Aihearkisto: Uncategorized

Wikitapaaminen Virossa

Osallistuin syyskuussa Virossa järjestettyyn Keski- ja Itä-Euroopan maiden Wikimedioiden ja Wikipedioiden (CEE) tapaamiseen. Tapaaminen alkoi ja päättyi Tartossa, jossa Viron Wikimedian toimisto sijaitsee. Varsinainen ohjelma toteutettiin kuitenkin Itä-Viron kauniissa maisemissa Vooreen lomakeskuksessa.

Kerron aluksi eräästä tapaamastani henkilöstä ja poimin seuraavaksi muutamia mieleeni jääneitä alustuksia ja ajankohtaisia asioita tapahtumasta.

Tapasin Corneliuksen…

Aikaisemman ja myös Suomen kokemusteni mukaan huomasin Virossa, että wikipedistit ovat kiinnostavaa väkeä. Samassa mökissä majoittui nuorehko mies. Tavattuamme esittelin itseni sanomalla että olen Suomesta ja muokanneeni Wikipediaa kohta kymmenen vuoden ajan. Lisäsin, että vaikka olen 62-vuotias, en ole kokenut Wikipedian parissa puuhaillessani minkäänlaista ikäsyrjintää.

Nuori mies esitteli itsensä Corneliukseksi ja tulevansa Saksasta. Hänkin sanoi hieman hymyillen huomanneensa, että ei ollut hänkään kokenut ikäsyrjintää. Cornelius kertoi aloittaneeensa saksankielisen Wikipedian artikkeleiden kirjoittamisen 14 vuotta sitten.

2015_WM_CEE_Meeting_-_Saturday_812

Viron Wikitapahtuman osallistujia illanvietossa, keskellä Cornelius Kibelka. Kuva: Pavel Hrdlička.

Käsitin silloin, että keskustelin Cornelius Kibelkan kanssa. Hän tuli aikoinaan tunnetuksi 14-vuotiaana, joka kirjoitti ja muokkasi Wikipediaa. Hänet valittiin 15-vuotiaana saksankielisen Wikipedian ylläpitäjäksi ja hänestä tuli maailmankuulu muun muassa Der Spiegelin julkaistua hänestä artikkelin nuorena lahjakkuutena. Cornelius kommentoi, että hänen kannaltaan kyse oli silloin käytännöllisesti katsottuna siitä, että minkään lehden toimitus ei olisi ottanut vakavasti 14-vuotiasta, joka tarjoaisi juttuja lehteen.

… joka kertoi Saksan Wikimediasta

Lähes kaikki tapaamisessa mukana olevat vaikuttivat tuntevan Corneliuksen. Hän kertoi olevansa töissä Saksan Wikimediassa. Sen päätoimisto sijaitsee Berliinin Kreuzbergissä, lähellä Saksan tekniikkamuseota, rakennusta jonka katolla on DC-3 -lentokone.

Cornelius kertoi, että Saksan Wikimediayhdistyksessä on parikymmentä tuhatta jäsentä. Yhdistyksellä on erillinen sopimus rahoituksesta kansainvälisen Wikimedia-säätiön kanssa. Organisaatiossa on töissä yli 70 työntekijää. Hänen tehtävänsä on ollut järjestää muun muassa vuosittaista Wikimediakonferenssia, joka on viime vuosina pidetty Berliinissä.

Alan tilanne

Kansainvälisen Wikimedian Asaf Bartof totesi aluksi tilanteen, eli hyvät, pahat ja rumat.

Hän piti hyvänä sitä, että Wikimediassa on nykyisin enemmän liikettä, itsetarkastelua, kypsyyttä, kumppanuutta, alakohtaisuutta, raportteja, jakamista, moninaisuutta, alueellisuutta, sukupuolisuutta, kielellisyyttä, mahdollisuuksia, kumppanuutta, mediaa ja tekniikkaa, enemmän resursseja, varoja, työkaluja ja ohjelmia.

Pahana hän piti sitä, että Wikipedioiden välinen kapasiteettikuilu kasvaa (”rikkaat rikastuvat”), pyörää keksitään vieläkin uudestaan, globaalin hallintaan osallistuminen on heikkoa ja alan koulutus on vieläkin satunnaista.

Rumana Bartof piti muun muassa sitä, että uusia muokkajia vieläkin kiusataan ja kansainvälinen politiikka puuttuu yhä enemmän Wikipedioiden elämään.

Koulutusta, kilpailuja

Erilaiset Wikipedian kehittämiseen liittyvät koulutukset olivat Viron tapaamisessa esillä. Esimerkiksi Armenia voi ylpeillä kouluikäisten Wikikerhoilla, joista tässä esitys.

Kreikkalainen Marios Magioladitis pohti aikuisten kouluttamista Wikipedian piiriin.

Wikimedioiden järjestämiä kilpailuita ja kampanjoita esiteltiin useita. Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikkapa makedonialaisen Tsvetko Nedelkovskin ideasta, miten järjestetään onnistuneesti kirjoituskilpailuja.

Tiedottamisesta

Tiedottaminen tuli esille muutamissa esityksissä. Tässä bulgarialaisen Vassia Atanassovan pohdintaa siitä, miten suhtautua mediaan ja toimittajiin. Hän totesi alustuksessaan, että journalisteilla on muutamia sitkeitä enakkoluuloja, kuten vapaaehtoistyön samastaminen amatööreihin, tiedottajahakuisuus ja Wikipedian salakerhomaisuus. Toimittajana kyllä allekirjoitan moiset huomiot.

Ajankohtaista

Tapaamisessa oli esillä keväällä Wikimediayhteisön käymä kampanja panoraamavapaudesta. Osallistuin bulgarialaisen, Brysselissä asuvan Dimitar ”Dimi” Dimitrovin avustajana Freedom of Panorama-aiheiseen istuntoon, jossa käsiteltiin muitakin tekijänoikeuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Dimi toi alustuksessaan esille erilaisia eri maiden FOP-sovelluksia. Kesällä EU-parlamentissa esillä ollut käsittely vahvistettanee syksyllä.

Tekijänoikeusasioiden seuranta ja esittely EU:n päätöksentekoelimissä jatkuu myös Wikimedian osalta. Wikimedian tärkeimpinä tavoitteina EU:ssa on turvata tekijänoikeudesta vapaan (Public Domain) aineiston piiriä, yksinkertaistaa oikeuksia käyttää julkisen sektorin luomaa aineistoa tekijänoikeusvapaasti ja estää tekijänoikeuksien ehtojen laajentaminen.

Venäjän Vladimir Medeyko esitti tapaamisessa tarkan raportin elokuussa 2015 tapahtuneesta venäjänkielisen Wikipedian estosta Venäjällä. Raportissa on eriteltynä myös osapuolten kannat ja venäläisen Wikimedian tulkinta tapahtumien kulusta. Wikimedia RU:n käsityksen mukaan syy estoon oli muodollisen säännön täyttäminen, eikä estäjätaho ollut edes halukas toteuttamaan estoa, ja kun eston vapautusta ei oltu määritelty, se lopetettiin seitsemän tunnin kuluttua. Venäjän Wikimedia katsoo, että lukijoille kannattaa esitellä tietoja luotettavista lähteistä, kuten akateemisista, valtion, kansainvälisistä, uutisista ja vastaavista peräisin olevista, jotka täyttävät tietosanakirjan vaatimukset.

Tässä kaikki Viron Vooren tapahtumassa pidetyt esitykset

Wikimedia_CEE_2015_meeting_2

Keski- ja Itäeuroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden tapaamisen osallistujia syyskuussa 2015 Viron Vooressa. Kuva: Auli Kütt.

CEE kasvaa itään

Pari vuotta sitten perustetusta Itä- ja Keski-Euroopan Wikien CEE-organisaatiosta käytetään myös nimitystä ”CEE Spring”. Kyseessä on löyhä, myös suurista ja keskeisistä Euroopan kielialueista koostuva Wikiorganisaatio. Itä-Eurooppa kattaa kaikki ns. ex-itäisten (kylmän sodan aikaiset) Euroopan maat, sekä Turkin ja Kreikan. Lisäksi idästä ovat myös muun muassa Armenia, Azerbaidžan, Georgia ja Kazakstan. Virossa oli mukana myös edustaja Ruotsista, minä Suomesta ja kaksi Venäjältä. CEE:n laajentumisesta itään kertonee sekin, että seuraava tapaaminen järjestetään elokuussa 2016 Armeniassa.

Mukana on siis 32 maata ja 28 kieltä, joihin kuuluu myös Suomi. Osallistumisesta jäi kysymys, olisiko Wikimedia Suomen osallistuttava kiinteämmin tähän organisaatioon? Olemme suuntautuneet vahvasti yhteistyöhön Ruotsin muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta vähemmän Keski-Eurooppaan, Baltian maihin ja Itä-Eurooppaan. Vastaavaa organisaatiota ei Wikiliikkeessä ole Euroopassa, esimerkiksi Länsi- tai edes Pohjois-Euroopan vastaavia. Arvelisin, että synergiaetuja joukkoon kuulumisesta voisi olla.

Ja olemmeko Suomessa jäämässä ehkä vähän erilliseksi ja Euroopastakin katsottuna etäiseksi Wikiorganisaatioksi?

Wikimedia_CEE_Meeting_2015_-_Day_One_27

Minä puhumassa. Kuva: wpedzich.

 

 

 

 

 

 

Isot ja pienet toimijat ja rahoitus

Vaikka avoin ja vapaa tieto syntyykin talkootyönä, sen tueksi tarvitaan välillä rahaa. Hankkeiden sivustot, kuten Wikipedia, vaativat omat kiinteät kulunsa, mutta tällaisten suurien menoerien lisäksi on koko joukko pienempiä tarpeita. Yhdysvaltalainen Wikimedia Foundation jakaa kaikkiin näihin rahaa eri keinoin. On melkoinen tehtävä hallinnoida yksittäisten lahjoittajien antamia summia ja tehdä valintoja kaikkien hakijoiden välillä, joten varojen jakamiseksi on tehty erilaisia hakuprosesseja. Pienimmän mittakaavan tuet ovat yksityishenkilöille myönnettäviä summia johonkin tiettyyn tarkoitukseen, kuten lähdeaineiston keräämiseen tai värisokeustyökalun kehittämiseen. Suuremmassa päässä ovat alueellisten kumppaniyhdistysten tuet, joiden jakamisesta päätetään pitkällä ja perusteellisella prosessilla. Niitä myönnetään vakiintuneille organisaatioille, joilla on suuremman toimijan kiinteät kulut ja suuri määrä keinoja Wikimedia-hankkeiden edistämiseksi omalla alueellaan. Arviointia varten käydään läpi toimintasuunnitelma ja jokaista menoerää punnitaan säätiön omilla vaikuttavuuskriteereillä. Mittareiden toimivuudesta ja mielekkyydestä väitellään jatkuvasti, mutta lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jonkinlainen standardoitu arviointikeino on välttämätön. Sen avulla rajallinen määrä rahaa saadaan jaettua sinne, missä sillä on eniten merkitystä. Tästä seuraa vaikeuksia hankkeille, jotka ovat erittäin lupaavia pitkällä aikavälillä mutta joilla ei ole tuottaa mitattavia tuloksia vielä vuoden sisällä. Ongelma kuitenkin tiedostetaan, ja säätiö kehittää mittareitaan jatkuvasti.

Wikimedia Suomi kuuluu suureen joukkoon väliinputoajia rahoitusmenettelyssä. Hankkeemme ovat pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia, mutta niiden laajentaminen kohdeapurahoituksesta toimintasuunnitelmapohjaiseen tukeen lisää oheistyötä huomattavasti. Suuren kumppaniorganisaation on vastuullisuuden vuoksi raportoitava toimintansa erittäin seikkaperäisesti ja hallinto vaatii runsaasti työtä. Mikäli yhdistys on hieman liian suuri toimimaan vain kohdeapurahoilla ja liian pieni tekemään tehokasta tulosta hallintotaakan kuormittamana, lupaavia hankkeita voi jäädä toteuttamatta. Tämän vuoksi Wikimedia Foundation on juuri julkaissut uudenlaisen rahoitusmallin, johon yhdistyksemme perehtyy paraikaa: yksinkertaistettu toimintatuki. Se perustuu yhteisön kanssa käytyyn pitkään keskusteluun tehokkaimmista tuen muodoista ja uskon, että meidän kokoisillemme yhdistyksille se on paras vaihtoehto. Se on pilottivaiheessa ja hakee vielä muotoaan, mutta mielestäni siinä on ihanteellinen yhdistelmä joustavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Late Night Fashion Designmuseossa

Designmuseo. Kuva: Aiko99ann, CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0, lähde: Wikimedia Commons

Designmuseo. Kuva: Aiko99ann, CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0, lähde: Wikimedia Commons

Wikimedia Suomen jäseniä oli paikalla 4.9. Designmuseon Late Night Fashion -tapahtumassa. Museolaisia kiinnosti tuoda muodista ajankohtaista ja tarkkaa tietoa suomenkieliseen Wikipediaan ja lähdimme mielellämme auttamaan. Tapahtuma oli vain illan mittainen, mutta siihen mahtui paljon sisältöä.

Suomalaiset museot ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia, joissa muokataan artikkeleita ja perehdytetään Wikipedian käyttöön, mutta muoti on aiheena aika erilainen kuin historia, tekniikka, luonnontiede tai taidehistoria ja Late Night Fashion oli siksi tärkeä tilaisuus. Koska Wikipediaan voi lisätä vain muualla julkaistua tietoa, muodista kirjoittaminen vaatii huomattavasti enemmän salapoliisityötä kuin tunnetun taidemaalarin teoksesta. Jälkimmäisessä tapauksessa voi myös olla, että tekijän kuolemasta on kulunut riittävä aika, että teoksen kuvaakin voi käyttää. Muodista kirjoitettu tieto on alan tutkimus poislukien päiväperhomaista ja arvokkaatkin kirjoitukset saattavat jäädä huomiotta tai kadota ennen kuin niitä pääsee käyttämään lähteinä muuta tekstiä varten. Keskustelimme, missä määrin vaikkapa blogitekstit sopivat lähdeaineistoksi, miten kertoa töiden ominaisuuksista ja mikä voisi olla museoalan ammattilaisten rooli Wikipedian päivittämisessä.

Ohjelmaan kuului keskustelujen ja kirjoittamisen lisäksi vierailu Designmuseon Suomimuodin antologia -näyttelyssä, jossa on teemoittain esillä maamme muotia eri aikakausilta. Kuraattorin näkökulma teemojen käyttöön on, että jokainen teema on työkalu, jolla näyttelysisältöä jäsennetään.Teemojen tunnistaminen ja niiden karsiminen on aina jossain määrin arvovalintaa ja ehkä makuasiakin. Lisäksi suomalainen high fashion on nuori ilmiö ja maamme suunnittelun omaleimaiset piirteet ovat aivan lähihistoriassa. Läheltä katsoen on paljon vaikeampaa hahmottaa eri ilmiöiden merkityksiä, mutta näyttelykatsaus oli siinä avuksi.

Useita askarrutti kysymys, miten muotoilusta tulisi kirjoittaa tietosanakirjaan. Aiheesta puhui tarkemmin kriitikko Heikki Kastemaa, joka on työnsä ohella myös aktiivinen wikipedisti. On selvää, että tietosanakirjaa kirjoitetaan eri tavalla kuin lehtijuttua tai muotiblogia. Muodista kirjoittavat ihmiset on yleensä opetettu käyttämään esseetyylistä pohdintaa, jota wikipedistit pitäisivät puolueellisena näkökulmana tai uutena tutkimuksena. Tyyliin on kuitenkin helppo sopeutua ja esseemäisyyden välttäminen ei saa tarkoittaa, että johtopäätöksiä ei voisi tehdä.

Yhdistyksen jäseniä ilahdutti, kun paikalle pääsi myös muotisuunnittelijoita. On harvinaista puhumaan muutenkin kuin hypoteettisesti siitä, miten itsestään kertovaan artikkeliin sopii suhtautua. Tämän lisäksi puhuimme mahdollisista keinoista taiteilijalle lahjoittaa teoskuvia Wikimedia Commonsiin. Asia ei ole muodin kohdalla aivan yksinkertainen, sillä itse työn lisäksi myös valokuvalla on tekijänsä ja muotikuvan lahjoittaminen olisi kuvan oikeuksien omistajan asia. Muotivalokuvaaminen on jo oma aihepiirinsä ja perehdyin sitä käsittelevään Merja Salon kirjaan, jota suosittelen kaikille designista kiinnostuneille.

Tekijänoikeudet ovat aina pinnalla, kun teemme museoiden kanssa yhteistyötä, ja hyvän vapaan sisällön tuottaminen lain puitteissa on välillä vaikeaa. Siitä huolimatta meillä on yhteishenkeä. Wikipedisteillä ja museoihmisillä on sama päämäärä, samoin luovat tekijät itse ovat kiinnostuneet tiedon jakamisesta kaikille. Jos laki ja käytännöt aiheuttavat ristiriitoja, tässä ilmapiirissä on helpompi hakea niihin ratkaisuja. Myös tekijänoikeusjärjestöille on eduksi, että tavallinen netinkäyttäjä saa tietoa luovasta työstä ja sen tekijöistä.

Wikimaniaa osa 1: ilmaisunvapaus ja koulutus

Wikimania_2015_Jimbo

Jimbo ryhmäkuvassa Wikimanian järjestäjien kanssa. Wikimedia Mexico CC BY-SA 4.0

Wikipedian perustajan Jimbo Walesin rintaa koristaa asteekkihenkinen pääkallo, joka virnistää leveästi. Ollaan läntisen maailman suurimmassa metropolissa Meksiko Cityssä, jossa on juuri päättymässä järjestyksessään 11. Wikimania.

Jimbon oma virne kuitenkin hyytyy, kun hän siirtyy vakavimpiin aiheisiin perinteisessä lopetuspuheenvuorossaan.

Wikimanía_2015_-_Final_day_-_LMM_-_México_D.F_(10)

Jimbo Wales pukeutui viralliseen konferenssipaitaan lopetuspuheenvuorossaan. Kuva: MadriCR CC BY-SA 4.0

Kuluneen vuoden aikana huolta ovat herättäneet ilmaisunvapautta vastaan kohdistuneet toimenpiteet,  erityisesti painostus, jota tavalliset Wikipedian muokkaajat ovat kohdanneet vapaaehtoistyössään. Pitkäikäinen ongelma puolestaan on ollut Kiinan toteuttama sisällön suodattaminen ja blokkaaminen. Jimbo myös pelkäsi mahdollista tilannetta, jossa jollakin kielialueella joukkomedia joutuisi hallinnon ohjailtavaksi – se vaikeuttaisi neutraalien lähteiden löytämistä huomattavasti.

Vuoden Wikipedistin palkinnon saajan hän jätti nimeämättä, koska muokkaaja on tilanteessa,  jossa julkisuudesta voi olla hänelle haittaa.

Työtä ilmaisun vapauden puolesta

Vaikka Jimbolla parta on jo harmaantunut, 15-vuotias verkkotietosanakirja sisarprojekteineen on vetreässä kunnossa. Avoimen ja vapaan tiedon puolesta työskentelevät vapaaehtoiset ovat luoneet vuoden aikana paljon uusia ja inspiroivia projekteja.

Wikipedia sai kuluvana vuonna myös merkittäviä tunnustuksia, sillä projektille myönnettiin Asturian ruhtinattareen palkinto sekä Erasmus-palkinto. Hienoa oli myös kuulla, miten Wikimedia-säätiö on reagoinut kolmansilta osapuolilta saamiinsa poistovaatimuksiin: 234 pyynnöstä yhtäkään ei ollut toteutettu. Säätiö ei kajoa tiedon avoimuuteen kevyin perustein. 

Myös vaikutustyössä oli onnistuttu: Euroopan unionissa äänestyksessä ollut muutosehdotus Panoraamavapauteen onnistuttiin kaatamaan vapaaehtoisten aktiivisen työn seurauksena. Jatkossakin voimme käyttää esimerkiksi WIkipedian modernia arkkitehtuuria käsittelevien artikkelien yhteydessä valokuvia rakennuksista.

Wikimania_2015_Group_photo

Konferenssin virallinen ryhmäkuva otettiin Soumaya-museossa. EneasMx CC BY-SA 4.0

Koulutus kuuluu Wikipediaan

Wikimanian osallistujien kertomusten ja kokemusten perusteella Wikipedian hyödyntäminen koulutuksessa on toimiva ja helposti muunneltava konsepti.

Meksikossa Tec de monterrey -kampus on sisällyttänyt Wikipedian jokapäiväiseen koulutukseen erilaisissa muodoissa. Äänitekniikan opiskelijat äänittävät sanojen lausuntaohjeita ja kuvataiteen opiskelijat lataavat Commonsiin piirtämiään nivel-animaatioita. Jokainen oppiaine täydentää avoimen tiedon projekteja omilla vahvuusalueillaan. Wikimaniassa julkistettiin projektin esittelyvideo, joka kannattaa katsoa.

Armeniassa kohderymäksi on otettu myös korkeakoulutasoa nuoremmat oppilaat. Maassa on järjestetty Wiki Camp -leirejä, jolla kymmenet nuoret muokkaavat Wikipediaa joka päivä tuntien ajan. Jokaiselle päivälle on oma teemansa, ja parhaat ryhmät ja yksittäiset muokkaajat palkitaan illan lopuksi. Taitotaso on otettu huomioon, sillä esimerkiksi nuorimmat osanottajat muokkaavat wikisanakirjaa. Kaksiviikkoisen leirin tuloksena oli tuhansia uusia artikkeleita. Reipashenkisen Wiki Campin tunnelmia voi tarkastella Youtubessa.

Useissa Wikipedian kieliversioissa on koulutusprojekti ja sitä tukeva Education-lisäosa asennettuna. Lisäosan avulla Wikipedian sisälle saa luotua kurssialueita, joita voi käyttää opetuksen koordinoimiseen. Lisäosaa voi käyttää myös muuhun tarkoitukseen, ja sitä onkin hyödynnetty esimerkiksi editathoneissa. Suomenkieliseenkin Wikipediaan on tuotu erilaisia kouluprojektitöitä, mutta toiminta on toistaiseksi ollut järjestäytymätöntä ja yksittäisten toimijoiden aikaansaannosta.

Miksi Wikipediaa tulisi käyttää osana koulutusta? Wikipedian artikkelia täydentävä koululainen käsittää uudella tavalla mitä tieto on ja kuinka se rakentuu verkossa. Medialukutaito ja lähdekritiikki kehittyvät, kun tavallisesti Wikipediaa vain tiedonhakuun käyttävästä opiskelijasta tulee tiedon tuottaja – tilanne käännetään päälaelleen, kun Wikipediaa ei enää käytetäkään vain kotiläksyn lähdemateriaalina. Opiskelija myös kokee työnsä uudella tavalla merkittäväksi, kun teksti ei jää vain opettajan pöytälaatikkoon vaan päätyy laajemman yleisön hyödynnettäväksi. Tämä voi lisätä opiskelumotivaatiota.

Seuraava blogaukseni Wikimaniasta tulee käsittelemään Wikipedian Lähdekirjastoa  ja kirjastöyhteistyön mahdollisuuksia Wikipediassa.

Suomalais-ugrilaiset keskustelivat Wikipedioidensa tulevaisuudesta Virossa

Grupifoto_Obinitsas2

Seminaari kokoontui suomais-ugrilaisten kansojen lippujen alla.

Wikimedia Eesti järjesti suomalais-ugrilaisten Wikipedioiden tapaamisen 1. – 4. elokuuta 2015 Etelä-Virossa Meremäessä. Seminaari kokosi yhteen osallistujia Venäjältä, Suomesta ja Virosta. Tapaamisessa oli udmurtin, karjalan, ersän, moksan, marin, vepsän, komsin, viron ja suomen kielisiä.

Seminaarissa keskusteltiin pienten suomalais-ugrilaisten Wikipedioiden yleisestä kehityksestä ja sovittiin lähitulevaisuuden konkreettisista toimista. Koska suomalais-ugrilaisia on suhteellisen vähän, keskeinen perusta jatkotoimille on yhteistyön vahvistaminen ja kokemusten jakaminen, mikä auttaa menestystarinoiden kertaamista ja välttämään epäonnistumisia.

Paikallistasoilla aletaan lisätä tietoisuutta vapaan kulttuurin ja tiedon välittämiseksi, sekä kehitetään yhteistyötä vapaiden muistiorganisaatioiden ja oppilaitosten kanssa. Kuten edellisenäkin, myös tänä vuonna puhuttiin siitä, kuinka Wikipedia auttaa pienten suomalais-ugrilaisten kielten säilyttämisessä. Se voi myös innostaa sekä vapaaehtoisia, että mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Työpajassa käsiteltiin myös tiettyjä teemoja ja vaihdettiin ajatuksia erityisesti suomalais-ugrilaisten kielten Wikipedïoiden luomisesta, sekä Wikipedian sisällön ja paikallisten yhteisöjen kehittämisestä. Seminaarissa pidettiin työpaja, jossa koulutettiin käyttämään apuohjelmia ja kirjoittamaan artikkeleita Wikipediaan nopeammin ja helpommin. Yhdessä testattiin Viron Wikimedian piirissä kehitettyä vapaata käännöstyökalua Minority Translate, joka helpottaa Wikipedia-artikkeleiden kääntämistä kielestä toiseen.

Suomalais-ugrilaisten kielten viron, suomen ja unkarin lisäksi Wikipedioita
julkaistaan saameksi, võroksi, vepsäksi, niitty- ja mäkimariksi, ersäksi ja mokšaksi, permin komin ja komisyrjäänin sekä udmurtin kielillä. Suomalaisugrilaisia Wikipedioita on siis 13, joiden lisäksi on noin 15 inkubaatio- eli kehitysvaiheessa olevaa Wikipediaehdokasta. Suomenkielinen Wikipedia on suurin suomalaisugrilaisista Wikipedioista. Tapaaminen järjestettiin Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin sekä Sukulaiskansojen tukiohjelmien, sekä Wikimedia Foundationin tuella.

Kieli ja Wikipedia keskeinen

Tsykarev2 (3)

Aleksei Tsõkarev Petroskoista esitteli muun muassa Periodika kustantamoa ja Karjalan kielen uudistusohjelmaa, jonka osa on Wikipedia.

Suomenkielisen Wikipedian ongelmat ovat varsin erilaisia verrattuna suomalaisugrilaisten sukulaiskieliemme vastaaviin. Voisi ehkä yleistää, että pienemmillä suomalaisugrilaisilla kielilalueilla sekä kieli että usein vielä pienikokoiset ja aloittelevat Wikipediat ovat keskeisemmässä asemassa kuin Suomessa. Kyse on monesti kielen elvyttämisestä ja se liittyy myös alueellisiin kulttuureihin. Seminaarissa raportoitiin muun muassa Karjalan ja Komin tasavaltojen vähemmistökielten toimenpideohjelmista. Näissä Venäjän osissa myös Wikipedia on mainittu jonkinlaisena osana tasavaltojen kieliohjelmia.

Seminaarissa esiteltiin Wikimedia Eestin piirissä kehitetty Minority Translate ohjelma, joka on suunniteltu lyhyiden artikkeleiden kääntämiseen Wikipediasta toiseen. Uutta ainakin meikäläiselle oli se havainto, että kääntäminen ja käännösohjelmat ovat tulleet aktiivisen kielenkäytön keskiöön.

Useimmat inkubaatiotilassa olevat Wikit näyttävät jääneen toistaiseksi syntyvaiheeseensa. Näiden potentiaalisuutta epäilevälle voisi huomauttaa, että kun suomenkielinen Wikipedia perustettiin 21. helmikuuta 2002, sadas artikkeli kirjoitettiin vasta alkuvuodesta 2003.

Kyselin seminaarissa lähteiden ja lähteiden kääntämisen merkityksestä aloittavissa Wikipedioissa. Vastaus oli, että lähteiden merkitsemistä ei pidetty oleellisena monissa Wikipedioissa ainakaan tässä vaiheessa.

Puhuin seminaarin aloituspäivänä julkisen taiteen projektista suomenkielisessä Wikipediassa. Seminaarin yhteydessä osallistuttiin myös suomalaisugrilaisten kulttuuripääkaupunkina 2015 toimivassa Obinitsan kylässa Setokansan Kuningaspäiville.

Suomalais-ugrilaiset Wikipediat ja niiden kehitys

Julkisia suomalais-ugrilaisia Wikejä on 13. Artikkelit 1.5.2014 (suluissa artikkelit 18.8.2015)

Inkubaatiotilassa on 15 kieltä:

Tässä artikkelissa on käytetty Wikimedia Eestin uutista tapahtumasta sekä artikkelia suomalais-ugrilaisten Wikipedioiden yhteistyöstä Wikimedia Eestissä.

Heikki Kastemaa

Heikki_Kastemaa_01 (2)

 

 

Julkinen taide kaduilta nettiin

DroneArt Helsinki! oli Wikimedia Suomen, Maptime Helsingin ja AvoinGLAMin yhdessä järjestämä tapahtuma, jossa kokeiltiin julkisten patsaiden ja veistosten tuomista Wikimedian kautta avoimesti saataville. Saimme samaan aikaan vieraaksemme Wikimedia Ruotsin Jan Ainalin, John Anderssonin ja André Costan. Tavoitteemme oli kuvata patsaita lennokeilla, laittaa patsaiden tietoa kartalle ja mallintaa 3D-malleiksi.

Pikku seminaari

Saimme kokoon erinomaisen ohjelman julkisen taiteen esittämisestä Wikimediassa. Heikki Kastemaa avasi tilaisuuden kertomalla julkisen taiteen kirjoittamisesta Wikipediaan. Hänen mukaansa mitään vakiintunutta kaavaa ei siihen ole, mutta usein artikkelit julkisesta taiteesta sisältävät jonkin tai kaikki seuraavista näkökulmista: teoksen kuvaus, provenienssi ja vastaanotto. Julkisesta taiteesta otettujen kuvien tarkoitus Wikipediassa on välittää tietoa teoksista.

John Andersson kertoi Wikimedia Sverigen käynnistämästä Wiki Loves Public Art -projektista, jonka ansiosta kollegamme Ruotsissa ovat voineet koota koko maan kattavan julkisen taiteen tietokannan. André Costa esitteli projektin synnyttämiä tuotantoja.

Tietokannasta on syntynyt karttapalvelu Offentligkonst.se. Toisessa projektissa on yhdistetty kuvia Wiki Loves Monuments-kilpailusta ja Mapillary-palvelusta.

Julkisen taiteen tekijänoikeus

Suomessa ja Ruotsissa on lähes samanlainen, yleiseurooppalaiseen käytäntöön perustuva tekijänoikeuslainsäädäntö. Teos on suojattu tekijänoikeudella 70 vuotta tekijän kuolemasta. Suojatuista teoksista tehtyjä toisintoja, kuvia tai 3D-malleja ei ole lupa levittää vapaasti. Julkiseen tilaan pysyvästi sijoitetut patsaat ja julkiset rakennukset ovat poikkeus, mutta tätä poikkeusta käsitellään EU-maissa hieman eri tavoin.

Poikkeus on nimeltään freedom of panorama. Sen mukaan julkiseen tilaan tai sen lähelle pysyvästi sijoitetusta teoksesta saa vapaasti ottaa kuvia ja levittää niitä. Ruotsissa saa kuvata vapaasti sekä taideteoksia että rakennuksia ja käyttää uudelleen haluamallaan tavalla. Suomessa rakennuksia saa kuvata vapaasti. Taideteoksia saa myös valokuvata vapaasti, mutta kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Ruotsissa tekijänoikeusjärjestö BUS on vaatinut Ruotsin Wikimedialta korvauksia julkisten teosten kuvien julkaisemisesta internetissä. BUSin mielestä kuvien julkaiseminen Internetissä on liian laajamittaista taidekuvien levittämistä. Wikimedia Sverige tukeutuu freedom of panoramaan. Wikimedia Sverigen ja BUSin tapausta käsitellään korkeimmassa oikeudessa. (Mikael Mildén, Konstnärer stämmer Wikimedia, Fria Tidningen 26.3.2015)

Lisäksi Wikimediaan talletettujen kuvien julkaisemisen tulee noudattaa sekä kuvien alkuperämaan, että Wikimedia-säätiön kotimaan Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädäntöä. Sen takia useammat teokset jäävät Wikimedia Commonsin ulkopuolelle.

Suomenkielisessä Wikipediassa kuvia talletetaan paikallisesti ja niitä voidaan käyttää Suomen tekijänoikeuden mukaisesti sitaattioikeuden perusteella kutakin veistosta kuvaavassa artikkelissa.

Wikimedia-liikkeen edustajat pyrkivät vaikuttamaan meneillä oleviin tekijänoikeuden uudistuksiin Brysselissä, ja yksi tärkeimmistä uudistuksista on freedom of panoraman yhtenäistäminen. Tähän työhön kaivataan myös paikallisia edustajia kustakin maasta.

Lennokit ilmaan

Halusimme kokeilla mahdollisimman montaa eri tapaa kuvata patsaita 3D-malleja varten.

Patsas kuvataan joka puolelta tiheästi. Korkeuksiin yltämisessä auttaa nelikopteri tai pitkä jalusta. Patsaan kaikki sopukat pitää muistaa tallentaa eri kuvakulmilla.

Säätiedotus lupasi myrskytuulta ja rankkasadetta. Pilviä oli taivaalla, kopteri sinkoili tuulen voimasta, mutta saimme kuin saimme aikaan myös pistepilven. Se on tietokoneella tehtävä kolmiulotteinen malli, joka nimensä mukaisesti koostuu pisteistä. Eri kuvakulmista otettuja kuvia vertailemalla niistä löytyvät vastinpisteet saavat avaruudellisen sijainnin yhtä mystisesti kuin maanmittaajat taikovat etäisyyksiä.

Pistepilvi taipui edelleen polygoniverkoksi, josta 3D-printteri teki esineen. Laitamme sen kuvan tänne kun saamme sen. Se on tekijänoikeuksista vapaa. Taiteilija on Bertel Nilsson ja teos on Kotkia, tehty vuonna 1913.

Tule Wikimedia Suomen toiminnanjohtajaksi

Wikimedia Suomi ry hakee alkavalle vuodelle

Toiminnanjohtajaa

Olemme aatteellinen yhdistys, joka edistää Wikimedia Foundationin hankkeiden kuten Wikipedia-tietosanakirjan käyttöä ja tuntemusta. Toimintaamme kuuluu koulutustilaisuuksia, tiedottamista, aineistojen avaamisessa avustamista ja ohjelmistojen kehittämistä. Yhdistys on perustettu 2009 ja sillä on 49 jäsentä.

Toiminnanjohtajana vastaat yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisesta sekä toimit muun henkilökunnan esimiehenä. Tehtäviisi kuuluu:

  • Hakemusten tekeminen
  • Yhteydenpito tilitoimiston ja viranomaisten kanssa käytännön asioissa
  • Assistenttien ja muiden työntekijöiden ohjaaminen ja opastaminen
  • Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen
  • Yhdistyksen kokouksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tarvittaessa
  • Matkustaminen ja yhdistyksen edustaminen ulkomailla tarvittaessa
  • Toiminnan dokumentointi ja raportointi
  • Työntekijöiden rekrytoinnin järjestely
  • Projektinhallinta, projektien suunnittelu ja budjetointi, raportointi rahoittajille
  • Viestintätehtävät, kuten blogin kirjoittaminen ja aineiston toimittaminen

Voit tutustua projekteihimme nettisivuillamme wikimedia.fi. Esimerkkejä niistä ovat Wikimaps, jossa historiallista kartta-aineistoa tuodaan yhteen käyttöliittymään, jossa sitä voidaan rikastaa eri tietokerroksilla sekä Tuo kulttuuri Wikipediaan, joka oli sarja koulutustilaisuuksia kulttuurin ystäville. Suurin osa, noin 60% työajasta, kuluu projektinhallintaan.

Työhön kuuluu läheistä yhteistyötä Wikipedia-harrastajien ja Wikimedia-liikkeen jäsenten kanssa. Yhteistyö on kansainvälistä ja monialaista: olet tekemisissä koodarien, pitkän linjan humanistien, lakimiesten ja museo-oppaiden kanssa saman viikon aikana ja teet heidän kanssaan hienoja asioita.

Toiminnanjohtajan työnkuva edellyttää:

  • Wikimedia-hankkeiden ja  -yhteisöjen tuntemusta ja kokemusta niiden toimintakulttuurista
  • Kokemusta järjestötaloudesta tai muuta taloushallinnon tuntemusta
  • Järjestökentän ja kulttuurialan tuntemusta
  • Kokemusta tiedottamisesta
  • Kokemusta seminaari- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä
  • Aktiivista ja itsenäistä työskentelyotetta
  • Hyviä projektinhallintataitoja
  • Hyviä tietoteknisiä valmiuksia
  • Erinomaista kirjallista suomen kielen taitoa (yhdistys on suomenkielinen)
  • Riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa
  • Sujuvaa englannin kielen taitoa ja kykyä kirjoittaa korkeatasoista ja helppolukuista englantia
  • Joustavuutta työaikojen suhteen (työhon kuuluu ajoittain ilta- ja viikonlopputöitä)
  • Monipuolista kokemusta viestintätehtävistä ja verkkoviestinnän tuntemusta
  • Edunvalvonta-asioiden ja apurahakäytäntöjen tuntemusta
  • Kykyä motivoida yhteisöjä osallistumiseen

Toiminnanjohtajaa ohjaa yhdistyksen hallitus.

Työ alkaa heti sopivan hakijan löytyessä. Alamme käsitellä hakemuksia 10.1. ja kutsumme hakijat haastatteluun tammikuun aikana. Tehtävä on määräaikainen ja voimassa 30.6. 2015 saakka, sillä työtehtävää varten saamamme rahoitus on siihen asti voimassa. Koeaika on yksi kuukausi.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen tommi ätt wikimedia piste fi.

GLAMs and GLAMWiki Toolset

GLAMWiki Toolset project is a collaboration between various Wikimedia chapters and Europeana. The goal of the project is to provide easy-to-use tools to make batch uploads of GLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) content to Wikimedia Commons. Wikimedia Finland invited the senior developer of the project, Dan Entous, to Helsinki to hold a GW Toolset workshop for the representatives of GLAMs and staff of Wikimedia Finland on 10th September. The workshop was first of its kind outside Netherlands.

GLAMWikiToolset training in Helsinki.

GLAMWikiToolset training in Helsinki. Photo: Teemu Perhiö. CC-BY

I took part in the workshop in the role of tech assistant of Wikimedia Finland. After the workshop I have been trying to figure out what is needed for using the toolset from a GLAM perspective. In this text I’m concentrating on the technical side of these requirements.

What is needed for GWToolset?

From a technical point of view, the use of GWToolset can be split into three sections. First there are things that must be done before using the toolset. The GWToolset requires metadata as a XML file that is structured in a certain way. The image files must also be addressable by direct URLs and the domain name of the image server must be added to the upload whitelist in Commons.

The second section concerns practices in Wikimedia Commons itself. This means getting to know the templates, such as institution, photograph, artwork and other templates, as well as finding the categories that are suitable for uploaded material. For someone who is not a Wikipedian – like myself – it takes a while to get know the templates and especially the categories.

The third section is actually making the uploads by using the toolset itself, which I find easy to use. It has a clear workflow and with little assistance there should be no problems for GLAMs using it. Besides, there is a sandbox called Commons Beta where one can rehearse before going public.

I believe that the bottleneck for GLAMs is the first section: things that must be done before using the toolset. More precisely, creating a valid XML file for the toolset. Of course, if an organisation has a competent IT department with resources to work with material donations to Wikimedia Commons, then there is no problem. However, this could be a problem for smaller – and less resourceful – organisations.

Converting metadata in practise

Like I said, the GWToolset requires an XML file with a certain structure. As far as I know, there is no information system that could directly produce such a file. However, most of the systems are able to export metadata in XML format. Even though the exported file is not valid for GWToolset, it can be converted into such with XSLT.

XSLT is designed to this specific task and it has a very powerful template mechanism for XML handling. This means that the amount of code stays minimal compared to any other options. The good news is that XML transformations are relatively easy to do.

XSLT is our friend when it comes to XML manipulation.

XSLT is our friend when it comes to XML manipulation.

In order to learn what is needed for such transforms with real data, I made couple of practical demos. I wanted to create a very lightweight solution for transforming the metadata sets for the GWToolset. Modern web browsers are flexible application platforms and for example web-scraping can be done easily through Javascript.

A browser-based solution has many advantages. The first is that every Internet user already has a browser. So there is no downloading, installing or configuring needed. The second advantage is that browser-based applications that use external datasets do not create traffic to the server where the application is hosted. Browsers can also be used locally. This allows organisations to download the page files, modify them, make conversions locally in-house, and have their materials on Wikimedia Commons.

XSLT requires of course a platform to run. There is a javascript library called Saxon-CE that provides the platform for browsers. So, a web browser offers all that is needed for metadata conversions: web scraping, XML handling and conversions through XSLT, and user interface components. Of course XSLT files can also be run in any other XSLT environment, like xsltproc.

Demos

Blenda and Hugo Simberg, 1896. source: The National Gallery of Finland

Blenda and Hugo Simberg, 1896. source: The National Gallery of Finland, CC BY 4.0

The first demo I created uses an open data image set published by the Finnish National Gallery. It consists of about one thousand digitised negatives of and by Finnish artist Hugo Simberg. The set also includes digitally created positives of images. The metadata is provided as a single XML file.

The conversion in this case is quite simple, since the original XML file is flat (i.e. there are no nested elements). Basically the original data is passed through as it is with few exceptions.  The “image” element in original metadata includes only an image id, which must be expanded to a full URL. I used a dummy domain name here, since images are available as a zip-file and therefore cannot be addressed individually. Another exception is the “keeper” element, which holds the name of the owner organisation. This was changed from the Finnish name of the National Gallery to a name that corresponds to their institutional template name in Wikimedia Commons.

example record:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/xml/simberg_sample.xml
source metadata:
http://www.lahteilla.fi/simberg-data/#/overview
conversion demo:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/
direct link to the XSLT:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/xsl/simberg_clean.xsl

Photo: Signe Brander. source: Helsinki City Museum, CC BY-ND 4.0

Photo: Signe Brander. source: Helsinki City Museum, CC BY-ND 4.0

In the second demo I used the materials provided by the Helsinki City Museum. Their materials in Finna are licensed with CC-BY-ND 4.0. Finna is an “information search service that brings together the collections of Finnish archives, libraries and museums”. Currently there is no API to Finna. Finna provides metadata in LIDO format but there is no direct URL to the LIDO file. However, LIDO can be extracted from the HTML.

The LIDO format is a deep format, so the conversion is mostly picking the elements from the LIDO file and placing them in a flat XML file. For example, the name of the author in LIDO is in a quite deep structure.

example LIDO record:
http://opendimension.org/wikimedia/finna/xml/example_LIDO_record.xml
source metadata:
https://hkm.finna.fi/
conversion demo:
http://opendimension.org/wikimedia/finna/
(Please note that the demo requires that the same-origin-policy restrictions are loosened in the browser. The simplest way to do this is to use Google Chrome by starting it with a switch “disable-web-security”. In Linux that would be: google-chrome — disable-web-security and Mac (sorry, I can not test this) open -a Google\ Chrome –args –disable-web-security. For Firefox see this:http://www-jo.se/f.pfleger/forcecors-workaround)
direct link to the XSLT:
http://www.opendimension.org/wikimedia/finna/xsl/lido2gwtoolset.xsl

Conclusion

These demos are just examples, no actual data has yet been uploaded to Wikimedia Commons. The aim is to show that XML conversions needed for GWToolset are relatively simple and that in order to use GWToolset the organisation does not have to have an army of IT-engineers.

The demos could be certainly better. For example, the author name must be changed to reflect the author name in Wikimedia Commons. But again, that is just a few lines in XSLT and that is done.

Avointa Suomea rakentamassa

Avoin Suomi 2014, 15.-16.9.2014. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Avoin Suomi 2014 -tapahtuma keräsi Helsingin Wanhaan Satamaan paljon erilaisia avoimen tiedon ja datan toimijoita. Wikimedia Suomi osallistui tapahtumaan näytteilleasettajana yhteisellä osastolla AvoinGLAM-verkoston kanssa. Ständillä esiteltiin Wikimedian toimintaa eri näkökulmista. GLAM-toimintaa edustivat myös Avoimen kulttuuridatan mestarikurssilla vapaaseen käyttöön avatut aineistot. Lisäksi Wikimedia osallistui eOppimiskeskuksen messuosastolle.

Avoin Suomi -tapahtuman päätarkoituksena oli esitellä erilaisia avoimen datan hankkeita ja rohkaista viranomaisia avaamaan tietovarantojaan. Avoin tieto koetaan Suomen valtion tasolta selvästi tärkeäksi. Tätä havainnollistaa se, että messujen järjestäjä oli valtioneuvoston kanslia, ja avauspuheen piti pääministeri Alexander Stubb.

Mitä Wikimedia sitten voi tarjota julkisen sektorin organisaatioille? Wikimedia tekee avointa tietoa käytännön tasolla. Wikimedian projektit Wikipedia ja mediatiedostojen jakoon tarkoitettu Commons ovat valmiiksi tunnettuja kansainvälisiä ja monikielisiä alustoja. Alustojen avulla sekä erilaiset kulttuuriorganisaatiot että hallintoviranomaiset voivat avata ja linkittää omia tietovarantojaan. Wikimedia on voittoa tavoittelematon järjestö, ja sen sivustot ovat maksuttomia ja mainoksista vapaita. Tänä syksynä Wikimedia Suomi järjestää Tuo kulttuuri Wikipediaan-koulutusta yhteistyössä kulttuuriorganisaatioiden kanssa.

Wikidata on uusi tapa avata koneluettavaa dataa vapaaseen käyttöön. Wikidatasta on tulossa kattava viitetietokanta, joka sisältää Wikipediaan sisältyvät aiheet. Julkishallinnon ja tutkijoiden olisi hyödyllistä käyttää sitä viitteenä. Wikidataa tullaan käyttämään alustana esimerkiksi Britanniassa ContentMine-hankkeessa, jossa tieteellisestä kirjallisuudesta louhitaan dataa vapaaseen käyttöön. Syksyllä Wikimedia Suomi järjestää Helsingissä Wikidata-koulutuksen, josta kiinnostuneita pyydämme ilmaisemaan kiinnostuksensa täällä.

Historialliset kartat ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka julkisen sektorin organisaatiot voivat työskennellä yhteistyössä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa. Wikimaps on Wikimedia Suomen hanke, jossa tarkoituksena on kerätä Wikimedia Commonsiin vanhoja karttoja, vapaaehtoisvoimin sijoittaa ne koordinaatistoon ja hyödyntää niitä eri tavoin. Avoin Suomi -messuilla Wikimedian lisäksi vanhojen karttojen käyttöä esittelivät esimerkiksi Helsinki Region Infoshare ja Maanmittauslaitos, joilla molemmilla on paljon sekä historiallisia karttoja että muuta paikkatietoaineistoa.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Messuilla korostui toivomus, että tiedon digitalisoituminen ja hallinnon datan avaaminen johtaisivat uusiin yrityksiin ja sitä kautta talouskasvuun. Tapahtumassa esiteltiinkiin mielenkiintoisia uusia avoimen datan palveluita, kuten esimerkiksi kaupunginosien paikalliset tiedot ja uutiset yhteen paikkaan keräävä Nearhood ja ympäristöministeriön Envibase-hanke, jossa tuodaan ympäristötietoa avoimeen käyttöön.

Avoimen tiedon hankkeissa tietynlaisena ongelmana on ollut, että avoimen datan yhteiskunnallista vaikutusta on usein vaikea todistaa. Erityisesti kulttuuriaineistoissa tämä on yleinen ongelma, koska helposti mitattavissa olevia taloushyötyjä ei välttämättä ole. Tapahtuman pääpuhujista yhdysvaltalainen Beth Noveck korosti, että uskoon perustuvien argumenttien sijaan avoimen datan kentällä pitäisi alkaa löytää todisteita avoimen tiedon yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista. Noveck esitteli Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen hankkeita, joissa ollaan monella tavalla pidemmällä kuin Suomessa. Ehkä näistä esimerkeistä voisi löytyä Suomessakin sovellettavia ideoita.

Henkilötiedot puhuttivat myös messuilla. MyData-paneelissa pohdittiin yksilön mahdollisuuksia ja rajoitteita hyödyntää omia henkilötietojaan. Open Knowledge Finland on laatinut aiheesta myös raportin. Henkilötiedot ovat mielenkiintoinen ja erilaisia mielipiteitä herättävä aihe. Toisaalta yleinen mielipide on vahvasti sen kannalla, että kansalaisilla tulisi olla oikeus hallita itsestään kerättyä tietoa. Toisaalta esimerkiksi Wikimedia Foundation on kritisoinut EU:n “right to be forgotten” -säädöksiä vahvasti, koska ne voivat johtaa lähdeaineistoja vääristävään sensuuriin.
Wikimedia Suomi kiittää Samsungia, joka avuliaasti lainasi messukäyttöön tietotekniikkaa.