi Hkoala kirjoitti artikkelin Kurjenrahkan kansallispuistosta unkarinkieliseen Wikipediaan.

Kun Wikipedian Suomi 100 International Challenge alkoi 1. marraskuuta keskiyöllä Suomen aikaa, kului vain tunti kun ensimmäinen kilpailija tallensi työnsä tuloksia. Chilessä asuva käyttäjä paransi espanjankielistä Elias Lönnrotista kertovaa artikkelia. Aamulla talletettiin uusi artikkeli Bengtskärin majakasta ranskaksi.

Maanantaihin 13. marraskuuta mennessä kilpailussa oli luotu 123 uutta artikkelia, 87 919 sanaa, 358 kuvaa ja 1 269 lähdeviitettä. Ahkerimmat osallistujat ovat olleet ranskan, unkarin ja venäjänkielisistä wikeistä, mutta osallistujia on myös muun muassa seuraavien kielten Wikipedioihin: azeri (az), burjatia (bxr), kiina (zh), japani (ja), livvinkarjala (olo), baski (eu) ja ersänkieli (myv) ja oksitaani (oc).

Kansainvälinen haastekisa pyörii Wikipediassa marraskuun ajan. Sen lähtökohta on lista sadasta Suomea käsittelevästä aiheesta. Näistä aiheista kertovia artikkeleita kirjoitetaan erikielisiin Wikipedioihin, ja artikkeleita parannetaan lisäämällä niihin kuvia ja lähdeviitteitä. Kirjoittajat saavat pisteitä työpanoksensa perusteella, eniten pisteitä keränneet palkitaan.

Ajatus kilpailun järjestämiseen tuli suomenkielisen Wikipedian muokkaajilta. Alkuperäinen luettelo on suomeksi, ja siihen pääsi mukaan artikkeleita jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen laatuarvioinnin. Niistä 25 artikkelia on saanut ”suositeltu artikkeli” -tähden, joten niiden katsotaan kuuluvan Wikipedian parhaimmistoon. Kilpailun alkaessa jokaisesta aiheesta oli myös ainakin lyhyt englanninkielinen versio.

Kirjoittajat voivat joko kääntää artikkeleita suomesta tai englannista, tai kirjoittaa kokonaan uutta tekstiä, mahdollisesti hyödyntäen muihin kieliversioihin linkitettyä lähdekirjallisuutta.

Aiheiden valinnassa suomenkielisen artikkelin laatu ja kokoelman monipuolisuus ovat olleet tärkeimmät periaatteet. Henkilöartikkelit ulottuvat Mikael Agricolasta tennispelaaja Jarkko Niemiseen. Matkailijaa voisivat kiinnostaa kaupunkiartikkelit, kansallispuistot tai Mannerheimin ratsastajapatsas. Suomeen muuttanut taas saattaisi haluta tarjota sukulaisilleen näiden äidinkielellä tietoa Suomen koululaitoksesta, saunasta ja Marimekosta. Aiheita on myös luonnosta, historiasta ja urheilusta.

Jokainen voi siis osallistua omalla tai osaamallaan kielellä – myös suomeksi – kilpailuun marraskuun loppuun mennessä. Tervetuloa kisaamaan!

Wikipedistit ratkaisivat ”Huutokonttorin reliefin” alkuperän

Kaksi wikipedistiä ratkaisi Helsingin Jätkäsaaren Huutokonttorin talon päädyssä olevan reliefin alkuperätiedot. Tekijä on kuvanveistäjä Eino Räsänen ja teos nimeltä Satama on valmistunut vuonna 1959.

Tiedon lähteille yritettiin päästä viime kesästä asti ilman tuloksia. Läpimurto tapahtui syyskuussa ja sen tekivät suomenkielisen Wikipedian käyttäjänimimerkit Risukarhi ja Htm. Selvitys ja keskustelu aiheesta käytiin Wikipedian Kahvihuoneessa

On harvinaista ja erikoista, että julkisesti esillä olevan taideteoksen alkuperätietoja ei ole saatavilla. Miten tietojen lähteille päästiin?

Koska mitään tietoa ei ollut saatavilla, teoksen alkuperää yritettiin aluksi haarukoida ikonografisin menetelmin. Itse päättelin syntyajaksi sotien jälkeistä aikaa. Esitettiin myös ehdotuksia attribuointiin, eli siihen, kuka tekijä voisi olla. Tuotiin esille myös menetelmällisiä ideoita siihen, miten tiedon lähteille voisi päästä.

Nämä olivat kuitenkin vain arvailuja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Olisi ollut liian työlästä esimerkiksi kahlata kaikki sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1945-1965.

Käyttäjä Risukarhi arveli löytävänsä tekijän nimen itse teoksesta ja kävi paikalla katsomassa reliefiä. Hän kertoo havainneensa: ”Vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen” Hän huomasi myös, että ”Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9.” Kun tekijän kaivertama nimi ei näkynyt aikaisemmin teoksesta otetusta kuvasta, käyttäjä Htm kuvasi teoksen kohdan kameran tarkemmalla optiikalla ja resoluutiolla.

Omiin havaintoihin, päätelmiin tai olettamuksiin perustuva tieto on niin sanottua primaaritietoa, eikä se sellaisenaan sovellu tietosanakirjan lähteiksi. Taideteoksissa ja muistomerkeissä on kuitenkin toisinaan vihjeitä ja vinkkejä, joiden avulla voidaan päästä Wikipedian hyväksymille ”oikeille” tietolähteille, eli tarkistettaviin toissijaisiin lähteisiin.

Tekijän nimen ja valmistumisvuoden vahvistuttua alkoi tietojen etsiminen taiteilijasta julkaistujen tietojen kautta. Reliefiä ei mainita Eino Räsäsen julkaistuissa ansioluetteloissa, mutta niistä löytyi tieto siitä, että hän oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän kuvanveistokilpailun vuonna 1958. Lisäksi Risukarhi huomasi, että Suomen taiteen vuosikirjassa 1958-1959 oli maininta siitä, että Helsingissä oli paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama.

Kummastusta herätti, että tietojen mukaan reliefi olisi paljastettu ”satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla”. Selvitettäväksi jäi, miksi ja milloin reliefi olisi siirtynyt Katajanokalta Jätkäsaaren Huutokonttorin päätyyn. Ilmeisesti tästä teoksen siirrosta johtuu se, että teosta ei mainita Helsingin taidemuseon HAMin julkisten teosten luettelossa, vaikka tietojen mukaan teos olisi alun perin kaupungin järjestämän veistoskilpailun voittaja.

Huutokonttorin reliefi on äärimmäinen esimerkki siitä, miten puuttellisia julkisen taiteen provenienssitieto, eli luotettaviin lähdeaineistoihin perustuvat perusfaktat taideteoksen alkuperästä ja omistajuudesta saattavat toisinaan olla. Eino Räsäsen Satama-teoksen tietojen selville saamiseksi tehtiin melkoinen salapoliisityö. Kunnia ja kiitos kuuluu vaivan nähneille wikipedistelle ja muille tosiasioita selvittäneille.

Kesän ja syksyn aikana on edennyt projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit yhtenäiseen ja kattavaan luetteloon Wikipediaan. Luettelointi on alkanut jo 43 kaupungin tai kunnan teoksista.

Jokainen on tervetullut antamaan panoksensa laatimalla luetteloita, etsimällä tietoja tai valokuvaamalla kohteita. Kaikki julkiset teokset ja muistomerkit eivät ole yhtä visaisia kuin Huutokonttorin reliefi.

Heikki Kastemaa