Tag Archives: Wikipedia

Kylmä sota, kuuma tietosanakirja: 136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia kurssityönä Wikipediaan

Ryhmä esittelee valmista artikkelieen muille opiskelijoille.
Yksi kymmenestä ryhmästä esittelee valmista Wikipedia-artikkeliaan muille opiskelijoille. Kuva Teemu Perhiö CC-BY-SA 4.0

Tällä yliopistokurssilla tehdään ihmiskoe.

Ensimmäisellä tunnilla kysytään, käyttääkö kukaan Wikipediaa tiedonhakuun – kaikki viittaavat. Vain pari kättä nousee, kun kysytään, onko kukaan muokannut sitä.

Kolmisenkymmentä yhteiskuntahistorian opiskelijaa saa haasteen: heidän pitää kirjoittaa yleistajuinen, kattava ja neutraali tietosanakirja-artikkeli.

Kyseessä on kurssi Kansainvälinen ja globaali järjestelmä, joka kuuluu yhteiskuntahistorian oppiaineisiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kylmä sota, kuuma pedagogiikka

”Wikipedia-artikkelin taustalla on halu löytää uudenlaisia oppimismahdollisuuksia – ennen kaikkea sellaisia, jotka edistävät sisäistämään pyrkivää oppimista”, yliopistonlehtori Jukka Kortti kertoo.

Opiskelijat jaetaan kymmeneen ryhmään, joista kunkin tehtävänä on kirjoittaa artikkeli aihealueesta ”Pohjoismaat kylmässä sodassa”.

”Wikipedia-artikkelissa yhdistyvät ryhmätyö, kirjoittaminen, aineiston hakeminen ja tiedon prosessointi, joihin on muutenkin panostettu oppiaineessamme. Lisäarvona on sellaisen tiedon tuottaminen, jossa toteutuu myös yleishyödyllisyys; tekstit eivät jää vain opettajan (virtuaaliseen) pöytälaatikkoon, vaan hyödyttävät laajaa yleisöä,” kurssin vetäjä Kortti sanoo.

Kortin mukaan tehtävä noudattaa yliopistopedagogisesti linjakkaan opetuksen (contsructive alignment) näkökulmaa. Sillä tarkoitetaan opettamisen ja oppimisen suunnittelua, jossa yhdistyvät konstruktiivinen, käytännön pohjalta rakentuva ymmärtäminen ja oppimisen lopputulemapohjaiseen (learning outcomes) pedagogiikkaan perustuva opetuksen suunnittelu.

Wikipedisti Teemu Perhiö esittelee kurssin aluksi vapaan tietosanakirjan keskeisimmät periaatteet. Kalvoissa korostuu kolme tärkeintä ohjenuoraa sisällön suhteen:

  1. Wikipedian artikkelit kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
  2. Tietojen tulee olla tarkistettavissa eli lähteet pitää merkitä.
  3. Kaiken tiedon tulee olla jo julkaistua, eli omia päätelmiä ja pohdintaa ei sallita.

”Olen aina rakastanut Wikipediaa, ja on oikein, että akateemikot joutuvat kirjoittamaan sinne”, eräs opiskelija tuumaa loppupalautteessa. Kaikki opiskelijasitaatit tässä blogauksessa ovat lainauksia kurssin anonyymista loppupalautteesta.

Lukijuuden muuri murtuu

Ero tieteellisen ja wikipediatekstin välillä alkaa selkeytyä. Opiskelijat kiinnittivät huomiota erityisesti lähteiden käyttöön ja niihin viittaamiseen. Artikkeleita opitaan lukemaan lähteiden näkökulmasta – vaikka moni onkin jo käyttänyt Wikipediaa lähdemateriaalin etsinnän apuna. Wikipedia-artikkelista saatua yleiskuvaa aiheesta voi peilata omaan, samasta lähdemateriaalista saatuun käsitykseen.

Opiskelijat kokevat käytännössä, miten avoimesti saatavilla olevaa tietoa tuotetaan verkkoon. Artikkelit näyttäytyvät eri valossa, kun Wikipediaa käytetään tiedon tuottamiseen eikä vain sen etsimiseen. Wiki-alusta tulee tutuksi ja opiskelijat saavat lisää itsevarmuutta:

”Nyt jopa uskaltaisi itse muokata tekstejä, jos näkee virheitä.”

Wikipediassa lukijan rooli onkin tärkeä – ei vastaanottajana, vaan aktiivisena osallistujana. Lukijalle siirtyy vastuuta tietojen arvioimisessa ja epäkohtiin puuttumisessa. Asia hahmottuu helpommin, kun siirtyy passiivisesta lukijasta aktiiviseksi.

136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia

Yhteensä kurssilla tehtiin 10 artikkelia ja lisättiin yli 130 lähdeviitettä Wikipediaan. Pari viikkoa kurssin päättymisen jälkeen artikkelit siirrettiin projektisivulta artikkeliavaruuteen avoimesti luettaviksi.

Kolmea artikkeliavaruudessa pidempään ollutta sivua on luettu alle kahden viikon aikana yli 400 kertaa, suosituin niistä on ollut ajankohtainen artikkeli arktisesta yhteistyöstä. Osa näyttökerroista selittyy artikkelien käsittelyllä oppitunneilla.

Muita kurssilla luotuja tai päivitettyjä artikkeleita ovat muun muassa Ruotsi kylmässä sodassa, suojeluvastuun periaate ja Pohjola-aktivismi. Kaikki artikkelit ovat luettavissa projektisivun kautta.

”Oli kiva että kurssityö päätyy kerrankin hyvään käyttöön!”, kommentoitiin tehtävää yleisesti.

Loppupalautteessa moni kertoo arvostavansa nyt Wikipedian kirjoittajia enemmän.

”Aloin arvostaa enemmän sitä, että jotkut todella ovat kirjoittaneet järkeviä artikkeleita muiden iloksi ja hyödyksi.”

Jälkipyykki

Opiskelijat esittivät palautteessa huomion, että mahdollisia artikkelin aiheita olisi voinut miettiä ja listata etukäteen, jotta aiheen valinta ei jäisi vain opiskelijoiden harteille. Aiheen valintaa ja rajausta vaikeutti myös uusi tekstimuoto, tietosanakirja-artikkeli, joka on ihan muuta kuin perinteinen esseetehtävä. Artikkelin rakentamisessa ja raamittamisessa olikin pähkäiltävää. Näiden asioiden sujuvoittamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kurssilla myös huomattiin, että Wikipedian muokkaaminen visuaalisen muokkaimen avulla onkin aika helppoa – tai ainakin helpompaa, kuin perinteisessä wikitekstitilassa. Mutta hankaluuksia esiintyi ainakin lähdeviitteiden oikeaoppisen käyttämisen kanssa. Lähteiden lisäämisestä ja muokkaamisesta voisikin olla käytännön harjoituksia esimerkiksi it-luokassa.

Vapaaehtoinen wikipedisti Teemu Perhiö antoi kurssilla palautetta artikkeleista tietosanakirjan käytäntöjen näkökulmasta.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikipedia-talkoot Siffillä

Museokierros Siffillä

Kuva: Sinebrychoffin taidemuseo

Sinebrychoffin taidemuseo järjesti viime kuussa ensimmäistä kertaa Wikipedia-talkoot. Paikalla oli runsaasti myös Wikimedia Suomen jäseniä ja hallituslaisia. Aloitimme illan tutustumalla museoon ja sen historiaan ja jatkoimme sen jälkeen museon kellarissa, jossa kerroin Wikipedian muokkaamisen perusteista ja siitä, että Wikipediaa voi muokata monella tavalla: joku tekee pieniä korjauksia, joku lisää kuvia, joku täydentää olemassa olevia artikkeleja, joku perustaa uusia ja joku tekee kaikkea mahdollista.

Tässä käyttämäni materiaali:

 

Kuva: Johanna Janhonen

Museon väki oli valmistautunut tilaisuuteen hyvin: saimme tutkia Sinebrychoffin sukupuuta (josta löytyi mm. aika monta Annaa) ja selata suvusta kirjoitettuja kirjoja. He olivat myös miettineet, mistä aiheista me voisimme kirjoittaa, mikä nopeuttaa työskentelyn alkamista ja varmistaa sen, että tilaisuuden järjestäjä saa sellaista sisältöä kuin eniten haluaa.

Pyysin Leena Hannulaa,  Sinebrychoffin taidemuseon vastaavaa museolehtoria, kertomaan siitä, miten he illan kokivat. Näin hän kirjoitti:

“Sinebrychoffin taidemuseossa vietettiin 27.4. historiansa ensimmäinen Wikipedia -ilta. Johanna Janhonen toimi inspiroivana kouluttajana, mutta myös muita nykyisiä ja entisiä hallituksen jäseniä oli kiitettävästi paikalla. Ilta oli yllätyksellinen varmasti monella tasolla. Museo oli varustautunut eri teemoin laittamalla esille lähdekirjallisuutta niin kokoelmista kuin Sinebrychoffin suvusta. Intendentti Ira Westergårdin asiantuntemus oli lähes korvaamatonta monellakin tasolla. Rembrandt kiehtoo ja samoin siihen liittyvä tutkimustraditio. Taiteilijan kuvia kaivattiin ja niiden suhteen odotamme päätöstä, joka helpottaisi artikkelien kuvittamista hyvälaatuisilla kuvilla.

Mitä tulee itse kirjoittamisprosessiin, niin siinäkin hallituksen jäsenet “telakoituivat” mukavalla tavalla kokemattomien kirjoittajien viereen. Tunnelma oli leppoisa ja kannustava, sisällöt avautuivat vähitellen ja tarralappuja alkoi ilmestyä seinille. Niillä kerrottiin sekä valitut aiheet että loppuunsaatetut teemat. Illan aikana syntyi käännöstekstiä, lista Ruotsin suurvalta-ajan kuningattarista, tekstiä Ulrika Paschista ja Rembrandtista ym.
Summa summarum – ilta ehkä yllätti meidät kaikki positiivisesti. Kaikilla oli halu jatkaa. Ja näin varmasti käy! Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille!”

Tutustu Wikimedia Suomen hallitukseen

Joulukuun syyskokouksessa valittiin tälle vuodelle uusi hallitus. Saimme paitsi uuden puheenjohtajan, myös kaksi uutta hallituksen jäsentä ja ajattelimme, että meidän olisi sopivaa esittäytyä ja kertoa, mitä me Wikimedia Suomi ry:ssä teemme.

11988433_10153267182238250_206824623170660918_nAloitetaan Heikki Kastemaasta, joka on vapaa toimittaja ja kulttuurinavigaattori Viikistä, Helsingistä.

“Kirjoitin ensimmäisen artikkelini Wikipediaan joulukuussa 2005. Olen vuosien varrella tullut vakuuttuneeksi siitä, että Wikipedia on tietoyhteiskunnan erinomainen keksintö. Kun tulin viime vuonna hallitukseen yllätyin siitä, miten paljon muita asioita ja aktiivisuutta Wikiperheen toimintaan liittyy.
Olen hallituksen puheenjohtaja, joka tarkoittaa yhdistyksen hallituksen, ulkoisten ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. Yhdistykssä haluaisin edistää kaikkia niitä näkökulmia, joita Wikimedia tarjoaa. Minua kiinnostaa yleistiedon välittäminen. Haluaisin suunnata suomenkielisen Wikipedian muokkaajia myös Wikien väliseen, interwiki-toimintaan. Ajattelen nykyisin paljon sitä, miten erilaisia asioita Wikipediaa muokatessa voi oppia. Keskustelin vastikään erään toimittajakolleegan kanssa Wikipedian lukemisesta ja totesimme, että Wikipedian lukeminen (kuten kaikki lukeminen) vaatii erityistä tarkkaavaisutta sen suhteen, hyväksyykö lukija tiedon paikkansa pitävyyden. Tuumasimme myös, että tämä lukutapa voi olla myös lukijaa kasvattava ja opettava kokemus.”

teemuHallituksen sihteeri on Teemu Perhiö, poliittisen historian opiskelija Helsingistä.

“Minun vastuullani on selvittää, miten Wikipedian koulutusohjelma voitaisiin käynnistää Suomessa. Haluaisin, että Wikipedia olisi jokaisen projekti; vaikka Wikipedian kirjoittakunta on laaja-alaista, asiantuntevia muokkaajia kaivattaisiin lisää. Jos näet Wikipediassa puutteellisen artikkelin, täydennä sitä rohkeasti. Ilahdun aina kun huomaan jonkun uuden käyttäjän tuottaneen uutta ja laadukasta sisältöä Wikipediaan.”

Toinen uusi kasvo hallituksessa on Minna Turtiainen, kokoelmapäällikkö Gallen-Kallelan Museosta.

“Olen monipuolinen ja helposti innostuva sivistystä edistävämuseoammattilainen, jolla pysyy jakoavain kädessä ja numerot järjestyksessä. En ole mistään kotoisin, olen syntynyt Hämeenlinnassa, asun Vuosaaressa Helsingissä ja käyn töissä Espoossa. Olen edistänyt vapaata ja avointa tietoa museoissa ja muistiorganisaatioissa, ja pyrkinyt luomaan uusia toimintamalleja näiden ympärille. Samalla olen toiminut eri rooleissa Wikimedia Suomen kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Päädyin hallitukseen, sillä Wikimediassa osoitettiin kiinnostusta osaamiseeni. WMFIn hallituksessa vastaan muistiorganisaatioiden kanssa tehtävästä työstä. Käytän apunani pitkän taidemuseouran aikana syntyneitä verkostoja muuallakin GLAM-sektorilla ja tuntemustani alan sisäisistä käytännöistä. Rakennan edeltäjieni luomalle perustalle ja koetan saada aikaan hyviä, jatkossa käyttökelpoisia käytäntöjä. Haluan edistää muistiorganisaatioiden sitoutumista yhteistyöhön Wikimedian kanssa ja auttaa havaitsemaan uusien toimintamuotojen mahdollisuuksia. Ammatillinen tehtäväni on välittää kulttuuriperintö eteenpäin. Wikimedia tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Otin viime viikolla oppijana osaa Pelimuseon wikipajaan, jossa wikipedistienkin luotsaamana toteutetaan aivan uutta museota. Minusta on vaikuttavaa, että museon perusidea asetetaan alusta saakka avoimeksi yhteisölle, johon kaikki voivat liittyä. Toivoisin, että muistiorganisaatiot olisivat entistä laajemmin valmiita asettumaan sisältöjään koskevaan vuorovaikutukseen kaikkien käytettävissä olevilla tavoilla.”

Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat minun lisäkseni Tommi Kovala (varapuheenjohtaja) ja Kimmo Virtanen.

somehelmet2“Minä olen siis Johanna Janhonen, yrittäjä ja someasiantuntija Laukaan Lievestuoreelta, Keski-Suomesta. Olen päivittänyt Wikipediaa vuodesta 2009 lähtien ja kiinnostunut paitsi Wikipediasta myös Wikimedia-liikkeestä. Pidän myös Wikipedia-aiheisia koulutuksia ja pitääkseni itseni ajantasalla siitä, mitä Wikimedian ympärillä tapahtuu, liityin Wikimedia Suomi ry:hyn syksyllä 2013 ja tulin saman tien valituksi myös hallitukseen. Minulla alkoi siis jo kolmas hallitusvuosi. Aiemmin olen toiminut mm. somepäivittäjänä ja viime vuoden olin sihteeri, tänä vuonna vähensin työmäärääni ja olen nyt Wikimedia Suomen tiedottaja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritän huolehtia siihen, että ihmiset muistaisivat kirjoittaa blogiimme ja pitää muutenkin melua siitä, mitä me teemme. Lähetän myös uutiskirjeitä, joissa kerrotaan Wikimediaan liittyviä uutisia meiltä ja muualta, tilaa sinäkin oma kirjeesi ja muista vinkata minulle uutisaiheista. Ja tänne blogiinkin saa tulla vierasbloggaamaan! Viime vuonna olin 8 hallitusjäsenen joukossa ainoa nainen, mikä vastaa hyvin sitä suhdetta, joka naismuokkaajilla on Wikipediassa (naisia on noin 15%). Haluan muokkaajien joukkoon paitsi enemmän naisia, myös enemmän asiantuntijoita, jotka voisivat käyttää työaikaansa muokkaamiseen. Ainoa suomenkielinen tietosanakirja tarvitsee mielestäni lisää päivittäjiä! Naisista puheenollen, ensi viikolla Helsingissä järjestetään Naistenpäivän Wikipedia-talkoot, jonne kaikki ovat erittäin tervetulleita. En pääse paikalle, joten järjestän omat talkoot ja rohkaisen muita vastaavassa tilanteessa olevia tekemään samoin.”

 

Henrik Summanen & Swedish Wikipedians in residence

henrik summanen

Henrik Summanen

Last week I participated Wikidata event on Yle’s Iso paja. After the long and very interesting day I had a chance to make a very quick video interview with one of our Swedish guests. Henrik Summanen works as a development manager at Swedish National Heritage Board and he was very satisfied with the Wikipedian in residence project they did 3 years ago. So this is to encourage you GLAMs – go and start! Read more about WIR projects.

 

Swedish Wikipedia grew with help of bots

robotitFor a very long time Finland was part of Sweden. Maybe that explains why the Finns now always love to compete with Swedes. And when I noticed that Swedish Wikipedia is much bigger than the Finnish one I started to challenge people in my trainings: we can’t let the Swedes win us in this Wikipedia battle!

I was curious about how they did it and later I found out they had used “secret” weapons: bots. So when I was visiting Wikimania on London on August I did some video interviews related to the subject.

First Johan Jönsson from Sweden tells more about the articles created by bots and what he thinks of them:

Not everyone likes the idea of bot created articles and also Erik Zachte, Data Analyst at Wikimedia Foundation shared this feeling in the beginning. Then something happened and now he has changed his view.  Learn more about this in the end of this video interview:

Now I am curious to hear your opinion about the bot created articles! Should we all follow the Swedes and grow the number of articles in our own Wikipedias?

PS. There are more Wikipedia related video interviews on my YouTube channel on a play list called Wiki Wednesday.