Kapkaupungin Wikimaniassa esiteltiin Wikimedia Foundationin projektia, jossa pyritään tutkimaan sitä, miten uusia muokkaajia voitaisiin houkutella ja pysymään keskikokoisissa Wikipedioissa. Keskikokoisuus määriteltiin tutkimuksessa sellaisiksi Wikipedioiksi, joissa on keskimäärin 300 – 3 000 aktiivista muokkaajaa kuukaudessa.

Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa, joka on juuri näitä keskikokoisia, uusia aktiivisia muokkaajia oli vuonna 2017 keskimäärin 440 kuussa. Aihe on tärkeä, koska vain pieni osa uusista muokkaajista jatkaa muokkaamistaan ensikokemustensa jälkeen.

Aluksi ”osallistumisputki”, joka kuvaa verkkossa tapahtuvaa osallistumista laajemminkin.

Tutkimus tehtiin Tsekissä ja Etelä-Koreassa, joissa tutkittiin 64 tsekinkielen ja koreankielisen Wikipedian muokkaajaa. Tutkimustulokset julkistettiin jo vuosi sitten, mutta projektia jatketaan kyseisissä maissa kehitysvaiheella, keskusteluilla ja työpajoilla.

Jos jollakin on kysymyksiä tai ehdotuksia projektiin, niitä voi esittää suoraan Neil Patel Quinnille ja Abbey Ripstralle .

Havaintoja uusista muokkaajista 

Tutkittaessa uusia Wikipedian muokkaajia tutkijat havaitsivat seuraavaa:

1. Ihmiset muokkaavat Wikipediaa eri syistä, joista useimmat palvelevat Wikipedian muokkaamisen ulkopuolisia tarkoituksia.
2. Uusien muokkaajien houkuttelemisessa Wikipedian valta-asema on sekä sen suurin vahvuus, että suurin heikkous.
3. Innostavat, luotettavat ja suhteita omaavat välittäjät ovat tärkeä etu uusien muokkaajien rekrytoinnissa ja tukemisessa.
4. Lukijoina monet muokkaajat näkevät korean ja tsekinkieliset Wikipediat rajoitettuina ja täydentävät informaatiotaan perusteellisemmilla tai syventävämmillä tietolähteillä. Tämä tarkoittaa sitä, että muokkaajina he luultavasti eivät avusta Wikipedioita sen takia, että niiden sisältövajeita täytyy kuroa umpeen ja ne tuntuvat olevan liian syviä. Tämä havainto luo noidankehän, joka estää keskikokoisten Wikipedioiden nousua kriittisen massan yläpuolelle.
5. Wikipedian rakenteen monimutkaisuus ja erillisyys sekä sen takana oleva yhteisö vaikeuttavat lukijoiden kääntymistä muokkaajiksi ja uusien muokkaajien siirtymistä kokeneiksi muokkaajiksi.
6. Ihmisten täytyy luottaa sisältöä koskeviin tietoihinsa muokatakseen Wikipediaa.
7. Menestyneet muokkaajat pyrkivät rakentamaan ’avustamiseensa liittyviä taitoja’ toistavan, progressiivisen oppimisen avulla turvallisissa tilanteissa, joissa panokset ovat pienempiä.
8. Uusien muokkaajien suurimmat haasteet eivät ole teknisiä, vaan käsitteellisiä. He ponnistelevat oppiakseen Wikipedian käytäntöjä ja sitä, miten hahmottaa sisältöjä ”Wikipedian tapaan”.
9. Muokkaamisprosessit ja niitä tukevat mekanismit (kuten viestintä muiden muokkaajien kanssa, ohjesivut) eivät ole intuitiivisesti löydettävissä, mikä vaikeuttaa uusien muokkaajien oppimista ja edistymistä.
10. Uudet muokkaajat hakevat apua Wikipedian ulkopuolelta, koska he haluavat mieluummin kohdistettua, ja joskus henkilökohtaista tukea.
11. Palautteen järjestäminen on keskeistä suhteessa siihen, rohkaiseeko se uusia muokkaajia jatkamaan matkaansa Wikipediassa vai heikentääkö ja lannistaako se heitä jatkamaan avustamistaan.

Roolit

Tutkijat yleistivät muokkaajista kuusi roolia. Niitä ovat:

1. Yhteiskuntamuuttaja (Social Changer): nostaa tietoisuutta yhteiskunnallisista aiheista, tekee yhteistyötä muiden ympäristöihmisten kanssa

2. Tiedonjakaja: Tekee artikkeleita aiheista, joita tuntee hyvin, jotka ovat käyttökelpoisempia itselle ja muille, lisää tekniikan tietojaan ja taitojaan, pyrkii rakentamaan konkreettista yhteyttä todistaakseen teknikan osaamisensa

3. Korjaava reagoija: Korjaa ilmeisiä epätarkkuuksia tai virheitä, joita löytää lukiessaan Wikipediaa

4. Yleisön rakentaja: Lisää tietosuutta johtamiskäytännöistä joihin erikoistuu, pyrkii siihen, että työnsä tulokset näkyvät Googlen hakujen alkupäässä, pyrkii ohjaamaan verkkoliikennettä, erityisesti potentiaalisia asiakkaita yrityksensä verkkosivuille

5. Laatikon tarkistaja (Box checker): Pyrkii tekemään koulutehtävänsä julkaisemalla tutkimuksia julkisesti tekijänoikeudesta vapaana

6. Sisäpiiriin liittyjä (Joiner inner): Pyrkii tapaamaan uusia ihmisiä, pyrkii siihen, että muokkaaminen olisi hauskaa toimintaa rutiinielämän lisäksi

Heikki Kastemaa
Kulttuurinavigaattori

 

Kertaan aluksi asioita EUn tekijänoikeusdirektiivin tiimoilta kesän aikana. Tai aloitetaan vähän kauempaa. Wikimedia Suomi julkaisi julkilausuman, joka jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016.

Kiinnitimme huomiota kolmeen asiaan, josta yksi kuului seuraavasti:

”Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajia ottamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.”

EU parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan ehdotuksen tekijänoikeusdirektiiviksi 5. heinäkuuta. Varsinkin tähän mekaaniseen tunnistamiseen liittyvä 13. kohta ehdotuksessa sai ankaraa arvostelua.

Mitkä ne kaksi muuta asiaa olivat? Kiinnitimme huomiota maisemanvapauteen eli panoraamaoikeuteen:

”Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Kesän aikana maisemanvapausasia tuntui jäävän unholaan Brysselissä, eikä heinäkuun ehdotuksessa siitä mainittu mitään. Keväällä liikkui hurjia huhuja, kun kuultiin, että Wikimedia oli saanut odottamattoman liittolaisen. Saksan autoteollisuus, joka suunnittelee itseohjautuvia autoja, tukee yhtenäistä maisemanvapauslainsäädäntöä. Suunnitelmissa oleva järjestelmä tallentaa kuvaa autoista koko ajan ja muodostaa reaaliaikaista karttaa pilvipalvelussa. Jos nykyinen kirjava maisemanvapauslainsäädäntö olisi voimassa, Saksasta länteen ajava robottiauto pysähtyisi Ranskan rajalle.

Kolmas kannattamamme ajatus oli tekijänoikeudettomien teosten aseman turvaaminen.

”Wikimedia Suomi kehottaa EU-lainsäätäjiä turvaamaan tekijänoikeudettomien (Public Domain) teosten aseman tekijänoikeusuudistuksessa. Tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla.”

Eräässä direktiivin versiossa tekijänoikeudettomien teosten asema oli jo selkeästi esitelty, mutta siinä kävi kuten usein käy, että direktiivin käsittelyn pitkittyessä yksinkertainen asia mutkistui. Taustalla on se ikävä tosiasia, että EU:n lakia säätävän koneiston massiivisuus ja moninaisuus aiheuttaa sen, että eri taustat omaavat eivät voi kannattaa samaa kirjoitettua versiota.

Heinäkuun alussa baskin, bulgarian, katalaanin, englannin, eestin, galician, saksan, unkarin, italian, latvian, puolan, portugalin, slovenian ja espanjankieliset Wikipediat julkaisivat sivuillaan viestejä, joissa eurooppalaisia käyttäjiä pyydettiin ottamaan yhteyttä Meppeihinsä tai ne pimennettiin päivän ajaksi protestoimaan ehdotusta. Suomenkielinen Wikipedia ei ollut mukana tässä rintamassa, koska muutamat suomalaiset wikipedistit vastustivat yhteisön osallistumista EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseen.

Wikimedian kanta

Wikimedia Foundation katsoo, että EUn tekijänoikeusdirektiivin vaikutukset koskevat välittömästi sen tietopalveluita. Heinäkuun lopulla Jimmy Wales toi EU:n tekijänoikeuskysymyksen esille pitäessään loppuyhteenvetoa vuoden Wikimaniassa Kapkaupungissa. Hän kysyi, kuka kuuntelee pieniä wikipedistejä? Walesin mukaan EU-parlamentin päätös osoittaa että Brysselissä on ihmisiä, jotka kuuntelevat meitä.

Jimmy Walesin mielestä julkinen valta voi maailmanlaajuisesti joko edistää tai uhata yleisön oikeutta vapaaseen jakamiseen. Visiotamme tuoda vapaasti esille kaikki maailman tietous ei voida saavuttaa, jos emme kannata sellaisen politiikan, toimien tai lakien vastustamista, jotka rajoittavat vapaata saavutettavuutta ja sananvapautta.

Jimmy Wales sanoi kannattavansa sitä, että otamme vahvemman ja voimakkaamman otteen suhteessa politiikkaan. Hän sanoi, että on tärkeää toimia koordinoidusti ja organisoidusti. Vahvuutemme on se, että ihmiset tietävät, että wikipedistien juuret ovat tosiasioissa.

Tilanne nyt

Kun EU-parlamentti hylkäsi ehdotuksen heinäkuussa, tekijänoikeusdirektiivin aikaisemmat versiot ovat nyt uudestaan äänestettävinä parlamentin yleisistunnossa 12. syyskuuta. Se, että parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan esityksen on iso askel, mutta yrityksemme saada aikaan tasapainoinen tekijänoikeuslaki Eurooppaan eivät ole ohi.

Meppien on esitettävä parannusehdotukset yleisistunnon äänestyksiä varten 5. 9. mennessä. Kyseessä on nopea käännös, ja tulee olemaan vaikeaa tietää varmasti, mitkä parannusesitykset tulevat olemaan esillä. Tulevien viikkojen aikana tulee olemaan tärkeää, että Wikimedia edistää nykyaikaisen tekijänoikeuslain syntymistä. Wikimedia Foundation valmistelee erilaisia skenaarioita, jotka edistävät näkemystämme avoimesta internetistä.

Foundation tulee melko varmasti ottamaan näitä asioita esille uudestaan julkisuudessa. Parhaillaan luodaan resursseja yhteisön jäsenten ja jaostojen käytettäväksi jos niillä on kiinnostusta ottaa kantaa syyskuun äänestykseen. Eli pysytään kuulolla!

Heikki Kastemaa
kulttuurinavigaattori

Wikimedialiikkeen jäseniä yhteen tuova Wikimania-konferenssi järjestettiin tänä vuonna 20. – 22. 7. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Vuodesta 2005 lähtien vuosittain järjestetty konferenssi oli nyt ensi kertaa Saharan eteläpuolen Afrikassa, joka on tutkimustietojen mukaan jäänyt Wikipedian artikkelisisällössä aliedustetuksi. Konferenssin teemana olivatkin niin kutsutut tietokuilut ja niiden kurominen umpeen. Paikalla oli noin 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Ilmapiiri oli koko konferenssin ajan lämmin ja vastaanottava, ja myös ensikertalainen sai heti kokea täyden annoksen Wikimania-henkeä. Kaikissa konferenssitiloissa kävi jatkuva puheensorina, kun wikipedistit ja –medistit tutustuivat ja vaihtoivat ideoita. Samanhenkisessä seurassa oli selkeästi helppoa lähestyä muita ja olla lähestyttävä, ehdinkin jo ensimmäisten parin tunnin aikana vaihtaa muutaman sanan kolmelta eri mantereelta tulleiden wikipedistien kanssa. Jokainen oli tullut hakemaan konferenssilta eri asioita – yksi etsi uusia ideoita, toinen kontakteja ja ystäviä – mutta kaikki olivat yhtä innoissaan.

Kolmen päivän ajan osallistujille oli tarjolla viidessä eri kokoustilassa ohjelmaa, josta kukin sai valita mieleisensä paketin. Suurelta osin ohjelma koski tavalla tai toisella tietokuiluja ja eri lähestymistapoja niiden korjaamiseksi. Kenties mielenkiintoisin esitys aiheesta kertoi, kuinka Wikipedia-yhteisöt eri maissa ovat pyrkineet mainostamaan Wikipediaa uusille lukijoille, sillä esimerkiksi Nigeriassa, Intiassa ja Irakissa alle kolmannes väestöstä on edes kuullut Wikipediasta. Eri maissa tehdyt mainosvideot avasivat sitä, millaisena Wikipedia nähdään ja halutaan esittää täysin erilaisissa kulttuureissa. Tietokuiluihin liittyen useissa esityksissä kerrottiin myös vähemmistökielistä sekä sukupuolten välisestä kuilusta Wikipediassa ja pohdittiin muun muassa, kuinka feministiliikkeen oppeja voisi soveltaa wikimaailmaan.

Tietokuilun lisäksi tarjolla oli myös runsaasti ohjelmaa itse muokkaamiseen, uusiin projekteihin ja kehityskohteisiin liittyen. Wikidata on vielä wikimaailmassa suhteellisen uusi ja monelle melko vieras asia, ja ohjelmassa olikin monenlaista työpajaa, joissa opeteltiin sen käyttöä aivan alkeista lähtien. Opimme, että Wikidatasta saa SPARQL-kyselyllä selville esimerkiksi, missä kaupungeissa eteläafrikkalaiset kirjailijat ovat syntyneet tai mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt Intiassa, ja saapa sillä aikaiseksi jopa kartan maailman sairaaloista. Wikidatan Babel-työpajassa koottiin saman katon alle eri kielten taitajia ja setvittiin yhdessä Wikidata-kohteita, joihin oli linkitetty eri kielillä eri asioista kertovia artikkeleita. Vielä viimeisenä päivänä saimme kuulla, että Wikidataan on uutena ominaisuutena tullut leksikografisen datan syöttö, joka tulevaisuudessa saadaan vielä linkitettyä.

Luentojen ja työpajojen lisäksi paikalle oli myös kutsuttu puhujia, joista jokainen lähestyi esityksissään tietokuiluja eri suunnista. Oxford Internet Instituten Martin Dittus näytti, miten koordinaateilla varustettujen Wikipedia-artikkelien sijoittuminen kartalle paljastaa maailmalta tiedon katvealueet. ’Algoritmistä tasa-arvoa’ ajavan Algorithmic Justice Leaguen perustaja Joy Buolamwini puolestaan kertoi, miten kasvontunnistusjärjestelmät tunnistivat valkoihoisten miesten sukupuolen kuvan perusteella lähes aukottomasti, mutta luulivat esimerkiksi Michelle Obamaa ja Sojourner Truthia miehiksi. Heidän lisäkseen ääneen pääsivät The New Schoolin Sean Jacobs sekä Wikimedia-säätiön toiminnanjohtaja Katherine Maher.

Kolme konferenssipäivää kuluivat lähes huomaamatta, ja sunnuntaina koko komeuden kruunasi päätöstapahtuma. Siellä koko seurue kokoontui pääsaliin kuulemaan, kuinka Wikipedian perustaja Jimmy Wales piti vuotuisen esityksensä kertoen, mitä Wikimedia- ja Wikipedia-yhteisöissä on vuoden aikana saavutettu. Juhlallisuuksissa valittiin myös vuoden wikipedisti ja jaettiin kiitoksia ja palkintoja. Joukkoon mahtui myös surullisempia hetkiä, kun konferenssivieraat pitivät pienen hiljaisen hetken vuoden aikana menehtyneiden wikipedistien muistolle. Lopuksi kaikki kokoontuivat lavalle ryhmäkuvaa varten. Sen jälkeen useimmat lähtivät valmistautumaan illan jäähyväisjuhlaan, ja pieni joukko – johon itse epäonnekseni kuuluin – joutui suuntaamaan kohti lentokenttää ja paluuta arjen ja töiden pariin.

Ensi vuonna Wikimania järjestetään Suomen näkökulmasta lähempänä kuin koskaan, Tukholmassa. Ensi vuonna mukana on siis toivottavasti enemmän kuin kaksi suomalaista, sillä Wikimania todella on wikipedistille kuin Mekka – se on koettava vähintään kerran.

Lentokonefani

 

Kapkaupungissa ensi viikolla pidettävän Wikimania 2018:n pääteema on tietoaukkojen kurominen umpeen. Suomessakin aihe oli esillä keväällä, kun muokattiin naisia koskevia artikkeleita WikiGap tapahtumissa. Niistä yksi oli Helsingin Tiedekulmassa järjestetty tilaisuus toukokuussa, jonka yksi järjestäjäkumppani oli Ruotsin suurlähetystö. Kahden kuukauden aikana luotiin yli tuhat naisia koskevaa artikkelia.

Tiedonaloja koskevien aukkojen tunnistaminen ja niiden kurominen on tärkeää Wikimedian tiedonvälitykselle, jossa keskeinen arvo on kattavuus. Arvokasta on jo pelkästään niiden eri alojen ja aiheiden kartoittaminen, joissa tietoaukkoja esiintyy – näitähän sanotaan Wikipediassa punaisiksi linkeiksi.

Odotan, että Wikimaniassa tuodaan esille esimerkiksi sitä, miten Afrikkaa ja afrikkalaisia koskevaa tietovajetta erikielisissä Wikipedioissa voisi täyttää? Miten luoda tai kehittää Wikipedia-tietosanakirjoja maissa, joissa perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on pitkälti suullisen ja puhekieleen perustuvaa? Jos pelkästään 11 miljoonan asukkaan Beninissä on puhuttuja afrikkalaisia kieliä 50, mitkä niistä pitäisi valita kieliksi, joilla Wikipediaa julkaistaan (joruban ja fonin kielten lisäksi)?

Afrikka on kaikista mantereista kielirikkain. Tiedot sen kielten määristä vaihtelevat, mutta eräiden arvioiden mukaan mantereella puhutaan noin 3 000 kieltä ja niistä noin 50-90 prosenttia arvioidaan kuolevan vuoteen 2100 mennessä. Aion osallistua Wikimaniassa istuntoihin, jotka koskevat juuri Afrikan eri alueiden ja kielten Wikipedian ja Wikimedian organisointia. Afrikan mantereella Wikimediaa organisoi vuonna 2014 perustettu Wiki Indaba.

Wikimedialiikkeen ja Suomen kannalta on keskeistä, pystymmekö organisoimaan maailman muiden kehittyvien maiden ohella myös Afrikasta kertovaa tietoaineistoa Wikimedian informaation ekosysteemiin? Pystyvätkö eri kieliset Wikipediat tulevaisuudessa välittämään aidosti globaaleja sisältöjä, vai rajautuvatko ne vain omien kielikulttuureidensa läheisten aihepiirien esittelyyn?

Wikimania on suuri tapahtuma ja sen ohessa on paljon tapaamisia pääohjelman ohessakin. Aion osallistua Wikimedian puheenjohtajien palaveriin, jossa käsitellään muun muassa Wikimedian strategian kakkososaa. Esitin puheenjohtajien keskusteluaiheeksi myös sitä, mitkä ovat Wikimedian jaostojen (Chapter) ja käyttäjäryhmien (User Groups) yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan rajat ja piiri?

Asiasta on keskusteltu myös Suomessa. Yritin saada suomenkielisen Wikipedian pysäyttämistä tai banneria EU:n tekijänoikeusdirektiivin EU-parlamentin käsittelyn alle heinäkuun alussa. Mutta suomalaiset wikipedistit eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, toisin kuin viron-, italian-, espanjan- ja ranskankielisten Wikipedioiden käyttäjät, jotka pysäyttivät koko Wikipedian vuorokuden tai parin ajaksi.

Wikimedialiikeen tahdon ilmaiseminen valituissa, välittömästi toimintaamme koskevissa elintärkeissä asioissa on mielestäni tärkeää. On makuasia, puhutaanko poliittisesta tahdonilmauksesta vai tahtotilan ilmauksesta. Kantani on se, että jos emme kerro maailmalle, mitä mieltä olemme meitä keskeisesti koskevista asioista, se on huonoa asioiden organisointia.

Tästä kuumasta aiheesta keskustellaan myös Wikimaniassa, jossa yksi istunto on aiheeltaan Public Policy Meetup, eli mitkä ovat Wikimedian yhteiskuntapolitiikan keskeisiä aiheita? Näistä viime aikoina keskustelua ovat herättäneet Wikimedian EU:n tekijänoikeusdirektiiviin ja Yhdysvaltain matkustuskieltoon reagoimiset.

Pitkään suunniteltu Wikimedia North Europe perustetaan ensi lokakuussa Tukholmassa pidettävässä tapaamisessa. Siihen kuuluisivat siis Pohjoismaiden ja Baltian Wikimediat. Tapaamista valmisteleva palaveri on myös Wikimaniassa. Ja Kapkaupungissa kuullaan tarkempia tietoja Ruotsissa ensi kesänä järjestettävästä Wikimaniasta.

Toivon, että nämä molemmat tapahtumat tulevat tuomaan kansainvälistä Wikimedialiikettä lähemmäksi meitä ja meitä lähemmäksi Wikimediaa.

Tämä on ensimmäinen osallistumiseni Wikimaniaan. Odotan tapahtumalta uteliaana lukuisia tapaamisia, uusia ihmisiä, keskusteluja ja uusia tietoja.

Heikki Kastemaa,
Kulttuurinavigaattori

Euroopan parlamentin JURI-valiokunta äänestää huomenna 20.6. direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla tehtävistä muutoksista, minkä jälkeen se menee parlamentille hyväksyttäväksi  (tiivistelmä; Julia Redan haastattelu). Tämä tulee vaikuttamaan internetin tulevaisuuteen sellaisena kuin sen tunnemme. Seuraavat kohdat ovat ongelmallisimpia:

Linkkivero – 11 artikla

Direktiivin 11 artikla antaa uuden lähioikeuden suojan uutislinkkien kohdesivujen otsikolle ja tiivistelmälle. Ehdotus antaisi lehtijulkaisujen kustantajille vallan päättää siitä, millä ehdoilla tavalliset ihmiset saavat jakaa uutislinkkejä sosiaalisessa mediassa ja miten uutiset näkyvät sähköisen median palveluissa kuten hakukoneissa.

Mikäli ehdotus menee suunnitellussa muodossa läpi, se pitää sisällään myös lähdeviitteet Wikipediassa. Tämä tekisi mahdottomaksi nykymuotoisen joukkoistetun ja vapaan tietosanakirjan kirjoittamisen.

Ehdotus ei myöskään edistä EU:n tekijänoikeuden harmonisointia, vaan se luo uuden laajuudeltaan kansallisessa päätäntävallassa olevan lähioikeuden. Tämä sekoittaa yhä enemmän nykyistä tekijänoikeustilannetta.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 11 määriteltyä linkkiveroa.

Pakolliset sisällöntunnistustekniikat – 13 artikla

Direktiivin 13 artikla velvoittaa palveluita, joihin käyttäjät tallentavat suuria määriä teoksia ja muuta aineistoa, käyttämään automaattisia sisällöntunnistustekniikoita tekijänoikeuden alaisten teosten tunnistamiseen.

Tämän tulkinnan mukaan palvelut tulevat vastuullisiksi käyttäjien lataamasta sisällöstä. Ehdotuksen perusteella vastuusta voisi päästä eroon ainoastaan suostumalla oikeudenhaltijoiden asettamiin ehtoihin ja tunnistamalla latausvaiheessa teknisesti ne sisällöt, jotka oikeudenhaltijat ovat nimenneet sisällökseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkaisupäätökset tehtäisiin algoritmeillä ihmisten tekemien päätösten sijaan, mutta samalla myös sitä, että isoille oikeudenhallintaorganisaatioille annetaan oikeus ennakkosensurointiin. Ongelma on myös siinä, että nykyisellään sekä algoritmit että oikeudenhaltijoiden toimittamat listat sisällöstään ovat epätarkkoja, ja ne johtavat tavallisen ihmisen kannalta absurdeihin tilanteisiin kuten siihen, että oikeudenhaltijat väittävät omistavansa esimerkiksi valkoisen kohinan.

Wikimedia kannattaa ja käyttää automaattisia työkaluja, mutta julkaisupäätöksen pitäisi aina perustua yhteisölliseen harkintaan.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 13 automaattista sisällönsuodatusta

Mitä voit tehdä?

Sekä linkkiverolla että sisältösuodatuksella on JURI-valiokunnassa vain pieni enemmistö ja yksittäiset europarlamentaarikot voivat äänestämällä vaikuttamaan siihen, menevätkö ehdotukset läpi ja millaisin yksityiskohdin. Oman mielipiteen kertominen mepeille tässä tapauksesssa todella kannattaa. JURI-valiokunnassa olevat mepit löytyvät sivulta https://saveyourinternet.eu/

Suomalaisista mepeistä seuraavat kuuluvat niihin europarlamenttiryhmiin, jotka ovat ilmoittaneet kannattavansa sekä linkkiveroa että sisällönsuodatusta. He eivät myöskään vastustaneet linkkiveroa. (yhteystiedot)

EPP

• Sirpa PIETIKÄINEN  (KOK)
• Petri SARVAMAA (KOK)
• Henna VIRKKUNEN (KOK)

ALDE

• Anneli JÄÄTTEENMÄKI (KESK)  
• Elsi KATAINEN (KESK)
• Mirja VEHKAPERÄ (KESK)

ECR (lievä kannatus)

• Jussi HALLA-AHO (PS)
• Pirkko RUOHONEN-LERNER  (PS)

Muokattu 11.11 19.6.2018. Korjattu kirjoitusvirheitä.;  11.34 19.6.2018. Lisätty linkkejä.

 

 

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori

Kaksi vuotta sitten Wikimedia Suomi, Wikipedia ja suuri joukko yhteistyökumppaneita järjestivät kansainvälisenä naistenpäivänä sata naista Wikipediaan -tapahtuman, jossa kirjoitettiin yli sadasta naisesta Wikipedia-artikkelit. Se on yhä Suomen suurin Wikipedia-muokkaustapahtuma.

Tänä vuonna järjestämme naistenpäivänä editathonin yhteistyössä Ancient Near Eastern Empires -tutkimusyksikön kanssa sekä parannamme Wikipediassa artikkeleita naistenviikon kilpailulla. Teema jatkuu 8. toukokuuta Tiedekulmassa  Wikigap-tapahtumalla.

Mikä ihmeen Wikigap?

Naisia on Wikipedian muokkaajissa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Art+Feminismin mukaan vain 10% muokkaajista on naisia. Naisten ja muiden vähemmistöjen äänet jäävät huomiotta kun valtavirta jatkaa mieskeskeisen historiankirjoituksen perinnettä. Art+Feminism sanoo nettisivuillaan:

Gaps in the coverage of knowledge about women, gender, feminism, and the arts on one of the most visited websites in the world is a big problem and we need your help to fix it.

Ympäri maailmaa Wikimedia-yhteisöissä on järjestetty erilaisia projekteja ja tempauksia teeman ympärillä. Art+Feminism on iso aloite, johon jopa Stanfordin yliopisto on tarttunut. Women in Red on myös projekti, johon olette saattaneet törmätä. Näin naistenpäivänä Unescon päämajassa pidetään iso muokkaustapahtuma Wiki4women, johon on mahdollista osallistua myös virtuaalisesti.

Ruotsin suurlähetystöjen tapahtumat

Paikalliset Wikimedia-yhteisöt järjestävät naistenpäivänä yhdessä Ruotsin suurlähetystöjen kanssa Wikigap-nimellä kulkevia muokkaustapahtumia noin 40 maassa. Suomen Wikigap-tapahtuma on puolestaan 8.5. ja sen keskiössä ovat naiset tieteessä, politiikassa ja liike-elämässä.

Wikimedia-liikkeen tavoite on tuoda monipuolista tietoa kaikille maailman kansalaisille kaikilta maailman kansalaisilta. Kirjoittajien homogeenisyys vaikuttaa luotuihin artikkeleihin. Tarvitsemme siis kaikkien ääniä, jotta Wikipedia pystyy kertomaan maailmasta ilman vääristymiä.

• Suomen 8. toukokuuta pidettävään Wikigap-tapahtumaan ilmoittautuminen

Linkkejä

• Johanna Janhonen (Piilotettu aarre -blogi),  16.3.2016, Sata naista Wikipediaan
• Veera Ristikartano (Helsingin Yliopisto), 9.3.2016, Vai­kut­ta­ja­nai­set mars­si­vat Wi­ki­pe­di­aan

Lisäys 8.3. kello 16:30:

Helsingin Sanomat julkaisi  tänään hienon artikkelin naisten osuudesta lehden sisällössä. HS:n mukaan kuluneen kuukauden aika jutuissa esiintyneistä ihmisistä naisia oli 30%. Tämä vastaa artikkelin mukaan yleisestikin uutismediaa, missä naisten edustus on noin kolmasosa. Naiset ovat aliedustettuina etenkin talouden, politiikan, ulkomaan ja urheilun aihepiireissä, kun taas miehet ovat joissain aiheissa aliedustettuina; näitä ovat esimerkiksi vanhemmuus, parisuhde, terveys ja muut arjen asiat.

Vaikka sitoudumme lisäämään naisten määrää sisällöissämme, kyse ei ole vain numeerisesta määrästä. Sukupuolten mekaaninen kiintiömalli ei ole tavoitteemme. Olennaisempaa on miettiä, millaisissa rooleissa naiset ja miehet esiintyvät ja mistä aihepiireistä eri sukupuolet puhuvat.

Lehti, jossa naisia ja miehiä olisi yhtä paljon, mutta jossa miehet puhuisivat turvallisuuspolitiikasta ja naiset perheen asioista, ei olisi tasa-arvoinen.

(Erja Yläjärvi ja Anu Ubaud, ”Naisten osuus HS:n jutuissa on kolmannes, ja se on liian vähän – Sitoudumme edistämään tasa-arvoa, laskuri kertoo HS:n tilanteen reaaliajassa”, HS 8.3.2018)

Kirjoittajien mukaan sukupuoli on kuitenkin vain yksi tärkeä aspekti, ja myös trans- ja muunsukupuoliset tulisi huomioida. Sukupuolten moninaisuuden lisäksi ihmisiä pitäisi kuulla mm. yli etnisten, uskonnollisten ja yhteiskunnallisten rajojen.