Aihearkisto: GLAM

Uteliaisuus ja maailmanrauha

Vastaa

Rauhanprojekti ja uteliaisuus! Siinä kaksi tärkeintä sanaa, jotka yhdistän Wikipediaan.

Wikipedia kasvattaa uteliaisuuttani entisestään

Uteliaana ihmisenä haluan tietää miten maailma toimii. Henkilöt, paikat, historialliset tapahtumat, mitä vaan. Wikipedia auttaa ymmärtämään. Jokainen vastaus tuottaa uusia kysymyksiä, mutta mikä sen parempi! 

Uteliaisuus johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Tänään löysin ”sattumalta” sivun https://ja.wikipedia.org/wiki/キリル・ラクスマン – minulle tuntematon suomalainen Eric Laxman (1737-96) on ilmiselvästi Big In Japan! Taannoin oma Japaninmatka opetti, että Tokyon metrossa ainoa David Beckhamia suositumpi ilmiö olivat hattivatit. Minkään ei pitäisi siis enää yllättää. Tutkimusmatkailijana ja luonnontieteilijänä Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa, mutta enpä tiennyt että elämänura voi viedä Suomesta Venäjälle jo 1700-luvulla.

Joka tapauksessa, Laxmanin artikkeli on luetuimpia suomalaisia tieteilijöitä koskeva artikkeli japaniksi, suositumpi kuin Lars Ahlforsin (ensimmäinen Fields-mitalisti, matemaatikkojen Nobel-palkinto), Adolf Erik Nordenskiöldin (tutkimusmatkailija), Bengt Holmströmin (Nobelin taloustieteen palkinto) ja Michael Wideniusin (MySQL:n ja MariaDB:n kehittäjä) artikkelit.

Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän ennakkoluuloja

Rauhanprojekti taas tulee esille uteliaisuuden seurauksena. Mitä enemmän opin muista kansakunnista, sitä enemmän ymmärrän ja sitä vähemmän ennakkoluuloja minulla on. Ei Wikipedia muuta pahaa hyväksi. Mutta Wikipedia on auttanut minua yhdistämään Venäjää kirjallisuuteen, musiikkiin ja älymystöön, eikä sotaan, terroriin ja vankeuteen. 

Matkustin poikani kanssa Siperiaan, ja vastaanotto oli sydämellinen. Sattumien kautta Ylelle kirjoittamani Ukrainaa ja Siperiaa koskevat artikkelini käännettiin venäjäksi, ja runsaista kommenteista päätellen venäläiselle lukijakunnallekin oli selvinnyt käyttäneeni runsaasti aikaa sekä venäjän- että ukrainankielisiä Wikipedioita tutkiessa. 

Projekt Fredrikan alkusysäys

Uteliaisuus johti muutama vuosi sitten Wikipediaa koskevaan aloitteeseen. Olin perinyt kahden taiteilijan tauluja, Marius af Schultén ja Jon Oscar Esti. En tuntenut heitä, mutta Wikipedia tietysti tuntee, ajattelin. Vaan ei tuntenut! Tai siis, kyllä heillä oli Wikipedia-artikkelit, muttei ruotsiksi. Aivan järjetöntä! Miksi suomenkielinen Wikipedia on niin paljon parempi? 

Signe Brander: Vapaaherra, professori Maximus Widekind af Schulténin (21.9.1847 – 13.5.1899) ja Anna Lovisa Emilia af Schulténin lapset. Mahdollisesti promootioon osallistumassa. Edessä tyttäret Olga Anita, Ingrid ja Ester Mary; takana pojat Kurt Otto ja Marius Max. — vedos negatiivi repronegatiivi, paperi lasi filmi, mv

Isänmaallisena suomalaisena, jonka äidinkieli on ruotsi, minua hävetti. Miksi Wikipediassa isänmaani on niin huonosti kuvattu äidinkielelläni? 

Jonkun pitäisi tehdä jotakin, ajattelin. 

Oma tausta: tietokantaihminen, ohjelmoija

Ja aikani mietittyä, tulin johtopäätökseen, että tämä joku voisin olla minä. Tietokantaihmisenä olin ollut mukana MySQL:ssä vuodesta 2001; Wikipedia rakennettiin alunperin MySQL-tietokannan varaan. Nyttemmin Wikipedia on siirtynyt pois MySQL:stä MariaDB-tietokantaan, ja itse olen MariaDB Corporationin perustajia ja MariaDB Foundationin toimitusjohtaja. Koodaan mielelläni edelleen, mieluiten Python-kielellä. Ehkä minun tulisi lopettaa valittaminen ja sen sijaan tehdä jotakin asian eteen, systemaattisesti?

Projekt Fredrikan ensimmäinen pohdintavaihe

Puhuin lähiympäristöni kanssa, ensimmäisenä Robert Silén (vuoden 2021 ensimmäisen hallituksen kokouksen hyväksymä, Wikimedia Suomen 101. jäsen). Kehitettiin ajatusta eteenpäin. Ehkä voisimme rakentaa uskottavan projektin, jonka tehtävänä olisi korjata tilanne?

Mietimme asiaa eteenpäin. Olemmeko kuvanneet ongelman oikein? Onko siis ongelma se, että Suomea koskevat ruotsinkieliset sivut ovat surkeita?

Kyllä ja ei. Kyllä, ne olivat (ja ovat edelleen) osittain surkeita. Ei, ongelma ei liity pelkästään ruotsinkielisiin sivuihin. Joitain Suomea koskevia artikkeleita on olemassa vain ruotsiksi eikä suomeksi, kuten muutama tuhat artikkelia Saaristomeren saarista. 

Ja miksi keskittyisimme pelkästään kotimaisiin kieliin? 

Koodasin vähän Pythonia, ja tein top-ten-listan luetuimmista suomenruotsalaisista henkilöistä. No, top 100. Selvisi heti ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin, järjestys oli varsin erilainen eri kielillä. Japanilaisia kiinnostaa suurin piirtein Tove Jansson ja Linus Torvalds, siinä se. Saksalaisia sitävastoin lähes sama joukko ihmisiä kuten ruotsiksi ja suomeksi (jotka nekin poikkeavat kovasti toisistaan järjestyksen suhteen). Toiseksi, luetuimmilla henkilöillä eivät välttämättä ollut parhaimmat artikkelit.

Johtopäätös: Määritellään projekti, hankitaan säätiöiltä rahoitusta. 

Määritelmä: Projekt Fredrikan tavoitteena on parantaa Wikipedian kattavuutta koskien Suomen ruotsalaisuutta, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.

Rahoitus viipyi …

Rahoitusta saimme odottaa kauan, mutta odotusajasta oli hyötyä. Odottaessa aloitimme pienestä, eli Nauvosta – jonka tunnen hyvin, kesäasukkaana lapsesta saakka. Opimme talon tapoja, eli miten Wikipediassa käyttäydytään. Kehitimme analysointiohjelmia. Rakensimme botin. Loppuhuipentumana loimme monikielisen kirjan, ”Uppslagsverket Nagu”, johon kuuluu kaikki Nauvoa koskevat Wikipedia-artikkelit, ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä yksittäiset artikkelit viroksi, arabiaksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja vietnamiksi. Painos 800 kpl.

Uppslagsverket Nagu

… mutta tuli, ja tulosta syntyi

Nyt olemme toisen isojen säätiöiden rahoittaman toimintavuoden puolessa välissä, ja tulosta on syntynyt. Välitulokset näkyvät parhaiten vuoden 2019 toimintakertomuksessa sekä marraskuussa 2020 valmistuneessa raportissa Det svenska Finland på Wikipedia, 24 sivua. 

Det svenska Finland på Wikipedia

Lehdistössä ja TV:ssä Fredrika on tullut esille, pointterit olemme koonneet sivulle https://projektfredrika.fi/media/. Olemme rakentaneet projektisivut Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikiprojekti:Projekt_Fredrika kuudella eri kielellä. Ja Wikipedian ulkopuolelle olemme perustaneet sivuston https://projektfredrika.fi/ sellaisten tahojen kanssa kommunikointia varten, joita emme vielä ole onnistuneet houkuttelemaan Wikipedia-käyttäjinä editoimaan artikkeleita.

Fredrika Wikimedia Suomen hallitukseen?

Loppuvuodesta Fredrikalle tuli kysymys, haluammeko mukaan Wikimedia Suomen hallitukseen. Mikä ilo ja kunnia! Ilman muuta halusimme. Jos voin olla avuksi, niin olen erittäin mielelläni mukana.

Geo-fokus

Syyskokouksessa minut valittiin mukaan, ja tammikuun ensimmäisessä hallituksen kokouksessa jaettiin tehtäviä. Minulle tuli titteleiksi ”kielivastaava” ja ”geo-vastaava” sekä GLAM-työryhmän jäsenyys. 

Geo-vastaavana keskityn paikkatietoihin, kuten esimerkiksi molempiinsuuntaiseen linkitykseen Wikipedian/Wikidatan ja OpenStreetmapin välillä. Rantaruotsalaisena minua henkilökohtaisesi kiinnostaa saaret pikemminkin kuin järvet, ja saaria koskevia artikkeleitä tulisi luoda lisää. 

Kieli-fokus

Kielivastaavia on kaksi. Minua kiinnostaa ilman muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alkuperäiset vähemmistökielet, mutta Münchenissä asuvana minulla on niihin harvoin kosketusta ja ruotsinkielisenä en hallitse niitä juuri lainkaan – joten näihin keskittyy edelleen Kimberli Mäkäräinen. 

Se, millä tavalla Wikimedia Suomi suhtautuu muihin kieliin, on vielä määriteltävä. 

Toiseen kansalliskieleen, ruotsiin, on paljon luonnollisia yhtymäkohtia. Kaikki ruotsinkieliset eivät puhu suomea samalla miltei virheettömällä tasolla kuin valtakunnan mediassa sujuvasti liikkuvat poliitikot. Suomea ymmärretään ja puhutaan huonosti muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Ja tarvetta yhteistyöhön on monessa projektissa, vaikkapa Wikimedia Loves Monuments ja erityyppiset GLAM-aiheet.

Maahanmuuttokielet ovat tärkeitä. Nauvoon (jossa asuu 1500 henkeä) tuli 2015 noin 130 pakolaista, josta syystä piti tuottaa Nauvolle arabiankielinen artikkeli. Vaikeata oli. Venäjää huonosti hallitsevana onnistun kuitenkin päivittämään venäjänkielisiä sivuja suht helposti; arabiaa vaikeuttaa jo se, että kursori hyppää milloin mihinkäkin suuntaan. Pelkkä Ctrl-C ja Ctrl-V on miltei mahdotonta. Arabian Wikipedia-editorit eivät hyväksyneet uusia sivuja, ja syystäkin, sillä Nauvoa koskevasta artikkelista olimme jättäneet muut artikkelit linkittämättä. Kun arabiaa osaamattoman silmin kaikki teksti on samannäköistä, niin linkkien rakentaminen on vaikeata.

GLAM-fokus

GLAM-työryhmän jäsenenä tulen satsaamaan siihen, että Suomeen tulisi lisää Birger Carlstedt-tyyppisiä projekteja. Projekt Fredrikan tukija Föreningen Konstsamfundet päätti 2020 luovuttaa Wikimedia Commonsille suuren määrän tunnetun taiteilijan, Birger Carlstedtin taideteoksia, tarkalla resoluutiolla (https://projektfredrika.fi/birger/). Pandemiasta johtuen tähän kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin ehkä muuten olisi voinut olla. 

Oma lehmä ojassa

Siinä nykyiset tehtäväni Wikimedia Suomen hallituksessa. Uskon sen lisäksi että Projekt Fredrikan Python-ohjelmia voi käyttää laajastikin Wikipediassa; ajan myötä varmasti opin, missä. 

Ja varmasti tulen pyytämään apua Projekt Fredrikan toteutuksessa. Meidän tavoitteenamme on kuvata Suomen ruotsalaisuus juuri niin luonnollisena asiana kuin se on, NPOV huomioiden, Wikipedian sääntöjä noudattaen. 

Tässä palaan ajatukseeni uteliaisuudesta ja rauhanprojektista. Suomen ruotsalaisuus on suomenkieliselle Wikipedia-lukijakunnalle osittain eksoottinen asia, joten voimme ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta. Eksoottisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lukijakunnassa on myös tietämättömyyttä, jonka voi korjata vain oikea tieto oikeassa paikassa. 

Isänmaallisuus ja äidinkieli

Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat isänmaa ja äidinkieli. Isänmaani on Suomi, äidinkieleni on ruotsi. Tämän luonnollisen ja ristiriidattoman arvoyhdistelmän haluaisin näkyvän selvästi myös Wikipediassa. Suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä.

Mutta se on Projekt Fredrikan tavoite. Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä haluan edistää Wikimedia Suomen toimintaa kokonaisvaltaisesti, siltä osin, mitä itse osaan. Ja tämä liittyy ensi vaiheessa geodataan, kieliin ja GLAM:iin, vastaisuudessa myös ohjelmointiin.

Otan vastaan hallituksen jäsenen tehtävät innolla, uteliaisuudella ja nöyryydellä.

Suomi-kuvaaja sai Wiki Loves Monuments -kunniamaininnan!

Vastaa

Sheikki Lotfallahin moskeija (Q856356) Eṣfahān, Iran. Kuvaaja Alireza Akhlaghi. CC BY-SA 4.0.

Wiki Loves Monuments -kilpailun kansainvälisen sarjan voittajaksi valittiin Alireza Akhlaghin kuva UNESCON maailmanperintökohteen Sheikki Lotfallahin moskeijan katosta. Tuomariston mukaan kuva on kaunis sommitelma, joka on yhdistelmä kupolin pyöreätä ja syvennyksen säteittäisiä elementtejä. Sen hämmästyttävä syväterävyys tuo esiin koristellun katon jokaisen tiilen.

Alireza Akhlaghi kertoo kuvan ottamisesta seuraavasti:

Sheikki Lotfallahin moskeijassa ei ole sallittua valokuvata jalustan kanssa. Siksi olin anonut ammattivalokuvaajan lupaa. Kello oli tasan kaksitoista, kun menin moskeijaan ja esitin lupani. Vartija sanoi, että heidän täytyy sulkea paikka kahdeksi tunniksi, joten kuvaaminen ei ole mahdollista. Minä vaadin, että kuva on otettava heti. Lopulta he suostuivat, mutta sanoivat, että paikka on lukittava tiiviisti ja valot on sammutettava. Niin päädyin Sheikki Lotfallahin moskeijan kupolin alle kahdeksi tunniksi kuvaamaan aivan itsekseni.

Moskeijasta on olemassa paljon samalla lailla sommiteltuja kuvia. Sulkemisen takia tässä kuvassa ei kuitenkaan ole niissä kaikissa näkyvää keinovaloa, joka tuhoaa katon ja alttarin kauniit värisävyt.

23. Helsingin tuomiokirkko. Helsinki, Suomi. Kuvaaja Julie Tsarfati. CC BY-SA 4.0.

Julie Tsarfatin upea kuva Helsingin tuomiokirkosta sai kansainvälisen sarjan kunniamaininnan ja pääsi sijalle 23. Tämä on tähän mennessä paras saavutus Suomesta!

Kansainvälinen tuomaristo valitsi kilpailun voittajakuvat kansallisten kilpailusarjojen voittajakuvista kolmen pääkriteerin perusteella. Tärkeitä olivat tekninen laatu, omaperäisyys ja kuvan käyttökelpoisuus Wikipediassa.

Kilpailussa oli mukana yhteensä 50 maata ja aluetta, 14 000 osallistujaa ja 258 000 kuvaa.

Työ Wiki Loves Monuments -kuvien parissa jatkuu myös kilpailun jälkeen. Seuraavaksi Wikipedian kirjoittajat alkavat lisätä niitä suomenkielisen Wikipedian artikkeleihin.

Viidentoista kärki

2. Al Khazneh (englanniksi) Petra, Jordania. Kuvaaja Mustafa Waad Saeed. CC BY-SA 4.0.

3. Gloucesterin tuomiokirkko Gloucester, Iso-Britannia. Kuvaaja Christopher Cherrington. CC BY-SA 4.0.

4. Pancha Ratna Govindan temppeli (englanniksi)Puthia, Bangladesh. Kuvaaja Abdul Momin. CC BY-SA 4.0.

5. Baitul Mukarram Dhaka, Bangladesh. Kuvaaja Shahriar Amin Fahim. CC BY-SA 4.0.

6. Nyatapolan temppeli (saksaksi) Bhaktapur, Nepal. Kuvaaja Nrik Kiran. CC BY-SA 4.0.

7. Scheibler & Grohman -tehtaan voimalaitos (Wikidata) Łódź, Puola. Kuvaaja Marian Naworski. CC BY-SA 4.0.

8. Paraskeva Pyatnitsan kirkko, Leshina, Arkangelin alue, Venäjä. Kuvaaja Mihail Prohorov. CC BY-SA 4.0.

9. Kulkuepaneeli-kalliopiirros. Comb Ridge (englanniksi), Yhdysvallat. Kuvaaja Marc Toso. CC BY-SA 4.0.

10. Devan linnoitus (englanniksi) Deva, Romania. Kuvaaja Dragos Pirvulescu. CC BY-SA 4.0.

11. Baitul Mukarram Dhaka, Bangladesh. Kuvaaja Md. Nazmul Hasan Khan. CC BY-SA 4.0.

12. Sainte-Foyn luostarikirkko Conquesissa (englanniksi) Conques-en-Rouergue, Ranska. Kuvaaja Krzysztof Golik. CC BY-SA 4.0.

13. Christiansborg Kööpenhamina, Tanska. Kuvaaja Maksym Prysiazhniuk. CC BY-SA 4.0.

14. Länsilaituri. Brighton, Iso-Britannia. Kuvaaja Chris Terajet (@christerajet). CC BY-SA 4.0.

15. Hardinge-silta (englanniksi). Paksey, Ishwardi, Pabna, Bangladesh. Kuvaaja Shahriar Amin Fahim (@shahriar.fahim.the_photograph). CC BY-SA 4.0.

Voittajakuvat Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemasivu:Wiki_Loves_Monuments_2018_-voittajat

Kansainvälisen sarjan tulossivu
https://www.wikilovesmonuments.org/presenting-the-2018-winners-from-the-worlds-largest-photo-contest/

Kaikki kansainväliseen sarjaan osallistuneet kuvat
https://commons.wikimedia.org/wiki/Wiki_Loves_Monuments_2018_winners

Valokuvausretkiä kaupungeissa ja kulttuurimaisemissa

Vastaa

Sata vuotta sitten valokuvaus oli jo yleistynyt ja moni ryhtyi valokuvaajaksi. Osa perusti ateljeen, mutta elantoa oli hankittava myös ateljeen ulkopuolella. Valokuvaajat kiersivät pienemmillä paikkakunnilla kuvaamassa häissä ja hautajaisissa tai kyläkaupan pihalla potretteja ottamassa. Lisätuloja sai kuvaamalla nähtävyyksiä ja painattamalla niistä postikortteja.

Nyt kuvaamme näitä kuvia uudelleen

Punkaharjun historiaa valokuvien kautta käsitellään Punkaharju valokuvissa -seminaarissa lauantaina 8.9. Näyttelyvierailujen jälkeen lähdemme kuvaussafarille Hotelli Punkaharjun maisemista n. klo 16.00. Kuvaussafaria johtaa Nuutti Kanerva, joka on kerännyt ja jälleenvalokuvannut historiallisen postikorttikokoelman Punkaharjulta. Retki toteutetaan yhdessä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Lisätietoa seminaarista ja safarin Facebook-tapahtuma.

Vantaan kaupunginmuseon näyttely #ThrowbackVantaa – Kuvia kotiseudusta ennen ja nyt kannustaa kaupunkilaisia tutustumaan kotikaupunkiinsa valokuvaamalla. Kaupunginmuseo järjestää syyskuussa Valokuvaa Vantaa -kierroksia. 13.9. valokuvataan Hakunilassa, 20.9. Aviapoliksessa ja 27.9. Vantaankoskella. Tapahtumat järjestää Vantaan kaupunginmuseo. Lisätietoja.

Raumalla jälleenvalokuvaamme lauantaina 22.9. raumalaisia näkymiä. Finnasta löytyvien historiallisten kuvien lisäksi kuvattavanamme on historiallisia postikorttikuvia Raumasta. Retkeä johtaa valokuvaaja Jari Sorjonen. Kokoontuminen klo 13.00 Vanhalla Raatihuoneella, Kauppakatu 13. Retki järjestetään yhdessä Rauman museon kanssa. Lisätietoa: Facebook-tapahtuma.

Mikä jälleenvalokuvaus?

Vanhoja valokuvia voi helposti jälleenvalokuvata Ajapaik-kännykkäsovelluksella tai sopivia kuvia voi etsiä Finna.fi -palvelusta. Kerromme lisää sivulla http://wlm.wikimedia.fi/osallistuminen/

Järjestä safari

Kokoamme parhaat neuvot kuvaussafarin järjestämiseksi Wiki Loves Monuments -sivustolle. Kuka tahansa voi kuvata kulttuuriperintökohteita tai jälleenvalokuvata vanhoja valokuvia, mutta yhdessä se on hauskempaa. Jos järjestät safarin, tiedotamme siitä.

Kilpailun palkinnot

Oskari Rajala aloitti valokuvaajana Turussa 99 vuotta sitten. Hän kiersi Suomea moottoripyörällä kuvaamassa kirkkoja, ja kuvat painettiin postikorteiksi. Tänään Rajala tarjoaa kilpailun pääpalkinnon 200€ lahjakortin Rajala Pro Shopiin.

Jälleenvalokuvaussarjan palkinnoksi olemme valinneet Juhan Suonpään kirjan Isoisä – Tampere 1918. Kirjassa nykynäkymiin sulautuvat sisällissodan valokuvat ovat taustana kertojan isoisän tarinalle.

Kaikki kansainväliseen kilpailuun valitut 10 parasta palkitaan Museokortilla, joka oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn 280 museossa.

Rauman museo tarjoaa parhaalle Raumaa kuvaavalle kuvalle erikoispalkinnon. Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä museon Facebook-sivulla.

Tarjoa paikallista palkintoa

Rauman museon esimerkkiä seuraten paikalliset organisaatiot voivat tarjota palkinnon parhaalle paikkakunnalla kuvatulle kuvalle. Ilmoitamme palkinnot sivulla http://wlm.wikimedia.fi/palkinnot/.

wlm.wikimedia.fi

Wiki Loves Monuments -tuomaristolta vinkkejä kuvaamiseen

Vastaa

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu alkaa ensi lauantaina. Kilpailussa kuvataan suomalaisia suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä ja arkeologisia kohteita. Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena.

Tämän vuoden kotimaiseen kilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Tuomariston neuvoja onnistuneisiin valokuviin

Mojo Erämetsä

Kuva: Mojo Erämetsä.

Olen toiminut Art Directorina useissa mainostoimistoissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Päätyöni ohella toteutan itseäni erilaisten omien valokuvaprojektien kautta. Yksi sellainen on ”Aikamatkakuvia Helsingistä”.

www.aikamatkakuvia.fi

Kuvausvinkki

Kun lähdet suunnittelemaan kuvausta, niin mieti millainen sää ja vuorokauden aika kyseiseen kuvaan parhaiten sopisi ja yritä päästä kuvaamaan sellaisella hetkellä. Esimerkiksi suora auringonpaiste pilvettömältä taivaalta ei ole kuvauksen kannalta kovin ihanteellinen tilanne. Vielä tarkempaa suunnittelua varten kannattaa ladata puhelimeen sovellus, jolla voit helposti tarkistaa mistä suunnasta ja miltä korkeudelta aurinko paistaa mihinkin aikaan.

Tommi Kovala

Olen graafinen suunnittelija. Oma alani on tiedon visualisointi. Tiedon on oltava näkyvää, että useimmat ihmiset sen ymmärtävät.

Kuvausvinkki

Sinulla on tehtävä: kerro kuvan keinoin tärkein asia kohteesta. Teoksesi on sekä dokumentaarisesti että taiteellisesti vahva. Kun saavut paikalle, saat monia ideoita. Älä toteuta niistä ensimmäistä heti, vaan valitse saamistasi oivalluksista paras.

Riitta Moisander

Riitta on kouluttanut sukupolvittain taiteen moniosaajia Savonlinnan taidelukiossa. Hänet tunnetaan työstään taiteen ja kulttuurin puolesta Etelä-Savossa.

Elina Paasonen

Eriika Ahopelto/Aamulehti

Olen journalisti, joka rakastui digitaalisen kerronnan mahdollisuuksiin muutoksen mukana, tehtävä kerrallaan.

Juuri alkaneen lukuvuoden 2018–2019 työskentelen Tampereen yliopistossa journalistiikan oppiaineen vierailijaprofessorina. Pyrin jakamaan työssäni oppimaani journalismin ja kuvajournalismin opiskelijoille sekä oppimaan itse opiskelijoilta ja uusilta kollegoiltani.

Kuvausvinkki

Kuvaaminen edellyttää aina valintoja. Mieti ensin, mitä haluat kuvallasi kertoa ja dokumentoida, vasta sitten, miten aiot sen tehdä.

Tutustu kohteeseesi rauhassa. Yksityiskohdat voivat paljastaa yllättäviäkin asioita kuvattavasta kohteesta.

Konteksti vaikuttaa paljon siihen, miten tulkitsemme kuvaa. Emme aina pysty itse vaikuttamaan, missä yhteydessä kuva on esillä.

Keskustele muiden kanssa kuvista ja näytä töitäsi. Saat arvokasta palautetta ja uusia ideoita.

Jussi Tiainen

Lapsenlapset kutsuvat Äijäksi. Harrastan valokuvausta ja hengissä pysymistä.

Olen valokuvaaja – ollut jo vuodesta 1975. Olen kuvannut arkkitehtuuria, designia ja taidetta sekä kustantanut taidekirjoja. Olen tehnyt useita yksityisnäyttelyitä, joita on ollut lähes kolmessakymmenessä maassa. Tällä hetkellä nautin ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Kuvausvinkki

Käytä jalustaa. Sommittele huolellisesti. Seuraa auringon liikkeitä. Tarkkaile kuvattavaa kohdetta eri vuorokauden aikoina ja erilaisissa valoissa. Muista, että valokuva on kaksiulotteista taidetta ja arkkitehtuuri kolmiulotteista. Sinulla on valta valita se yksi piste, josta kohteesi on parhaimmillaan. Lopuksi: pystyt linjat ovat pystyjä myös kuvissa!

Soile Tirilä

Olen arkkitehtuurikuvaukseen ja rakennetun kulttuuriympäristön dokumentointiin erikoistunut intohimoinen voimalajeja harrastava palstaviljelijä.

Kuvausvinkki

Kuvasitpa kännykällä, tabletilla, kompaktikameralla tai järjestelmällä tutustu käytössäsi olevan laitteen tekniikkaan. Puhelimestasikin löytyy muita kuin automaattiasetuksia ja kompaktikameroilla pääsee jo puoliautomatiikan ja manuaalisäätöjen maailmaan.

Kuvatessasi rakennuksia kiinnitä huomiota pysty- ja vaakalinjoihin. Jos joudut tilttaamaan eli kallistamaan kameraa ylöspäin pystylinjat kapenevat kuvassa ylöspäin. Helpottaa, jos hakeudut kuvatessa ylemmäs suhteessa kohteeseen. Mikäli mahdollista, käytä jalustaa. Linjoja voi korjata myös kuvankäsittelyohjelmalla, mutta maltillisesti niin, etteivät mittasuhteet vääristy.

 

Hyödynnä rekisteriaineistoja monipuolisesti: Museoviraston www.rky.fi ja www.kyppi.fi palveluista löytyy valokuvien lisäksi myös kartta-aineistoa ja lyhyet kuvaukset kohteiden historiasta. Tutustu kohteesi historiaan, siten voit saada uusia kuvausideoita.

Kirkas auringonpaiste ei useinkaan ole paras kuvaussää. Tarkkaile ja kuvaa kohdettasi eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa valaistus- ja sääolosuhteissa.

Linna, rautatieasema, kirkko, kauppakeskus, kerrostalo, tori, hautaröykkiö, rantatie, katunäkymä…. Mieti miten kuvauskohdettasi käytetään, miten ihmiset ja heidän toimintansa voisi kuvissa näkyä.

Tutustu kilpailuun osoitteessa wlm.wikimedia.fi!

Tulosta Wiki Loves Monuments -juliste työpaikalle, koulun seinälle, lipputiskille tai kerhotilaan ja houkuttele asiakkaasi, kollegasi tai oppilaasi kuvaamaan!

Wiki Loves Monuments tulee taas!

2 vastausta

Vuosittainen maailmanlaajuinen valokuvauskilpailu Wiki Loves Monuments järjestetään taas syyskuussa.

Suomen osakilpailussa kuvataan eri puolilla maata sijaitsevia kulttuuriperintökohteita. Tämän vuoden kotimaiseen kilpailuun voi osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Kilpailuun osallistutaan etsimällä kuvattava kulttuuriperintökohde kohdeluettelon tai kartan avulla ja tallentamalla kuva 1.–30.9.2018 välisenä aikana. Kuva saa olla otettu aikaisemminkin. Finnasta löytyviä vanhoja valokuvia jälleenvalokuvataan Ajapaik-mobiilisovelluksella Androidille, jolla kuvaparin voi myös ladata kilpailuun.

Museoiden kannattaa nyt houkutella kävijöitä kuvaamaan paikallisia kohteita, koululaiset tai opiskelijat voivat tehdä kuvaamisesta tämän syksyn projektin ja fotokerhot voivat järjestää kuvaussafareita. Tutustu vinkkeihin Wiki Loves Monuments -sivustolla!

Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat vapaaseen käyttöön Wikimedia Commons -sivustolla. Lisäksi Museovirasto arkistoi valikoidun otoksen kuvia kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten.

Suomen osakilpailun järjestävät Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto yhteistyössä Finnan ja Ajapaikin kanssa. Kilpailu on osa meneillään olevaa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Tampereella — Suomen kiertue luvassa

Vastaa

”Tarkista se Wikipediasta”  – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0. Kuva: Olimar CC BY SA 4.0.

15 miljardia sivulatausta kuukaudessa, 299 kieliversiota, 45 miljoonaa mediatiedostoa – Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Mediamuseo Rupriikissa Tampereella.

Wikipedia on Suomen viidenneksi suosituin sivusto ja verkon käytetyin hakuteos. Nyt avoimen tietosanakirjan värikkäisiin vaiheisiin ja viimeisimpiin kehityksiin voi tutustua Wikipedia-näyttelyssä Vapriikissa sijaitsevassa Mediamuseo Rupriikissa 27.5. saakka.

Näyttelyssä valotetaan Wikipedian syntyhistoriaa, käytäntöjä ja teknistä kehitystä, sekä kerrotaan yhteisöstä, joka kaiken on mahdollistanut. Samoin puretaan Wikipedia-artikkelin anatomia osiin sekä paljastetaan, miten pizza-artikkelin nimi päätettiin. Entä miten koneoppiminen ja botit liittyvät Wikipediaan?

“Wikipedia on kaikille tuttu arkisessa tiedonhaussa, mutta harva tietää, miten se tieto on sinne päätynyt. Näyttely tarjoaa pienen kurkistuksen konepellin alla olevaan maailmaan”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja Teemu Perhiö Wikimedia Suomesta.

Wikipedian kohdalla tiedon luotettavuus puhuttaa – sitähän voi kuka tahansa muokata!

“Wikipedian luotettavuus tulee prosessista, jossa kuka tahansa voi korjata virheellistä tietoa. Artikkelien arviointi on lukijan vastuulla, mutta Wikipediassa on helppo harjoittaa lähdekritiikkiä, sillä lähteet pitää olla merkittynä ja tiedon lisääjä näkyy muokkaushistoriasta”, Perhiö kertoo.

Wikipedia on työkalu tiedon tuottamiseen ja etsimiseen. Arkisessa tiedonhaussa se on pääsääntöisesti paikkansapitävä ja sieltä voi saada hyvän yleiskuvan aiheesta ja siihen liittyvistä keskeisistä lähdeaineistoista.

Tutkija Outi Penninkangas mediamuseo Rupriikista arvostaa Wikipediaa avoimen tiedon välineenä.

“Wikipedian avulla museo voi edistää avoimien kulttuuriaineistojen saavutettavuutta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Esimerkiksi Suomen pelimuseo kartoitti yhdessä vapaaehtoisten muokkaajien kanssa suomalaiseen peli- ja pelaamishistoriaan liittyviä aukkokohtia Wikipediassa.”

Näyttelyn taustamateriaalien toimittamisessa on auttanut joukko vapaaehtoisia wikipedistejä. Kaikki näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0.

Kuvia näyttelystä.

“Tarkasta se Wikipediasta” – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttely Mediamuseo Rupriikissa, museokeskus Vapriikissa Tampereella toukokuun loppuun asti. Kirjastot ja koulut voivat sopia näyttelyn lainaamisesta ottamalla yhteyttä Mediamuseo Rupriikkiin.

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää avointa tietoa sekä Wikimedia-palveluiden käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.

Lisätietoja:
Heikki Kastemaa
Puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
heikki.kastemaa [at] wikimedia.fi

Outi Penninkangas
Tutkija, Mediamuseo Rupriikki
outi.penninkangas [at] tampere.fi

Wiki Loves Monuments in Finland

2 vastausta

Police horses at Ruskeasuo. (@Zache, CC-BY-SA)

Hi, this is a shortened and updated version of our blog post in finnish about our first week of WLM where I explained some of the tech behind the lists.  Also most important things at the first. We have received over 1500 photos so far and they are magnificent. If you want to participate you can do it here.

So now about the tech.

Wikidata and SPARQL

In practice the whole system functions, one way or another, on top of Wikidata which we used to record information about the monuments. Then we created lists about them in Wikipedia by listing using SPARQL those subjects that have a National Board of Antiquities id OR are part of a Wikidata item that has one.

The records look like this:

The items are fetched from Wikidata using this SPARQL query:

 #Wiki Loves Monuments Finland
 SELECT ?item ?itemLabel ?rkyid ?mjid ?coord ?image
 WHERE
 {
 { ?item wdt:P361 ?rky . ?rky wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4106 ?mjid. }
 UNION
 { ?item wdt:P361 ?mj . ?mj wdt:P4106 ?mjid . }
 OPTIONAL { ?item wdt:P625 ?coord }
 OPTIONAL { ?item wdt:P18 ?image }
 SERVICE wikibase:label { bd:serviceParam wikibase:language "fi". }
 }

You can try out the query here. Run the query by clicking the play button in the lower left hand side of the window. After the results are processed you can choose how the results are displayed from the menu above the results. “Map” and “Image grid” are useful for this query.

Wikipedia lists

The data moves to Wikipedia lists by having ListeriaBot save the lists once or twice a day. As far as Wikipedia is concerned the list is identical to Wikicode. It’s updated dynamically only in small parts. Here’s an example of a list. You can see the whole SPARQL query in the Wikicode. The row template used in the example is implemented by this module.

We have naturally encountered unforeseen problems because we’re doing this for the first time.

One of them is that although it’s possible to use Wikipedia modules for dynamic searches, either our lists were larger than Mediawiki allows or updating it took too long. In both cases Mediawiki left out parts of the page. As a temporary solution we had to save as much as we could pre-formatted. We also simplified our maps, and in case of Helsinki replaced them with links.

We also didn’t prepare for the fact that it isn’t enough to just add data to Wikidata. If you want to refer to the borders of the item on a map, then OpenStreetMap has to have knowledge its Wikidata id. Mostly it didn’t matter but it meant that we weren’t able to add rivers and roads to our Wikipedia maps and we need to do it in the future.

Mobile map

You can see the SPARQL query in the map interface by selecting SPARQL filter from the menu in the upper right hand corner of the map.

In addition to the lists we also used a separate mobile map that’s based Wikishootme. Wikishootme is a mobile map made by Magnus Manske using the Leaflet map library and OpenStreetMap. Items visible on the map are fetched using this SPARQL query. Links that lead to the map include the query as a url parameter.

Saving photos to Wikimedia Commons

Both Wikipedia lists and the mobile map save photos using Wikimedia Commons’ Upload Wizard Campaigns with suitable url parameters. We used these parameters: campaign, description, coordinates, Wikidata id and Wikimedia Commons categories. After the photo has been saved Wikidata id is used for matching it with the data from the National Board of Antiquities.

Next step the Monumental

When we checked our map options in June our options were Monumental and Wikishootme. We selected the latter because it worked nicely with mobile phones and we could add our own SPARQL queries.

WLM beta map (maps.wikilovesmonuments.org) is made on top of Monumental. It uses the P1435 values to get the items that have direct designations to the map. However, items that are part of those monuments aren’t currently included.

Links

Wikimedia Sverige hävisi oikeustaistelun avoimista julkisen taiteen kuvista

Vastaa

Wikimedia Sverige on hävinnyt oikeustaistelun Patentti- ja markkinatuomioistuimessa tekijänoikeusjärjestö BUSia vastaan. BUS haastoi voittoatuottamattoman yhdistyksen oikeuteen vuonna 2014, koska se julkaisi valokuvia julkisesta taiteesta sivustolla offentligkonst.se. Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön mukaan julkista taidetta on lupa kuvata ja levittää maisemanvapauden perusteella. BUSin mukaan se ei kuitenkaan kata online-levitystä, vain jakelun painotuotteina. Korkein oikeus otti kantaa tapauksessa Wikimedia Sverigea vastaan 2016. Nyt vasta perustettu Patentti- ja markkinatuomioistuin tuomitsee Wikimedia Sverigen maksamaan 750 000 kruunua korvauksina.

Linkit

Mistä on kyse?

Offentligkonst.se on Wikimedia Sverigen tuottama verkkosivusto, joka näyttää kartalla julkisten taideteosten sijainteja, linkittää niiden Wikimedia Commonsiin talletettuun kuvaan ja mahdolliseen niistä kirjoitettuun Wikipedia-artikkeliin. Ruotsin tekijänoikeusorganisaatio BUS haastoi Wikimedia Sverigen oikeuteen väitetystä kolmelle kuvalle aiheutetusta tekijänoikeusrikkomuksesta.

Taideteokset ovat tekijänoikeuden alaisia, mutta EU-jäsenmaissa on säädetty poikkeus julkisessa tilassa olevien tekijänoikeuden alaisten teosten esittämisestä. Poikkeus vaihtelee maasta toiseen. Ruotsissa on tähän saakka ollut luvallista kuvata ja levittää vapaasti sekä rakennuksia että taideteoksia kuvaavia kuvia. Suomessa rakennusten kuvaaminen ja kuvien levittäminen on sallittua, mutta taideteoksista otettuja kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Pian harvinaisia keräilyesineitä CC BY 4.0 Susanna Ånäs

Miten päätöstä perustellaan?

Päätöksen mukaan julkiseen tilaan pysyvästi sijoitetun teoksen kuvaa ei saa jakaa internetissä ilman tekijän nimenomaisesti antamaa suostumusta. Koska kuvien linkittäminen on tapahtunut ilman taiteilijoiden suostumusta, se on katsottu tekijänoikeusrikkomukseksi. Tämä on vastoin aikaisempaa maisemanvapauden määrittelyä. Kuvien levittäminen painetussa muodossa on edelleen luvallista, myös kaupallisesti. Wikimedia Sverigen toiminnanjohtaja John Andersson miettii, onko tässä nähty mahdollisuus maisemanvapauden kaventamiseen. ”Onko Ruotsissa enää maisemanvapautta tämän jälkeen?”

Mikä on yleisön reaktio?

Sara Mörtsell, Wikimedia Sverigen koulutusvastaava kertoo, että päätös on Wikimedia-yhteisössä vastaanotettu järkytyksellä ja kauhistuneena. Sitä on laajasti pidetty absurdina ja yleisen oikeustajun vastaisena. John Anderssonin mukaan lain tulkinta on haitallinen kaikille osapuolille, mukaan lukien taiteilijoille, joiden teoksiin ei voi enää linkittää. ”Se kutistaa yksilön vapauksia toimia sekä julkisessa tilassa että internetissä”, sanoo Andersson.

Mitä tästä seuraa?

Kenellekään ei ole selvää, mitä muita julkaisuja tai kuvia päätös tulee koskemaan. Korvausten kohteena voivat tulla olemaan monet muut alustat ja aineistot. Anderssonin mukaan päätös vaikuttaa kaikkiin internet-alustojen julkaisijoihin pienestä blogista alkaen, olivat ne kaupallisia tai eivät. ”BUS otti kohteekseen pienen koulutusaineistoja tuottavan epäkaupallisen yhdistyksen, mutta samalla myös suuret organisaatiot häviävät.”

Ei ole myöskään vielä selvää, mitä Wikimedia Commonsissa oleville julkisen taiteen kuville tapahtuu.

Wikimedia Sverigelle vaikutukset ovat hyvin konkreettisia. Offentligkonst.se-palvelun kehittäjän André Costan työ on tänään alkanut poistamalla palvelusta linkit kaikkiin Wikimedia Commonsin kuviin, joiden tekijänoikeus on voimassa. Palvelussa on jäljellä kuitenkin vielä sen keskeinen sisältö, jonka kerääminen on ollut suuri urakka: teosten perustietoja, sijaintitiedot ja linkit teoksiin liittyviin Wikipedia-artikkeleihin.

Miten Wikimedia Sverige saa maksettua sakon?

Päätös tulee leimaamaan Wikimedia Sverigen toimintaa tulevaisuudessa. Rahaa tullaan tarvitsemaan sekä sakkoihin että avoimen julkaisemisen edistämiseen. Wikimedia Sverige on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan kulujen kattamiseksi. Henkilökuntaa ei jouduta irtisanomaan, pahinta varten on säästetty jo aiemmin ja Wikimedia-säätiö antaa lakikonsultaatiota, mutta tapauksen jälkeen ei liikkumavaraa enää ole.

Parhaimmillaan päätös antaa sysäyksen tekijänoikeuslainsäädännön mukauttamiseksi enemmän avoimia aineistoja ja internetlevitystä palvelevaksi.  ”Tämä on selkeä päätös, jonka johdosta ihmiset haluavat muutosta. Toivomme, että ruotsalaiset poliitikot ottavat tehtäväkseen lain uudistamisen”, Andersson linjaa.

Wikimedia Sverigen kriisipalaveri CC BY 4.0 Susanna Ånäs

Artikkelia on päivitetty korjaamalla oikeinkirjoitusta ja lisäämällä linkkejä tiedotteisiin 8.7. klo 8.44. 

Mitä on Wikidata?

Vastaa

Wikidata on ajankohtainen asia kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Suomessakin se on ollut esillä jo muutamia vuosia. Olen pari kertaa joutunut kiperään tilanteeseen kun on kysytty, mitä se Wikimedian tietojärjestelmien taustalla oleva tietokanta sitten konkreettisesti tarkoittaa?

Tämä Saksan Wikimedian tuottama animaatio vastaa siihen, mikä Wikimediaperheen jäsenten, Commonsin, Wikipedian ja muiden taustalla toimiva tietojärjestelmä on. Ja kyseessä on avoin järjestelmä, jota voi käyttää kuka tahansa. Suomen Yleisradio on herättänyt kansanvälisessä Wikimedialiikkeessä huomiota siinä, että se on ensimmäinen merkittävä Wikimedian ulkopuolinen yhteisö, joka ottanut Wikidatan käyttöön arkistonsa merkitsemisjärjestelmänä.

Nelisen vuotta sitten Saksan Wikimedian piirissä luotu järjestelmä on hyvässä vauhdissa. Tätä kirjoittaessani Wikidatassa oli 24 718 350 kohdetta (items). Erilaiset haut (query) tulevat mahdollisiksi datan määrän lisääntyessä.

Videon päähenkilö on eräässä museossa toimiva Rachel, mutta hän voisi olla kuka tahansa. Tässä siis tarina siitä, miten Wikidataan voi lahjoittaa, lahjoittaa tietoa.

 

 

Wikipedia <3 kirjastot

Vastaa

Naistenpäivänä Kaisakirjastossa järjestettiin Sata naista -muokkaustapahtuma, jossa lisättiin Wikipediaan tietoa merkittävistä naisista. Artikkelien tietojen tulisi olla tarkistettavissa luotettavista lähteistä.

Naistenpäivänä Kaisakirjastossa järjestettiin Sata naista Wikipediaan -muokkaustapahtuma, jossa lisättiin Wikipediaan tietoa merkittävistä naisista. Kirjastot ovat mainiota paikkoja muokata Wikipediaa, sillä lähteet ovat paikan päällä! Kuva: Teemu Perhiö CC-BY-SA 2.0.

Wikipedian kirjastovuosi 2017

Verkossa julkaistavaa Wikipedia-tietosanakirjaa tukevan Wikimedia Suomen painopiste vuonna 2017 on yhteistyö kirjastojen kanssa. Kirjastot ovat osa yhdistyksen niin sanottuja GLAM (galleriat, kirjastot, arkistot, museot) -alojen yhteistoimintaa.

Kutsumme yleisiä kirjastoja järjestämään Wikipedian muokkaustilaisuuksia kirjastoissa ensi vuoden aikana. Tapahtumissa päivitetään Wikipedia-artikkeleita paikallisiin tai yleisesti kiinnostaviin aiheisiin liittyen. Tässä esimerkki Helsingin Viikin kirjaston Wikitapahtumasta. Tarjoamme koulutusta tapahtumien järjestämiseksi.

Wikipedian lähdekirjasto puolestaan käynnistää tammikuussa 2017 kampanjan, jonka tavoitteena on saada jokainen kirjastonhoitaja lisäämään yksi viitteistetty tietolähde Wikipediaan. Wikimedia Suomi tarjoaa kampanjan aikana apua kirjastoille Wikipedian muokkaamisessa.

1lib1ref-kampanja

Wikipedian Lähdekirjaston pöllö kannustaa lähdejahtiin! Heatherawalls CC-BY-SA 3.0.

Wikipedian Lähdekirjaston pöllö kannustaa lähdejahtiin! Heatherawalls CC-BY-SA 3.0.

Wikipedian Lähdekirjasto aloittaa 1lib1ref-kampanjan, jossa haastetaan jokainen kirjastonhoitaja lisäämään yksi lähde Wikipediaan. Kansainvälinen kampanja käynnistyy 15. tammikuuta ja päättyy 3. helmikuuta 2017. Tarvitsemme apuasi!

Wikipedia perustuu lähteisiin, joista artikkelin tiedot voi tarkistaa. Wikipedian yhteisö ei halua lukijoiden vain “luottavan Wikipediaan”. Wikipedia on alati muuttuva tietolähde, jonka lähteiden kriittinen arviointi on olennainen taito. Kirjastonhoitajat ovat asemassa, jossa he voivat kumota virheellisiä käsityksiä ja käyttää Wikipediaa työkaluna informaatiolukutaidon kehittämisessä. Näiden taitojen opettaminen voi kuitenkin olla hankalaa ilman kokemusta Wikipedian sisällön tuottamisprosessista.

1lib1ref-kampanjassa kirjastoväki arvioi Wikipediaa kriittisesti osallistuen samalla sen kehittämiseen lähdeviitteitä lisäten. Toivomme, että 1lib1ref antaa kirjastonhoitajille työkaluja ja apua Wikipedian soveltamiseen osana laajempaa tutkimuksen tekemisen kenttää.

Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka voivat:

  • Jakaa kampanjaa verkostojensa kanssa ja rohkaista järjestämään paikallisia 1lib1ref-tapahtumia — kuten kokoontumisia, joissa kirjastonhoitajat oppivat lisäämään lähteitä Wikipediaan.
  • Julkaista blogikirjoituksia tai käydä julkista keskustelua Wikipedian ja kirjastojen roolista. Esimerkkejä viime vuodelta:
  • Auttaa kasvattamaan tietoisuutta ja innostusta kampanjasta sosiaalisessa mediassa hashtagilla #1lib1ref

1lib1ref-kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2016. Ensimmäisenä mukaan liittyi kirjastojen ryhmä Kataloniasta, sitten useita yliopistojen kirjastoja Yhdysvalloissa, Walesin kansallinen kirjasto, sekä kirjastoja Australiasta, Hollannista ja Tanskasta. Järjestäjät arvioivat kampanjan tuottaneen yhdeksällä eri kielellä yhteensä noin 2000 muokkausta.

Jos olet kiinnostunut, käy kampanjan kotisivuilla osoitteessa 1lib1ref.org ja kommentoi tähän blogaukseen, kuinka haluat osallistua. Voit myös lähettää sähköpostia suomenkielisen Lähdekirjaston koordinaattorille Teemu Perhiölle (teemu.perhio [at] gmail.com).

Yhteistyöterveisin,

Teemu Perhiö
Wikipedian Lähdekirjaston tiimi,

Wikimedia Suomi ry