Aihearkisto: Uncategorized

Tule Wikimedia Suomen toiminnanjohtajaksi

Wikimedia Suomi ry hakee alkavalle vuodelle

Toiminnanjohtajaa

Olemme aatteellinen yhdistys, joka edistää Wikimedia Foundationin hankkeiden kuten Wikipedia-tietosanakirjan käyttöä ja tuntemusta. Toimintaamme kuuluu koulutustilaisuuksia, tiedottamista, aineistojen avaamisessa avustamista ja ohjelmistojen kehittämistä. Yhdistys on perustettu 2009 ja sillä on 49 jäsentä.

Toiminnanjohtajana vastaat yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisesta sekä toimit muun henkilökunnan esimiehenä. Tehtäviisi kuuluu:

  • Hakemusten tekeminen
  • Yhteydenpito tilitoimiston ja viranomaisten kanssa käytännön asioissa
  • Assistenttien ja muiden työntekijöiden ohjaaminen ja opastaminen
  • Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen
  • Yhdistyksen kokouksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tarvittaessa
  • Matkustaminen ja yhdistyksen edustaminen ulkomailla tarvittaessa
  • Toiminnan dokumentointi ja raportointi
  • Työntekijöiden rekrytoinnin järjestely
  • Projektinhallinta, projektien suunnittelu ja budjetointi, raportointi rahoittajille
  • Viestintätehtävät, kuten blogin kirjoittaminen ja aineiston toimittaminen

Voit tutustua projekteihimme nettisivuillamme wikimedia.fi. Esimerkkejä niistä ovat Wikimaps, jossa historiallista kartta-aineistoa tuodaan yhteen käyttöliittymään, jossa sitä voidaan rikastaa eri tietokerroksilla sekä Tuo kulttuuri Wikipediaan, joka oli sarja koulutustilaisuuksia kulttuurin ystäville. Suurin osa, noin 60% työajasta, kuluu projektinhallintaan.

Työhön kuuluu läheistä yhteistyötä Wikipedia-harrastajien ja Wikimedia-liikkeen jäsenten kanssa. Yhteistyö on kansainvälistä ja monialaista: olet tekemisissä koodarien, pitkän linjan humanistien, lakimiesten ja museo-oppaiden kanssa saman viikon aikana ja teet heidän kanssaan hienoja asioita.

Toiminnanjohtajan työnkuva edellyttää:

  • Wikimedia-hankkeiden ja  -yhteisöjen tuntemusta ja kokemusta niiden toimintakulttuurista
  • Kokemusta järjestötaloudesta tai muuta taloushallinnon tuntemusta
  • Järjestökentän ja kulttuurialan tuntemusta
  • Kokemusta tiedottamisesta
  • Kokemusta seminaari- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä
  • Aktiivista ja itsenäistä työskentelyotetta
  • Hyviä projektinhallintataitoja
  • Hyviä tietoteknisiä valmiuksia
  • Erinomaista kirjallista suomen kielen taitoa (yhdistys on suomenkielinen)
  • Riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa
  • Sujuvaa englannin kielen taitoa ja kykyä kirjoittaa korkeatasoista ja helppolukuista englantia
  • Joustavuutta työaikojen suhteen (työhon kuuluu ajoittain ilta- ja viikonlopputöitä)
  • Monipuolista kokemusta viestintätehtävistä ja verkkoviestinnän tuntemusta
  • Edunvalvonta-asioiden ja apurahakäytäntöjen tuntemusta
  • Kykyä motivoida yhteisöjä osallistumiseen

Toiminnanjohtajaa ohjaa yhdistyksen hallitus.

Työ alkaa heti sopivan hakijan löytyessä. Alamme käsitellä hakemuksia 10.1. ja kutsumme hakijat haastatteluun tammikuun aikana. Tehtävä on määräaikainen ja voimassa 30.6. 2015 saakka, sillä työtehtävää varten saamamme rahoitus on siihen asti voimassa. Koeaika on yksi kuukausi.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen tommi ätt wikimedia piste fi.

GLAMs and GLAMWiki Toolset

GLAMWiki Toolset project is a collaboration between various Wikimedia chapters and Europeana. The goal of the project is to provide easy-to-use tools to make batch uploads of GLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) content to Wikimedia Commons. Wikimedia Finland invited the senior developer of the project, Dan Entous, to Helsinki to hold a GW Toolset workshop for the representatives of GLAMs and staff of Wikimedia Finland on 10th September. The workshop was first of its kind outside Netherlands.

GLAMWikiToolset training in Helsinki.

GLAMWikiToolset training in Helsinki. Photo: Teemu Perhiö. CC-BY

I took part in the workshop in the role of tech assistant of Wikimedia Finland. After the workshop I have been trying to figure out what is needed for using the toolset from a GLAM perspective. In this text I’m concentrating on the technical side of these requirements.

What is needed for GWToolset?

From a technical point of view, the use of GWToolset can be split into three sections. First there are things that must be done before using the toolset. The GWToolset requires metadata as a XML file that is structured in a certain way. The image files must also be addressable by direct URLs and the domain name of the image server must be added to the upload whitelist in Commons.

The second section concerns practices in Wikimedia Commons itself. This means getting to know the templates, such as institution, photograph, artwork and other templates, as well as finding the categories that are suitable for uploaded material. For someone who is not a Wikipedian – like myself – it takes a while to get know the templates and especially the categories.

The third section is actually making the uploads by using the toolset itself, which I find easy to use. It has a clear workflow and with little assistance there should be no problems for GLAMs using it. Besides, there is a sandbox called Commons Beta where one can rehearse before going public.

I believe that the bottleneck for GLAMs is the first section: things that must be done before using the toolset. More precisely, creating a valid XML file for the toolset. Of course, if an organisation has a competent IT department with resources to work with material donations to Wikimedia Commons, then there is no problem. However, this could be a problem for smaller – and less resourceful – organisations.

Converting metadata in practise

Like I said, the GWToolset requires an XML file with a certain structure. As far as I know, there is no information system that could directly produce such a file. However, most of the systems are able to export metadata in XML format. Even though the exported file is not valid for GWToolset, it can be converted into such with XSLT.

XSLT is designed to this specific task and it has a very powerful template mechanism for XML handling. This means that the amount of code stays minimal compared to any other options. The good news is that XML transformations are relatively easy to do.

XSLT is our friend when it comes to XML manipulation.

XSLT is our friend when it comes to XML manipulation.

In order to learn what is needed for such transforms with real data, I made couple of practical demos. I wanted to create a very lightweight solution for transforming the metadata sets for the GWToolset. Modern web browsers are flexible application platforms and for example web-scraping can be done easily through Javascript.

A browser-based solution has many advantages. The first is that every Internet user already has a browser. So there is no downloading, installing or configuring needed. The second advantage is that browser-based applications that use external datasets do not create traffic to the server where the application is hosted. Browsers can also be used locally. This allows organisations to download the page files, modify them, make conversions locally in-house, and have their materials on Wikimedia Commons.

XSLT requires of course a platform to run. There is a javascript library called Saxon-CE that provides the platform for browsers. So, a web browser offers all that is needed for metadata conversions: web scraping, XML handling and conversions through XSLT, and user interface components. Of course XSLT files can also be run in any other XSLT environment, like xsltproc.

Demos

Blenda and Hugo Simberg, 1896. source: The National Gallery of Finland

Blenda and Hugo Simberg, 1896. source: The National Gallery of Finland, CC BY 4.0

The first demo I created uses an open data image set published by the Finnish National Gallery. It consists of about one thousand digitised negatives of and by Finnish artist Hugo Simberg. The set also includes digitally created positives of images. The metadata is provided as a single XML file.

The conversion in this case is quite simple, since the original XML file is flat (i.e. there are no nested elements). Basically the original data is passed through as it is with few exceptions.  The “image” element in original metadata includes only an image id, which must be expanded to a full URL. I used a dummy domain name here, since images are available as a zip-file and therefore cannot be addressed individually. Another exception is the “keeper” element, which holds the name of the owner organisation. This was changed from the Finnish name of the National Gallery to a name that corresponds to their institutional template name in Wikimedia Commons.

example record:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/xml/simberg_sample.xml
source metadata:
http://www.lahteilla.fi/simberg-data/#/overview
conversion demo:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/
direct link to the XSLT:
http://opendimension.org/wikimedia/simberg/xsl/simberg_clean.xsl

Photo: Signe Brander. source: Helsinki City Museum, CC BY-ND 4.0

Photo: Signe Brander. source: Helsinki City Museum, CC BY-ND 4.0

In the second demo I used the materials provided by the Helsinki City Museum. Their materials in Finna are licensed with CC-BY-ND 4.0. Finna is an “information search service that brings together the collections of Finnish archives, libraries and museums”. Currently there is no API to Finna. Finna provides metadata in LIDO format but there is no direct URL to the LIDO file. However, LIDO can be extracted from the HTML.

The LIDO format is a deep format, so the conversion is mostly picking the elements from the LIDO file and placing them in a flat XML file. For example, the name of the author in LIDO is in a quite deep structure.

example LIDO record:
http://opendimension.org/wikimedia/finna/xml/example_LIDO_record.xml
source metadata:
https://hkm.finna.fi/
conversion demo:
http://opendimension.org/wikimedia/finna/
(Please note that the demo requires that the same-origin-policy restrictions are loosened in the browser. The simplest way to do this is to use Google Chrome by starting it with a switch “disable-web-security”. In Linux that would be: google-chrome — disable-web-security and Mac (sorry, I can not test this) open -a Google\ Chrome –args –disable-web-security. For Firefox see this:http://www-jo.se/f.pfleger/forcecors-workaround)
direct link to the XSLT:
http://www.opendimension.org/wikimedia/finna/xsl/lido2gwtoolset.xsl

Conclusion

These demos are just examples, no actual data has yet been uploaded to Wikimedia Commons. The aim is to show that XML conversions needed for GWToolset are relatively simple and that in order to use GWToolset the organisation does not have to have an army of IT-engineers.

The demos could be certainly better. For example, the author name must be changed to reflect the author name in Wikimedia Commons. But again, that is just a few lines in XSLT and that is done.

Avointa Suomea rakentamassa

Avoin Suomi 2014, 15.-16.9.2014. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Avoin Suomi 2014 -tapahtuma keräsi Helsingin Wanhaan Satamaan paljon erilaisia avoimen tiedon ja datan toimijoita. Wikimedia Suomi osallistui tapahtumaan näytteilleasettajana yhteisellä osastolla AvoinGLAM-verkoston kanssa. Ständillä esiteltiin Wikimedian toimintaa eri näkökulmista. GLAM-toimintaa edustivat myös Avoimen kulttuuridatan mestarikurssilla vapaaseen käyttöön avatut aineistot. Lisäksi Wikimedia osallistui eOppimiskeskuksen messuosastolle.

Avoin Suomi -tapahtuman päätarkoituksena oli esitellä erilaisia avoimen datan hankkeita ja rohkaista viranomaisia avaamaan tietovarantojaan. Avoin tieto koetaan Suomen valtion tasolta selvästi tärkeäksi. Tätä havainnollistaa se, että messujen järjestäjä oli valtioneuvoston kanslia, ja avauspuheen piti pääministeri Alexander Stubb.

Mitä Wikimedia sitten voi tarjota julkisen sektorin organisaatioille? Wikimedia tekee avointa tietoa käytännön tasolla. Wikimedian projektit Wikipedia ja mediatiedostojen jakoon tarkoitettu Commons ovat valmiiksi tunnettuja kansainvälisiä ja monikielisiä alustoja. Alustojen avulla sekä erilaiset kulttuuriorganisaatiot että hallintoviranomaiset voivat avata ja linkittää omia tietovarantojaan. Wikimedia on voittoa tavoittelematon järjestö, ja sen sivustot ovat maksuttomia ja mainoksista vapaita. Tänä syksynä Wikimedia Suomi järjestää Tuo kulttuuri Wikipediaan-koulutusta yhteistyössä kulttuuriorganisaatioiden kanssa.

Wikidata on uusi tapa avata koneluettavaa dataa vapaaseen käyttöön. Wikidatasta on tulossa kattava viitetietokanta, joka sisältää Wikipediaan sisältyvät aiheet. Julkishallinnon ja tutkijoiden olisi hyödyllistä käyttää sitä viitteenä. Wikidataa tullaan käyttämään alustana esimerkiksi Britanniassa ContentMine-hankkeessa, jossa tieteellisestä kirjallisuudesta louhitaan dataa vapaaseen käyttöön. Syksyllä Wikimedia Suomi järjestää Helsingissä Wikidata-koulutuksen, josta kiinnostuneita pyydämme ilmaisemaan kiinnostuksensa täällä.

Historialliset kartat ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka julkisen sektorin organisaatiot voivat työskennellä yhteistyössä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa. Wikimaps on Wikimedia Suomen hanke, jossa tarkoituksena on kerätä Wikimedia Commonsiin vanhoja karttoja, vapaaehtoisvoimin sijoittaa ne koordinaatistoon ja hyödyntää niitä eri tavoin. Avoin Suomi -messuilla Wikimedian lisäksi vanhojen karttojen käyttöä esittelivät esimerkiksi Helsinki Region Infoshare ja Maanmittauslaitos, joilla molemmilla on paljon sekä historiallisia karttoja että muuta paikkatietoaineistoa.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Messuilla korostui toivomus, että tiedon digitalisoituminen ja hallinnon datan avaaminen johtaisivat uusiin yrityksiin ja sitä kautta talouskasvuun. Tapahtumassa esiteltiinkiin mielenkiintoisia uusia avoimen datan palveluita, kuten esimerkiksi kaupunginosien paikalliset tiedot ja uutiset yhteen paikkaan keräävä Nearhood ja ympäristöministeriön Envibase-hanke, jossa tuodaan ympäristötietoa avoimeen käyttöön.

Avoimen tiedon hankkeissa tietynlaisena ongelmana on ollut, että avoimen datan yhteiskunnallista vaikutusta on usein vaikea todistaa. Erityisesti kulttuuriaineistoissa tämä on yleinen ongelma, koska helposti mitattavissa olevia taloushyötyjä ei välttämättä ole. Tapahtuman pääpuhujista yhdysvaltalainen Beth Noveck korosti, että uskoon perustuvien argumenttien sijaan avoimen datan kentällä pitäisi alkaa löytää todisteita avoimen tiedon yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista. Noveck esitteli Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen hankkeita, joissa ollaan monella tavalla pidemmällä kuin Suomessa. Ehkä näistä esimerkeistä voisi löytyä Suomessakin sovellettavia ideoita.

Henkilötiedot puhuttivat myös messuilla. MyData-paneelissa pohdittiin yksilön mahdollisuuksia ja rajoitteita hyödyntää omia henkilötietojaan. Open Knowledge Finland on laatinut aiheesta myös raportin. Henkilötiedot ovat mielenkiintoinen ja erilaisia mielipiteitä herättävä aihe. Toisaalta yleinen mielipide on vahvasti sen kannalla, että kansalaisilla tulisi olla oikeus hallita itsestään kerättyä tietoa. Toisaalta esimerkiksi Wikimedia Foundation on kritisoinut EU:n “right to be forgotten” -säädöksiä vahvasti, koska ne voivat johtaa lähdeaineistoja vääristävään sensuuriin.
Wikimedia Suomi kiittää Samsungia, joka avuliaasti lainasi messukäyttöön tietotekniikkaa.

Building an Open Finland

Open Finland 2014. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Open Finland 2014. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

During 15-16 September Finnish open knowledge and open data practitioners gathered in Helsinki at the Open Finland 2014 event. Wikimedia Finland participated with a joint exhibition stand together with the Finnish OpenGLAM network. We presented the various Wikimedia projects from different standpoints. The GLAM activities were also showcased with the Open Cultural data course’s recently published online contents. Wikimedia participated also at the Finnish eLearning Centre’s exhibition stand.

The main purpose of the Open Finland event was to showcase different open data projects and to encourage civil servants to open up their contents. Open knowledge is clearly valued by the Finnish government, demonstrated by the fact that the event was organised by the Prime Minister’s Office. PM Alexander Stubb was also present and gave the opening speech at the event.

What can Wikimedia offer to public sector organisations? Wikimedia does open knowledge on a practical level. Wikimedia projects Wikipedia and the media file repository Commons are already well-known international and multilingual platforms. With these platforms cultural heritage organisations and government offices can open up and link their own data. Wikimedia is non-profit and its pages are ad-free. This autumn Wikimedia Finland organises Wikipedia education together with Finnish cultural heritage institutions.

Wikidata is a new way to open machine-readable structured data for free use. Wikidata is becoming a comprehensive linked database that includes data used by Wikipedia and other Wikimedia projects. For civil servants and researchers it would be useful to use Wikidata as a reference tool. It will be utilised for example in the British ContentMine project that uses machines to mine and liberate facts from scientific literature. This autumn Wikimedia Finland will organise a Wikidata workshop. If you are interested, please sign up here!

Historical maps are an excellent example how governmental and cultural heritage institutions can partner with non-profit organisations. Wikimaps is an initiative by Wikimedia Finland to gather old maps in Wikimedia Commons, place them in world coordinates with the help of Wikimedia volunteers and start using them in different ways. The project brings together and further develops tools for the discovery of old maps and information about places through history. At the Open Finland event Wikimedia was not the only participating organisation that is dealing with old maps. For example Helsinki Region Infoshare and the National Land Survey of Finland have a wealth of historical maps and other geospatial open data, and some of them have already been published online free of charge.

Wikimedia Finland exhibition stand. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

Wikimedia Finland exhibition stand. Image: Kimmo Virtanen. CC-BY.

At the event there was a clear desire that digitalisation and opening up government data would lead to new kind of entrepreneurship and thus to economic growth. Indeed there were interesting product launches, such as Nearhood which brings together news and other information related to a specific neighbourhood, or the environmental data project Envibase by the Ministry of the Environment.

Demonstrating the societal value of open data has been somewhat difficult. This is especially common in cultural heritage projects where in many cases there are no tangible financial benefits. Beth Noveck, one of the event’s keynote speakers, emphasised the need to search for evidence about the societal and financial value of open data. So far the arguments supporting open data have been too heavily based on faith, not evidence. Noveck displayed many projects in the UK and in the United States. Perhaps these examples could offer good ideas to circulate in Finland too.

Personal data was one of the key topics during the event. The MyData panelists pondered about the citizens’ possibilities and limitations to use data about themselves. Open Knowledge Finland has also published a report about the topic. Personal data is an interesting topic that raises differing opinions. On the one hand the public opinion is clearly in favour of individuals’ right to control data about themselves. On the other hand for example the Wikimedia Foundation has clearly criticised the recent “right to be forgotten” European Union legislation because it can lead to censorship that distorts online source material.

Wikimedia Finland would like to thank Samsung for lending us IT equipment for exhibition use.

Lontoossa koulutettiin Wikipedia-kouluttajia

wmt4t

Wikipedia-kouluttajien koulutuksessa saimme uusia eväitä niin mielelle kuin ruumiillekin

Terveisiä Lontoosta, jossa vietin viikon erilaisissa Wikipediaan liittyvissä tapahtumissa. Viikossa ehti tapahtua niin paljon, että asioiden tiivistäminen yhteen blogikirjoitukseen on aika mahdotonta – siksi kirjoituksia tuleekin monta, niin minulta kuin muiltakin Lontoon kävijöiltä :). Urjanhai aloittikin jo Wikimaniaan liittyvien linkkien keräämisen kahvihuoneeseen.

Viikkoni alkoi Wikipedia-kouluttajien koulutuksella, jota odotin kaikista tapahtumista ehkä eniten, sillä muiden Wikipedia-kouluttajien tapaaminen ja Wikipedia-koulutuksista keskusteleminen on minulle harvinaista herkkua. Odotukseni koulutuksesta olivat hieman väärät: kuvittelin, että keskitymme enemmän siihen, miten juuri Wikipediaa koulutetaan ja mitä haasteita siihen liittyy. Sen sijaan puhuimmekin paljon erilaisista oppimistyyleistä ja siitä, miten nämä tyylit pitää huomioida koulutuksen suunnittelussa. Testasimme myös omat oppimistyylimme ja opimme itsestämme asioita, joita emme olleet aiemmin tajunneet. Kerrassaan hyödyllisiä juttuja! Kouluttamisen kouluttaminen on tärkeää noissa Wikimedia UK:n järjestämissä tilaisuuksissa myös siksi, että niihin osallistuu yleensä paljon wikipedistejä, joilla ei ole ennestään kouluttajakokemusta.

Näitä uusia kouluttamisoppeja saimme sitten viedä käytäntöön, kun suunnittelimme pienissä ryhmissä Wikipediaan liittyviä koulutuksia. Ryhmät jaettiin fiksusti siten, että niissä oli eri oppimistyylien edustajia.

wmt5t2

Kouluttajamme Candy uskoi suklaan voimaan

Toisena päivänä saimme siis nauttia neljä hauskaa puolen tunnin Wikipedia-aiheista koulutusta:

  1. Miksi perustaa käyttäjätunnus Wikipediaan ja mitä käyttäjien omille sivuille pitäisi laittaa
  2. Miten Wikipediaan kirjoitetaan lastenlaulujen nuotteja
  3. Miten valita kuvat ja muut elävöittävät elementit erilaisiin Wikipedia-artikkeliin
  4. Miten yritykset voivat päivittää Wikipediaa

Viimeinen aihe oli minun ehdotukseni, esityksen tein hongkongilaisen Samuelin ja italialaisen Ginevran kanssa ja kohdeyleisöksi valitsimme yritysten viestintäihmiset. Kerroimme ensin siitä, mikä motivoi Wikipedia-yhteisöä päivityksiin ja siitä, miksi yritystenkin pitäisi asiasta kiinnostua. Sitten laitoimme heidät miettimään kriteereitä merkittäville ja ei-merkittäville yrityksille . Kerroimme , että yritysten on tärkeää paitsi ymmärtää Wikipedia-muokkaamisen säännöt myös syytä olla hyvin läpinäkyvä ja avoin toiminnassaan. Lopuksi osallistujat saivat etsiä korjattavaa Apple-aiheisesta Wikipedia-artikkelista, jota olimme vähän tuunanneet.

Muiden esityksistä suosikkini oli nuottien kirjoittaminen, sillä se esitettiin niin mukaansatempaavalla tavalla, että haluaisin nyt itsekin pitää vastaavan koulutuksen jollekin porukalle. Ryhmien esityksistä sain muutenkin niitä kaipaamiani vinkkejä Wikipedia-koulutuksiin.

Toinen asia, jota kurssilta odotin, oli kansainvälinen Wikipedia-kouluttajien verkosto. Sitä olemme nyt kasaamassa salaiseen Facebook-ryhmään ja alku vaikuttaa lupaavalta: pienellä tutulla porukalla on helppo vaihtaa Wikimedia-kuulumisia ja -vinkkejä.

Ja nyt minulla on teillekin jotain Lontoon tuomisia: tässä kurssikaverini Zikon haastattelu siitä, miksi ne käyttäjäsivut ovat tärkeitä:

ja haastattelun kaveriksi ohjeet siitä, miten Wikipediaan tehdään käyttäjätunnus:


 

Kumpikin juttu on tehty avoimella Creative Commons -lisenssillä, joten jään mielenkiinnolla odottamaan innostuuko joku remixaamaan. 🙂

Tule tuomaan kulttuuritietoa Wikipediaan

Kulttuuritietoa tuotiin Wikipediaan Kiasman Wikimaratonissa 2013. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen CC BY-SA 3.0

Kulttuuritietoa tuotiin Wikipediaan Kiasman Wikimaratonissa 2013.
Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen CC BY-SA 3.0

Kiinnostaako kulttuuri? Haluatko oppia kirjoittamaan Wikipediaan? Tämä on tarkoitettu sinulle.

Wikimedia Suomi, Helsingin seudun kesäyliopisto ja kuusi kulttuurilaitosta järjestävät loka-marraskuussa kurssin, jossa opitaan kirjoittamaan Wikipediaan ja tutustutaan kulttuurilaitoksiin pintaa syvemmältä. Ilmoittautuminen on käynnissä nyt.

Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssilla vieraillaan kuudessa GLAM-organisaatiossa eli kirjastossa, arkistossa ja museossa Helsingissä. Kaikissa niissä päästään kurkistamaan kulissien taakse ja tutustumaan järjestäjätahon erikoisalaan, asiantuntijoihin ja aineistoihin. Kaikkiin tapaamisiin sisältyy Wikipedia-kirjoittamista ja opetustuokio Wikipediasta. Oppaina toimivat kokeneet wikipedistit.

Tapahtumapaikkoina ovat Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin taidemuseo, Kansallisgallerian kokoelmat ja Ateneumin taidemuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Svenska litteratursällskapet i Finland sekä Yle Arkisto.

Kurssi on osa Wikimedia Suomen GLAM-toimintaa, jossa rakennetaan yhteistyötä muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden ja wikipedistien välille. Tavoitteena on kannustaa organisaatiota eteenpäin avoimen tiedon tiellä sekä tietenkin lisätä Wikipediaan laadukasta tietoa kulttuurista. Samalla tehdään tunnetuksi Wikipediaa ja sen sisarprojekteja ja tuodaan niiden pariin uusia muokkaajia.

Kurssin suunnittelussa on hyödynnetty kokemuksia aiemmista GLAM-projekteista, joita Wikimedia Suomi on ollut toteuttamassa. Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestettiin viime vuonna ennätyksellinen yli vuorokauden mittainen Wikimaraton. Editointitapahtumia on pidetty myös Ateneumissa ja Mediamuseo Rupriikissa. Wikipedia-kurssi on uusi yhteistyömuoto, jonka toimivuutta pääsemme testaamaan syksyllä.

Suosittelemme osallistumista koko kurssille, sillä Wikipedia-oppi karttuu kurssin mittaan ja tapaamiset tarjoavat uusia näkökulmia niin Wikipediaan kuin kulttuurisisältöihinkin. Kurssi on maksuton ja paikkoja on rajoitettu määrä, joten kannattaa ilmoittautua ajoissa. Tervetuloa mukaan!

Sanna Hirvonen

Kirjoittaja on Wikimedia Suomen GLAM-vastaava ja työskentelee museolehtorina Kiasmassa.


Kurssiohjelma ja ilmoittautuminen

Wikipediaa muokataan yhdessä myös Tampereella 6.9. Tule mukaan Mediamuseo Rupriikin wikipajaan.

 

Wikiresearch-työpaja

Niklas kertoo tulevasta käännöstyöpajasta.

Niklas kertoo tulevasta käännöstyöpajasta.

Olen käymässä  Wikimaniassa ja osallistuin eilen Wiki Research Hackaton -työpajaan jonka sisältönä oli esitellä analysointityökaluja joilla voi tutkia Wikipedian sisältöä. Esitellyistä työkaluista varsinkin Quarry oli hyvin mielenkiintoinen, koska se madaltaa raakaan tietokantadataan pääsyn osaamiskynnystä oleellisesti.

Ensimmäinen puhuja oli EpochFail eli Aaron Halfaker. Halfaker on tunnettu Wikipedian käyttäjämäärien kehittymistä koskevista tutkimuksistaan. Työpajassa hän esitteli millaisilla työkaluilla hän analysoi Wikipediaa. Käytännössä miten voidaan käsitellä 50GB+ kokoisia Wikipedian dumppeja. Linkit hänen käyttämiinsä työkaluihin löytyvät täältä.

YuviPanda kertoo Quarry-työkalusta

YuviPanda kertoo Quarry-työkalusta

Toisena YuviPanda kertoi Quarry nimisestä työkalusta jolla voi tehdä selaimesta käsin SQL-hakuja Wikimedia Foundationin tietokantoihin. Teknisesti www-lomakkeelle kirjoitetut SQL-komennot ajetaan Wikimedia Labsissa ja lomake palauttaa tuloksen html tai csv-muodossa. Työkalulla pystyy tekemään samat asiat kuin sielläkin eli tietokantojen väliset liitokset ovat mahdollisia. Rajoituksina kyselyissä on 10 minuutin aikaraja sekä text-taulun puuttuminen. Lisäksi käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus johonkin Wikimedia Foundationin Wikiin.

Alla muutamia esimerkkejä hauista

Aaron Halfake pistää videoyhteyden asetukset kuntoon Contropedian esittelijän aloittaessa

Aaron Halfaker pistää videoyhteyden asetukset kuntoon Contropedian esittelijän aloittaessa

Kolmantena esiteltiin Contropedia (demo), joka visualisoi Wikipediassa tapahtuvia kiistoja. Työkalu kehitettiin osana tutkimusta jossa seurattiin ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua.

Esitykset löytyvät videoituna täältä ja alla on suorat linkit videon sisällä eri henkilöiden esityksiin.

Kimmo Virtanen aka Zache

Wikimedia Suomen kevätkokous

Tämän vuoden kevätkokous joudutaan pitämään poikkeuksellisesti kesäkuussa, 13.6. klo 16:00. Pidämme sen Lasipalatsin Kaupunkiverstaassa osoitteessa Mannerheimintie 22-24. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Ohessa linkki Hangout-etäosallistumiseen https://plus.google.com/hangouts/_/calendar/NjQ4NGh2aDVhM2h2OXN1b3VkdmczZG8xc3NAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ.vhoi93ma59cmuan2a1bsqg8fuo.

Toimintamme on laajentunut samaan aikaan kun hallitus vaihtui ja otimme käyttöön tilitoimiston palvelut. Uusiin tehtäviin ja toimintatapoihin sopeutuminen on teettänyt lisätyötä ja viivytyksiä, mutta jatkossa kokoukset pidetään sääntöjen edellyttämällä tavalla. Esitän hallituksen puolesta pahoittelut, ettemme saaneet teihin kaikkiin yhteyttä aiemmin.

Sääntömääräisen kokousohjelman lisäksi jäsenet voivat esitellä kokouksessa projektejaan ja kertoa tulevista hankkeista. Menneen vuoden tapahtumista voit lukea vuosikertomuksestamme: https://fi.wikimedia.org/wiki/Vuosikertomus_2013

Jos sinulla on kokoukseen liittyen jotain kysyttävää, voit laittaa sähköpostia puheenjohtajalle (tommi@wikimedia.fi).

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  8. kokouksen päättäminen

Tapaamisiin!

Terveisin,
Tommi Kovala
puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
puh. 050 4411880

Kuka Wikipediaa johtaa?

Kuka Wikipediaa johtaa, kysyi bussikuski minulta, kun palasin huhtikuussa Berliinin Wikimedia-konferenssista. Hyvä kysymys.

Kaikilla konferenssin osallistujaorganisaatioilla oli oma posteri, jossa kerrottiin mm. viime aikojen saavutuksista.

Verkostoitumisen avuksi kaikille konferenssin osallistujaorganisaatioille oli tehtyoma posteri

Kyseinen tapahtuma pisti tuoreen wikimedistin pään aika sekaisin, sillä vasta Saksassa minulle alkoi paljastua se, miten mutkikas kokonaisuus Wikimedia-liike onkaan. Kerroin konferenssikuulumisia tuoreeltaan omassa blogissani, mutta nyt on aika palata bussikuskin kysymykseen.

Susanna Ånäs kertoi taannoin tässä blogissa Wikimedia-säätiön uudesta johtajasta, Lila Tretikovista ja siitä, miten häntä oli etsitty vuoden verran kuin yksisarvista. Mutta kuka häntä sitten etsi?

Berliinissä oli paikalla puolet Board of Trustees -kokoonpanosta.

Berliinissä oli paikalla puolet Board of Trustees -kokoonpanosta.

Ylintä valtaa Wikimedia-liikkeessä käyttää Wikimedia Foundation Board of Trustees, johon kuuluu 10 henkilöä. Yksi paikka on varattu Wikipedian perustajalle, Jimmy Walesille, muut paikat jaetaan uudelleen kahden vuoden välein. Saksassa oli paikalla useita luottohenkilöitä ja saimme keskustella heidän kanssaan mm. ryhmätöiden aikana. Hallitus toimii vapaaehtoisvoimin (kuten Wikimedia Suomi ry:nkin hallitus).

WMF BoT -ehdokkaat piinapenkissä

WMF BoT -ehdokkaat piinapenkissä

Paikoista neljä on varattu Wikimedian chaptereiden, paikallisorganisaatioiden edustajille. Wikimedia Suomi ry (WMFI) on yksi tällainen chapter. Kaksi paikkaa täytetään tänä vuonna ja Berliinissä neljästä ehdokkaasta paikalla oli 2 vastaamassa chaptereiden kysymyksiin, haastajana italialainen Frieda Brioschi sekä nykyisestä hallituksesta saksalainen Alice Wiegand ja argentiinalainen Patricio Lorente, joka oli paikalla Google Hangoutin välityksellä. Ruotsalainen Anders Wennersten lähetti meille vain sähköpostin. Wikimedia Suomen hallitus päätti edellisessä kokouksessa äänestää Friedaa ja Andersia. Äänestysaika päättyy toukokuun lopussa ja uudet hallituslaiset esitellään elokuussa Lontoossa pidettävässä Wikimania-seminaarissa.

Loput paikat kuuluvat yhteisön edustajille ja heitä pääsee valitsemaan ja tenttaamaan koko Wikimedia-yhteisö. Olet ehkä joskus huomannut mainoksia Wikimedian vaaleista Wikipedian ylälaidassa? Hallitus on esitelty Wikimedia-säätiön wikissä, siellä on myös ohjeet, miten voit ottaa heihin yhteyttä. Hallitus haluaisi kuulla enemmänkin siitä, mitä meillä on mielessämme, joten ota rohkeasti yhteyttä heihin.

Hallitus siis valitsi uuden toimitusjohtajan, sen lisäksi he hyväksyvät uudet chapterit ja tekevät päätöksiä ohjeistuksista. Toimitusjohtaja taas johtaa säätiötä (WMF), jossa on tällä hetkellä noin 200 työntekijää.

Säätiön rahojen jaosta vastaa kaksi organisaatiota:

  • Funds Dissemination Committee, FDC päättää vakituisesta rahoituksesta chaptereille
  • Grants Advisory Committee, GAC taas projektirahoituksen jaosta

Affiliation Committee, AffCom, on chaptereiden oma komitea. Chaptereiden lisäksi on olemassa vielä User groupeja (Amical taisi olla yksi näistä). Chaptereista suurin lienee Saksassa, jossa on noin 50 työntekijää. Berliinissä minä ja Susanna juttelimme paljon naapurichaptereiden edustajien kanssa, paikalla oli norjalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia ja heidän kanssaan mietimme yhteistyön mahdollisuuksia. Se, että Suomen chapter on aika pieni asettaa haasteita yhteistyölle: millä ajalla me sitä teemme? Meillähän on tällä hetkellä vain yksi puolipäiväinen työntekijä, Susanna, jonka työaika kuluu etupäässä Wikimaps-projektin parissa. Suunnitelmissa on kuitenkin palkata lisää käsiä Suomenkin Wikimediaan.

wikipedialakanaNiin, mutta kuka sitä Wikipediaa sitten johtaa? Sinä ja minä, käyttäjät. Me päätämme mistä asioista Wikipediaan kirjoitetaan, mistä asioista ei ja siitä lahjoitammeko sen kehittämiseen aikaa ja rahaa. Säätiö tuntee olevansa vastuussa etupäässä lahjoittajille. Ylin valta taitaa siis sittenkin olla meillä!

PS. Tämän postauksen kuvat on napattu Instagram-tililtäni. Postailen sinne Wikipediaan ja Wikimediaan liittyviä kuvia #wikipediafi-tagilla. Ota sinäkin tuo tagi omaksesi, niin Instagramissa ja Twitterissä kuin muuallakin.

Wikimedia-säätiön uusi johtaja Lila Tretikov esittäytyi Wikimedian koodareille hackathonissa

Viikonloppuna järjestettiin tämän vuoden Wikimedia-hackathon Zürichissä. Luvassa oli puhetta ennen kaikkea kartoista, mutta myös avoimesta datasta, projektinhallinnan työkaluista, MediaWikin kehitysympäristöstä Vagrantista ja muista hyödyllisistä työkaluista, joilla Wikimediaa kehitetään.

Wikimedia Hackathon WMCH A900 231

Lila – Yksisarvinen

Säätiön uutta toimitusjohtajaa haettiin yli vuoden verran läpikotaisella headhunttauksella. Ominaisuudet, joita uudelta tulokkaalta vaadittiin, olivat harvinaisia kuten yksisarvisella. Hänellä toivottiin olevan vahva teknisen osaamisen tausta avoimen lähdekoodin tai verkkoyhteisöympäristöstä, kokemus kasvavan Wikimedia-säätiön kokoisen organisaation johtamisesta, kykyä ymmärtää ja johtaa monimutkaista kansainvälistä monimuotoista organisaatiota ja yhteisöä, mukautuvaa luonnetta, mutta kykyä tarpeen tullen rohkeasti puolustaa avointa tietoa.

Lila Tretikov on venäläissyntyinen sanfransiscolaisen yliopiston Berkeleyn kasvatti, koneoppimisen asiantuntija, joka on opiskellut mediataidetta. Hän ei ole taustaltaan wikipedian muokkaaja. Kertomansa mukaan epäystävällinen ympäristö sai hänet jättämään osallistumisen ensimmäisellä kerralla. Hän tulee Wikimediaan SugarCRM-teknologiayrityksen teknologiajohtajan paikalta. Kirjoittamisen hetkellä Lilasta ei ole suomenkielistä artikkelia: Kuka ehtii ensin?

Hackathonin karttoja käsittelevistä sessioista ja projekteista tulee blogikirjoitus joidenkin päivien kuluessa osoitteeseen wikimaps.wikimedia.fi. Voit seurata dokumentaation kertymistä muista aiheista MediaWikin Hackathon-sivulla.