Heikki Kastemaan puhe Pelastetaan internet! European Action Day on EU Article 13 -tapahtumassa Narinkatorilla Helsingissä 26.8.2018
Torit ja aukiot kaikkialla maailmassa ovat vapaan kansalaistoiminnan paikkoja. Esimerkiksi tämä Narinkatori, jolla nyt seisomme, on ollut monenlaisen vapaan kansalaistoiminnan tyyssija.
Kokoontuminen tai kansalaistoiminta ei ole vapaata kaikkialla maailmassa ja kaikissa paikoissa. Kävin viime syksynä Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla, joka on ehkä eräs tarkimmin vartioituja julkisia paikkoja maailmassa. Tuolle aukiolle pääsemiseksi tarvitaan passi tai henkilötodistus, aukiota valvotaan tarkasti ja kaikki vähäinenkin vapaaseen kansalaistoimintaan tai mielenilmaukseen viittaava kielletään. Näin ovat Kiinan viranomaiset päättäneet, historiallisista syistä.
Puhun tänään tekijänoikeuksista kansalaisoikeutena. Tämä Narinkatori voisi olla symboli tai metafora tekijänoikeuksien kansalaisoikeuksista. Teokset ovat läsnä lähes joka paikassa ja niiden käyttö koskee jokaista ihmistä. Me kaikki olemme teosten käyttäjiä ja näin ollen tekijänoikeuksien kuluttajia.
Pyytäisin kuvittelemaan hetkeksi sellaista maailmaa, jossa tekijöillä olisi absoluuttinen oikeus, absoluuttinen määräysvalta teoksiinsa. He saattaisivat määritellä kaikki teoksen käyttämistä koskevat asiat. Tällöin esimerkiksi minä saattaisin määrätä, että jokaista sanaa tästä puheestani, joka on teos, voidaan lainata vain ja ainoastaan minun luvallani. Tai että jos haluatte kertoa siitä, mitä minä nyt puhun jossain muualla, teidän täytyy maksaa korvausta minulle.
Tällainen maailma olisi mahdoton. Absoluuttiset tekijänoikeudet johtaisivat maailmaan, jossa tiedonvälitys tulisi mahdottomaksi ja lopulta ihmiset ymmärtäisivät varsin vähän sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Suuri osa kaikista tekijänoikeuslaeista koskeekin erilaisia poikkeuksia, eli niitä ehtoja joita tekijälle tai oikeudenhaltijalle myönnetään teosten julkaisemiseen. Tekijänoikeuslaki on säätöä oikeudenhaltijoiden ja teosten käyttäjien oikeuksien välillä.
Tekijänoikeuslain poikkeukset ovat sekä kuluttajan, että myös tekijän etu, sillä ne estävät tekijänoikeuslain toimimista sensuurisäädöksenä. Teoksethan ovat asioita, jotka on tarkoitettu julkisuuteen ja julkaistavaksi ja tällöin hyvän lain pitää myös helpottaa ja edistää julkaisemista.
Olemme huolissamme juuri siitä, että tekijänoikeuden valvonnasta voi tulla sensuuria. Tämän tapahtuman otsikko on sensuurikoneen pysäyttäminen. Jos emme saa torjuttua ehdotusta 13. artiklan maininnasta EU:n tekijänoikeusdirektiivissä, on tosiaan uhkana että tekijänoikeusdirektiivi tulee estämään ja ehkäisemään viestintää ja tiedonvälitystä. Internet-julkaiseminen tulisi seulottavaksi mekaanisella suodatusjärjestelmällä ja sisältö, jossa epäillään tekijänoikeusrikkomusta voitaisiin poistaa automaattisesti. On todella mahdollista, että EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee mahdollistamaan sensuurikoneen syntymisen.
EU:n direktiivillä tulee olemaan merkitystä sekä Euroopan unionin sisällä, että sen ulkopuolella. Voi sanoa, että se tulee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti. Sen takia muun muassa Yhdysvalloissa, San Franciscossa sijaitseva Wikimedia Foundation on huolissaan EU:n direktiiviehdotuksesta ja se vastustaa muun muassa sensuuriartiklaa. Wikimedia Foundation katsoo, että EU-direktiiviehdotus vaarantaa Wikipedian ja laajemmin Wikimedian tietojärjestelmien toimintaa. Maailman laajinta verkossa julkaistavaa vapaan tiedon varastoa, noin kolmella sadalla kielellä julkaistavaa Wikipediaa operoiva Foundation katsoo, että EU:n direktiiviehdotus on ”uhka oleellisille inhimillisille vapauksille, se rajoittaisi vapaata ilmaisua ja aiheuttaisi vakavia haittoja verkossa tapahtuvalle yhteistyölle ja moninaisuudelle”.
Panoraamapoikkeus
Elokuun 14. päivänä tapahtui Pohjois-Italiassa Genovassa onnettomuus, jossa 1960-luvulla valmistunut Morandi-silta romahti osittain ja onnettomuudessa kuoli 43 ihmistä. Mediat kautta maailman kertoivat traagisesta tapahtumasta.
Tapahtuman muistavat varmaan kaikki, mutta kuinka moni tietää, että Italian lainsäädännön mukaan Morandi-siltaa ei saa kuvata? Kuvien julkaiseminen ilman sillan tekijänoikeuden haltijoiden lupaa on kielletty Italian tekijänoikeuslain mukaan. Esimerkiksi Wikimedia Commonsin kuvavarastossa mainitaan sillasta otettujen kuvien kohdalla, että kuvan julkaiseminen saattaa olla kielletty.
Italiassa ei ole tekijänoikeuslaissa osaa, jota sanotaan panoraamavapaudeksi tai maisemanvapaudeksi. Asia on toisin Suomessa. Jokainen saa valo- tai videokuvata tuossa takana olevaa arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelemaa Kampin keskuksen julkisivua. Sama koskee arkkitehti Mikko Summasen suunnittelemaa Kampin kappelia, joka valmistui vuonna 2012.
Mutta miten on kuvanveistäjä Eva Löfdahlin vuona 2006 paljastetun Yrittäjäveistoksen laita, joka on tuossa keskellä Narinkatoria? Sen saa kuvata vapaasti, mutta Suomen lain mukaan kuvaa julkisella paikalla pysyvästi olevasta teoksesta ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.
Mainittakoon tässä, että valo- tai videokuvaamisen kieltäminen tai salliminen sinänsä ei ole tekijänoikeuslain tehtävä, vaan kuvaamisesta, kuvaamisella häiritsemisestä tai yksityisyydestä ja sellaisista säädetään eri laeilla kuin tekijänoikeuslailla. Ilmeisesti tuo ”saa kuvata” maininta on tekijänoikeuslaissa sen takia, että lain kirjoittajat eivät ole parempaakaan siihen kohtaan keksineet. Ylipäätään tekijänoikeuspuheessa minua häiritsee se, että on jotakin jota ”saa tehdä” ja jotain jota ”ei saa tehdä”. Tekijänoikeuksien suhteen asenteen pitäisi olla sellainen, että mitä tahansa saa tehdä, eikä mikään ei ole kiellettyä, jos noudatetaan lakia ja sovitaan asioista. Sensuuri ei saisi olla valmiiksi rakennettu diskurssi tekijänoikeuksista puhuttaessa ja kaikkein pahin asia on itsesensuuri
Siis Euroopan eri maiden tekijänoikeuslaeissa on erilaisia panoraamavapauden poikkeuksia. Ne voidaan jakaa ainakin viiteen pääkategoriaan. Jos harmonisaatiolla, joka on direktiivin ja koko EUn tehtävä, ymmärretään lainsäädännön yhdenmukaistamista, tässä olisi yhdenmukaistamisen paikka. Valitettavasti EU:n direktiiviehdotuksessa ei mainita panoraamapoikkeuksesta.
Wikimedia Suomi otti kantaa maisemanvapauden yhtenäistämiseen EU:ssa lausunnossa, jonka annoimme toissa syksynä:
”Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”
Tekijänoikeudet ovat yhä tärkeämpi osa ihmisten elämää. Toivotaan, että Eurooppa ja maailma saa aikaamme sopivan ja sallivan tekijänoikeusdirektiivin elämää rajoittavan ja hankaloittavan sijaan!
Ensinnäkin tämä kirjoitus ei ylitä (läheskään) teoskynnystä, joten siltä osin ”mahdoton maailma on peruttu.
Toisekseen on omituinen ajatus, että teos olisi oletusarvoisesti tarkoitettu julkaistavaksi. Se voi olla myös tuotettu kassakaappiin laittamista varten ja useimmissa tapauksissa kaupallisen vaihdon välineeksi. ”Teoksen käyttäjillä” ei siis ole mitään syntymäoikeutta toisen teoksiin.
Effiläistenkin kannattaa siis valmistautua maksamaan käytöstään.
Teoskynnyksen määrittely ei varmaankaan käy ihan noin yksipuolisella julistuksella. Ajatuksesi teoksen julkaisemattomuudesta on kiinnostava. Oma käsitykseni on, että julkisuus on teoksen eräs ehto. Kaikki kaupallisen vaihdon välineinä olevat teokset ovat julkisia, tottakai, mutta kirjoitat myös ”teoksista”, jotka olisi tehty kassakaappiin. Joskus puhutaan pöytälaatikkokirjoittajista, eli harrastelijoista jotka kirjoittavat itselleen. Käsittääkseni harrastelijoidenkin joukossa tällaiset ovat poikkeuksia. Ehkä tämä kassakaappigenre alkaisi selvityä, jos mainitsisit esimerkkejä. Olen sitä mieltä, että tekijänoikeuksia pitää kunnioittaa lain mukaan, eikä toisten uhkaaminen taida olla hyvä asia. Miksi viljelet vihapuhetta?