Heikki Kastemaan puhe Pelastetaan internet! European Action Day on EU Article 13 -tapahtumassa Narinkatorilla Helsingissä 26.8.2018

Torit ja aukiot kaikkialla maailmassa ovat vapaan kansalaistoiminnan paikkoja. Esimerkiksi tämä Narinkatori, jolla nyt seisomme, on ollut monenlaisen vapaan kansalaistoiminnan tyyssija.

Kokoontuminen tai kansalaistoiminta ei ole vapaata kaikkialla maailmassa ja kaikissa paikoissa. Kävin viime syksynä Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla, joka on ehkä eräs tarkimmin vartioituja julkisia paikkoja maailmassa. Tuolle aukiolle pääsemiseksi tarvitaan passi tai henkilötodistus, aukiota valvotaan tarkasti ja kaikki vähäinenkin vapaaseen kansalaistoimintaan tai mielenilmaukseen viittaava kielletään. Näin ovat Kiinan viranomaiset päättäneet, historiallisista syistä.

Puhun tänään tekijänoikeuksista kansalaisoikeutena. Tämä Narinkatori voisi olla symboli tai metafora tekijänoikeuksien kansalaisoikeuksista. Teokset ovat läsnä lähes joka paikassa ja niiden käyttö koskee jokaista ihmistä. Me kaikki olemme teosten käyttäjiä ja näin ollen tekijänoikeuksien kuluttajia.

Pyytäisin kuvittelemaan hetkeksi sellaista maailmaa, jossa tekijöillä olisi absoluuttinen oikeus, absoluuttinen määräysvalta teoksiinsa. He saattaisivat määritellä kaikki teoksen käyttämistä koskevat asiat. Tällöin esimerkiksi minä saattaisin määrätä, että jokaista sanaa tästä puheestani, joka on teos, voidaan lainata vain ja ainoastaan minun luvallani. Tai että jos haluatte kertoa siitä, mitä minä nyt puhun jossain muualla, teidän täytyy maksaa korvausta minulle.

Tällainen maailma olisi mahdoton. Absoluuttiset tekijänoikeudet johtaisivat maailmaan, jossa tiedonvälitys tulisi mahdottomaksi ja lopulta ihmiset ymmärtäisivät varsin vähän sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Suuri osa kaikista tekijänoikeuslaeista koskeekin erilaisia poikkeuksia, eli niitä ehtoja joita tekijälle tai oikeudenhaltijalle myönnetään teosten julkaisemiseen. Tekijänoikeuslaki on säätöä oikeudenhaltijoiden ja teosten käyttäjien oikeuksien välillä.

Tekijänoikeuslain poikkeukset ovat sekä kuluttajan, että myös tekijän etu, sillä ne estävät tekijänoikeuslain toimimista sensuurisäädöksenä. Teoksethan ovat asioita, jotka on tarkoitettu julkisuuteen ja julkaistavaksi ja tällöin hyvän lain pitää myös helpottaa ja edistää julkaisemista.

Olemme huolissamme juuri siitä, että tekijänoikeuden valvonnasta voi tulla sensuuria. Tämän tapahtuman otsikko on sensuurikoneen pysäyttäminen. Jos emme saa torjuttua ehdotusta 13. artiklan maininnasta EU:n tekijänoikeusdirektiivissä, on tosiaan uhkana että tekijänoikeusdirektiivi tulee estämään ja ehkäisemään viestintää ja tiedonvälitystä. Internet-julkaiseminen tulisi seulottavaksi mekaanisella suodatusjärjestelmällä ja sisältö, jossa epäillään tekijänoikeusrikkomusta voitaisiin poistaa automaattisesti. On todella mahdollista, että EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee mahdollistamaan sensuurikoneen syntymisen.

EU:n direktiivillä tulee olemaan merkitystä sekä Euroopan unionin sisällä, että sen ulkopuolella. Voi sanoa, että se tulee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti. Sen takia muun muassa Yhdysvalloissa, San Franciscossa sijaitseva Wikimedia Foundation on huolissaan EU:n direktiiviehdotuksesta ja se vastustaa muun muassa sensuuriartiklaa. Wikimedia Foundation katsoo, että EU-direktiiviehdotus vaarantaa Wikipedian ja laajemmin Wikimedian tietojärjestelmien toimintaa. Maailman laajinta verkossa julkaistavaa vapaan tiedon varastoa, noin kolmella sadalla kielellä julkaistavaa Wikipediaa operoiva Foundation katsoo, että EU:n direktiiviehdotus on ”uhka oleellisille inhimillisille vapauksille, se rajoittaisi vapaata ilmaisua ja aiheuttaisi vakavia haittoja verkossa tapahtuvalle yhteistyölle ja moninaisuudelle”.

Panoraamapoikkeus

Elokuun 14. päivänä tapahtui Pohjois-Italiassa Genovassa onnettomuus, jossa 1960-luvulla valmistunut Morandi-silta romahti osittain ja onnettomuudessa kuoli 43 ihmistä. Mediat kautta maailman kertoivat traagisesta tapahtumasta.

Tapahtuman muistavat varmaan kaikki, mutta kuinka moni tietää, että Italian lainsäädännön mukaan Morandi-siltaa ei saa kuvata? Kuvien julkaiseminen ilman sillan tekijänoikeuden haltijoiden lupaa on kielletty Italian tekijänoikeuslain mukaan. Esimerkiksi Wikimedia Commonsin kuvavarastossa mainitaan sillasta otettujen kuvien kohdalla, että kuvan julkaiseminen saattaa olla kielletty.

Italiassa ei ole tekijänoikeuslaissa osaa, jota sanotaan panoraamavapaudeksi tai maisemanvapaudeksi. Asia on toisin Suomessa. Jokainen saa valo- tai videokuvata tuossa takana olevaa arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelemaa Kampin keskuksen julkisivua. Sama koskee arkkitehti Mikko Summasen suunnittelemaa Kampin kappelia, joka valmistui vuonna 2012.

Mutta miten on kuvanveistäjä Eva Löfdahlin vuona 2006 paljastetun Yrittäjäveistoksen laita, joka on tuossa keskellä Narinkatoria? Sen saa kuvata vapaasti, mutta Suomen lain mukaan kuvaa julkisella paikalla pysyvästi olevasta teoksesta ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Mainittakoon tässä, että valo- tai videokuvaamisen kieltäminen tai salliminen sinänsä ei ole tekijänoikeuslain tehtävä, vaan kuvaamisesta, kuvaamisella häiritsemisestä tai yksityisyydestä ja sellaisista säädetään eri laeilla kuin tekijänoikeuslailla. Ilmeisesti tuo ”saa kuvata” maininta on tekijänoikeuslaissa sen takia, että lain kirjoittajat eivät ole parempaakaan siihen kohtaan keksineet. Ylipäätään tekijänoikeuspuheessa minua häiritsee se, että on jotakin jota ”saa tehdä” ja jotain jota ”ei saa tehdä”. Tekijänoikeuksien suhteen asenteen pitäisi olla sellainen, että mitä tahansa saa tehdä, eikä mikään ei ole kiellettyä, jos noudatetaan lakia ja sovitaan asioista. Sensuuri ei saisi olla valmiiksi rakennettu diskurssi tekijänoikeuksista puhuttaessa ja kaikkein pahin asia on itsesensuuri

Siis Euroopan eri maiden tekijänoikeuslaeissa on erilaisia panoraamavapauden poikkeuksia. Ne voidaan jakaa ainakin viiteen pääkategoriaan. Jos harmonisaatiolla, joka on direktiivin ja koko EUn tehtävä, ymmärretään lainsäädännön yhdenmukaistamista, tässä olisi yhdenmukaistamisen paikka. Valitettavasti EU:n direktiiviehdotuksessa ei mainita panoraamapoikkeuksesta.

Wikimedia Suomi otti kantaa maisemanvapauden yhtenäistämiseen EU:ssa lausunnossa, jonka annoimme toissa syksynä:

”Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Tekijänoikeudet ovat yhä tärkeämpi osa ihmisten elämää. Toivotaan, että Eurooppa ja maailma saa aikaamme sopivan ja sallivan tekijänoikeusdirektiivin elämää rajoittavan ja hankaloittavan sijaan!

Kapkaupungin Wikimaniassa esiteltiin Wikimedia Foundationin projektia, jossa pyritään tutkimaan sitä, miten uusia muokkaajia voitaisiin houkutella ja pysymään keskikokoisissa Wikipedioissa. Keskikokoisuus määriteltiin tutkimuksessa sellaisiksi Wikipedioiksi, joissa on keskimäärin 300 – 3 000 aktiivista muokkaajaa kuukaudessa.

Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa, joka on juuri näitä keskikokoisia, uusia aktiivisia muokkaajia oli vuonna 2017 keskimäärin 440 kuussa. Aihe on tärkeä, koska vain pieni osa uusista muokkaajista jatkaa muokkaamistaan ensikokemustensa jälkeen.

Aluksi ”osallistumisputki”, joka kuvaa verkkossa tapahtuvaa osallistumista laajemminkin.

Tutkimus tehtiin Tsekissä ja Etelä-Koreassa, joissa tutkittiin 64 tsekinkielen ja koreankielisen Wikipedian muokkaajaa. Tutkimustulokset julkistettiin jo vuosi sitten, mutta projektia jatketaan kyseisissä maissa kehitysvaiheella, keskusteluilla ja työpajoilla.

Jos jollakin on kysymyksiä tai ehdotuksia projektiin, niitä voi esittää suoraan Neil Patel Quinnille ja Abbey Ripstralle .

Havaintoja uusista muokkaajista 

Tutkittaessa uusia Wikipedian muokkaajia tutkijat havaitsivat seuraavaa:

1. Ihmiset muokkaavat Wikipediaa eri syistä, joista useimmat palvelevat Wikipedian muokkaamisen ulkopuolisia tarkoituksia.
2. Uusien muokkaajien houkuttelemisessa Wikipedian valta-asema on sekä sen suurin vahvuus, että suurin heikkous.
3. Innostavat, luotettavat ja suhteita omaavat välittäjät ovat tärkeä etu uusien muokkaajien rekrytoinnissa ja tukemisessa.
4. Lukijoina monet muokkaajat näkevät korean ja tsekinkieliset Wikipediat rajoitettuina ja täydentävät informaatiotaan perusteellisemmilla tai syventävämmillä tietolähteillä. Tämä tarkoittaa sitä, että muokkaajina he luultavasti eivät avusta Wikipedioita sen takia, että niiden sisältövajeita täytyy kuroa umpeen ja ne tuntuvat olevan liian syviä. Tämä havainto luo noidankehän, joka estää keskikokoisten Wikipedioiden nousua kriittisen massan yläpuolelle.
5. Wikipedian rakenteen monimutkaisuus ja erillisyys sekä sen takana oleva yhteisö vaikeuttavat lukijoiden kääntymistä muokkaajiksi ja uusien muokkaajien siirtymistä kokeneiksi muokkaajiksi.
6. Ihmisten täytyy luottaa sisältöä koskeviin tietoihinsa muokatakseen Wikipediaa.
7. Menestyneet muokkaajat pyrkivät rakentamaan ’avustamiseensa liittyviä taitoja’ toistavan, progressiivisen oppimisen avulla turvallisissa tilanteissa, joissa panokset ovat pienempiä.
8. Uusien muokkaajien suurimmat haasteet eivät ole teknisiä, vaan käsitteellisiä. He ponnistelevat oppiakseen Wikipedian käytäntöjä ja sitä, miten hahmottaa sisältöjä ”Wikipedian tapaan”.
9. Muokkaamisprosessit ja niitä tukevat mekanismit (kuten viestintä muiden muokkaajien kanssa, ohjesivut) eivät ole intuitiivisesti löydettävissä, mikä vaikeuttaa uusien muokkaajien oppimista ja edistymistä.
10. Uudet muokkaajat hakevat apua Wikipedian ulkopuolelta, koska he haluavat mieluummin kohdistettua, ja joskus henkilökohtaista tukea.
11. Palautteen järjestäminen on keskeistä suhteessa siihen, rohkaiseeko se uusia muokkaajia jatkamaan matkaansa Wikipediassa vai heikentääkö ja lannistaako se heitä jatkamaan avustamistaan.

Roolit

Tutkijat yleistivät muokkaajista kuusi roolia. Niitä ovat:

1. Yhteiskuntamuuttaja (Social Changer): nostaa tietoisuutta yhteiskunnallisista aiheista, tekee yhteistyötä muiden ympäristöihmisten kanssa

2. Tiedonjakaja: Tekee artikkeleita aiheista, joita tuntee hyvin, jotka ovat käyttökelpoisempia itselle ja muille, lisää tekniikan tietojaan ja taitojaan, pyrkii rakentamaan konkreettista yhteyttä todistaakseen teknikan osaamisensa

3. Korjaava reagoija: Korjaa ilmeisiä epätarkkuuksia tai virheitä, joita löytää lukiessaan Wikipediaa

4. Yleisön rakentaja: Lisää tietosuutta johtamiskäytännöistä joihin erikoistuu, pyrkii siihen, että työnsä tulokset näkyvät Googlen hakujen alkupäässä, pyrkii ohjaamaan verkkoliikennettä, erityisesti potentiaalisia asiakkaita yrityksensä verkkosivuille

5. Laatikon tarkistaja (Box checker): Pyrkii tekemään koulutehtävänsä julkaisemalla tutkimuksia julkisesti tekijänoikeudesta vapaana

6. Sisäpiiriin liittyjä (Joiner inner): Pyrkii tapaamaan uusia ihmisiä, pyrkii siihen, että muokkaaminen olisi hauskaa toimintaa rutiinielämän lisäksi

Heikki Kastemaa
Kulttuurinavigaattori

 

Kertaan aluksi asioita EUn tekijänoikeusdirektiivin tiimoilta kesän aikana. Tai aloitetaan vähän kauempaa. Wikimedia Suomi julkaisi julkilausuman, joka jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016.

Kiinnitimme huomiota kolmeen asiaan, josta yksi kuului seuraavasti:

”Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajia ottamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.”

EU parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan ehdotuksen tekijänoikeusdirektiiviksi 5. heinäkuuta. Varsinkin tähän mekaaniseen tunnistamiseen liittyvä 13. kohta ehdotuksessa sai ankaraa arvostelua.

Mitkä ne kaksi muuta asiaa olivat? Kiinnitimme huomiota maisemanvapauteen eli panoraamaoikeuteen:

”Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Kesän aikana maisemanvapausasia tuntui jäävän unholaan Brysselissä, eikä heinäkuun ehdotuksessa siitä mainittu mitään. Keväällä liikkui hurjia huhuja, kun kuultiin, että Wikimedia oli saanut odottamattoman liittolaisen. Saksan autoteollisuus, joka suunnittelee itseohjautuvia autoja, tukee yhtenäistä maisemanvapauslainsäädäntöä. Suunnitelmissa oleva järjestelmä tallentaa kuvaa autoista koko ajan ja muodostaa reaaliaikaista karttaa pilvipalvelussa. Jos nykyinen kirjava maisemanvapauslainsäädäntö olisi voimassa, Saksasta länteen ajava robottiauto pysähtyisi Ranskan rajalle.

Kolmas kannattamamme ajatus oli tekijänoikeudettomien teosten aseman turvaaminen.

”Wikimedia Suomi kehottaa EU-lainsäätäjiä turvaamaan tekijänoikeudettomien (Public Domain) teosten aseman tekijänoikeusuudistuksessa. Tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla.”

Eräässä direktiivin versiossa tekijänoikeudettomien teosten asema oli jo selkeästi esitelty, mutta siinä kävi kuten usein käy, että direktiivin käsittelyn pitkittyessä yksinkertainen asia mutkistui. Taustalla on se ikävä tosiasia, että EU:n lakia säätävän koneiston massiivisuus ja moninaisuus aiheuttaa sen, että eri taustat omaavat eivät voi kannattaa samaa kirjoitettua versiota.

Heinäkuun alussa baskin, bulgarian, katalaanin, englannin, eestin, galician, saksan, unkarin, italian, latvian, puolan, portugalin, slovenian ja espanjankieliset Wikipediat julkaisivat sivuillaan viestejä, joissa eurooppalaisia käyttäjiä pyydettiin ottamaan yhteyttä Meppeihinsä tai ne pimennettiin päivän ajaksi protestoimaan ehdotusta. Suomenkielinen Wikipedia ei ollut mukana tässä rintamassa, koska muutamat suomalaiset wikipedistit vastustivat yhteisön osallistumista EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseen.

Wikimedian kanta

Wikimedia Foundation katsoo, että EUn tekijänoikeusdirektiivin vaikutukset koskevat välittömästi sen tietopalveluita. Heinäkuun lopulla Jimmy Wales toi EU:n tekijänoikeuskysymyksen esille pitäessään loppuyhteenvetoa vuoden Wikimaniassa Kapkaupungissa. Hän kysyi, kuka kuuntelee pieniä wikipedistejä? Walesin mukaan EU-parlamentin päätös osoittaa että Brysselissä on ihmisiä, jotka kuuntelevat meitä.

Jimmy Walesin mielestä julkinen valta voi maailmanlaajuisesti joko edistää tai uhata yleisön oikeutta vapaaseen jakamiseen. Visiotamme tuoda vapaasti esille kaikki maailman tietous ei voida saavuttaa, jos emme kannata sellaisen politiikan, toimien tai lakien vastustamista, jotka rajoittavat vapaata saavutettavuutta ja sananvapautta.

Jimmy Wales sanoi kannattavansa sitä, että otamme vahvemman ja voimakkaamman otteen suhteessa politiikkaan. Hän sanoi, että on tärkeää toimia koordinoidusti ja organisoidusti. Vahvuutemme on se, että ihmiset tietävät, että wikipedistien juuret ovat tosiasioissa.

Tilanne nyt

Kun EU-parlamentti hylkäsi ehdotuksen heinäkuussa, tekijänoikeusdirektiivin aikaisemmat versiot ovat nyt uudestaan äänestettävinä parlamentin yleisistunnossa 12. syyskuuta. Se, että parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan esityksen on iso askel, mutta yrityksemme saada aikaan tasapainoinen tekijänoikeuslaki Eurooppaan eivät ole ohi.

Meppien on esitettävä parannusehdotukset yleisistunnon äänestyksiä varten 5. 9. mennessä. Kyseessä on nopea käännös, ja tulee olemaan vaikeaa tietää varmasti, mitkä parannusesitykset tulevat olemaan esillä. Tulevien viikkojen aikana tulee olemaan tärkeää, että Wikimedia edistää nykyaikaisen tekijänoikeuslain syntymistä. Wikimedia Foundation valmistelee erilaisia skenaarioita, jotka edistävät näkemystämme avoimesta internetistä.

Foundation tulee melko varmasti ottamaan näitä asioita esille uudestaan julkisuudessa. Parhaillaan luodaan resursseja yhteisön jäsenten ja jaostojen käytettäväksi jos niillä on kiinnostusta ottaa kantaa syyskuun äänestykseen. Eli pysytään kuulolla!

Heikki Kastemaa
kulttuurinavigaattori

Wikimedialiikkeen jäseniä yhteen tuova Wikimania-konferenssi järjestettiin tänä vuonna 20. – 22. 7. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Vuodesta 2005 lähtien vuosittain järjestetty konferenssi oli nyt ensi kertaa Saharan eteläpuolen Afrikassa, joka on tutkimustietojen mukaan jäänyt Wikipedian artikkelisisällössä aliedustetuksi. Konferenssin teemana olivatkin niin kutsutut tietokuilut ja niiden kurominen umpeen. Paikalla oli noin 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Ilmapiiri oli koko konferenssin ajan lämmin ja vastaanottava, ja myös ensikertalainen sai heti kokea täyden annoksen Wikimania-henkeä. Kaikissa konferenssitiloissa kävi jatkuva puheensorina, kun wikipedistit ja –medistit tutustuivat ja vaihtoivat ideoita. Samanhenkisessä seurassa oli selkeästi helppoa lähestyä muita ja olla lähestyttävä, ehdinkin jo ensimmäisten parin tunnin aikana vaihtaa muutaman sanan kolmelta eri mantereelta tulleiden wikipedistien kanssa. Jokainen oli tullut hakemaan konferenssilta eri asioita – yksi etsi uusia ideoita, toinen kontakteja ja ystäviä – mutta kaikki olivat yhtä innoissaan.

Kolmen päivän ajan osallistujille oli tarjolla viidessä eri kokoustilassa ohjelmaa, josta kukin sai valita mieleisensä paketin. Suurelta osin ohjelma koski tavalla tai toisella tietokuiluja ja eri lähestymistapoja niiden korjaamiseksi. Kenties mielenkiintoisin esitys aiheesta kertoi, kuinka Wikipedia-yhteisöt eri maissa ovat pyrkineet mainostamaan Wikipediaa uusille lukijoille, sillä esimerkiksi Nigeriassa, Intiassa ja Irakissa alle kolmannes väestöstä on edes kuullut Wikipediasta. Eri maissa tehdyt mainosvideot avasivat sitä, millaisena Wikipedia nähdään ja halutaan esittää täysin erilaisissa kulttuureissa. Tietokuiluihin liittyen useissa esityksissä kerrottiin myös vähemmistökielistä sekä sukupuolten välisestä kuilusta Wikipediassa ja pohdittiin muun muassa, kuinka feministiliikkeen oppeja voisi soveltaa wikimaailmaan.

Tietokuilun lisäksi tarjolla oli myös runsaasti ohjelmaa itse muokkaamiseen, uusiin projekteihin ja kehityskohteisiin liittyen. Wikidata on vielä wikimaailmassa suhteellisen uusi ja monelle melko vieras asia, ja ohjelmassa olikin monenlaista työpajaa, joissa opeteltiin sen käyttöä aivan alkeista lähtien. Opimme, että Wikidatasta saa SPARQL-kyselyllä selville esimerkiksi, missä kaupungeissa eteläafrikkalaiset kirjailijat ovat syntyneet tai mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt Intiassa, ja saapa sillä aikaiseksi jopa kartan maailman sairaaloista. Wikidatan Babel-työpajassa koottiin saman katon alle eri kielten taitajia ja setvittiin yhdessä Wikidata-kohteita, joihin oli linkitetty eri kielillä eri asioista kertovia artikkeleita. Vielä viimeisenä päivänä saimme kuulla, että Wikidataan on uutena ominaisuutena tullut leksikografisen datan syöttö, joka tulevaisuudessa saadaan vielä linkitettyä.

Luentojen ja työpajojen lisäksi paikalle oli myös kutsuttu puhujia, joista jokainen lähestyi esityksissään tietokuiluja eri suunnista. Oxford Internet Instituten Martin Dittus näytti, miten koordinaateilla varustettujen Wikipedia-artikkelien sijoittuminen kartalle paljastaa maailmalta tiedon katvealueet. ’Algoritmistä tasa-arvoa’ ajavan Algorithmic Justice Leaguen perustaja Joy Buolamwini puolestaan kertoi, miten kasvontunnistusjärjestelmät tunnistivat valkoihoisten miesten sukupuolen kuvan perusteella lähes aukottomasti, mutta luulivat esimerkiksi Michelle Obamaa ja Sojourner Truthia miehiksi. Heidän lisäkseen ääneen pääsivät The New Schoolin Sean Jacobs sekä Wikimedia-säätiön toiminnanjohtaja Katherine Maher.

Kolme konferenssipäivää kuluivat lähes huomaamatta, ja sunnuntaina koko komeuden kruunasi päätöstapahtuma. Siellä koko seurue kokoontui pääsaliin kuulemaan, kuinka Wikipedian perustaja Jimmy Wales piti vuotuisen esityksensä kertoen, mitä Wikimedia- ja Wikipedia-yhteisöissä on vuoden aikana saavutettu. Juhlallisuuksissa valittiin myös vuoden wikipedisti ja jaettiin kiitoksia ja palkintoja. Joukkoon mahtui myös surullisempia hetkiä, kun konferenssivieraat pitivät pienen hiljaisen hetken vuoden aikana menehtyneiden wikipedistien muistolle. Lopuksi kaikki kokoontuivat lavalle ryhmäkuvaa varten. Sen jälkeen useimmat lähtivät valmistautumaan illan jäähyväisjuhlaan, ja pieni joukko – johon itse epäonnekseni kuuluin – joutui suuntaamaan kohti lentokenttää ja paluuta arjen ja töiden pariin.

Ensi vuonna Wikimania järjestetään Suomen näkökulmasta lähempänä kuin koskaan, Tukholmassa. Ensi vuonna mukana on siis toivottavasti enemmän kuin kaksi suomalaista, sillä Wikimania todella on wikipedistille kuin Mekka – se on koettava vähintään kerran.

Lentokonefani