Wikitoimintaa Helsingin kirjamessuilla. Teemu Perhiö (vas.) on kirjoittamassa ja Jaakko Pirinen esittelee Wikipedioiden muokkausten datavisualisointia pohjoismaisista kirjailijoista messuvieraille.
Istun Helsingin kirjamessuilla osastolla, jonka tunnus on 6g89. Seuraan Wikimedian messuosaston ohitse kulkevia ihmisiä. Osa ei huomaa messuosastoa ollenkaan, vaan kiiruhtaa jonnekin muualle. Osa vilkaisee otsaketta, jossa lukee ”Wikipedia – Wikimedia Suomi ry”. Toisille teksti ei näytä sanovan mitään, jotkut nyökkäävät itsekseen. Osa ihmisistä lähestyy messuosastoa kiinnostuneena, kysymys huulillaan.
Osastomme ”sisäänheittäjä” oli televisiomonitorilla pyörivä Kimmo Virtasen tekemä pohjoismaisten kirjailijoiden Wikipedioiden muokkaushistorian datavisualisointi. Tuo koko ajan kasvava, kehittyvä, leijuva amebamainen kuvio kiinnitti messukävijöiden huomion ja mielenkiinnon. Myös monet it-alojen ammattilaisiksi esittäytyneet kehuivat visualisointia.
Sen avulla pääsimme heti opastamaan itse messujen teemaan, joka oli pohjoismaiset kirjailijat ja kirjallisuus. Ja siitä oli helppo siirtyä Wikipediaan, Wikimediaan ja moneen muuhun. Messuyleisön opastus oli pikemminkin keskustelua kuin markkinointipuhetta.
Kirjamessujen vieraat esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja ja kysymyksiä, joihin vastasimme:
En tullut ajatelleeksi, että Wikipedian taustalla on joku organisaatio.
Miten Wikipediaa rahoitetaan?
Missä ovat Wikimedian serverit?
Mikä on Wikidata?
Mikä on Wikimedia?
Teettekö te Hikipediaa?
Hassuin kysymys kirjamessuilla oli: ”Oletteko te luoneet Wikipedian?”
Kävijät esittivät muutamia uusia ideoita ja yhteistyöaloitteita. Muutamia artikkeleitakin korjattiin tai muokattiin messuvieraiden toivomuksesta.
Eräs keskusteluissa syntynyt idea: akateemisia ja asiantuntijoita voisi pyytää suosittelemaan hyviä tietolähteitä lähdekirjastoon tai artikkelin keskustelusivulle.
Koululaiset sanoivat yleensä lukevansa ja käyttävänsä koulutehtävissä Wikipediaa.
Yleinen väärinkäsitys messuvieraiden joukossa oli se, että Wikipedian muokkaamiseksi pitää luoda tunnus.
Monet kysyivät, miten muokkaus aloitetaan tai miten Wikipedian virheitä korjataan?
Pari messuvieraiden kertomaa tapausesimerkkiä todisti siitä, että jos jonkun henkilön yksikin kokemus Wikipediasta on huono, se saattaa määrittää käsitystä koko Wikipediasta. Yksi töykeä palaute hyväntahtoiselle käyttäjälle saattaa olla päällimäisenä mielessä vielä vuosienkin päästä ja vaikuttaa siihen, kuinka yhteisestä tietosanakirjastamme julkisuudessa puhutaan.
Osastolla keskusteltiin siitä, että Wikimedian viestintästrategian lisäksi pitäisi saada toimintaohje kriisiviestintään.
Kuva: Topias Ahola
Lauantaina vietettiin Wikidatan nelivuotissynttäreitä, jossa kakkupalan kyytipoikana tarjoiltiin Wikidata-tietoutta.
Arvelisin, että ainakin kaikki kirjamessujen touhussa mukana olevat kannattivat sitä, että jatketaan ensi vuonnakin. Tässä yhdessä ideoituja ajatuksia ensi vuoden kirjamessuille:
kattoon Wikipediapallo
muokkaustyöpaja kirjamessujen ajaksi messuosastolle
handoutteja, tarroja, oheismateriaalia
rintamerkkejä niille, jotka kirjautuvat messujen aikana Wikipedian muokkaajiksi
käyntikortit henkilökunnalle, niitä olisi tarvinnut muutamassa paikassa
julisteet voisivat olla myös A1 kokoa
Omasta puolestani kiitän kaikkia mukana olleita. Koin yhdistyksen messuosallistumisen paljon hauskemmaksi kuin arvelin. Messuilla tuli paljon välitöntä tietoa ihmisten kokemuksista.
Me emme myyneet messuilla mitään, mutta kaikki mitä tarjosimme, meni kaupaksi.
Wikipedian toimintaa edistävä Wikimedia Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Helsingin kirjamessuille 27.-30.10. 2016.
Wikimedian messuosastolla voi jokainen saada neuvoja ja opastusta Wikipedian muokkaamisesta. Myös kirjamessuille osallistuvat kirjailijat voivat käydä parantamassa heitä koskevia artikkeleitaan.
Keiden pohjoismaisten kirjailijoiden artikkelit ovat suosituimpia suomen-, ruotsin-, norjan-, tanskan- ja islanninkielisissä Wikipedioissa? Tämä paljastetaan Wikimedia Suomen messuosastolla perjantaina klo. 14. 00.
Wikidata on yhteistyössä muokattava tietokanta, joka tukee muun muassa Wikipediaa. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen ja avoin tietolähde kaikkiin Wikimedian projekteihin, esimerkiksi syntymäaikoihin ja muuhun yleiseen tietoon. Wikidata on Wikimediaperheen nuorin, mutta nopeimmin kasvava jäsen. Wikidata perustettiin neljä vuotta sitten.
Wikimedia Suomi juhlii Wikidatan syntymäpäiviä lauantaina 29.10. kello 14.00 messuosastolla. Tarjolla on kakkua ja limsaa niin kauan kuin sitä riittää.
Tervetuloa tutustumaan ja juttelemaan Wikimedia Suomen messuosastolle!
Yhteystiedot:
Messuosaston numero 6g86
Heikki Kastemaa, Wikimedia Suomi, puh. 050 356 3827, info [[at]] wikimedia.fi
Wikimedia Suomen lausunto jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016. Siinä puututaan kolmeen keskeiseen ongelmaan EU:n direktiiviehdotuksessa.
Ensimmäinen ja kaikkia koskeva asia on, että ehdotuksessa ei ole määritelty maisemanvapautta (Freedom of Panorama) selkeästi pakollisena tekijänoikeuden poikkeuksena. Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen.
Toinen lausunnon kohta koskee tekijänoikeudettomien, eli Public Domainissa olevien teosten aseman vahvistamista tekijänoikeudessa. Wikimedian kanta on, että tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla
Kolmas lausuntomme kohde koskee Wikimedian ja sen sisarprojektien kaltaisten niin sanottuja tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien aseman turvaamista. Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajoa ottaamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.
Wikimedia Suomi järjestää ja osallistuu ensi vuonna kansainväliseen valokuvauskilpailuun Wiki Loves Monumentsiin. Pääyhteistyökumppani on Museovirasto ja muita yhteistyökumppaneita haetaan. Tarkemmat suunnitelmat ensi vuonna järjestettävän kilpailun järjestämiseksi ja rahoittamiseksi tehdään loppuvuoden aikana.
Wiki Loves Monuments (WLM) on kansainvälinen, vuosittain järjestettävä valokuvauskilpailu. Osallistujat ottavat valokuvia historiallisista monumenteista ja perintökohteista alueillaan ja lataavat ne Wikimedia Commonsiin. Kuvia voi ottaa milloin tahansa, mutta niiden lataaminen Commonsiin tapahtuu syyskuun aikana. Ensi vuonna voidaan järjestää myös yhdessä tapahtuvia kuvausretkiä ja tapahtumia.
Kilpailu on siis kaksivaiheinen. Kansallinen jyry valitsee lokakuussa kymmenen kuvaa, jotka lähetetään kansainväliseen kilpailuun. Sen tulokset julkaistaan loppuvuodesta.
WLM:n historia on seuraava:
2010 järjestettiin pilottiprojekti Hollannissa
2011 kilpailu laajeni Eurooppaan. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan se saavutti maailman laajimman valokuvauskilpailun aseman.
2012 laajeni maailmanlaajuiseksi, mukana oli yhteensä 35 osallistuva maata, 350 000 osallistujaa
2013 kilpailu pidettiin kuudella mantereella, osallistujia yli 50 maasta
WLM:n saavuttaessa suuren suosion, se synnytti sivutuotteita. Vuonna 2013 Ukrainassa aloitettiin kansainvälinen Wiki Loves Earth valokuvauskilpailu, jossa kuvataan luonnonperintökohteita ja tallennetaan kuvia Commonsiin. Vuonna 2013 käynnistyi Wiki Loves Public Art, jonka järjestäjinä ovat WM Ruotsi ja Europeana.
Eli kaikki valokuvauksesta ja perintökohteiden kuvaamisesta kiinnostuneet, pysykää kuulolla. Tarkempia ohjeita saadaan ensi vuoden alusta.
Wikimedia Suomi -yhdistyksen strategiaa pohditaan sunnuntaina 25.9. klo 13-17.00Helsingin kaupunginmuseon kokoushuone Kasarissa, 1. kerros. Paikka on siis Helsingin kaupunginmuseon uudet tilat Senaatintorin varrella, osoitteessa Aleksanterinkatu 16.
Osallistujille tiedoksi, että uusiin näyttelytiloihinvoi tutustua itsekseen myös tuolloin sunnuntaina klo. 11.00 alkaen.
Yhdistyksen strategiapalaverissa on tarkoitus keskustella siitä, mitä ovat yhdistyksen pitemmän tähtäimen suunnitelmat? Mukana on Wikimedia Suomen hallitus.
Tervetuloa kaikki Wikimedia Suomen kehittämisestä kiinnostuneet!
Heikki Kastemaa, puheenjohtaja
Keskustelun ja ajattelun pohjaksi tässä ote edellisen hallituksen puheenjohtajan Tommi Kovalan ja hallituksen keskustelemasta WMFI:n strategialuonnoksesta loppuvuodelta 2014:
Strategia
Kaikki hankkeet vaativat asiantuntemusta. Työryhmän koolla ei ole merkitystä, jos riittävät tiedot ja taidot puuttuvat. Siksi yhdistyksen tulisi saada jäsenikseen ja hankekumppaneiksi henkilöitä ja organisaatioita, joilla on valmiiksi ammattitaitoa ja yhteyksiä omien alojensa verkostoihin. Hankkeiden aihepiireistä kiinnostuneille jäsenille asiantunteva ympäristö tekee yhdistyksestä houkuttelevan paikan oppia ja ottaa osaa hankkeisiin.
Jäsenyyden tulisi olla myös asiantuntijalle mielekäs tapa tehdä oppia uusia asioita, verkostoitua ja tehdä työtään tunnetuksi.
Vapaan tiedon kehittäminen
Suomessa on ollut viime vuosina kasvavaa kiinnostusta julkisen tiedon avaamiseen. Puhutaan jopa avoimen datan vallankumouksesta. Wikimedia Suomi ry toimii yhdessä muiden avoimen tiedon ja kulttuurin organisaatioiden kanssa edesauttaen mm. kulttuuriaineistojen avaamista.
Oma vahvuutemme on kyky pitää huoli siitä, ettei avoimesta tiedosta tule orpoa tietoa. Kun osallistumme aineistoavaukseen, voimme edesauttaa aineiston löytymistä Internetissä liittämällä se Wikimedian eri projekteihin.
Yhteistyön kehittäminen
Wikimedia Suomella on ohjelmia, joita tulee kehittää yhteistyössä muiden suomalaisten ja kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden ja -yhteisöjen kanssa. Kumppanien tulee tutustua suomenkielisen Wikipedian toimintakulttuuriin ja ottaa se huomioon työryhmissä toimiessaan.
Yhteistyön myötä seuraa myös osallisuutta muiden yhteisöjen toimintaan. Voimme tuoda muilta hyviä toimintatapoja yhdistyksemme työskentelyyn, mutta on myös tärkeää, että autamme puolestamme muitakin kehittymään. Tärkein sidosryhmä yhdistyksellemme on suomalainen Wikipedia-yhteisö, ja meillä on oma vastuumme myös sen toiminnan tukemisesta.
Tekniseen kehitykseen osallistuminen
Wikimedia Suomi ottaa aktiivisesti osaa Wikimedian sisarprojektien teknologiakehitykseen. Yhdistys kouluttaa jäseniään ja työntekijöitään uusien ohjelmistokokonaisuuksien käyttöön. Näin hankittuja taitoja opetetaan edelleen halukkaille yhteistyötahoille ja vapaaehtoisille.
Yhdistyksen omat ohjelmistohankkeet kehitetään mahdollisimman pitkälti avoimen lisenssin työkaluilla ja aineistolla. Niiden tavoitteena on luoda itsenäisiä kehittäjäyhteisöjä, jotka eivät ole täysin meistä tai julkisesta tuesta riippuvaisia.
Seuraamme vapaaseen tietoon liittyvien ohjelmistohankkeiden kehitystä ja kykymme mukaan osallistumme niihin esimerkiksi käytännön kokeilujen ja rekrytointiavun muodossa.
Oman hallinnon ja toiminnan kehittäminen
Wikimedia Suomi kehittyy yhdistykseksi, jonka toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Päätöksentekoprosessia kehitetään niin, että hankkeissa mahdollisimman monet päätökset voidaan tehdä työryhmätasolla ja yhdistyksen toimintaa koskevat kysymykset hallituksessa.
Seuraamme hankkeiden toteutumista ja rahankäyttöä ja raportoimme niistä julkisesti. Aina kun mahdollista, käytämme mitattavia päämääriä. Seuraamme myös toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Rahoitamme toimintamme mahdollisimman monesta lähteestä ja pyrimme tilanteeseen, jossa tuki on vakaata. Yhdistysten keinot rahoittaa toimintaansa tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa, mutta Wikimedia Suomi suunnittelee rahoituksensa nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Wikimedia Suomi etsii tutkijaa tai tutkijaryhmää, joka toteuttaisi suomenkielisen Wikipedian lukijoita ja muokkaajia koskevan tutkimuksen.
Suomenkielinen tietosanakirja Wikipedia täyttää vuonna 2017 15 vuotta. Keväällä 2016 se oli Suomen seitsemänneksi suosituin verkkosivusto. Wikipedian periaatteita ovat vapaan ja avoimen tiedon välittäminen, neutraalisuus ja perustuminen tietolähteisiin.
Vaikka Wikipedian käyttöä mitataan eri tavoin, pelkät mittaustulokset eivät kerro riittävästi siitä, keitä ovat Wikipedian lukijat ja muokkaajat, miksi Wikipediaa luetaan ja muokataan ja minkälaisena Wikipedian asemaa pidetään muiden medioiden joukossa. Vastauksia näihin kysymyksiin tarvitaan muun muassa siksi, että voisimme tehdä pidemmän tähtäimen strategisia suunnitelmia tietosanakirjan kehittämiseksi ja uusien muokkaajien kouluttamiseksi.
Etsimme tutkijaa tai tutkijaryhmää toteuttamaan tutkimuksen Wikipedian lukijoista ja muokkaajista. Tutkija esittää 1.9.2016 mennessä suunnitelman tutkimuksesta Wikimedia Suomen hallitukselle, joka toimii myös tutkimuksen ohjausryhmänä. Tutkimuksen tekijä/tekijäryhmä valitaan 15.9.2016 mennessä.
Tutkimus koskee suomenkielistä Wikipediaa ja sen sisarprojekteja. Tutkimus tehdään joukko- ja/tai yksilöhaastatteluina. Tutkimus julkaistaan suomeksi helmikuussa 2017 suomenkielisen Wikipedian täyttäessä 15 vuotta.
Tutkimus voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
Miten Wikipediaa luetaan?
Ketkä lukevat Wikipediaa?
Miksi Wikipediaa luetaan?
Ketkä muokkaavat Wikipediaa?
Miksi Wikipediaa muokataan?
Miten Wikipediaa muokataan?
Minkälaisia ongelmia lukijat ja muokkaajat näkevät?
Mikä on Wikipedian asema muiden medioiden joukossa?
Kuinka luotettavana Wikipediaa pidetään?
Vaatimukset
Tutkimus pitäisi olla toistettavissa tulevaisuudessa ja vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulokset ja aineisto ovat avoimia. Tutkimuksessa on selostus tutkimuksen tekemisestä, tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tulosten tiivistelmä ja tiedote julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Tutkijat järjestävät yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa julkaisutilaisuuden, jossa on esimerkiksi paneeli- ja yleisökeskustelu aiheesta. Tutkijat eivät saa olla sidoksissa Wikimedia Suomi -yhdistykseen.
Tutkijalla ja/tai tutkijaryhmällä on oltava kokemusta Wikipedian lukemisesta ja muokkaamisesta, kokemusta haastattelututkimusten tekemisestä sekä riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja Suomen mediakentästä.
Hakijan tulee esittää Wikimedia Suomi -yhdistykselle hakemus, jossa hän kertoo ansioistaan, tutkimuksen alustavan suunnitelman sekä kustannukset. Tutkimuksen voi tehdä yksi henkilö tai työryhmä. Esitetyssä kustannusarviossa tulee olla kaikki tutkimukseen, sen julkaisemiseen ja julkaisutapahtumaan liittyvät kustannukset.
Kysymyksiin vastaa Wikimedia Suomen hallituksen puheenjohtaja Heikki Kastemaa tai muut hallituksen jäsenet. Wikimedia Suomen hallitukselle osoitetut suunnitelmat voi lähettää Wikimedia Suomen hallituksen sihteerille Teemu Perhiölle (teemu.perhio [at] gmail.com). Viimeinen päivä lähettää hakemus on 1.9.2016.
Raportti Wikimedia Deutschlandin järjestämästä Wikimedia konferenssista 22.-24.4. 2016 Berliinissä. Wikimedia Suomesta osallistuivat Minna Turtiainen ja Heikki Kastemaa. Konferenssiin osallistui 190 henkilöä 78 erilaisesta liikkeeseen liittyvästä organisaatiosta.
Konferenssin pääteema oli vaikuttavuuden käsite, miten se koskee Wikimedia-liikettä ja miten vaikuttavuutta toteutetaan ja arvioidaan. Alustuksissa ja puheenvuoroissa vaikuttavuutta käsiteltiin onnistumisen, tehokkuuden, työn laadun, yhteisön tavoittamisen ja työn oikeutuksen kannalta.
Minna Turtiainen vaikuttui WikimediaDE -säkkituoleista. Kuva: Heikki Kastemaa.
Esimerkiksi Wikidatan merkittävin vaikutus lienee, että se tekee jaetun datan luotettavammaksi. Ajankohtaisia ovat datakumppanuudet ja joita eri puolilla etsitään. Projekteissa on vastattava siihen, miksi lisätä dataa Wikidataan? Mitä kertoa instituutioille siitä? Wikidata vaikuttaa siten, että yhä useammat ihmiset näkevät tiedot, kehittää avointa tietoa, lisää liikennettä verkkosivuillamme, sekä tekee datan käytettävämmäksi itselle ja muille. Minna kertoi Wikimedia Suomen ja Ylen yhteistyöstä, että Yle merkitsee uutiset Wikidata nimikkeillä. Istunnossa noteerattiin asia innostuksella.
Wikimedia-liikkessä paljon kritisoitu tulosten globaali mittausjärjestelmä (Global Metrics) puhutti eräässä istunnossa. Todettiin muun muassa, että WM Foundationin strategiset tavoitteet eivät saa toimia lopullisena viitekehyksenä liikkeen tulosten arvioinnissa ja ymmärtämisessä. Toiminnan vaikuttavuutta on käsiteltävä laaja-alaisesti, kapasiteetin arvioinnin luominen vie kauan aikaa ja vaatii jatkuvaa huomiota ja kertausta.
Jaostotoiminta
Wikimedia Ukraina esitteli kasvuprosessia pienestä jaostosta menestyksekkääksi. Vuonna 2010 käynnistynyt jaosto toimi aluksi nollabudjetilla. Kahta vuotta myöhemmin budjetti oli 14 500 US$. 2015 yhteisö palkkasi ensimmäisen työntekijän (tiedottaja/PR). Jaosto sanoi oppineensa, että hallituksen pitää vastata strategiasta, eri yksityiskohtiin puuttuvasta johtamisesta. Hallitus vastaa, mutta asiantuntemus ja työ delegoidaan.
Jaosto eritteli vapaaehtoistyön hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä he pitivät sitä, että vapaaehtoisille ei makseta, he ovat motivoituja, tietävät miten asiat tehdään ja he voivat työskennellä uutterasti. Huonoina puolina on se, että vapaaehtoisten deadlineja on vaikea saada pitäviksi, he saattavat äkkiä jättää asioita hoitamatta, eivätkä he hoida tylsiä asioita säännöllisesti.
”Lightning talk”
Lightning Talkia pitämässä. Kuva: Wpedzich.
Osallistuin konferenssiin pitämällä lyhyen (viisi minuuttia) ”lightning talkin” aiheesta ”Wikipedia: Mitä siinä on minulle?” Yritin vakuuttaa kuulijani siitä, että Wikipedia-liikkeessä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Huomio kohdistetaan itse Wikipedian ja sen sisarhankkeiden parantamiseen ja yhteistyökumppaneihin, sekä toiminnan tuloksiin. Esimerkiksi Wikipedian muokkaustapahtumia suunniteltaessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin vapaaehtoisiin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Mitä muokkaajat ja kirjoittajat saavat irti Wikipedian muokkaamisesta? Wikimedian koulutusajatus perustuu paljolti anglosaksiseen behavioristiseen kasvatus- ja koulutusfilosofiaan, jossa tarkastellaan pääasiassa toiminnan tuloksia ja ulkoisia piirteitä. Toiminnan motiivien arviointi on jäänyt vähemmälle.
Miten tästä eteenpäin WMF?
Istunnossa ”How to move forwards?” aloitettiin Wikimedia Foundationissa tapahtuvien ongelmien erittely moderoidulla keskustelulla aiheesta, josta käytettiin sanaa “conflict”.
Aiheen taustalla oli Wikimedia Foundationissa tapahtuneet erimielisyydet, jotka kärjistyivät ja johtivat säätion toimitusjohtajan eroamiseen maaliskuussa 2016. Säätiön hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Katherine Maherin.
Säätiöön enemmän tai vähemmän eri aikoina sidoksissa olevat henkilöt kertoivat kokemuksistaan ja suhteestaan konfliktiin. Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä avuttomaan, turhautuneisuudesta pettyneisyyteen. Kysyttiin vieroittaako konflikti ihmisiä toiminnasta. Arvosteltiin aihetta koskevan viestinnän sattumanvaraisuudesta. Eräs osallistuja sanoi, että tilanne on aiheuttanut epävarman toimintailmapiirin, kun ei tiennyt onko joku sanonut jotain virallisesti tai epävirallisesti.
Avointa keskustelua pidettiin hyvänä ja erikoisena, koska niin monet yhteisöt nykyisin yrittävät piilottaa avoimuuttaan. Eräs säätiön työntekijä luonnehti tapahtumaa sanalla ”kriisi” ja sanoi tunteneensa olonsa eristyneeksi kriisin aikana. Wikimedialiikkeessä on kuitenkin valtavasti sosiaalista pääomaa, hän sanoi.
Konerenssi kokoontui pihalle yhteiskuvaan. Kuva: Jason Krüger.
Istunnossa pohdittiin, miten luottamusta voidaan luoda, miten yhteisön ja säätiön henkilökunnan väliseen suhteeseen voidaan saada parannusta? Istunnossa ei esitetty konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.
WMF:n työntekijän Asaf Bartovin mukaan ongelmana on, että ongelmallisia aiheita ei aina ole otettu tapaamisten aiheiksi. Paralyysi johtuu siitä, että yhteisö ei ole niitä selvittänyt ja odotuksiin on saatava selvyyttä. Mandaatteja on saatava selkiytettyä.
Hän kysyi, miten toimimme ja arvioimme asioita vertaisina ja suhtaudumme toisiimme vertaisina, miten ratkaisemme asioita yhteisöllisesti?
Kysyttiin, kuka huolehtii uusista Wikipedian muokkaajista? Säätiön tiedonvälitystä kritisoitiin heikoksi, asioita on vaikea löytää. Kaivattiin selkeyttä siihen, mihin ollaan menossa.
Glam-toiminnasta
Konferenssi työskentelee. Kuva: Heikki Kastemaa.
Glam -toiminnan edistämistä koskevassa istunnossa todettiin esteinä olevan, että yhteistyöinstituutioissa ei tunneta Wikipedian ja Wikimedian taustaa, asiantuntijaroolia ei haasteta, eikä ymmärretä, että vapaaehtoiset eivät ole ilmaista PR-väkeä. Instituutiot ovat tottuneet saamaan sisällöistä rahaa ja niillä on omistava asenne lisensseihin. Toimintatavoiksi esitettiin viikonlopun valokuvasafareja, opastettuja kierroksia, puheenvuoroja ja muokkaustapahtumia. Ideana että erilaiset ihmiset työskentelevät yhdessä. Yhteistyökumppaneille voi tarjota esimerkiksi lisenssityöpajoja tai koulutustarjouksia henkilökunnalle. WikiGLAM roolista todettiin, että se on surkea, eikä sitä voi suositella.
Erillistapaamisia
Wikimedia Suomen edustajien kanssa keskusteltiin erillistapaamisissa muun muassa seuraavista asioista:
*Wikimedia Suomea pyydettiin osallistumaan Wiki loves Earth projektiin, jossa ideana on kutsua ihmisiä kuvaamaan luonnonsuojelualueita. -31.5. tai 1.6.-30.6. lataamalla kuvia Commonsiin.
*Jaostoa pyydettiin osallistumaan Wiki Loves Monuments projektiin. Totesimme ongelmana olevan ”monument” -sanan ja sen suomenkielisen vastineen erilaisuuden. Ehdotimme, että yritämme laatia luettelon aiheesta Luettelo monumenteista Suomessa.
*Osallistuminen CEE Springiin. Yhteisöön tarvitaan joku hyvä projektiesimerkki Wikidatasta. Voisiko Suomen Wikidata projekti olla tällainen?
*Erillistapaamisessa konferenssin pohjoismaisten ja baltialaisten pohdittiin mahdollisuutta perustaa pohjoismais-baltialainen yhteistyöelin. Läsnä olivat : Ole Palnatoke Andersen (DK), John Andersson (SE), Mattias Blomgren (SE), Mārtiņš Bruņenieks (LV), Astrid Carlsen (SE), Heikki Kastemaa (FI), Eva Lepik (EE), Jorid Martinsen (NO), Hogne Neteland (NO), Bengt Oberger (SE), Sven-Erik Soosaar (EE), Kaarel Vaidla (EE), Simon Studinski (DK), Anna Troberg (SE) ja Minna Turtiainen (FI).
VisitCopenhagen oli esittänyt jonkun kansainvälisen Wikialan tapaamisen järjestämistä Kööpenhaminassa. Todettiin, että Pohjoismaiden ja Baltian välillä on liian vähän yhteistyötä. Kokemusta kansainvälisten tapaamisten järjestämisestä eniten Virolla (CEE tapaaminen 2015). Asiaa käsiteltävä jaostojen hallituksissa: tarvitsemmeko Nordic-Baltic yhteistyöelimen? Perustetaanko yhteinen postituslista ? Yhteistyöllä olisi oltava tuotosta sisältötasolla, pelkkä tapaaminen ei riitä. Ideaa voisi esitellä myös Hack4Nordenin piirissä. Myös yhteisen kalenterin perustamista ehdotettiin, jotta voitaisiin seurata toisten tapahtumia.
Tapaamisessa keskusteltiin Ruotsin tekijänoikeustilanteesta, josta tuli Ruotsin korkeimman oikeuden päätös huhtikuussa. Wikimedia Ruotsi neuvottelee asiasta juristinsa kanssa. Aikaa toiminnan suunnittelulle on, koska korkein oikeus palauttaa tuomion aluetuomioistuimelle. Eräs vaihtoehto on yrittää muuttaa Ruotsin lakia.
Konferenssin tärkein verkostoitumisen foorumi oli Wikimedia DE:n toimistossa sijaitseva ruokasali. Kuva: Jason Krüger.
*Tapaamisessa virolaisten kanssa suunniteltiin Kumu-hanketta. Otetaan yhteys Kumuun ja kysytään olisivatko kiinnostuneita glam-aiheisesta tapahtumasta. Ideana kaksivaiheinen tapahtuma, jossa ensi Viron valtion taidemuseon henkilökunnalle suunnattu koulutustilaisuus: mitä ovat Wikimedia ja Wikipedia, mitä ovat glam-tapahtumat ja mitä ovat Wikipedian muokkaustapahtumat. Seuraavaksi suunnitellaan käännöstyöpaja, jossa kehitellään artikkeleita kielillä viro, englanti, venäjä ja suomi, (jotka ovat Kumun tiedotuskieliä). Kartoitettava keskeisiä alan artikkeleita ja hankittava kääntäjiä. Virossa kehitettyä Minority Translate-käännösohjelmaa voisi käyttää. Ajoitus esim. syksy 2016.
*Tapaamisessa Wikimedia SE:n puheenjohtajan Mattiaksen kanssa hän kysyi Suomen ruotsinkielisten wikipedistien tilanteesta, johon en osannut vastata mitään. Hän oli saanut selville että ainakin neljä Suomessa asuvaa muokkaa WPSE:tä. Suomen ruotsinkielisille wikipedisteille voisi järjestää vapaamuotoisen tapaamisen ja yrittää heidän verkostoitumistaan. Mattias ottaa selville ketkä Suomesta päivittävät ruotsinkielistä Wikimediaa. Kysytään SLS / Tove Ørsted yhteistyökumppaniksi ja aloitetaan 100 naista Wikipediaan -tapahtuman ruotsinkielisen verkoston kautta.
*Minna tapasi myös Ruotsin puheenjohtajan Mattiaksen, joka kertoi Wikimedia SE:n osallistumista Göteborgin kirjamessuille. Osaston sijainti on sisääntuloreitillä, jossa tiskillä jaetaan messukarttaa (ihmiset saa tiedon etsimästään Wikimedian kautta), WM brosareita. Osastolla on läppäreitä, joilla opastetaan Wikipedian käyttöön ja päivittämiseen.
*Säätiön hallituksen jäsenen valinnasta käytiin keskustelu. Ehdokkaana on kymmenen henkilöä. Wikimedia Suomen hallituksen pitäisi ottaa kantaa asiaan.
*Freedom of Panorama -tilanteesta oli erillispalaveriDimi Dimitrovin johdolla. Siinä käsiteltiin ajankohtainen tilanne Ukrainassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Virossa.
Yhteenvetoa
Wikimedia-liikkeessä käytetään sanoja ”affiliate” ja ”community” varsin erittelemättömästi ja riippuen kunkin puhujan positiosta. WMF:n ongelmat tuntuivat ainakin minulle varsin kaukaisilta, kun omassa toiminnassammekin on pohdittavaa. Konferenssin aikataulutus oli erinomainen, koska istuntoja ei ollut liikaa ja niiden ulkopuolella oleville tapaamisille, joko sovituille tai spontaaneille, oli jätetty aikaa. Itse koin saavani eniten irti juuri näistä usein sattumalta syntyneistä tapaamisista. Tapaamiset ja yhteistyö pohjoismaisten ja virolaisten kollegoiden kanssa oli konferenssin paras anti.
Osallistuin syyskuussa Virossa järjestettyyn Keski- ja Itä-Euroopan maiden Wikimedioiden ja Wikipedioiden (CEE) tapaamiseen. Tapaaminen alkoi ja päättyi Tartossa, jossa Viron Wikimedian toimisto sijaitsee. Varsinainen ohjelma toteutettiin kuitenkin Itä-Viron kauniissa maisemissa Vooreen lomakeskuksessa.
Kerron aluksi eräästä tapaamastani henkilöstä ja poimin seuraavaksi muutamia mieleeni jääneitä alustuksia ja ajankohtaisia asioita tapahtumasta.
Tapasin Corneliuksen…
Aikaisemman ja myös Suomen kokemusteni mukaan huomasin Virossa, että wikipedistit ovat kiinnostavaa väkeä. Samassa mökissä majoittui nuorehko mies. Tavattuamme esittelin itseni sanomalla että olen Suomesta ja muokanneeni Wikipediaa kohta kymmenen vuoden ajan. Lisäsin, että vaikka olen 62-vuotias, en ole kokenut Wikipedian parissa puuhaillessani minkäänlaista ikäsyrjintää.
Nuori mies esitteli itsensä Corneliukseksi ja tulevansa Saksasta. Hänkin sanoi hieman hymyillen huomanneensa, että ei ollut hänkään kokenut ikäsyrjintää. Cornelius kertoi aloittaneeensa saksankielisen Wikipedian artikkeleiden kirjoittamisen 14 vuotta sitten.
Viron Wikitapahtuman osallistujia illanvietossa, keskellä Cornelius Kibelka. Kuva: Pavel Hrdlička.
Käsitin silloin, että keskustelin Cornelius Kibelkan kanssa. Hän tuli aikoinaan tunnetuksi 14-vuotiaana, joka kirjoitti ja muokkasi Wikipediaa. Hänet valittiin 15-vuotiaana saksankielisen Wikipedian ylläpitäjäksi ja hänestä tuli maailmankuulu muun muassa Der Spiegelin julkaistua hänestä artikkelin nuorena lahjakkuutena. Cornelius kommentoi, että hänen kannaltaan kyse oli silloin käytännöllisesti katsottuna siitä, että minkään lehden toimitus ei olisi ottanut vakavasti 14-vuotiasta, joka tarjoaisi juttuja lehteen.
… joka kertoi Saksan Wikimediasta
Lähes kaikki tapaamisessa mukana olevat vaikuttivat tuntevan Corneliuksen. Hän kertoi olevansa töissä Saksan Wikimediassa. Sen päätoimisto sijaitsee Berliinin Kreuzbergissä, lähellä Saksan tekniikkamuseota, rakennusta jonka katolla on DC-3 -lentokone.
Cornelius kertoi, että Saksan Wikimediayhdistyksessä on parikymmentä tuhatta jäsentä. Yhdistyksellä on erillinen sopimus rahoituksesta kansainvälisen Wikimedia-säätiön kanssa. Organisaatiossa on töissä yli 70 työntekijää. Hänen tehtävänsä on ollut järjestää muun muassa vuosittaista Wikimediakonferenssia, joka on viime vuosina pidetty Berliinissä.
Alan tilanne
Kansainvälisen Wikimedian Asaf Bartof totesi aluksi tilanteen, eli hyvät, pahat ja rumat.
Hän piti hyvänä sitä, että Wikimediassa on nykyisin enemmän liikettä, itsetarkastelua, kypsyyttä, kumppanuutta, alakohtaisuutta, raportteja, jakamista, moninaisuutta, alueellisuutta, sukupuolisuutta, kielellisyyttä, mahdollisuuksia, kumppanuutta, mediaa ja tekniikkaa, enemmän resursseja, varoja, työkaluja ja ohjelmia.
Pahana hän piti sitä, että Wikipedioiden välinen kapasiteettikuilu kasvaa (”rikkaat rikastuvat”), pyörää keksitään vieläkin uudestaan, globaalin hallintaan osallistuminen on heikkoa ja alan koulutus on vieläkin satunnaista.
Rumana Bartof piti muun muassa sitä, että uusia muokkajia vieläkin kiusataan ja kansainvälinen politiikka puuttuu yhä enemmän Wikipedioiden elämään.
Koulutusta, kilpailuja
Erilaiset Wikipedian kehittämiseen liittyvät koulutukset olivat Viron tapaamisessa esillä. Esimerkiksi Armenia voi ylpeillä kouluikäisten Wikikerhoilla, joista tässä esitys.
Wikimedioiden järjestämiä kilpailuita ja kampanjoita esiteltiin useita. Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikkapa makedonialaisen Tsvetko Nedelkovskin ideasta, miten järjestetään onnistuneesti kirjoituskilpailuja.
Tiedottamisesta
Tiedottaminen tuli esille muutamissa esityksissä. Tässä bulgarialaisen Vassia Atanassovan pohdintaa siitä, miten suhtautua mediaan ja toimittajiin. Hän totesi alustuksessaan, että journalisteilla on muutamia sitkeitä enakkoluuloja, kuten vapaaehtoistyön samastaminen amatööreihin, tiedottajahakuisuus ja Wikipedian salakerhomaisuus. Toimittajana kyllä allekirjoitan moiset huomiot.
Ajankohtaista
Tapaamisessa oli esillä keväällä Wikimediayhteisön käymä kampanja panoraamavapaudesta. Osallistuin bulgarialaisen, Brysselissä asuvan Dimitar ”Dimi” Dimitrovin avustajana Freedom of Panorama-aiheiseen istuntoon, jossa käsiteltiin muitakin tekijänoikeuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Dimi toi alustuksessaan esille erilaisia eri maiden FOP-sovelluksia. Kesällä EU-parlamentissa esillä ollut käsittely vahvistettanee syksyllä.
Tekijänoikeusasioiden seuranta ja esittely EU:n päätöksentekoelimissä jatkuu myös Wikimedian osalta. Wikimedian tärkeimpinä tavoitteina EU:ssa on turvata tekijänoikeudesta vapaan (Public Domain) aineiston piiriä, yksinkertaistaa oikeuksia käyttää julkisen sektorin luomaa aineistoa tekijänoikeusvapaasti ja estää tekijänoikeuksien ehtojen laajentaminen.
Venäjän Vladimir Medeyko esitti tapaamisessa tarkan raportin elokuussa 2015 tapahtuneesta venäjänkielisen Wikipedian estosta Venäjällä. Raportissa on eriteltynä myös osapuolten kannat ja venäläisen Wikimedian tulkinta tapahtumien kulusta. Wikimedia RU:n käsityksen mukaan syy estoon oli muodollisen säännön täyttäminen, eikä estäjätaho ollut edes halukas toteuttamaan estoa, ja kun eston vapautusta ei oltu määritelty, se lopetettiin seitsemän tunnin kuluttua. Venäjän Wikimedia katsoo, että lukijoille kannattaa esitellä tietoja luotettavista lähteistä, kuten akateemisista, valtion, kansainvälisistä, uutisista ja vastaavista peräisin olevista, jotka täyttävät tietosanakirjan vaatimukset.
Tässä kaikki Viron Vooren tapahtumassa pidetyt esitykset
Keski- ja Itäeuroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden tapaamisen osallistujia syyskuussa 2015 Viron Vooressa. Kuva: Auli Kütt.
CEE kasvaa itään
Pari vuotta sitten perustetusta Itä- ja Keski-Euroopan Wikien CEE-organisaatiosta käytetään myös nimitystä ”CEE Spring”. Kyseessä on löyhä, myös suurista ja keskeisistä Euroopan kielialueista koostuva Wikiorganisaatio. Itä-Eurooppa kattaa kaikki ns. ex-itäisten (kylmän sodan aikaiset) Euroopan maat, sekä Turkin ja Kreikan. Lisäksi idästä ovat myös muun muassa Armenia, Azerbaidžan, Georgia ja Kazakstan. Virossa oli mukana myös edustaja Ruotsista, minä Suomesta ja kaksi Venäjältä. CEE:n laajentumisesta itään kertonee sekin, että seuraava tapaaminen järjestetään elokuussa 2016 Armeniassa.
Mukana on siis 32 maata ja 28 kieltä, joihin kuuluu myös Suomi. Osallistumisesta jäi kysymys, olisiko Wikimedia Suomen osallistuttava kiinteämmin tähän organisaatioon? Olemme suuntautuneet vahvasti yhteistyöhön Ruotsin muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta vähemmän Keski-Eurooppaan, Baltian maihin ja Itä-Eurooppaan. Vastaavaa organisaatiota ei Wikiliikkeessä ole Euroopassa, esimerkiksi Länsi- tai edes Pohjois-Euroopan vastaavia. Arvelisin, että synergiaetuja joukkoon kuulumisesta voisi olla.
Ja olemmeko Suomessa jäämässä ehkä vähän erilliseksi ja Euroopastakin katsottuna etäiseksi Wikiorganisaatioksi?
Seminaari kokoontui suomais-ugrilaisten kansojen lippujen alla.
Wikimedia Eesti järjesti suomalais-ugrilaisten Wikipedioiden tapaamisen 1. – 4. elokuuta 2015 Etelä-Virossa Meremäessä. Seminaari kokosi yhteen osallistujia Venäjältä, Suomesta ja Virosta. Tapaamisessa oli udmurtin, karjalan, ersän, moksan, marin, vepsän, komsin, viron ja suomen kielisiä.
Seminaarissa keskusteltiin pienten suomalais-ugrilaisten Wikipedioiden yleisestä kehityksestä ja sovittiin lähitulevaisuuden konkreettisista toimista. Koska suomalais-ugrilaisia on suhteellisen vähän, keskeinen perusta jatkotoimille on yhteistyön vahvistaminen ja kokemusten jakaminen, mikä auttaa menestystarinoiden kertaamista ja välttämään epäonnistumisia.
Paikallistasoilla aletaan lisätä tietoisuutta vapaan kulttuurin ja tiedon välittämiseksi, sekä kehitetään yhteistyötä vapaiden muistiorganisaatioiden ja oppilaitosten kanssa. Kuten edellisenäkin, myös tänä vuonna puhuttiin siitä, kuinka Wikipedia auttaa pienten suomalais-ugrilaisten kielten säilyttämisessä. Se voi myös innostaa sekä vapaaehtoisia, että mahdollisia yhteistyökumppaneita.
Työpajassa käsiteltiin myös tiettyjä teemoja ja vaihdettiin ajatuksia erityisesti suomalais-ugrilaisten kielten Wikipedïoiden luomisesta, sekä Wikipedian sisällön ja paikallisten yhteisöjen kehittämisestä. Seminaarissa pidettiin työpaja, jossa koulutettiin käyttämään apuohjelmia ja kirjoittamaan artikkeleita Wikipediaan nopeammin ja helpommin. Yhdessä testattiin Viron Wikimedian piirissä kehitettyä vapaata käännöstyökalua Minority Translate, joka helpottaa Wikipedia-artikkeleiden kääntämistä kielestä toiseen.
Suomalais-ugrilaisten kielten viron, suomen ja unkarin lisäksi Wikipedioita
julkaistaan saameksi, võroksi, vepsäksi, niitty- ja mäkimariksi, ersäksi ja mokšaksi, permin komin ja komisyrjäänin sekä udmurtin kielillä. Suomalaisugrilaisia Wikipedioita on siis 13, joiden lisäksi on noin 15 inkubaatio- eli kehitysvaiheessa olevaa Wikipediaehdokasta. Suomenkielinen Wikipedia on suurin suomalaisugrilaisista Wikipedioista. Tapaaminen järjestettiin Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin sekä Sukulaiskansojen tukiohjelmien, sekä Wikimedia Foundationin tuella.
Kieli ja Wikipedia keskeinen
Aleksei Tsõkarev Petroskoista esitteli muun muassa Periodika kustantamoa ja Karjalan kielen uudistusohjelmaa, jonka osa on Wikipedia.
Suomenkielisen Wikipedian ongelmat ovat varsin erilaisia verrattuna suomalaisugrilaisten sukulaiskieliemme vastaaviin. Voisi ehkä yleistää, että pienemmillä suomalaisugrilaisilla kielilalueilla sekä kieli että usein vielä pienikokoiset ja aloittelevat Wikipediat ovat keskeisemmässä asemassa kuin Suomessa. Kyse on monesti kielen elvyttämisestä ja se liittyy myös alueellisiin kulttuureihin. Seminaarissa raportoitiin muun muassa Karjalan ja Komin tasavaltojen vähemmistökielten toimenpideohjelmista. Näissä Venäjän osissa myös Wikipedia on mainittu jonkinlaisena osana tasavaltojen kieliohjelmia.
Seminaarissa esiteltiin Wikimedia Eestin piirissä kehitetty Minority Translate ohjelma, joka on suunniteltu lyhyiden artikkeleiden kääntämiseen Wikipediasta toiseen. Uutta ainakin meikäläiselle oli se havainto, että kääntäminen ja käännösohjelmat ovat tulleet aktiivisen kielenkäytön keskiöön.
Useimmat inkubaatiotilassa olevat Wikit näyttävät jääneen toistaiseksi syntyvaiheeseensa. Näiden potentiaalisuutta epäilevälle voisi huomauttaa, että kun suomenkielinen Wikipedia perustettiin 21. helmikuuta 2002, sadas artikkeli kirjoitettiin vasta alkuvuodesta 2003.
Kyselin seminaarissa lähteiden ja lähteiden kääntämisen merkityksestä aloittavissa Wikipedioissa. Vastaus oli, että lähteiden merkitsemistä ei pidetty oleellisena monissa Wikipedioissa ainakaan tässä vaiheessa.
Puhuin seminaarin aloituspäivänä julkisen taiteen projektista suomenkielisessä Wikipediassa. Seminaarin yhteydessä osallistuttiin myös suomalaisugrilaisten kulttuuripääkaupunkina 2015 toimivassa Obinitsan kylässa Setokansan Kuningaspäiville.
Suomalais-ugrilaiset Wikipediat ja niiden kehitys
Julkisia suomalais-ugrilaisia Wikejä on 13. Artikkelit 1.5.2014 (suluissa artikkelit 18.8.2015)
Tässä artikkelissa on käytetty Wikimedia Eestin uutista tapahtumasta sekä artikkelia suomalais-ugrilaisten Wikipedioiden yhteistyöstä Wikimedia Eestissä.
