Kapkaupungissa ensi viikolla pidettävän Wikimania 2018:n pääteema on tietoaukkojen kurominen umpeen. Suomessakin aihe oli esillä keväällä, kun muokattiin naisia koskevia artikkeleita WikiGap tapahtumissa. Niistä yksi oli Helsingin Tiedekulmassa järjestetty tilaisuus toukokuussa, jonka yksi järjestäjäkumppani oli Ruotsin suurlähetystö. Kahden kuukauden aikana luotiin yli tuhat naisia koskevaa artikkelia.

Tiedonaloja koskevien aukkojen tunnistaminen ja niiden kurominen on tärkeää Wikimedian tiedonvälitykselle, jossa keskeinen arvo on kattavuus. Arvokasta on jo pelkästään niiden eri alojen ja aiheiden kartoittaminen, joissa tietoaukkoja esiintyy – näitähän sanotaan Wikipediassa punaisiksi linkeiksi.

Odotan, että Wikimaniassa tuodaan esille esimerkiksi sitä, miten Afrikkaa ja afrikkalaisia koskevaa tietovajetta erikielisissä Wikipedioissa voisi täyttää? Miten luoda tai kehittää Wikipedia-tietosanakirjoja maissa, joissa perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on pitkälti suullisen ja puhekieleen perustuvaa? Jos pelkästään 11 miljoonan asukkaan Beninissä on puhuttuja afrikkalaisia kieliä 50, mitkä niistä pitäisi valita kieliksi, joilla Wikipediaa julkaistaan (joruban ja fonin kielten lisäksi)?

Jorubankielisen Wikipedian artikkeli Suomesta. Arvioiden mukaan joruban kieltä puhuu lähes 30 miljoonaa ihmistä.

Afrikka on kaikista mantereista kielirikkain. Tiedot sen kielten määristä vaihtelevat, mutta eräiden arvioiden mukaan mantereella puhutaan noin 3 000 kieltä ja niistä noin 50-90 prosenttia arvioidaan kuolevan vuoteen 2100 mennessä. Aion osallistua Wikimaniassa istuntoihin, jotka koskevat juuri Afrikan eri alueiden ja kielten Wikipedian ja Wikimedian organisointia. Afrikan mantereella Wikimediaa organisoi vuonna 2014 perustettu Wiki Indaba.

Wikimedialiikkeen ja Suomen kannalta on keskeistä, pystymmekö organisoimaan maailman muiden kehittyvien maiden ohella myös Afrikasta kertovaa tietoaineistoa Wikimedian informaation ekosysteemiin? Pystyvätkö eri kieliset Wikipediat tulevaisuudessa välittämään aidosti globaaleja sisältöjä, vai rajautuvatko ne vain omien kielikulttuureidensa läheisten aihepiirien esittelyyn?

Wikimania on suuri tapahtuma ja sen ohessa on paljon tapaamisia pääohjelman ohessakin. Aion osallistua Wikimedian puheenjohtajien palaveriin, jossa käsitellään muun muassa Wikimedian strategian kakkososaa. Esitin puheenjohtajien keskusteluaiheeksi myös sitä, mitkä ovat Wikimedian jaostojen (Chapter) ja käyttäjäryhmien (User Groups) yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan rajat ja piiri?

Asiasta on keskusteltu myös Suomessa. Yritin saada suomenkielisen Wikipedian pysäyttämistä tai banneria EU:n tekijänoikeusdirektiivin EU-parlamentin käsittelyn alle heinäkuun alussa. Mutta suomalaiset wikipedistit eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, toisin kuin viron-, italian-, espanjan- ja ranskankielisten Wikipedioiden käyttäjät, jotka pysäyttivät koko Wikipedian vuorokuden tai parin ajaksi.

Wikimedialiikeen tahdon ilmaiseminen valituissa, välittömästi toimintaamme koskevissa elintärkeissä asioissa on mielestäni tärkeää. On makuasia, puhutaanko poliittisesta tahdonilmauksesta vai tahtotilan ilmauksesta. Kantani on se, että jos emme kerro maailmalle, mitä mieltä olemme meitä keskeisesti koskevista asioista, se on huonoa asioiden organisointia.

Tästä kuumasta aiheesta keskustellaan myös Wikimaniassa, jossa yksi istunto on aiheeltaan Public Policy Meetup, eli mitkä ovat Wikimedian yhteiskuntapolitiikan keskeisiä aiheita? Näistä viime aikoina keskustelua ovat herättäneet Wikimedian EU:n tekijänoikeusdirektiiviin ja Yhdysvaltain matkustuskieltoon reagoimiset.

Pitkään suunniteltu Wikimedia North Europe perustetaan ensi lokakuussa Tukholmassa pidettävässä tapaamisessa. Siihen kuuluisivat siis Pohjoismaiden ja Baltian Wikimediat. Tapaamista valmisteleva palaveri on myös Wikimaniassa. Ja Kapkaupungissa kuullaan tarkempia tietoja Ruotsissa ensi kesänä järjestettävästä Wikimaniasta.

Toivon, että nämä molemmat tapahtumat tulevat tuomaan kansainvälistä Wikimedialiikettä lähemmäksi meitä ja meitä lähemmäksi Wikimediaa.

Tämä on ensimmäinen osallistumiseni Wikimaniaan. Odotan tapahtumalta uteliaana lukuisia tapaamisia, uusia ihmisiä, keskusteluja ja uusia tietoja.

Heikki Kastemaa,
Kulttuurinavigaattori

Näkymä Kapkaupungin Pöytävuorelta 1920-luvulla. Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori

Wikimedia Sverige isännöi Wikimania-tapahtumaa Ruotsissa kesällä 2019.

Wikimania on vuosittainen kansainvälinen konferenssi Wikimedia Foundationin eri wikiprojektien käyttäjille. Tapahtuma on järjestetty eri puolilla maailmaa vuodesta 2005 alkaen ja heinäkuussa 2018 se järjestetään Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Asiasta tiedotti Wikimedian ohjauskomitea ja Wikimedia Foundation torstaina 7. helmikuuta. Ruotsi voitti tarjouskilpailun tapahtuman järjestämisestä, johon osallistuivat myös Armenia, Perth ja Praha.

Valinnan tehnyt komitea ilmoittaa arvostavansa Wikimedia Sverigen kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen ja arvelee, että Wikimanian järjestäminen edistää mahdollisuutta edistää Wikimedian projekteja Ruotsissa. Painopiste olisi julkisessa taiteessa, jossa Ruotsin Wikimedia on ollut erityisen aktiivinen.

Konferenssin tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ruotsin tarjoushakemuksen mukaan Wikimania olisi joko Tukholmassa tai Göteborgissa ja ajankohta olisi heinäkuussa tai elokuussa 2019. Suunniteltu osallistujamäärä on tuhat henkeä.

Wikimedia Sverigessa on kuusi palkattua työntekijää, ja tarkoituksena on työskennellä yhteistyössä henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa sekä muiden pohjoismaisten jaostojen (Chapter) kanssa.

Wikimedia Suomi onnittelee Ruotsin Wikimediaa valinnan johdosta ja on valmis yhteistyöhön niin Wikimedia Ruotsin, kuin perusteilla olevan pohjoismaisen Wikimedia-yhteistyöorganisaation puitteissa. Nyt suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua joukoittain Wikimaniaan ja esitellä projektejamme kansainvälisellä foorumilla.

Jo pitkään kehitteillä olevan Nordic Wikimedian tai Wikimedia Nordicin organisaatio muistuttaisi Wikimedian alueellisia organisaatiota, kuten CEE:ta eli Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden yhteistyöorganisaatiota. Wikimedia Nordiciin kuuluisivat Tanska, Islanti, Ruotsi, Norja, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Heikki Kastemaa
Wikimedia Suomi

Käyttäjänimi Hkoala kirjoitti artikkelin Kurjenrahkan kansallispuistosta unkarinkieliseen Wikipediaan.

Kun Wikipedian Suomi 100 International Challenge alkoi 1. marraskuuta keskiyöllä Suomen aikaa, kului vain tunti kun ensimmäinen kilpailija tallensi työnsä tuloksia. Chilessä asuva käyttäjä paransi espanjankielistä Elias Lönnrotista kertovaa artikkelia. Aamulla talletettiin uusi artikkeli Bengtskärin majakasta ranskaksi.

Maanantaihin 13. marraskuuta mennessä kilpailussa oli luotu 123 uutta artikkelia, 87 919 sanaa, 358 kuvaa ja 1 269 lähdeviitettä. Ahkerimmat osallistujat ovat olleet ranskan, unkarin ja venäjänkielisistä wikeistä, mutta osallistujia on myös muun muassa seuraavien kielten Wikipedioihin: azeri (az), burjatia (bxr), kiina (zh), japani (ja), livvinkarjala (olo), baski (eu) ja ersänkieli (myv) ja oksitaani (oc).

Kansainvälinen haastekisa pyörii Wikipediassa marraskuun ajan. Sen lähtökohta on lista sadasta Suomea käsittelevästä aiheesta. Näistä aiheista kertovia artikkeleita kirjoitetaan erikielisiin Wikipedioihin, ja artikkeleita parannetaan lisäämällä niihin kuvia ja lähdeviitteitä. Kirjoittajat saavat pisteitä työpanoksensa perusteella, eniten pisteitä keränneet palkitaan.

Ajatus kilpailun järjestämiseen tuli suomenkielisen Wikipedian muokkaajilta. Alkuperäinen luettelo on suomeksi, ja siihen pääsi mukaan artikkeleita jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen laatuarvioinnin. Niistä 25 artikkelia on saanut ”suositeltu artikkeli” -tähden, joten niiden katsotaan kuuluvan Wikipedian parhaimmistoon. Kilpailun alkaessa jokaisesta aiheesta oli myös ainakin lyhyt englanninkielinen versio.

Kirjoittajat voivat joko kääntää artikkeleita suomesta tai englannista, tai kirjoittaa kokonaan uutta tekstiä, mahdollisesti hyödyntäen muihin kieliversioihin linkitettyä lähdekirjallisuutta.

Aiheiden valinnassa suomenkielisen artikkelin laatu ja kokoelman monipuolisuus ovat olleet tärkeimmät periaatteet. Henkilöartikkelit ulottuvat Mikael Agricolasta tennispelaaja Jarkko Niemiseen. Matkailijaa voisivat kiinnostaa kaupunkiartikkelit, kansallispuistot tai Mannerheimin ratsastajapatsas. Suomeen muuttanut taas saattaisi haluta tarjota sukulaisilleen näiden äidinkielellä tietoa Suomen koululaitoksesta, saunasta ja Marimekosta. Aiheita on myös luonnosta, historiasta ja urheilusta.

Jokainen voi siis osallistua omalla tai osaamallaan kielellä – myös suomeksi – kilpailuun marraskuun loppuun mennessä. Tervetuloa kisaamaan!

Kaksi wikipedistiä ratkaisi Helsingin Jätkäsaaren Huutokonttorin talon päädyssä olevan reliefin alkuperätiedot. Tekijä on kuvanveistäjä Eino Räsänen ja teos nimeltä Satama on valmistunut vuonna 1959.

Tiedon lähteille yritettiin päästä viime kesästä asti ilman tuloksia. Läpimurto tapahtui syyskuussa ja sen tekivät suomenkielisen Wikipedian käyttäjänimimerkit Risukarhi ja Htm. Selvitys ja keskustelu aiheesta käytiin Wikipedian Kahvihuoneessa

On harvinaista ja erikoista, että julkisesti esillä olevan taideteoksen alkuperätietoja ei ole saatavilla. Miten tietojen lähteille päästiin?

Koska mitään tietoa ei ollut saatavilla, teoksen alkuperää yritettiin aluksi haarukoida ikonografisin menetelmin. Itse päättelin syntyajaksi sotien jälkeistä aikaa. Esitettiin myös ehdotuksia attribuointiin, eli siihen, kuka tekijä voisi olla. Tuotiin esille myös menetelmällisiä ideoita siihen, miten tiedon lähteille voisi päästä.

Nämä olivat kuitenkin vain arvailuja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Olisi ollut liian työlästä esimerkiksi kahlata kaikki sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1945-1965.

Käyttäjä Risukarhi arveli löytävänsä tekijän nimen itse teoksesta ja kävi paikalla katsomassa reliefiä. Hän kertoo havainneensa: ”Vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen” Hän huomasi myös, että ”Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9.” Kun tekijän kaivertama nimi ei näkynyt aikaisemmin teoksesta otetusta kuvasta, käyttäjä Htm kuvasi teoksen kohdan kameran tarkemmalla optiikalla ja resoluutiolla.

Omiin havaintoihin, päätelmiin tai olettamuksiin perustuva tieto on niin sanottua primaaritietoa, eikä se sellaisenaan sovellu tietosanakirjan lähteiksi. Taideteoksissa ja muistomerkeissä on kuitenkin toisinaan vihjeitä ja vinkkejä, joiden avulla voidaan päästä Wikipedian hyväksymille ”oikeille” tietolähteille, eli tarkistettaviin toissijaisiin lähteisiin.

Tekijän nimen ja valmistumisvuoden vahvistuttua alkoi tietojen etsiminen taiteilijasta julkaistujen tietojen kautta. Reliefiä ei mainita Eino Räsäsen julkaistuissa ansioluetteloissa, mutta niistä löytyi tieto siitä, että hän oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän kuvanveistokilpailun vuonna 1958. Lisäksi Risukarhi huomasi, että Suomen taiteen vuosikirjassa 1958-1959 oli maininta siitä, että Helsingissä oli paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama.

Kummastusta herätti, että tietojen mukaan reliefi olisi paljastettu ”satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla”. Selvitettäväksi jäi, miksi ja milloin reliefi olisi siirtynyt Katajanokalta Jätkäsaaren Huutokonttorin päätyyn. Ilmeisesti tästä teoksen siirrosta johtuu se, että teosta ei mainita Helsingin taidemuseon HAMin julkisten teosten luettelossa, vaikka tietojen mukaan teos olisi alun perin kaupungin järjestämän veistoskilpailun voittaja.

Huutokonttorin reliefi on äärimmäinen esimerkki siitä, miten puuttellisia julkisen taiteen provenienssitieto, eli luotettaviin lähdeaineistoihin perustuvat perusfaktat taideteoksen alkuperästä ja omistajuudesta saattavat toisinaan olla. Eino Räsäsen Satama-teoksen tietojen selville saamiseksi tehtiin melkoinen salapoliisityö. Kunnia ja kiitos kuuluu vaivan nähneille wikipedistelle ja muille tosiasioita selvittäneille.

Kesän ja syksyn aikana on edennyt projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit yhtenäiseen ja kattavaan luetteloon Wikipediaan. Luettelointi on alkanut jo 43 kaupungin tai kunnan teoksista.

Jokainen on tervetullut antamaan panoksensa laatimalla luetteloita, etsimällä tietoja tai valokuvaamalla kohteita. Kaikki julkiset teokset ja muistomerkit eivät ole yhtä visaisia kuin Huutokonttorin reliefi.

Heikki Kastemaa

Kuljettaessa Helsingin Jätkäsaareen Mechelininkadulta tullaan ensin kadulle nimeltä Jätkäsaarenlaituri ja sitten katu muuttuu Tyynenmerenkaduksi. Oikealle johtaa Välimerenkatu. Risteyksessä on Jätkäsaaren uusien kerrostalojen lomaan jäänyt matalahko tiilirakennus, jota sanotaan Huutokonttoriksi.

Rakennuksen paikalle kerääntyivät 1900-luvun alusta alkaen niin sanotut satamajätkät eli vähän arvostetut, raskasta lastaustyötä tehneet miehet. Satamajätkät tekivät kuitenkin tärkeää työtä, kun he sananmukaisesti kantoivat harteillaan muun muassa Suomen ulkomaanvientiä ja -teollisuutta purkamalla ja lastaamalla laivoja. Työ tehtiin käsin ja miehet huudettiin laivalastien purkutöihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Huutokonttori toimi myös Jätkäsaaren sataman sosiaalitilana. Nykyisin suojellussa rakennuksessa on kahvila-ravintola sekä Jätkäsaaren kirjasto. Kaksikerroksinen talo valmistui vuonna 1937 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja kolmikerroksinen laajennusosa vuonna 1955.

Kuka tietää, kuka teki tämän reliefin, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut?

Huutokonttorin talon päädyssä on pronssireliefi, joka kuvaa satamajätkiä ja elämää Jätkäsaaressa sen satama-aikoina. Taustalla on kaksi naista joista toinen kantaa olallaan, toinen käsillään raskaita esineitä. Keskellä on kolme kumartunutta miestä, joista kaksi kantaa selässään säkkejä, yksi on nostamassa ilmeisesti laivan kiinnitykseen käytettävää ketjua. Oikeassa ja vasemmassa alareunassa on astioita ja muita esineitä, taustalla on neljä laivaa ja majakka.

Reliefi on melko kookas, yli kaksi metriä leveä ja pari metriä korkea. Ihmishahmot ja esineet on tehty huolellisesti, tyylitellen. Arvelen työn valmistuneen 1950-luvulla, koska se kuvastaa sitä selviytymisen halua ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka oli tavallista Suomen jälleenrakennuskauden aikoihin tehdyssä julkisessa taiteessa.

Kävin kuvaamassa reliefin Wikipediaan kesäkuussa, mutta Jätkäsaaren kirjastossa ei tiedetty mitään reliefistä. Kysyin kirjastonhoitajalta -palvelusta (vastaukset tässä) mutta useista paikoista kyseltyään kirjastonhoitajakaan ei päässyt selville asiasta. Monet Facebook-kaverini ovat arvelleet, mihin aikaan tai kenelle tekijälle Jätkäsaaren reliefi saattaisi kuulua. Kun teoksen valmistumis- tai paljastusvuotta ei tiedetä, on vaikea tavoittaa niitä arkistolähteistä käsin.

Kukaan ei siis ole pystynyt tähän asti selvittämään Jätkäsaaren Huutokonttorin reliefin mysteeriä. Jotta tästä teoksesta otettu valokuva ja reliefin tiedot voitaisiin liittää Wikipedian luetteloon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, tarvitaan tietoa ”mustaa valkoisella” eli julkistettu, jokaisen tarkistettavissa oleva lähde siitä, kuka tämän pronssiteliefin on tehnyt, mikä sen nimi on ja minä vuonna se on paljastettu.

Jos tiedät jotain tästä asiasta, vastaa vaikka sähköpostitse Wikimedia Suomen sähköpostiin info at wikimedia.fi

Heikki Kastemaa

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää Internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Etsimme vapaaehtoisten toimijoiden joukkoon koordinaattorina, joka päättää yhdistyksen päivittäisistä toimista ja auttaa valokuva- sekä dokumenttiaineiston kirjaamisessa ja asiakirjojen luomisessa. Tarvitsemme henkilön, joka auttaa tekemään organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, tukee yhteisöä ja hoitaa päivittäisiä talousasioita.

Koordinaattorilta vaaditaan hyviä viestintätaitoja ja hyviä dokumenttien (tekstit, Google Docs, kuvat) käsittelytaitoja. Hänellä pitäisi olla kokemusta viestinnästä, asiakirjojen luomisesta, talouden- ja kirjanpidosta, vapaaehtoistyöstä ja toimimisesta yleishyödyllisissä yhteisöissä. Hän osaa sujuvasti suomea ja englantia suullisesti ja kirjallisesti, pystyy käsittelemään dokumentteja ja kuvia, sekä omaa hyvät esiintymistaidot.

Koordinaattori vastaa Wiki Loves Monuments valokuvauskilpailun osallistumisen koordinoinnista.

Henkilön työaika on 16 tuntia viikossa, työ alkaa heti ja kestää 31.12.2017 asti. Lähetä työhakemuksesi 18.5.2017 mennessä Wikimedia Suomelle. Tarkempia tietoja Avoimista työpaikoista ja Wikimedia Suomen puheenjohtajalta Heikki Kastemaalta.

Wikimedia Suomen aktivistit opastavat yleisöä Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2016.

Sunnuntaina 30.4.2017 WMF:n blogissa julkaistiin toimitusjohtaja Katherine Maherin kirjoitus, jonka loppuosan käänsin tähän blogipostaukseen. Maher arvelee, että lehdissä esitetyt väitteet Wikipedian ”töhrintäkampanjasta” ja ”terrorismin tukemisesta” ovat väärinkäsitys ja että Foundation tuomitsee jyrkästi terrorismin. Hän vetoaa Turkin viranomaisiin, jotta he palauttaisivat Wikipedian saavutettavuuden. Kirjoituksessa on myös maininta Foundationin juridisista toimenpiteistä.

Blogikirjoituksen lopussa (tässä kursivoituna) on selvitys siitä, että Wikimedia Foundation ei määrää tai puutu Wikipedian toimituksellisiin ratkaisuihin. Wikipedian toimittamisesta vastaavat sen muokkaajat. Samaa voi sanoa myös maailman Wikimedialiikkeen muiden toimijoiden roolista, esimerkiksi Wikimedia Suomen suhteesta  Wikipediaan. Wikimedia Suomi -yhdistys ei puutu suomenkielisen tai munkielisten Wikipedioiden editoriaalisiin ratkaisuihin. Olen Wikimedia Suomen puheenjohtajana huomannut, että joskus esiintyy väärinkäsityksiä tästä asiasta.

Turkin tilannetta voi seurata myös Twitteristä sivulta Unblock Wikipedia ja Turkish Blocks sivustolta. Kerään edellisen postauksen loppuun lehdistöaineistoa aiheesta (otan vastaan myös vinkkejä).

Katherine Maher kirjoittaa: 

”Useat Turkin viranomaisten väitteinä lehdistössä pidetyt ovat esittäneet, että wikipedistit ovat olleet osa ”töhrintäkampanjaa” tai luoneet sisältöjä, jotka ”tukevat terrorismia”. Olemme syvästi huolestuneita väitteistä, että tietosanakirjan maailmanlaajuisten vapaaehtoisten toimittaman yhteisön artikkeleiden vapaa jakaminen voisi aiheuttaa väärintulkintaa siitä, että se tukisi väkivaltaista tai vastenmielistä agendaa. Uskomme, että kyseessä on väärinkäsitys. Wikipedian tarkoitus on jakaa ensyklopedistista informaatiota maailman kanssa. Me Wikimedia Foundationissa tuomitsemme ja hylkäämme yksimielisesti terorismin.

Wikimedia Foundation pyytää Turkin viranomaisia palauttamaan Wikipedian täyden saavutettavuuden Turkin kansalle, ja oikeuttamaan heidät osallistumaan jälleen maailman laajimpaan vapaan tiedon resurssiin. Pohdimme parhaillaan sopivia keinoja, jotka haastaisivat tämän päätöksen Turkin oikeuslaitoksissa. Kutsumme teitä liittymään meihin pyytäessämme Turkin hallitusta kunnioittamaan kansalaistensa oikeuksia ja #UnblockWikipedia.

Wikimedia Foundation ei määrää Wikimedian projektien toimituksellisia toimintatapoja. Kunnioitamme ja tuemme niitä toimituksellisia päätöksiä, joita eri puolilla maailmaa, kuten myös turkkilaisessa Wikipediayhteisössä tehdään.”

Heikki Kastemaa

Turkin viranomaiset sulkivat pääsyn kaikkiin erikielisiin Wikipedioihin lauantai-aamuna 29.4.2017 kello 8.00 paikallista aikaa. Turkissa valtio on sulkenut silloin tällöin Twitterin tai YouTuben, varsinkin poliittisesti tukalina aikoina, kertoo Turkin estoja tarkkaileva verkkosivusto Turkey Blocks

Internetin sulkeminen on uhka verkkojournalismille, se on sensuurin nykyaikainen muoto. Edellinen paljon julkisuutta herättänyt Wikipedian esto tapahtui Venäjällä toissa kesänä. Venäjän Wikimedian edustajat analysoivat silloista tilannetta tässä.

Turkissa viranomaiset eivät ole esittäneet perusteita Wikipedian estolle ja tiedotusvälineet julkaisvat erilaisia olettamuksia. Internetin estot ovat usein lyhyitä ja väliaikaisia. Wikipedian esto on autoritaarisen hallinnon viesti, jossa se lähettää kansalaisyhteisöille uhkan: tarvittaessa voimme sulkea internetin.

Lauantaipäivän aikana maailman tiedotusvälineet kertoivat Turkin Wikipedian estosta. France24 televisokanavan Ankaran kirjeenvaihtaja totesi, että Wikipedian esto on valtava isku sananvapaudelle. Turkinkielisessä Wikipediassa on 289 000 artikkelia, 579 aktiivista muokaajaa ja turkkia osaavia on 70 miljoonaa.

Wikimedia Foundation julkaisi lauantai-iltana seuraavan tiedotteen:

”Wikimedia Foundation on saanut tietää, että pääsy Wikipediaan on estetty Turkissa lauantaina 29 huhtikuuta. Wikipedia on rikas ja arvokas neutraalin, luotettavan informaation lähde sadoilla kielillä ja sitä kirjoittavat vapaaehtoiset eri puolilla maailmaa. Olemme sitoutuneita takaamaan, että Wikipedia on miljoonien siihen luottavien ihmisten tavoitettavissa Turkissa. Työskentelemme tätä varten aktiivisesti ulkopuolisen asianajajan kanssa ja vaadimme juridista selvitystä päätökseen, joka vaikuttaa Wikipediaan pääsyyn. Toivomme, että asia voidaan ratkaista pikaisesti.”

Seuraavassa uutisia asiasta (päivitän luetteloa tapahtumien edetessä):

• Aishi Zidan, Turkki esti kansalaistensa pääsyn Wikipediaan, Yle
• Turkki esti pääsyn Wikipediaan, Helsingin Sanomat
• Turkey blocks Wikipedia under law designed to protect national security, The Guardian
• Turkish authorities block Wikipedia without giving reason, BBC
• Tamerra Griffin, Turkey’s Government Has Blocked Access To Wikipedia In Yet Another Crackdown On Free Speech, BuzzFeed News
• 2017 block of Wikipedia in Turkey, EnWikipedia
• Turkey blocks Wikipedia for ’not removing content’, AlJazzeera
• Patrick Kingsley, Turkey Purges 4,000 More Officials, and Blocks Wikipedia, The New York Times
• Hande Atay Alam, Merieme Arif ja Joe Sterling, Turkey blocks Wikipedia over what it calls terror ’smear campaign’, CNN
• Turkish Court Formally Blocks Access to Wikipedia, Time
• Wikipedia blocked across Turkey, Hurriyet Dailynews
• Wikipedia banned in Turkey for refusing to remove contents about links with Syrian civil war: Court Hurriyet
• Can, Ahmet, Wikimedia Foundation appeals court ruling blocking Wikipedia in Turkey, Hurriyet
• Wikipedia takes the first legal step against Turkey’s ban, BirKün

Heikki Kastemaa

Konferenssi päättyi näkymään, jossa suuren salin sermeihin oli laitettu satoja post-it-lappuja ja muistiinpanoja kuin suuressa Wikipedian artikkelien muokkaustapahtumassa konsanaan. Näin käynnistyi Wikimedia-liikkeen strategian suunnittelu Berliinissä, jossa näkemyksistä ja ideoista keskusteltiin kolmen päivän ajan.

Kuva: Heikki Kastemaa

Saksan Wikimedian järjestämä konferenssi oli suurempi kuin mikään aikaisempi, siihen osallistui yli 350 henkilöä. Ilman taitavien fasilitoijien panosta näin suuren ryhmän organisointi pienempiin osaryhmiin ja eri teemoihin olisi voinut epäonnistuakin. Mutta ihme ja kumma, tilaisuus pysyi koossa ja tuloksia tuli varsin runsaasti.

Strategia

Wikimedialiikkeen strategian (2017 liikkeen strategiaprosessi) suunnittelu siis käynnistyi Berliinissä. Strategiassa on neljä polkua (Track):

Polku A suuntautuu organisoitujen ryhmien keskusteluihin ja palautteeseen, joihin kuuluu Wikimedialiikkeen yhteistyökumppanit, organisoidut liikkeen komiteat, kuten Funds Dissemination Committee ja Affiliations Committee, Wikimedia Foundationin henkilökunnan jäsenet, Foundationin johtokunta ja muut organisoidut ja osittain organisoidut ryhmät, jotka auttavat liikkeen tukemista.

Polku B suuntautuu tutkimuksiin, keskusteluihin ja palautteeseen yksittäisistä avustajista, kuten muokkaajista, ylläpitäjistä ja vapaaehtoisista kehittäjistä eri kielissä ja Wikimediaprojekteissa.

Polku C keskittyy tutkimuksiin, keskusteluihin ja palautteeseen uusista ja olemassa olevista lukijoista ja yhteistyökumppaneista sellaisilla alueilla, joissa tietoisuus on korkeaa, eli maihin, joissa liike tunnetaan hyvin. Lukijoihin tai mahdollisiin lukijoihin suuntautuva yleisötyö (Outreach) niillä alueilla, joissa tavoitettavuus tiedostamiseen ja käyttöön on korkeaa. Tähän kuuluu myös keskustelu samanmielisistä organisaatioista sekä nykyiset tietoon, yhteisöihin ja teknologiaan liittyvät liikkeen ja sen ulkopuolella olevat asiantuntijat.

Polku D keskittyy tutkimukseen, keskusteluihin ja palautteeseen uusista ja olemassa olevista lukijoista ja yhteistyökumppaneista alueilla, joissa tavoitettavuus on heikko, joka tarkoittaa maita tai kieliä, joissa liike ei ole tunnettu. Yleisötyö lukijoihin tai mahdollisiin lukijoihin suuntautuu niille markkinoille, joissa meillä on tietoisuuden tai käytettävyyden rajoitettu tavoitettavuus. Myös tähän kuuluu keskustelu samanmielisistä organisaatioista, sekä nykyiset tietoon, yhteisöihin ja teknologiaan liittyvien liikkeen ja sen ulkopuolella olevat asiantuntijat.

Wikimedian strategiasuunnittelun prosessi.

Ajoitus

Strategiasuunnittelun

Vaihe 1 jatkuu elokuun Wikimania 2017:n asti: Mitä haluamme rakentaa ja saavuttaa yhdessä seuraavan 15 vuoden aikana? Vaihe jakautuu kolmeen jaksoon, joista nykyinen kestää huhtikuun 20. päivään. Jaksojen tarkoitus on myöntää aikaa liikettä tukeville avustajille ja organisoiduille ryhmille keskustella tulevaisuuden suunnista, luoda ideoita ja saavuttaa yhteisymmärrys niistä. Tämän työn tulos tullaan jakamaan koko liikkeen laajuisena strategisena suuntana, joka julkaistaan arvioitavaksi ennen Wikimania 2017-tapaamista.

Vaihe 2 jatkuu Wikimania 2017:n jälkeen: Liikkeen rakenne, roolit ja 3-5 vuoden tavoitteet.

Vaihe 3 vuonna 2018 ja sen jälkeen: Organisaation strateginen ja vuosisuunnittelu.

Voit osallistua joko liittymällä olemassaolevaan keskusteluun tai järjestämällä oma keskustelu.

Suomessa strategiasuunnittelusta vastaa Wikimedia Suomen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Tero Toivanen.

Wikimedia Nordic

Suomen Wikimedian virstanpylväitä, haasteita ja toiveita.

Viimevuotiseen tapaan Berliinin konferenssin yhteydessä tapasivat myös pohjoisimman Euroopan Wikimediat. Paikalla olivat edustajat Latviasta, Virosta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Tapaamisen keskustelumuistiinpanot löytyvät Metassa tästä.

Tapaamisessa ilmoitettiin seuraavia asioita:

• Wikimedia Ruotsi järjestää Moninaisuus (Diversity) -aiheisen kansainvälisen tapahtuman tämän vuoden lokakuussa, joka jatkaa Berliinissä ja Washingtonissa järjestettyjä vastaavia. Tapahtumaan odotetaan noin 80 henkilöä. Tapaamisen yhteydessä voitaisiin järjestää Wikimedia Nordic -tapaaminen, aiheena esim. Freedom of Panorama, 20-50 osallistujaa.

• WM Ruotsi järjestää myös kansainvälisen GLAM -leirin vuoden 2018 syksyllä, johon toivotaan suunnittelualoitteita myös WM Nordicin piiristä. Ja kuten aikaisemmin on kuultu, Ruotsi aikoo hakea Wikimania 2019:n järjestämistä. Tässä meillä varmaan tarjoutuu aiheita yhteistyöhön.

• Kerroin suomenkielisen Wikipedian Suomi100:n kansainvälisestä käännöskilpailuhankkeesta. Viron Kaarel Vaidla totesi, että syntymäpäiviä voisi myös liittää yhteen, ovathan edessä myös Viron itsenäisyyden satavuotissynttärit.

• Esitin myös pohjoismaisille kollegoille jonkinlaisen Inter-Wiki vaihto-ohjelman kehittämistä, jossa lähialueilla toimivat aktivistit voisivat tutustua toistensa toimintaan seuraamalla erilaisia tapahtumia.

• Virossa järjestetään 1.-2. marraskuuta 2017 kansainvälinen tapaaminen, jonka aiheena on avoin data ja avoin tieto. Tilaisuus järjestetään uudessa Eesti Rahva Muuseumissa (ERM) eli kansallismuseossa Tartossa ja mukaan mahtuu noin 200 henkeä. Viron Wikimedian uusi toiminnanjohtaja Marta Peebo arveli myös, että esittämäni ajatus pohtia faktantarkistusta ja Wikipediaa voisi olla myös yksi konferenssin aihe. Kyseessä on yksi kahdeksasta Viron Euroopan Neuvoston presidenttivuoden virallisesta tapahtumasta.

• Sharing is Caring -organisaatio järjestää 19.-21. marraskuuta 2017 Tanskan Århusissa konferenssin aiheesta Digitisation and social impact?

Punaiset listat

Rosie Stephenson-Goodknight oli perehtynyt siihen Wikipediassa todettuun ongelmaan, että miltä tahansa alalta saattaa puuttua merkittäviä artikkeleita. Suomenkielisessä Wikipediassahan puuttuvia artikkeleita eli punaisia linkkejä on koottu paitsi artikkelitoiveiden luettelossa, myös wikiprojektien, kuten muokkaustapahtumien yhteydessä. Rosiella tuntui olevan kuitenkin systemaattisempi ja kattavampi lähestymistapa asiaan.

Punaiset listat (Redlist) ovat punaisten linkkien luetteloita. Jotkut yhteisöt ovat koonneet niitä suuria määriä, kuten WikiProject Women in Red (WiR), yli 300. Näitä listoja voivat koota kaikki, ne on suunnattu kaikille ja niitä voi käyttää kaikkien tapahtumien yhteydessä.

WiR:in redlistejä pidetään yllä projektin mallineessa. Projektin osallistujien mielestä punaisten listojen arvo vastaa artikkelien luomista.

Punaisten listojen lajeja ovat:

• Joukkoistetut: Joissa on puuttuvia artikkeleita joltain alalta.
• Sanakirjoihin perustuvat: Sanakirjat, antologiat tai muut kirjat.
• Wikidatan avulla luodut: Voi tehdä SPARQlin avulla ja päivittää Listeriabotilla.
• Tunnisteen (ODNB) avulla luodut: (Kuten Base Léonore, Bibliothèque nationale de France, CiNii, Czech National Authority Database, Freebase, Integrated Authority File, International Standard Name Identifier, Library of Congress Control Number, National Library of Australia, ORCID, Système universitaire de documentation, Union List of Artist Names, Virtual International Authority File, Web NDL Authorities)

Punaisten listojen tarkoitus on olla perusta uusien artikkelien luomiselle. Kaikkien uusien artikkeleiden ja (linkkien) pitäisi olla wikimerkittäviä. Laatijoiden pitäisi varoa systeemistä vinoumaa ja huomioida, että joistakin punaisista linkeistä on artikkelit muilla kielillä, mutta monia ei ole vielä missään Wikipediassa, joten käännnösapua voidaan tarvita. Ja “sinistyneitä” linkkejä voi poistaa vapaasti.

Joukkoistetuissa punaisissa listoissa voi tarjota tietolähteitä aina kun mahdollista. Jokainen voi täydentää epätäydellisiä ja kehittämisvaihessa olevia listoja.

Wikimedian resurssikeskus

Wikimedia Resource Center on uusi, kätevä hubi, josta löytyvät kaikki Wikimediaresurssit vähällä etsimisellä. Sen pääkohdat ovat:

Contact and Questions, Skills Development, Grants Support, Programs Support, Product Development, Global Reach, Legal, Communications, Consultations Calendar

Suomesta Wikimedia konferenssiin 2017 osallistuivat Jaakko Pirinen ja Heikki Kastemaa