Esino Lario, pieni kunta Italiassa, valittiin joulukuussa 2014 vuoden 2016 Wikimanian järjestyspaikkakunnaksi. Kunnan, jossa asustaa vain noin 750 asukasta, valitseminen tapahtumapaikaksi oli monien mielestä outo, toisaalta mielenkiintoinen. Kaikki aiemmat Wikimaniat on järjestetty isoissa, vähintäänkin useiden satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa. Tapahtumapaikka oli haastava, ja järjestelyt pitikin aloittaa useita kuukausia etukäteen mm. nettiyhteyksien parantamista ja majoitusten järjestämistä varten, sillä itse Esino Lariossa on vain muutama hotelli. Tilaisuudesta toiseen piti kävellä ylös alas kylän jyrkkiä katuja, ja siksi tapahtuma saikin lempinimen Walkiemania, kävely- (tai kännykkä-) mania.

San Giovannin kirkon messu ja kulkue Esino Inferioressa, mukana Esino Larion soittokunta. Kuva Rainer Halama, CC BY-SA 4.0

Esino Lario sijaitsee Pohjois-Italiassa, vuoristoisella seudulla, lähellä Comojärveä. Wikimanian tapahtuma-alueeseen kuului useita rakennuksia kuten rekisteröinti- ja infoalueena ollut Italia Square, Collaborative space, joka toimi ”yhteisön kylänä”, ja jossa järjestettiin myös harjoituksia. Myös ala-asteella, liikuntasalissa, museossa ja teatterissa oli useita tapahtumia. Ruokailu oli hajautettu kylän eri ravintoloihin, ja porukat oli järjestetty sillä tavoin, että jokaiseen ravintolaan menisi tasaisesti väkeä. Tapahtuman aikana Esino Larion väestöstä 73 prosenttia oli wikipedistejä, mutta paikalliset sulautuivat hyvin joukkoon ja tulivat välillä juttelemaankin wikipedistien kanssa.

Wikimaniaan kuului monenlaista ohjelmaa. Tietysti puheita, tapaamisia, kasvokkain juttelemista, mutta myös muun muassa musiikkitapahtumia ja näyttelyitä. Yhteensä Wikimaniaan osallistujia oli 70 eri maasta 1200 henkilöä.

Katherine Maher Wikimanian avajaisissa jumppasalissa. Kuva Niccolò Caranti – Wikimania Esino Lario, CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commons

Katherine Maherista Wikimedia-säätiön vakituinen toiminnanjohtaja

Katherine Maherin valinta Wikimedia-säätiön vakinaiseksi toiminnajohtajaksi julkistettiin Wikimaniassa. Hän oli ollut väliaikaisena toiminnanjohtajana maaliskuusta alkaen, jolloin Lila Tretikov irtisanoutui tehtävästään Wikimedia-liikettä ravistelleen kuohunnan seurauksena. Katherinelta odotetaan paljon, ja hänellä on henkilökunnan, hallituksen ja laajan Wikimedia-liikkeen luottamus.

Kyselytuokiossa Katherine kertoi, että tärkeintä tulee olemaan yhteisen suunnan ja vision luominen Wikimedia-liikkeelle. Paikallisorganisaatiot ovat kypsyneet tärkeiksi toimijoiksi, joilla on osaamista, kokemusta ja intohimoa liikkeen eteenpäin viemiseen, kun suunta on selvillä. Organisaatioiden tärkeyden tunnustamisen ja voimavarojen hyödyntämisen kautta Wikimedia-liike voi jatkossa tavoittaa uusia kumppaneita ja yleisöjä. Toinen merkittävä asia, johon hän ja Jimmy Wales molemmat puuttuivat puheenvuoroissaan, on avoimen ja ystävällisen toimintakulttuurin vahvistaminen projekteissa, jotta osallistujien yhteisö voi laajentua ja monipuolistua. Kyselytunti on nähtävissä videotallenteena.

Kultaa ja kimallusta: GLAM & SPARQL

Lyhenne GLAM (tarkoittaa muistiorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, tulee sanoista Galleries, Libraries, Archives & Museums, mutta toiselta merkitykseltään se on glamouria tai glamrockia) on saanut rinnalleen toisen wikipedisteille läheisen lyhenteen SPARQL (kyselykieli, jolla Wikidatasta haetaan tietoa, lausuttuna tarkoittaa myös kipinää tai säihkettä). Siispä tässä ollaan tekemisissä glamourin ja säihkeen kanssa, eikö vain?

Sana GLAM (Galleries, Libraries, Archives and Museums) taskulampulla maalattuna Esino Larion maisemassa. Kuva Ter-burg, CC BY-SA 4.0

Wikidata tulee kulttuuriprojekteihin

Wikidata on uusin Wikimedia-projekti, joka kerää rakenteista tietoa. Siinä missä Wikipedia-artikkelit ovat suurimmalta osaltaan vapaamuotoista tekstiä, Wikidataan tallennetaan tietoa jäsennellysti. Siitä on mahdollista hakea tietoa, kuten Kenellä paaveista oli eniten lapsia? tai näyttää kuvat taideteoksista, joissa esiintyy Eiffel-torni, kun tiedot ovat tarpeeksi täydellisiä.

Kuvakaappaus SPARQL-kyselyn kuvanäkymästä

Wikidatan hyödyntämisestä GLAM-toiminnassa järjestettiin työpaja, jonka yhteydessä oli mahdollista myös kertoa Wikimedia Suomen Wikidata-projektista ja kuulla muista meneillään olevista hankkeista.

Wiki Loves Monuments jatkuu ja kehittyy

Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kilpailussa wikipedistit kokoavat luetteloita maan kulttuuriperintökohteista Wikipediaan. Niiden perusteella järjestetään valokuvauskilpailu, ja kilpailuun osallistuvat kuvat lisätään Wikimedia Commonsiin.

Osa maista on ollut mukana alusta alkaen, ja maan monumentit on jo pääosin kuvattu. Hollanti on jäämässä pois, mutta uusia tulee tilalle, esimerkiksi Bangladesh. Joissain maissa kilpailu on tärkeä tekijänoikeuksien merkityksen havainnollistamisessa. Mitä sitten, kun kulttuurikohteet on luetteloitu, kartalla ja kuvattu? Onko aineettoman kulttuuriperinnön vuoro: juhlien, tapojen ja perinteiden? Suomessa Museovirasto on toteuttanut wikinä UNESCON aineettoman kulttuuriperinnön maalistauksen, Elävän perinnön wikiluettelon.

Wiki Loves Monuments 2015 -kilpailun toinen sija vuonna 2015: The Sacra di San Michele. Kuva Elio Pallard, CC BY-SA 4.0

KÖK Connected Open Heritage

Wikidata ja kulttuuriperintökohteet ovat aineksina Wikimedia Sverigen mittavassa projektissa Connected Open Heritage. Sen tavoitteena on kartoittaa ja tuottaa aineistoa maailman uhanalaisista kulttuuriperintökohteista. Samassa projektissa Wiki Loves Monuments -kilpailussa tuotettu kultuurikohteiden data siirretään Wikipediasivuilta kokonaisuudessaan Wikidataan. Mukana Postkodlotteriets Kulturstiftelsen rahoittamassa projektissa ovat UNESCO, Cultural Heritage Without Borders ja Wikimedia Italia.

KÖK-projektin presentaatiot Wikimedia Meta -sivustolla

Tekoälyä Wikidatassa

Amir Sarabadani esitteli tekoälyä Wikidatassa hyödyntäviä työkaluja, ORESia sekä Kiania. ORES on vandalismintorjuntatyökalu, joka ei ole suunniteltu ainoastaan Wikidataa varten, vaan on käytössä myös muutamissa muissakin Wikimedian projekteissa. Wikipedioissa vandalisoidaan paljon enemmän prosentuaalisesti kuin Wikidatassa, mutta Wikidatassa vandalismin havaitseminen on paljon vaikeampaa, koska sinne tehdään jopa 100 000 muokkausta päivässä jo pelkästään normaalien käyttäjien toimesta, boteista puhumattakaan. ORES pystyy automaattisesti tunnistamaan haitalliset muokkaukset.

Kian on Amirin luoma, ainoastaan Wikidataan suunniteltu keinotekoinen neuroverkko. Se kerää dataa Wikipediasta ja lisää tämän datan Wikidataan suurella täsmällisyydellä. Se lisää esityksiä kohteisiin wikien luokkien perusteella. Magnus Manske on luonut myös Kiania hyödyntävän ”pelin”.

Wikidata-kynsilakkaa! Kuva אבנר, CC BY-SA 4.0

Kuinka Wikipedia hyötyy Wikidatasta

Toisessa Wikidataan liittyvässä esittelyssä Michael Peel kävi läpi Wikidatan käyttöä Wikipediassa. Hän otti esille kuinka eri projektit ja kielikohtaiset wikit käyttävät eri tavalla Wikidataa. Esim. englanninkielisessä Wikipediassa paljon käytetty “Authority Control” -malline hakee tiedot suoraan Wikidataan syötetyistä arvoista. Samaisen Wikipedian “Persondata”-malline on poistettu kokonaan käytöstä Wikidatan myötä. Wikidatan tietoja saa muotoiltua Wikipediassa halutunlaisiksi erilaisten Lua-moduulien avulla.

Mike Peel: Wikidata in Wikipedia

Yhtenä esimerkkinä otettiin englanninkielisen Wikipedian Infobox Telescope -malline (tuotu myös suomenkieliseen Wikipediaan Malline:Teleskooppi). Malline käyttää Wikidataan syötettyjä tietoja niin sanotuissa infolaatikossa (joka sijaitsee artikkelin oikeassa reunassa). Wikidataan annetut arvot voidaan halutessa myös ohittaa antamalla mallineeseen paikalliset arvot. Wikipedian infolaatikot ovat useimmiten sekavannäköistä koodia. Wikidatan avulla näistä koodeista voidaan luopua artikkeleissa.

Uudet ja vanhat kartat Wikimediaan

Wikimedia-säätiö on julkistanut Kartographer-laajennuksen, jolla vuorovaikutteiset kartat voidaan tuoda vähitellen kaikkiin Wikimedian projekteihin. Työryhmä ei päässyt Wikimaniaan esittelemään projektia, mutta siihen voi tutustua Yuri Astrakhanin heinäkuisen State of the Map US:n esityksen kautta. Mm. katalaaninkielinen Wikipedia on juuri ottanut laajennoksen käyttöön kulttuuriperintökohteiden wikisivuilla.

Included @mediawiki Kartographer extension in @Viquipedia UNESCO World Heritage buildings. Thx @amadalvarez pic.twitter.com/6sTqYMypAp

— Amical Wikimedia (@AmicalWikimedia) July 29, 2016

Wikimaps-työpajan ajatuksia

Wikimaps-projekti jatkaa kehitystyötä historiallisten karttojen hyödyntämiseksi, ja aiheesta järjestettiin Wikimaniassa työpaja. Tulevaisuuden visiossa karttojen paikat linkittyvät tietoon ja kuviin, ja työpajassa pyysimme osallistujia kuvailemaan omia toiveitaan.

Kohti seuraavaa Wikimaniaa

Wikimanian päättymisen kruunasi raivokas ukkosmyrsky, jonka katkeamaton jyrinä kaikui vuorenrinteillä, sade pieksi katuja ja ajoi osallistujat matkoihinsa. Viimeisten ohjelmanumeroiden äänimaisemat, gongikonsertin värähtelyt ja jättithereminiä soittaneen haukan esiintyminen, sekoittuivat taustan jylyyn ja ropinaan. Wikimania jatkuu tulevaisuudessakin jokavuotisena, ja ensi vuonna se järjestetään Montréalissa, Kanadassa.

The olympic flame of free knowledge is ready to flare in #Montreal next year. Thank you wikipedians! #Wikimania pic.twitter.com/kT50yHvxBR

— Wikimania EsinoLario (@WikimaniaEsino) June 26, 2016

Suomesta Wikimaniaan osallistuivat kolme matkastipendin saanutta, Jaakko Pirinen, Jukka Ala-Hynnila ja Susanna Ånäs. Olemme kirjoittaneet tämän postauksen yhdessä.

• Wikimanian ohjelmasta löytyvät jokaisen session muistiinpanot ja esitykset
• Wikimedia Commonsiin on tallennettu tapahtumassa kuvatut valokuvat ja videot

Kansallisarkisto järjesti muokkaustapahtuman kansainvälisen arkistojen päivän juhlistamiseksi. Tällä kertaa otimme uusia haasteita vanhojen lisäksi. Wikipedian muokkaamisen lisäksi harjoittelimme kuvien lisäämistä ja Wikidatan tietojen muokkaamista.

Arkistolähteistä

Wikipedia rakentuu ensisijaisesti luotettavien toissijaisten lähteiden varaan. Se tarkoittaa sitä, että Wikipediassa ei tuoteta uutta tutkimusta mistään aiheesta, vaan referoidaan muiden julkaisemia ajatuksia. Arkistoissa säilytettävä aineisto on pääasiassa ensisijaisia lähteitä, kuten julkaisemattomia kirjeitä tai viranomaisrekistereitä. Arkistolähteidenkin käyttäminen on mahdollista, kun seuraa selkeitä periaatteita ja käytäntöjä. Arkistoissa olevat kirjat, lehdet ja lehtileikkeet eivät ole arkistolähteitä.

Englanninkielisessä Wikipediassa käytäntö on huolellisesti muotoiltu. Siinä määritellään mm. näin:

Arvossa pidetyissä kokoelmissa julkaistuja ensisijaisia lähteitä on mahdollista käyttää Wikipediassa – mutta vain harkiten, koska niitä on helppo käyttää väärin. Artikkeli ei voi perustua ensisijaisille lähteille. Ensisijaisia lähteitä ei saa itse tulkita, vaan tulkinnan esittämiseksi vaaditaan toissijainen lähde. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää Wikipediassa sellaisen faktan suoraviivaiseen ja kuvailevaan luonnehtimiseen, jonka kuka tahansa osaava ihminen voi tarkistaa ilman lisä- tai erityistietämystä. Ei ole tarpeellista päätellä, onko artikkelin tai lähteen väite tosi, vaan tarkistaa, että lähteessä sanotaan sitä, mitä artikkelissa sen väitetään sanovan.

Wikipedia Library -projektissa on tehty ehdotus arkistolähdeviitteeksi englanninkieliseen Wikipediaan. Vastaava lähdeviitemalline olisi suositeltavaa tehdä myös suomenkieliseen Wikipediaan. Mallinetta voisi käyttää tuottamaan automaattisia arkistolähdeviitteitä Wikipediaan julkisista palveluista, kuten Finnasta – samaan tapaan kuin Kansalliskirjaston Digi-palvelussa.

Nils von Heidenstam, Bogskärin majakan piirustukset

Arkistolaitoksen kuva-avaukset Suomen majakoista

Olimme vieneet kuvia Kansallisarkiston Flickrissä julkaisemia kuvia Wikimedia Commonsiin. Lisäksi käytettävissä oli Digitaaliarkistossa säilytettäviä majakoiden rakennuspiirustuksia sekä majakoiden ja majakkalaivojen kuvia, joita oli mahdollista ladata Wikimedia Commonsiin yksi kerrallaan.

Tutustuimme tekijänoikeuksien merkitsemiseen Wikimedia Commonsissa. Kansallisarkiston aineistot on tähän asti merkitty tekijänoikeusmallineella PD-Kansallisarkisto, jonka mukaan niitä ei suojaa tekijänoikeus, mutta Kansallisarkisto mainitaan tiedoston yhteydessä. Kansallisarkisto on julkishallinnon suositusten mukaan siirtynyt Creative Commons -lisensointiin ja aineistoille annetaan CC BY 4.0 -tekijänoikeuslisenssi. Suosituksessa on vielä toivomisen varaa. Tekijänoikeudeltaan vapaat aineistot päädytään lisensoimaan tekijänoikeuslisenssillä. Suositeltavampaa olisi tarjota tekijänoikeuksista vapaa aineisto merkinnällä, joka toteaa niiden olevan tekijänoikeuksista vapaita. Tällainen on Creative Commonsin Public Domain -merkintä. Wikimedian GLAM-Wiki -toiminnan tavoitteena on tuoda organisaatioiden omaehtoiselle aineistojen avaamiselle näkyvyyttä muilla keinoilla kuin tekijänoikeuksien kautta. Tarvittaessa Wikimedia Commonsissa on mahdollista myös käyttää kaksiosaisia lisenssimallineita kuvaamaan alkuperäisen ja reproduktion erilaisia tekijänoikeuksia.

Kuvien massalataamiseen Wikimedia Commonsiin on olemassa kokoelma eritasoisia työkaluja. Wikimedia Suomi kehittää omaa työkalua GLAMpipe, jonka avulla on mahdollista hakea aineistoja useista eri lähteistä, muokata kokoelman tietoja ja ladata tietoja ja/tai kuvia useisiin kohteisiin, esimerkiksi Wikidataan ja Wikimedia Commonsiin. Työkalu saadaan käyttöön lähiaikoina.

Porkkalan majakka rakenteilla 1920

Wikidataa aloittelijoille ja edistyneille

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Wikipedia-artikkeleiden tietolaatikoiden tiedosta talletetaan Wikidataan ja vähitellen tietolaatikoissa esitettävä tieto tuodaan Wikidatasta.

Wikidataan talletettua tietoa voi kuka tahansa muokata siinä missä Wikipedian artikkeliakin. Se onnistuu helposti samoilla Wikipedian käyttäjätunnuksilla – tai tarvittaessa anonyymisti. Jokaisessa Wikipedia-artikkelissa on linkki Wikidatan sivulle, johon sitä aihetta koskevat faktat kootaan.

Nykytilanteessa faktat esimerkiksi majakoiden sijainneista ja valon ominaisuuksista on talletettu erikseen jokaiseen Wikipedian eri kieliversioon eikä niiden yhdenmukaisuutta voi taata. Joidenkin Wikipedian infolaatikoiden tietoja on jo kerätty skripteillä, mutta majakoiden tiedot Wikidatassa ovat vielä hyvin vajavaiset. Tapahtuman valmistelun sivutuotteena syntyi Wikidataan projekti WikiPoject Lighthouses, jossa edistyneemmät Wikidatan muokkaajat voivat parantaa majakoiden käsittelyä Wikidatassa.

 Lue lisää arkistoista Wikimedian parissa: GLAM: Archives case studies

Europeana ja Wikimedian eurooppalaiset paikallisorganisaatiot järjestävät yhdessä Europeana Art History Challenge -muokkaustapahtuman, jolla juhlistetaan Europeana280-kampanjaa.

Europeana kokoaa yhteen eurooppalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen kulttuuriaarteita ja tällä kampanjalla juhlistetaan uuden Europeanan taidehistoriakokoelman avautumista. Kutakin Euroopan Unionin 28 jäsenvaltiota pyydettiin nimeämään 10 eurooppalaiseen taiteeseen vaikuttanutta teosta. Tapahtuman aikana teoksista kirjoitetaan, käännetään tai parannetaan Wikipedia-artikkeleita kaikille 39 kielelle.

Tapahtuma käynnistyy 15.4. ja jatkuu toukokuun loppuun.

Teosten tiedot on viety valmiiksi Wikidataan, Wikimedia-säätiön tuoreeseen tietokantaprojektiin. Keskitetyn tietokannan kautta erikieliset Wikipedia-artikkelit taideteoksista linkittyvät toisiinsa. Se auttaa kääntämisessä: jos teoksesta puuttuu artikkeli jollain kielellä, sen pohjana voi käyttää artikkelia, joka on jo olemassa jollain toisella kielellä. Projektissa on yli 10 000 taideteos–kieli -paria.

Ohje

1. Ilmoittaudu! – merkitse itsesi osallistujalistaan ja ala kerätä pisteitä.
2. Luo uusia artikkeleita Wikipediaan suomalaisista teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 10 pistettä! Voit myös lisätä taiteilijan ja teoksen artikkeliin kaikki parhaat teoskuvat.
3. Käännä artikkeleita muiden maiden teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 5 pistettä!
4. Täydennä teoksen tietoja Wikidatassa. Voit myös muokata taiteilijan tietoja tai muuta teokseen liittyvää tietoa. 1 piste lähteen, otsikon tai kuvailun lisäämisestä!
5. Voita palkintoja!

Lisätietoa Wikidatasta

Tutustu Wikidatan käyttämiseen projektisivuilla Wikidata – Avoin kulttuuridata hyötykäyttöön.

Taideteokset

Suomea edustavat teokset tulevat Kansallisgalleriasta. Kansallisgalleria on lisensoinut 10 teoskuvaa avoimilla lisensseillä ja ne on saatavana avoimesti korkealaatuisina kuvina Wikimedia Commonsissa. Kuvasta on linkki tiedostoon, Wikidata-kohteen linkin löydät kuvatekstistä. Iloista sukellusta eurooppalaiseen taidehistoriaan!

Werner Holmberg (1830–1860) Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860 Wikidata: Q11880391 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa, 1869 Wikidata: Q11872962 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen, CC BY 4.0

Maria Wiik (1853–1928) Maailmalle, 1889 Wikidata: Q11880306 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen CC BY 4.0

Albert Edelfelt (1854–1905) Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887 Wikidata: Q18346884 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Hugo Simberg (1873–1917) Haavoittunut enkeli, 1903 Wikidata: Q471289 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Valle Rosenberg (1891 – 1919) Istuva nainen (Taiteilijan sisar Ina Rosenberg), 1913 Wikidata: Q20800123 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Ilmari Aalto (1881–1934) Kellot, 1914 Wikidata: Q20792756 Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen CC BY 4.0

Yrjö Ollila (1887–1932) Läksyn kuulustelu, 1923 Wikidata: Q20799751 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Väinö Kunnas (1896–1929) Harmaa tanssi, 1928 Wikidata: Q20796266 Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen CC BY 4.0

Vilho Lampi (1898–1936) Omakuva, 1933 Wikidata: Q20773696 Kansallisgalleria / Janne Tuominen, CC BY 4.0

Osallistuin Historiantutkimuksen päiville Joensuussa 22.-24.10. Esiinnyin paneelissa Everyone a historian? User generated contents, participatory archives and history making in the digital age yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden Anne Heimon ja Silja Laineen kanssa.

Esityksessäni kerroin ensin työstä, jota Wikimedia-liike tekee yhdessä arkistojen ja museoiden kanssa: järjestämme muokkaustapahtumia – editathoneja ja wikipajoja, autamme aineistojen avaamisessa – lisensoinnissa ja lataamisessa Wikimedia Commonsiin sekä uusimmasta haasteestamme, Wikidatan käytön omaksumisesta yhdessä muistiorganisaatoiden kanssa.

Kerroin myös Wikimaps-projektista, jossa autamme arkistoja lataamaan karttoja Wikimedia Commonsiin ja jatkamaan niiden hyödyntämistä Commonsin yhteydessä saatavilla olevilla työkaluilla. Tim Watersin Wikimaps-projektissa jatkokehittämä MapWarper on myös Kansallisarkiston ja Linked Data Finlandin käytössä. Teknistä ideointia on tehty myös hackathoneissa, kuten helmikuun Wiki Loves Mapsissä.

Esityksen varsinaisena aiheena oli historiallinen tutkimustyö, jota amatöörihistorioitsijat ja akateemiset historiantutkijat voisivat tehdä yhdessä. Väitän, että Wikimedia on pitkälti ihanteellinen ympäristö sellaiselle vuorovaikutukselle, mutta se ei vastaa kaikkiin tarpeisiin. Paikallishistorioitsijan tai sukututkijan on voitava tallentaa ja esittää asioita, jotka eivät ole vielä valmiita Wikipediaan. Aiheet eivät ylitä merkittävyyskynnystä tai tutkimuksen aineistona on käytetty julkaisemattomia lähteitä.

Mitä sitten tarvitaan? Olemassaolevien alustojen taitavaa yhdistämistä, uusia toimintatapoja vai uusi alusta?

Wikimedia Suomella on suunnitelmia haastaa museot ja arkistot avaamaan itsenäisyyteen johtavilta vuosilta ja sisällissodan ajalta aineistoa ja pyytää samalla yksityishenkilöitä osallistumaan jakamalla yksityisaineistoja: valokuvia, kirjeitä tai tarinoita. Kollektiivisen tutkimustyön konkreettisimmat hedelmät kuuluvat Wikipediaan ja Wikimedia Commonsiin, mutta tutkimusprosessi tapahtuu jossain sen ulkopuolella.

Digitaaliset ympäristöt ja harrastajien tekemä historiantutkimus herätti keskustelua myös tapahtuman loppupaneelissa. Haluan näin jälkikäteen esittää oman kommenttini paneelissa esitettyyn huoleen Wikipedian artikkeleiden sattumanvaraisesta painottumisesta yhteen näkökulmaan:

Hyvät historiantutkijat. Osallistukaa Wikipedian muokkaamiseen! Wikipedia on Suomessa 5. vierailluin verkkosivusto. Se on jokaisen ensimmäinen osoite etsittäessä tietoa uudesta aiheesta. Asiantuntijoiden lisäämä tieto parantaa ja rikastaa Wikipediaa ja kansalaisten saamaa kuvaa artikkelien käsittelemistä aiheista. Wikipedian artikkelien lähteistämiseen on Wikipedissa tiukka kulttuuri. Artikkelissa ei saa tehdä alkuperäistutkimusta, vaan väitteiden on peustuttava luotettaville julkaistuille lähteille. Wikipedia johdattaa lukijat tutkijoiden julkaisemille alkuperäislähteille viitteiden kautta.

Amatöörit rakastavat sitä mitä tekevät. Wikipedia kertoo amatööristä näin: ”Sanana amatööri perustuu latinan verbiin amare, rakastaa. Tästä johdettu amator, kirjaimellisesti ”rakastaja”, viittaa siihen, että amatööri voi suhtautua intohimoisesti (ammattilaista intohimoisemmin) kiinnostuksensa kohteeseen, harrastukseen.”

Esitelmäni teksti ja presentaatio.

Kuva: HS Tammerfors 1, Hugo Simberg 1905, CC BY 4.0, Kansallisgalleria via finna.fi

DroneArt Helsinki! oli Wikimedia Suomen, Maptime Helsingin ja AvoinGLAMin yhdessä järjestämä tapahtuma, jossa kokeiltiin julkisten patsaiden ja veistosten tuomista Wikimedian kautta avoimesti saataville. Saimme samaan aikaan vieraaksemme Wikimedia Ruotsin Jan Ainalin, John Anderssonin ja André Costan. Tavoitteemme oli kuvata patsaita lennokeilla, laittaa patsaiden tietoa kartalle ja mallintaa 3D-malleiksi.

Pikku seminaari

Saimme kokoon erinomaisen ohjelman julkisen taiteen esittämisestä Wikimediassa. Heikki Kastemaa avasi tilaisuuden kertomalla julkisen taiteen kirjoittamisesta Wikipediaan. Hänen mukaansa mitään vakiintunutta kaavaa ei siihen ole, mutta usein artikkelit julkisesta taiteesta sisältävät jonkin tai kaikki seuraavista näkökulmista: teoksen kuvaus, provenienssi ja vastaanotto. Julkisesta taiteesta otettujen kuvien tarkoitus Wikipediassa on välittää tietoa teoksista.

John Andersson kertoi Wikimedia Sverigen käynnistämästä Wiki Loves Public Art -projektista, jonka ansiosta kollegamme Ruotsissa ovat voineet koota koko maan kattavan julkisen taiteen tietokannan. André Costa esitteli projektin synnyttämiä tuotantoja.

Tietokannasta on syntynyt karttapalvelu Offentligkonst.se. Toisessa projektissa on yhdistetty kuvia Wiki Loves Monuments-kilpailusta ja Mapillary-palvelusta.

Julkisen taiteen tekijänoikeus

Suomessa ja Ruotsissa on lähes samanlainen, yleiseurooppalaiseen käytäntöön perustuva tekijänoikeuslainsäädäntö. Teos on suojattu tekijänoikeudella 70 vuotta tekijän kuolemasta. Suojatuista teoksista tehtyjä toisintoja, kuvia tai 3D-malleja ei ole lupa levittää vapaasti. Julkiseen tilaan pysyvästi sijoitetut patsaat ja julkiset rakennukset ovat poikkeus, mutta tätä poikkeusta käsitellään EU-maissa hieman eri tavoin.

Poikkeus on nimeltään freedom of panorama. Sen mukaan julkiseen tilaan tai sen lähelle pysyvästi sijoitetusta teoksesta saa vapaasti ottaa kuvia ja levittää niitä. Ruotsissa saa kuvata vapaasti sekä taideteoksia että rakennuksia ja käyttää uudelleen haluamallaan tavalla. Suomessa rakennuksia saa kuvata vapaasti. Taideteoksia saa myös valokuvata vapaasti, mutta kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Ruotsissa tekijänoikeusjärjestö BUS on vaatinut Ruotsin Wikimedialta korvauksia julkisten teosten kuvien julkaisemisesta internetissä. BUSin mielestä kuvien julkaiseminen Internetissä on liian laajamittaista taidekuvien levittämistä. Wikimedia Sverige tukeutuu freedom of panoramaan. Wikimedia Sverigen ja BUSin tapausta käsitellään korkeimmassa oikeudessa. (Mikael Mildén, Konstnärer stämmer Wikimedia, Fria Tidningen 26.3.2015)

Lisäksi Wikimediaan talletettujen kuvien julkaisemisen tulee noudattaa sekä kuvien alkuperämaan, että Wikimedia-säätiön kotimaan Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädäntöä. Sen takia useammat teokset jäävät Wikimedia Commonsin ulkopuolelle.

Suomenkielisessä Wikipediassa kuvia talletetaan paikallisesti ja niitä voidaan käyttää Suomen tekijänoikeuden mukaisesti sitaattioikeuden perusteella kutakin veistosta kuvaavassa artikkelissa.

Wikimedia-liikkeen edustajat pyrkivät vaikuttamaan meneillä oleviin tekijänoikeuden uudistuksiin Brysselissä, ja yksi tärkeimmistä uudistuksista on freedom of panoraman yhtenäistäminen. Tähän työhön kaivataan myös paikallisia edustajia kustakin maasta.

Lennokit ilmaan

Halusimme kokeilla mahdollisimman montaa eri tapaa kuvata patsaita 3D-malleja varten.

Patsas kuvataan joka puolelta tiheästi. Korkeuksiin yltämisessä auttaa nelikopteri tai pitkä jalusta. Patsaan kaikki sopukat pitää muistaa tallentaa eri kuvakulmilla.

Säätiedotus lupasi myrskytuulta ja rankkasadetta. Pilviä oli taivaalla, kopteri sinkoili tuulen voimasta, mutta saimme kuin saimme aikaan myös pistepilven. Se on tietokoneella tehtävä kolmiulotteinen malli, joka nimensä mukaisesti koostuu pisteistä. Eri kuvakulmista otettuja kuvia vertailemalla niistä löytyvät vastinpisteet saavat avaruudellisen sijainnin yhtä mystisesti kuin maanmittaajat taikovat etäisyyksiä.

Pistepilvi taipui edelleen polygoniverkoksi, josta 3D-printteri teki esineen. Laitamme sen kuvan tänne kun saamme sen. Se on tekijänoikeuksista vapaa. Taiteilija on Bertel Nilsson ja teos on Kotkia, tehty vuonna 1913.