Julkinen taide kaduilta nettiin

DroneArt Helsinki! oli Wikimedia Suomen, Maptime Helsingin ja AvoinGLAMin yhdessä järjestämä tapahtuma, jossa kokeiltiin julkisten patsaiden ja veistosten tuomista Wikimedian kautta avoimesti saataville. Saimme samaan aikaan vieraaksemme Wikimedia Ruotsin Jan Ainalin, John Anderssonin ja André Costan. Tavoitteemme oli kuvata patsaita lennokeilla, laittaa patsaiden tietoa kartalle ja mallintaa 3D-malleiksi.

Pikku seminaari

Saimme kokoon erinomaisen ohjelman julkisen taiteen esittämisestä Wikimediassa. Heikki Kastemaa avasi tilaisuuden kertomalla julkisen taiteen kirjoittamisesta Wikipediaan. Hänen mukaansa mitään vakiintunutta kaavaa ei siihen ole, mutta usein artikkelit julkisesta taiteesta sisältävät jonkin tai kaikki seuraavista näkökulmista: teoksen kuvaus, provenienssi ja vastaanotto. Julkisesta taiteesta otettujen kuvien tarkoitus Wikipediassa on välittää tietoa teoksista.

John Andersson kertoi Wikimedia Sverigen käynnistämästä Wiki Loves Public Art -projektista, jonka ansiosta kollegamme Ruotsissa ovat voineet koota koko maan kattavan julkisen taiteen tietokannan. André Costa esitteli projektin synnyttämiä tuotantoja.

Tietokannasta on syntynyt karttapalvelu Offentligkonst.se. Toisessa projektissa on yhdistetty kuvia Wiki Loves Monuments-kilpailusta ja Mapillary-palvelusta.

Julkisen taiteen tekijänoikeus

Suomessa ja Ruotsissa on lähes samanlainen, yleiseurooppalaiseen käytäntöön perustuva tekijänoikeuslainsäädäntö. Teos on suojattu tekijänoikeudella 70 vuotta tekijän kuolemasta. Suojatuista teoksista tehtyjä toisintoja, kuvia tai 3D-malleja ei ole lupa levittää vapaasti. Julkiseen tilaan pysyvästi sijoitetut patsaat ja julkiset rakennukset ovat poikkeus, mutta tätä poikkeusta käsitellään EU-maissa hieman eri tavoin.

Poikkeus on nimeltään freedom of panorama. Sen mukaan julkiseen tilaan tai sen lähelle pysyvästi sijoitetusta teoksesta saa vapaasti ottaa kuvia ja levittää niitä. Ruotsissa saa kuvata vapaasti sekä taideteoksia että rakennuksia ja käyttää uudelleen haluamallaan tavalla. Suomessa rakennuksia saa kuvata vapaasti. Taideteoksia saa myös valokuvata vapaasti, mutta kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Ruotsissa tekijänoikeusjärjestö BUS on vaatinut Ruotsin Wikimedialta korvauksia julkisten teosten kuvien julkaisemisesta internetissä. BUSin mielestä kuvien julkaiseminen Internetissä on liian laajamittaista taidekuvien levittämistä. Wikimedia Sverige tukeutuu freedom of panoramaan. Wikimedia Sverigen ja BUSin tapausta käsitellään korkeimmassa oikeudessa. (Mikael Mildén, Konstnärer stämmer Wikimedia, Fria Tidningen 26.3.2015)

Lisäksi Wikimediaan talletettujen kuvien julkaisemisen tulee noudattaa sekä kuvien alkuperämaan, että Wikimedia-säätiön kotimaan Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädäntöä. Sen takia useammat teokset jäävät Wikimedia Commonsin ulkopuolelle.

Suomenkielisessä Wikipediassa kuvia talletetaan paikallisesti ja niitä voidaan käyttää Suomen tekijänoikeuden mukaisesti sitaattioikeuden perusteella kutakin veistosta kuvaavassa artikkelissa.

Wikimedia-liikkeen edustajat pyrkivät vaikuttamaan meneillä oleviin tekijänoikeuden uudistuksiin Brysselissä, ja yksi tärkeimmistä uudistuksista on freedom of panoraman yhtenäistäminen. Tähän työhön kaivataan myös paikallisia edustajia kustakin maasta.

Lennokit ilmaan

Halusimme kokeilla mahdollisimman montaa eri tapaa kuvata patsaita 3D-malleja varten.

Patsas kuvataan joka puolelta tiheästi. Korkeuksiin yltämisessä auttaa nelikopteri tai pitkä jalusta. Patsaan kaikki sopukat pitää muistaa tallentaa eri kuvakulmilla.

Säätiedotus lupasi myrskytuulta ja rankkasadetta. Pilviä oli taivaalla, kopteri sinkoili tuulen voimasta, mutta saimme kuin saimme aikaan myös pistepilven. Se on tietokoneella tehtävä kolmiulotteinen malli, joka nimensä mukaisesti koostuu pisteistä. Eri kuvakulmista otettuja kuvia vertailemalla niistä löytyvät vastinpisteet saavat avaruudellisen sijainnin yhtä mystisesti kuin maanmittaajat taikovat etäisyyksiä.

Pistepilvi taipui edelleen polygoniverkoksi, josta 3D-printteri teki esineen. Laitamme sen kuvan tänne kun saamme sen. Se on tekijänoikeuksista vapaa. Taiteilija on Bertel Nilsson ja teos on Kotkia, tehty vuonna 1913.

Wikitriathlon at Kiasma

wikitriathlon-32_blogi

Final results are counted from the post it notes. On the right side the three stages of editing are presented on columns; editors are on the rows. Teemu Perhiö CC BY-SA 2.0

Lue myös Kiasman blogipostaus aiheesta suomeksi.

The Museum of Contemporary Art Kiasma held a new-kind-of editathon event, ”Wikitriathlon”, on 28 March. Like a real triathlon the event was a multi-stage competition involving three stages of editing: writing an article, editing an existing article and adding links to articles. The game was fair and in the end everybody was awarded the ”first prize”.

wikitriathlon-25_blogi

There were lots of source material for writing the articles! Teemu Perhiö CC BY-SA 2.0

The staff of Kiasma had hoped that the participants would edit articles related to the artists presented at the exhibitions. At the end of the day 14 new articles were created and 18 existing articles complemented. There were both newcomers and experienced wikipedians present. Hopefully many of the newcomers will stay active and edit articles in the future as well!

In addition to the triathlon model, new approaches to presenting and monitoring the results were tried out. Edits were written on post it notes that were attached to white boards. This way the editors got a better sense of the progression made during the day and could more easily realise their impact on Wikipedia. Participants could also ”book an article” by attaching their own name on top of the article name on a whiteboard. Maybe not so modern approach, but it worked (due to the limitations of the wiki software, more than one people can’t edit a wiki page at the same time).

The Kiasma building had just been renovated, and during the break the participants got a free tour of the new exhibitions Face to Face & Elements. 2013 Kiasma held a ”Wikimarathon”, a 24-hour editathon; this year a Wikitriathlon. Maybe next time we will see a pentathlon-themed event?

wikitriathlon-16_blogi

Participants editing articles. On the background there are whiteboards for booking articles. Teemu Perhiö CC BY-SA 2.0

Tule Wikimedia Suomen toiminnanjohtajaksi

Wikimedia Suomi ry hakee alkavalle vuodelle

Toiminnanjohtajaa

Olemme aatteellinen yhdistys, joka edistää Wikimedia Foundationin hankkeiden kuten Wikipedia-tietosanakirjan käyttöä ja tuntemusta. Toimintaamme kuuluu koulutustilaisuuksia, tiedottamista, aineistojen avaamisessa avustamista ja ohjelmistojen kehittämistä. Yhdistys on perustettu 2009 ja sillä on 49 jäsentä.

Toiminnanjohtajana vastaat yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisesta sekä toimit muun henkilökunnan esimiehenä. Tehtäviisi kuuluu:

  • Hakemusten tekeminen
  • Yhteydenpito tilitoimiston ja viranomaisten kanssa käytännön asioissa
  • Assistenttien ja muiden työntekijöiden ohjaaminen ja opastaminen
  • Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen
  • Yhdistyksen kokouksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tarvittaessa
  • Matkustaminen ja yhdistyksen edustaminen ulkomailla tarvittaessa
  • Toiminnan dokumentointi ja raportointi
  • Työntekijöiden rekrytoinnin järjestely
  • Projektinhallinta, projektien suunnittelu ja budjetointi, raportointi rahoittajille
  • Viestintätehtävät, kuten blogin kirjoittaminen ja aineiston toimittaminen

Voit tutustua projekteihimme nettisivuillamme wikimedia.fi. Esimerkkejä niistä ovat Wikimaps, jossa historiallista kartta-aineistoa tuodaan yhteen käyttöliittymään, jossa sitä voidaan rikastaa eri tietokerroksilla sekä Tuo kulttuuri Wikipediaan, joka oli sarja koulutustilaisuuksia kulttuurin ystäville. Suurin osa, noin 60% työajasta, kuluu projektinhallintaan.

Työhön kuuluu läheistä yhteistyötä Wikipedia-harrastajien ja Wikimedia-liikkeen jäsenten kanssa. Yhteistyö on kansainvälistä ja monialaista: olet tekemisissä koodarien, pitkän linjan humanistien, lakimiesten ja museo-oppaiden kanssa saman viikon aikana ja teet heidän kanssaan hienoja asioita.

Toiminnanjohtajan työnkuva edellyttää:

  • Wikimedia-hankkeiden ja  -yhteisöjen tuntemusta ja kokemusta niiden toimintakulttuurista
  • Kokemusta järjestötaloudesta tai muuta taloushallinnon tuntemusta
  • Järjestökentän ja kulttuurialan tuntemusta
  • Kokemusta tiedottamisesta
  • Kokemusta seminaari- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä
  • Aktiivista ja itsenäistä työskentelyotetta
  • Hyviä projektinhallintataitoja
  • Hyviä tietoteknisiä valmiuksia
  • Erinomaista kirjallista suomen kielen taitoa (yhdistys on suomenkielinen)
  • Riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa
  • Sujuvaa englannin kielen taitoa ja kykyä kirjoittaa korkeatasoista ja helppolukuista englantia
  • Joustavuutta työaikojen suhteen (työhon kuuluu ajoittain ilta- ja viikonlopputöitä)
  • Monipuolista kokemusta viestintätehtävistä ja verkkoviestinnän tuntemusta
  • Edunvalvonta-asioiden ja apurahakäytäntöjen tuntemusta
  • Kykyä motivoida yhteisöjä osallistumiseen

Toiminnanjohtajaa ohjaa yhdistyksen hallitus.

Työ alkaa heti sopivan hakijan löytyessä. Alamme käsitellä hakemuksia 10.1. ja kutsumme hakijat haastatteluun tammikuun aikana. Tehtävä on määräaikainen ja voimassa 30.6. 2015 saakka, sillä työtehtävää varten saamamme rahoitus on siihen asti voimassa. Koeaika on yksi kuukausi.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen tommi ätt wikimedia piste fi.

Bringing Cultural Heritage to Wikipedia

Photo by: Teemu Perhiö, CC-BY-SA 4.0

Course participants editing Wikipedia at the first gathering at the Finnish Broadcasting Company Yle.

Bring Culture to Wikipedia editathon course is already over halfway through its span. The course, co-organised by Wikimedia Finland, Helsinki Summer University and six GLAM organisations, aims to bring more Finnish cultural heritage to Wikipedia.

The editathon gatherings are held at various organisation locations, where the participants get a ”look behind the scenes” – the organisations show their archives and present their field of expertise. The course also provides a great opportunity to learn basics of Wikipedia, as experienced wikipedian Juha Kämäräinen gives lectures at each gathering.

Photo by: Teemu Perhiö, CC-BY-SA 4.0

Yle personnel presenting the record archives.

The first course gathering was held at the Archives of the Finnish Broadcasting Company Yle on 2nd October. The course attendees got familiar with the Wikipedia editor and added information to Wikipedia about the history of Finnish television and radio. The representatives of Yle also gave a tour of the tape and record archives. Quality images that Yle opened earlier this year were added to articles.

Course attendee Maria Koskijoki appreciated the possibility to get started without prior knowledge.

”The people at Yle offered themes of suitable size. I also got help in finding source material.”

Cooperation with GLAMS

Sketch_archives_(15617786792) (1)

Finnish National Gallery personnel presenting sketch archives at the Ateneum Arts Museum.

This kind of course is a new model of cooperation with GLAM organisations. The other cooperating organisations are Svenska litteratursällskapet i Finland, The Finnish National Gallery, Helsinki City Library, The Finnish Museum of Photography and Helsinki Art Museum. Wikimedia Finland’s goal is to encourage organisations in opening their high-quality materials to a wider audience.

There are many ways to upload media content to Wikimedia Commons. One of the new methods is using GLAMWiki Toolset for batch uploads. Wikimedia Finland invited the senior developer of the project, Dan Entous, to hold a GW Toolset workshop for the representatives of GLAMs and staff of Wikimedia Finland in Sebtember before the beginning of the course. The workshop was first of its kind outside Netherlands.

Course coordinator Sanna Hirvonen says that GLAM organisations have begun to see Wikipedia as a good channel to share their specialised knowledge.

“People find the information from Wikipedia more easily than from the homepages of the organisations.”

This isn’t the first time that Wikimedians and culture organisations in Finland co-operate: last year The Museum of Contemporary Art Kiasma organised a 24-hour Wikimarathon in collaboration with Wikimedia Finland. Over 50 participants added information about art and artists to Wikipedia. Wiki workshops have been held at the Rupriikki Media Museum in Tampere and in Ateneum Art Museum, Helsinki.

Editing_Wikipedia_(15431384190)

Wikipedian guiding a newcomer at the Ateneum Arts Museum.

Images taken on the course can be viewed in Wikimedia Commons.
All Photos by Teemu Perhiö. CC-BY-SA 4.0.

Swedish Wikipedia grew with help of bots

robotitFor a very long time Finland was part of Sweden. Maybe that explains why the Finns now always love to compete with Swedes. And when I noticed that Swedish Wikipedia is much bigger than the Finnish one I started to challenge people in my trainings: we can’t let the Swedes win us in this Wikipedia battle!

I was curious about how they did it and later I found out they had used ”secret” weapons: bots. So when I was visiting Wikimania on London on August I did some video interviews related to the subject.

First Johan Jönsson from Sweden tells more about the articles created by bots and what he thinks of them:

Not everyone likes the idea of bot created articles and also Erik Zachte, Data Analyst at Wikimedia Foundation shared this feeling in the beginning. Then something happened and now he has changed his view.  Learn more about this in the end of this video interview:

Now I am curious to hear your opinion about the bot created articles! Should we all follow the Swedes and grow the number of articles in our own Wikipedias?

PS. There are more Wikipedia related video interviews on my YouTube channel on a play list called Wiki Wednesday.

GLAMs and GLAMWiki Toolset

GLAMWiki Toolset project is a collaboration between various Wikimedia chapters and Europeana. The goal of the project is to provide easy-to-use tools to make batch uploads of GLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) content to Wikimedia Commons. Wikimedia Finland invited the senior developer of the project, Dan Entous, to Helsinki to hold a GW Toolset workshop for the representatives of GLAMs and staff of Wikimedia Finland on 10th September. The workshop was first of its kind outside Netherlands.

GLAMWikiToolset training in Helsinki.

GLAMWikiToolset training in Helsinki. Photo: Teemu Perhiö. CC-BY

I took part in the workshop in the role of tech assistant of Wikimedia Finland. After the workshop I have been trying to figure out what is needed for using the toolset from a GLAM perspective. In this text I’m concentrating on the technical side of these requirements.

What is needed for GWToolset?

From a technical point of view, the use of GWToolset can be split into three sections. First there are things that must be done before using the toolset. The GWToolset requires metadata as a XML file that is structured in a certain way. The image files must also be addressable by direct URLs and the domain name of the image server must be added to the upload whitelist in Commons.

The second section concerns practices in Wikimedia Commons itself. This means getting to know the templates, such as institution, photograph, artwork and other templates, as well as finding the categories that are suitable for uploaded material. For someone who is not a Wikipedian – like myself – it takes a while to get know the templates and especially the categories.

The third section is actually making the uploads by using the toolset itself, which I find easy to use. It has a clear workflow and with little assistance there should be no problems for GLAMs using it. Besides, there is a sandbox called Commons Beta where one can rehearse before going public.

I believe that the bottleneck for GLAMs is the first section: things that must be done before using the toolset. More precisely, creating a valid XML file for the toolset. Of course, if an organisation has a competent IT department with resources to work with material donations to Wikimedia Commons, then there is no problem. However, this could be a problem for smaller – and less resourceful – organisations.

Converting metadata in practise

Like I said, the GWToolset requires an XML file with a certain structure. As far as I know, there is no information system that could directly produce such a file. However, most of the systems are able to export metadata in XML format. Even though the exported file is not valid for GWToolset, it can be converted into such with XSLT.

XSLT is designed to this specific task and it has a very powerful template mechanism for XML handling. This means that the amount of code stays minimal compared to any other options. The good news is that XML transformations are relatively easy to do.

XSLT is our friend when it comes to XML manipulation.

XSLT is our friend when it comes to XML manipulation.

In order to learn what is needed for such transforms with real data, I made couple of practical demos. I wanted to create a very lightweight solution for transforming the metadata sets for the GWToolset. Modern web browsers are flexible application platforms and for example web-scraping can be done easily through Javascript.

A browser-based solution has many advantages. The first is that every Internet user already has a browser. So there is no downloading, installing or configuring needed. The second advantage is that browser-based applications that use external datasets do not create traffic to the server where the application is hosted. Browsers can also be used locally. This allows organisations to download the page files, modify them, make conversions locally in-house, and have their materials on Wikimedia Commons.

XSLT requires of course a platform to run. There is a javascript library called Saxon-CE that provides the platform for browsers. So, a web browser offers all that is needed for metadata conversions: web scraping, XML handling and conversions through XSLT, and user interface components. Of course XSLT files can also be run in any other XSLT environment, like xsltproc.

Demos

Blenda and Hugo Simberg, 1896. source: The National Gallery of Finland

Blenda and Hugo Simberg, 1896. source: The National Gallery of Finland, CC BY 4.0

The first demo I created uses an open data image set published by the Finnish National Gallery. It consists of about one thousand digitised negatives of and by Finnish artist Hugo Simberg. The set also includes digitally created positives of images. The metadata is provided as a single XML file.

The conversion in this case is quite simple, since the original XML file is flat (i.e. there are no nested elements). Basically the original data is passed through as it is with few exceptions.  The “image” element in original metadata includes only an image id, which must be expanded to a full URL. I used a dummy domain name here, since images are available as a zip-file and therefore cannot be addressed individually. Another exception is the “keeper” element, which holds the name of the owner organisation. This was changed from the Finnish name of the National Gallery to a name that corresponds to their institutional template name in Wikimedia Commons.

example record:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/xml/simberg_sample.xml
source metadata:
http://www.lahteilla.fi/simberg-data/#/overview
conversion demo:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/
direct link to the XSLT:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/xsl/simberg_clean.xsl

Photo: Signe Brander. source: Helsinki City Museum, CC BY-ND 4.0

Photo: Signe Brander. source: Helsinki City Museum, CC BY-ND 4.0

In the second demo I used the materials provided by the Helsinki City Museum. Their materials in Finna are licensed with CC-BY-ND 4.0. Finna is an “information search service that brings together the collections of Finnish archives, libraries and museums”. Currently there is no API to Finna. Finna provides metadata in LIDO format but there is no direct URL to the LIDO file. However, LIDO can be extracted from the HTML.

The LIDO format is a deep format, so the conversion is mostly picking the elements from the LIDO file and placing them in a flat XML file. For example, the name of the author in LIDO is in a quite deep structure.

example LIDO record:
http://opendimension.org/wikimedia/finna/xml/example_LIDO_record.xml
source metadata:
https://hkm.finna.fi/
conversion demo:
http://opendimension.org/wikimedia/finna/
(Please note that the demo requires that the same-origin-policy restrictions are loosened in the browser. The simplest way to do this is to use Google Chrome by starting it with a switch “disable-web-security”. In Linux that would be: google-chrome — disable-web-security and Mac (sorry, I can not test this) open -a Google\ Chrome –args –disable-web-security. For Firefox see this:http://www-jo.se/f.pfleger/forcecors-workaround)
direct link to the XSLT:
http://www.opendimension.org/wikimedia/finna/xsl/lido2gwtoolset.xsl

Conclusion

These demos are just examples, no actual data has yet been uploaded to Wikimedia Commons. The aim is to show that XML conversions needed for GWToolset are relatively simple and that in order to use GWToolset the organisation does not have to have an army of IT-engineers.

The demos could be certainly better. For example, the author name must be changed to reflect the author name in Wikimedia Commons. But again, that is just a few lines in XSLT and that is done.

Avointa Suomea rakentamassa

Avoin Suomi 2014, 15.-16.9.2014. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Avoin Suomi 2014 -tapahtuma keräsi Helsingin Wanhaan Satamaan paljon erilaisia avoimen tiedon ja datan toimijoita. Wikimedia Suomi osallistui tapahtumaan näytteilleasettajana yhteisellä osastolla AvoinGLAM-verkoston kanssa. Ständillä esiteltiin Wikimedian toimintaa eri näkökulmista. GLAM-toimintaa edustivat myös Avoimen kulttuuridatan mestarikurssilla vapaaseen käyttöön avatut aineistot. Lisäksi Wikimedia osallistui eOppimiskeskuksen messuosastolle.

Avoin Suomi -tapahtuman päätarkoituksena oli esitellä erilaisia avoimen datan hankkeita ja rohkaista viranomaisia avaamaan tietovarantojaan. Avoin tieto koetaan Suomen valtion tasolta selvästi tärkeäksi. Tätä havainnollistaa se, että messujen järjestäjä oli valtioneuvoston kanslia, ja avauspuheen piti pääministeri Alexander Stubb.

Mitä Wikimedia sitten voi tarjota julkisen sektorin organisaatioille? Wikimedia tekee avointa tietoa käytännön tasolla. Wikimedian projektit Wikipedia ja mediatiedostojen jakoon tarkoitettu Commons ovat valmiiksi tunnettuja kansainvälisiä ja monikielisiä alustoja. Alustojen avulla sekä erilaiset kulttuuriorganisaatiot että hallintoviranomaiset voivat avata ja linkittää omia tietovarantojaan. Wikimedia on voittoa tavoittelematon järjestö, ja sen sivustot ovat maksuttomia ja mainoksista vapaita. Tänä syksynä Wikimedia Suomi järjestää Tuo kulttuuri Wikipediaan-koulutusta yhteistyössä kulttuuriorganisaatioiden kanssa.

Wikidata on uusi tapa avata koneluettavaa dataa vapaaseen käyttöön. Wikidatasta on tulossa kattava viitetietokanta, joka sisältää Wikipediaan sisältyvät aiheet. Julkishallinnon ja tutkijoiden olisi hyödyllistä käyttää sitä viitteenä. Wikidataa tullaan käyttämään alustana esimerkiksi Britanniassa ContentMine-hankkeessa, jossa tieteellisestä kirjallisuudesta louhitaan dataa vapaaseen käyttöön. Syksyllä Wikimedia Suomi järjestää Helsingissä Wikidata-koulutuksen, josta kiinnostuneita pyydämme ilmaisemaan kiinnostuksensa täällä.

Historialliset kartat ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka julkisen sektorin organisaatiot voivat työskennellä yhteistyössä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa. Wikimaps on Wikimedia Suomen hanke, jossa tarkoituksena on kerätä Wikimedia Commonsiin vanhoja karttoja, vapaaehtoisvoimin sijoittaa ne koordinaatistoon ja hyödyntää niitä eri tavoin. Avoin Suomi -messuilla Wikimedian lisäksi vanhojen karttojen käyttöä esittelivät esimerkiksi Helsinki Region Infoshare ja Maanmittauslaitos, joilla molemmilla on paljon sekä historiallisia karttoja että muuta paikkatietoaineistoa.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Messuilla korostui toivomus, että tiedon digitalisoituminen ja hallinnon datan avaaminen johtaisivat uusiin yrityksiin ja sitä kautta talouskasvuun. Tapahtumassa esiteltiinkiin mielenkiintoisia uusia avoimen datan palveluita, kuten esimerkiksi kaupunginosien paikalliset tiedot ja uutiset yhteen paikkaan keräävä Nearhood ja ympäristöministeriön Envibase-hanke, jossa tuodaan ympäristötietoa avoimeen käyttöön.

Avoimen tiedon hankkeissa tietynlaisena ongelmana on ollut, että avoimen datan yhteiskunnallista vaikutusta on usein vaikea todistaa. Erityisesti kulttuuriaineistoissa tämä on yleinen ongelma, koska helposti mitattavissa olevia taloushyötyjä ei välttämättä ole. Tapahtuman pääpuhujista yhdysvaltalainen Beth Noveck korosti, että uskoon perustuvien argumenttien sijaan avoimen datan kentällä pitäisi alkaa löytää todisteita avoimen tiedon yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista. Noveck esitteli Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen hankkeita, joissa ollaan monella tavalla pidemmällä kuin Suomessa. Ehkä näistä esimerkeistä voisi löytyä Suomessakin sovellettavia ideoita.

Henkilötiedot puhuttivat myös messuilla. MyData-paneelissa pohdittiin yksilön mahdollisuuksia ja rajoitteita hyödyntää omia henkilötietojaan. Open Knowledge Finland on laatinut aiheesta myös raportin. Henkilötiedot ovat mielenkiintoinen ja erilaisia mielipiteitä herättävä aihe. Toisaalta yleinen mielipide on vahvasti sen kannalla, että kansalaisilla tulisi olla oikeus hallita itsestään kerättyä tietoa. Toisaalta esimerkiksi Wikimedia Foundation on kritisoinut EU:n “right to be forgotten” -säädöksiä vahvasti, koska ne voivat johtaa lähdeaineistoja vääristävään sensuuriin.
Wikimedia Suomi kiittää Samsungia, joka avuliaasti lainasi messukäyttöön tietotekniikkaa.

Building an Open Finland

Open Finland 2014. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Open Finland 2014. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

During 15-16 September Finnish open knowledge and open data practitioners gathered in Helsinki at the Open Finland 2014 event. Wikimedia Finland participated with a joint exhibition stand together with the Finnish OpenGLAM network. We presented the various Wikimedia projects from different standpoints. The GLAM activities were also showcased with the Open Cultural data course’s recently published online contents. Wikimedia participated also at the Finnish eLearning Centre’s exhibition stand.

The main purpose of the Open Finland event was to showcase different open data projects and to encourage civil servants to open up their contents. Open knowledge is clearly valued by the Finnish government, demonstrated by the fact that the event was organised by the Prime Minister’s Office. PM Alexander Stubb was also present and gave the opening speech at the event.

What can Wikimedia offer to public sector organisations? Wikimedia does open knowledge on a practical level. Wikimedia projects Wikipedia and the media file repository Commons are already well-known international and multilingual platforms. With these platforms cultural heritage organisations and government offices can open up and link their own data. Wikimedia is non-profit and its pages are ad-free. This autumn Wikimedia Finland organises Wikipedia education together with Finnish cultural heritage institutions.

Wikidata is a new way to open machine-readable structured data for free use. Wikidata is becoming a comprehensive linked database that includes data used by Wikipedia and other Wikimedia projects. For civil servants and researchers it would be useful to use Wikidata as a reference tool. It will be utilised for example in the British ContentMine project that uses machines to mine and liberate facts from scientific literature. This autumn Wikimedia Finland will organise a Wikidata workshop. If you are interested, please sign up here!

Historical maps are an excellent example how governmental and cultural heritage institutions can partner with non-profit organisations. Wikimaps is an initiative by Wikimedia Finland to gather old maps in Wikimedia Commons, place them in world coordinates with the help of Wikimedia volunteers and start using them in different ways. The project brings together and further develops tools for the discovery of old maps and information about places through history. At the Open Finland event Wikimedia was not the only participating organisation that is dealing with old maps. For example Helsinki Region Infoshare and the National Land Survey of Finland have a wealth of historical maps and other geospatial open data, and some of them have already been published online free of charge.

Wikimedia Finland exhibition stand. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Wikimedia Finland exhibition stand. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

At the event there was a clear desire that digitalisation and opening up government data would lead to new kind of entrepreneurship and thus to economic growth. Indeed there were interesting product launches, such as Nearhood which brings together news and other information related to a specific neighbourhood, or the environmental data project Envibase by the Ministry of the Environment.

Demonstrating the societal value of open data has been somewhat difficult. This is especially common in cultural heritage projects where in many cases there are no tangible financial benefits. Beth Noveck, one of the event’s keynote speakers, emphasised the need to search for evidence about the societal and financial value of open data. So far the arguments supporting open data have been too heavily based on faith, not evidence. Noveck displayed many projects in the UK and in the United States. Perhaps these examples could offer good ideas to circulate in Finland too.

Personal data was one of the key topics during the event. The MyData panelists pondered about the citizens’ possibilities and limitations to use data about themselves. Open Knowledge Finland has also published a report about the topic. Personal data is an interesting topic that raises differing opinions. On the one hand the public opinion is clearly in favour of individuals’ right to control data about themselves. On the other hand for example the Wikimedia Foundation has clearly criticised the recent “right to be forgotten” European Union legislation because it can lead to censorship that distorts online source material.

Wikimedia Finland would like to thank Samsung for lending us IT equipment for exhibition use.

Lontoossa koulutettiin Wikipedia-kouluttajia

wmt4t

Wikipedia-kouluttajien koulutuksessa saimme uusia eväitä niin mielelle kuin ruumiillekin

Terveisiä Lontoosta, jossa vietin viikon erilaisissa Wikipediaan liittyvissä tapahtumissa. Viikossa ehti tapahtua niin paljon, että asioiden tiivistäminen yhteen blogikirjoitukseen on aika mahdotonta – siksi kirjoituksia tuleekin monta, niin minulta kuin muiltakin Lontoon kävijöiltä :). Urjanhai aloittikin jo Wikimaniaan liittyvien linkkien keräämisen kahvihuoneeseen.

Viikkoni alkoi Wikipedia-kouluttajien koulutuksella, jota odotin kaikista tapahtumista ehkä eniten, sillä muiden Wikipedia-kouluttajien tapaaminen ja Wikipedia-koulutuksista keskusteleminen on minulle harvinaista herkkua. Odotukseni koulutuksesta olivat hieman väärät: kuvittelin, että keskitymme enemmän siihen, miten juuri Wikipediaa koulutetaan ja mitä haasteita siihen liittyy. Sen sijaan puhuimmekin paljon erilaisista oppimistyyleistä ja siitä, miten nämä tyylit pitää huomioida koulutuksen suunnittelussa. Testasimme myös omat oppimistyylimme ja opimme itsestämme asioita, joita emme olleet aiemmin tajunneet. Kerrassaan hyödyllisiä juttuja! Kouluttamisen kouluttaminen on tärkeää noissa Wikimedia UK:n järjestämissä tilaisuuksissa myös siksi, että niihin osallistuu yleensä paljon wikipedistejä, joilla ei ole ennestään kouluttajakokemusta.

Näitä uusia kouluttamisoppeja saimme sitten viedä käytäntöön, kun suunnittelimme pienissä ryhmissä Wikipediaan liittyviä koulutuksia. Ryhmät jaettiin fiksusti siten, että niissä oli eri oppimistyylien edustajia.

wmt5t2

Kouluttajamme Candy uskoi suklaan voimaan

Toisena päivänä saimme siis nauttia neljä hauskaa puolen tunnin Wikipedia-aiheista koulutusta:

  1. Miksi perustaa käyttäjätunnus Wikipediaan ja mitä käyttäjien omille sivuille pitäisi laittaa
  2. Miten Wikipediaan kirjoitetaan lastenlaulujen nuotteja
  3. Miten valita kuvat ja muut elävöittävät elementit erilaisiin Wikipedia-artikkeliin
  4. Miten yritykset voivat päivittää Wikipediaa

Viimeinen aihe oli minun ehdotukseni, esityksen tein hongkongilaisen Samuelin ja italialaisen Ginevran kanssa ja kohdeyleisöksi valitsimme yritysten viestintäihmiset. Kerroimme ensin siitä, mikä motivoi Wikipedia-yhteisöä päivityksiin ja siitä, miksi yritystenkin pitäisi asiasta kiinnostua. Sitten laitoimme heidät miettimään kriteereitä merkittäville ja ei-merkittäville yrityksille . Kerroimme , että yritysten on tärkeää paitsi ymmärtää Wikipedia-muokkaamisen säännöt myös syytä olla hyvin läpinäkyvä ja avoin toiminnassaan. Lopuksi osallistujat saivat etsiä korjattavaa Apple-aiheisesta Wikipedia-artikkelista, jota olimme vähän tuunanneet.

Muiden esityksistä suosikkini oli nuottien kirjoittaminen, sillä se esitettiin niin mukaansatempaavalla tavalla, että haluaisin nyt itsekin pitää vastaavan koulutuksen jollekin porukalle. Ryhmien esityksistä sain muutenkin niitä kaipaamiani vinkkejä Wikipedia-koulutuksiin.

Toinen asia, jota kurssilta odotin, oli kansainvälinen Wikipedia-kouluttajien verkosto. Sitä olemme nyt kasaamassa salaiseen Facebook-ryhmään ja alku vaikuttaa lupaavalta: pienellä tutulla porukalla on helppo vaihtaa Wikimedia-kuulumisia ja -vinkkejä.

Ja nyt minulla on teillekin jotain Lontoon tuomisia: tässä kurssikaverini Zikon haastattelu siitä, miksi ne käyttäjäsivut ovat tärkeitä:

ja haastattelun kaveriksi ohjeet siitä, miten Wikipediaan tehdään käyttäjätunnus:


 

Kumpikin juttu on tehty avoimella Creative Commons -lisenssillä, joten jään mielenkiinnolla odottamaan innostuuko joku remixaamaan. 🙂