Huutokonttorin reliefin mysteeri

Kuljettaessa Helsingin Jätkäsaareen Mechelininkadulta tullaan ensin kadulle nimeltä Jätkäsaarenlaituri ja sitten katu muuttuu Tyynenmerenkaduksi. Oikealle johtaa Välimerenkatu. Risteyksessä on Jätkäsaaren uusien kerrostalojen lomaan jäänyt matalahko tiilirakennus, jota sanotaan Huutokonttoriksi.

Rakennuksen paikalle kerääntyivät 1900-luvun alusta alkaen niin sanotut satamajätkät eli vähän arvostetut, raskasta lastaustyötä tehneet miehet. Satamajätkät tekivät kuitenkin tärkeää työtä, kun he sananmukaisesti kantoivat harteillaan muun muassa Suomen ulkomaanvientiä ja -teollisuutta purkamalla ja lastaamalla laivoja. Työ tehtiin käsin ja miehet huudettiin laivalastien purkutöihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Huutokonttori toimi myös Jätkäsaaren sataman sosiaalitilana. Nykyisin suojellussa rakennuksessa on kahvila-ravintola sekä Jätkäsaaren kirjasto. Kaksikerroksinen talo valmistui vuonna 1937 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja kolmikerroksinen laajennusosa vuonna 1955.

Kuka tietää, kuka teki tämän reliefin, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut?

Huutokonttorin talon päädyssä on pronssireliefi, joka kuvaa satamajätkiä ja elämää Jätkäsaaressa sen satama-aikoina. Taustalla on kaksi naista joista toinen kantaa olallaan, toinen käsillään raskaita esineitä. Keskellä on kolme kumartunutta miestä, joista kaksi kantaa selässään säkkejä, yksi on nostamassa ilmeisesti laivan kiinnitykseen käytettävää ketjua. Oikeassa ja vasemmassa alareunassa on astioita ja muita esineitä, taustalla on neljä laivaa ja majakka.

Reliefi on melko kookas, yli kaksi metriä leveä ja pari metriä korkea. Ihmishahmot ja esineet on tehty huolellisesti, tyylitellen. Arvelen työn valmistuneen 1950-luvulla, koska se kuvastaa sitä selviytymisen halua ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka oli tavallista Suomen jälleenrakennuskauden aikoihin tehdyssä julkisessa taiteessa.

Kävin kuvaamassa reliefin Wikipediaan kesäkuussa, mutta Jätkäsaaren kirjastossa ei tiedetty mitään reliefistä. Kysyin kirjastonhoitajalta -palvelusta (vastaukset tässä) mutta useista paikoista kyseltyään kirjastonhoitajakaan ei päässyt selville asiasta. Monet Facebook-kaverini ovat arvelleet, mihin aikaan tai kenelle tekijälle Jätkäsaaren reliefi saattaisi kuulua. Kun teoksen valmistumis- tai paljastusvuotta ei tiedetä, on vaikea tavoittaa niitä arkistolähteistä käsin.

Kukaan ei siis ole pystynyt tähän asti selvittämään Jätkäsaaren Huutokonttorin reliefin mysteeriä. Jotta tästä teoksesta otettu valokuva ja reliefin tiedot voitaisiin liittää Wikipedian luetteloon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, tarvitaan tietoa ”mustaa valkoisella” eli julkistettu, jokaisen tarkistettavissa oleva lähde siitä, kuka tämän pronssiteliefin on tehnyt, mikä sen nimi on ja minä vuonna se on paljastettu.

Jos tiedät jotain tästä asiasta, vastaa vaikka sähköpostitse Wikimedia Suomen sähköpostiin info at wikimedia.fi

Heikki Kastemaa

Wiki Loves Monuments -kilpailun ensimmäinen viikko

Ensimmäinen viikko Wiki Loves Monuments -kilpailua on takana. Nyt on siten sopiva aika kirjoittaa toteutuksesta sekä miten tehdyt asiat ovat ensimmäisen viikon aikana toimineet. Tärkein aluksi mainittava asia on se, että kuvia on tähän mennessä saatu yli 300, ne ovat upeita ja kilpailuun voit osallistua tästä linkistä.

Wiki Loves Monuments on siis valokuvauskilpailu, jonka ideana on koota vapaasti käytettäviä valokuvia yhteiseen kuvapankkiin siten, että tarjotaan helppo ja houkutteleva väylä niiden tallentamiseen. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli asiasta. Kuvaajalle näkymättömämpi puoli on se, että kilpailussa pyritään kirjaamaan kuvien yhteyteen myös täsmällisesti tieto siitä mitä kuvassa on.

Tämä tapahtuu Wiki Loves -kilpailuissa siten, että kuva tallennetaan valitsemalla kuvattu kohde listalta tai kartalta. Tehdyn valinnan perusteella kuvien yhteyteen tallennetaan kuvattavan asian tunniste sekä muita tietoja. Tunnisteet joita käytämme tässä kuvien sitomiseen kohteisiinsa ovat Wikidata, RKY ja muinaisjäännösrekisteri -tunnisteet.

Seuraavaksi siitä miten tämän toteutimme.

Wikidata ja SPARQL

Käytännössä koko systeemi toimii tavalla tai toisella Wikidatan päällä johon olemme tallentaneet tiedot kuvattavista kohteista. Tämän jälkeen loimme Wikipediaan luettelot kuvattavista kohteista siten, että listasimme SPARQL-kyselykielellä ne kohteet, joilla on joko RKY- tai muinaisjäännösrekisteritunniste TAI ne ovat tunnisteen sisältävien Wikidata-kohteiden osia.

Tallennetut tiedot ovat tämänkaltaisia:

Wikidatasta kohteet haetaan seuraavankaltaisella SPARQL-kyselyllä:

 #Wiki Loves Monuments Finland
 SELECT ?item ?itemLabel ?rkyid ?mjid ?coord ?image
 WHERE
 {
 { ?item wdt:P361 ?rky . ?rky wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4009 ?rkyid . }
 UNION
 { ?item wdt:P4106 ?mjid. }
 UNION
 { ?item wdt:P361 ?mj . ?mj wdt:P4106 ?mjid . }
 OPTIONAL { ?item wdt:P625 ?coord }
 OPTIONAL { ?item wdt:P18 ?image }
 SERVICE wikibase:label { bd:serviceParam wikibase:language "fi". }
 }

Voit kokeilla kyselyä linkistä https://tinyurl.com/wlm-fi-sparql1

Linkistä avautuvalla sivulla kysely ajetaan klikkaamalla vasemman alakulman “play”-kolmiota. Tuloksen tultua kolmion alapuolella olevasta hampurilaismenusta voi valita miten tulokset näytetään. Tulostusmuodoista myös “map” ja “image grid” ovat tälle haulle käyttökelpoisia.

Wikipedian luettelot

Wikipedian luetteloihin tiedot siirtyvät siten, että ListeriaBot tallentaa luettelot Wikipediaan kerran tai kaksi päivässä. Wikipedian kannalta luettelo on siis samanlaista wikikoodia kuin mitä ihmiset kirjoittavat eikä luettelo päivity dynaamisesti kuin pieneltä osin.

Tässä on esimerkki luettelosta. Sivun wikikoodista näkee koko SPARQL-kyselyn. Esimerkissä käytetyn rivi-mallineen tulostuksen toteuttaa tämä moduuli.

Mobiilikartta

Karttakäyttöliittymässä kohteet hakevan SPARQL-kyselyn näkee  kun valitsee kartan oikeassa yläkulmassa olevasta hampurilaismenusta kohdan SPARQL-suodatin. Kartta saa sen kartalle johtavan linkin mukana.

Luetteloiden lisäksi meillä on käytössä erillinen Wikishootme-sivusta muokattu mobiilikartta. Teknisesti tämä on Leaflet-karttakirjastoa ja OpenStreetMap-karttaa käyttävä karttasivu. Kartalla näkyvät kohteet haetaan tällä SPARQL-kyselyllä.

Commons-tallennus

Sekä Wikipedian luettelot, että mobiilikartta tallentavat kuvan siten, että ne avaavat Wikimedia Commonsin  tallennuskampanjan sopivilla url-parametreilla. Välitettävät parametrit ovat käytetty kampanja, kuvausteksti, koordinaatit, Wikidata-tunniste ja Commonsin luokat. Tallennuksen jälkeen Wikidata-tunnistetta käytetään siihen, että sen avulla haetaan kuvan tietoihin RKY- tai muinaisjäännösrekisteritunnisteet.

Mikä ei mennyt kuin Strömsössä?

Koska teemme tätä ensimmäistä kertaa, niin vastaan tuli luonnollisesti myös odottamattomia asioita.

Yksi sellainen oli, että vaikka Wikipedian moduulien avulla on mahdollista hakea asioita dynaamisesti, niin joko luetteloiden koko kasvoi yli mediawikin kokorajoituksen tai sitten sen päivittämiseen kului järjestelmältä liikaa aikaa. Kummassakin tapauksessa mediawiki jätti osan sivusta näyttämättä.

Tämän seurauksena väliaikaisratkaisuna tallensimme mahdollisimman suuren osan sisällöstä valmiiksi muotoiltuna ja jouduimme yksinkertaistamaan karttoja tai Helsingin tapauksessa jättämällä karttojen tilalle pelkät linkit.

Toinen seikka mihin emme olleet varautuneet oli se, että tiedon lisääminen Wikidataan ei pelkästään riitä vaan jos kohteiden rajoihin halutaan viitata kartalla, niin myös OpenStreetMap:ssa pitää olla tieto viitatun kohteen Wikidata-tunnisteesta. (Esimerkki: Seminaarinmäen rakennukset -kartta ja rakennus OpenStreetMap:ssa)

Suurimmassa osassa kuvauskohteista tällä ei ollut väliä, mutta OpenStreetMapissa olevia tunnisteita oltaisiin tarvittu silloin kun oltaisiin haluttu näyttää kuvauskohteena olevia teitä ja jokia. Siten näiden tunnisteiden kirjaaminen OSM-kartalle on vielä edessä.

Linkkejä

 

Wiki Loves Monuments on alkanut!

Maailman suurin valokuvauskilpailu on alkanut, Suomessa nyt ensimmäistä kertaa! Kilpailun tarkoituksena on täydentää Wikipediaa ja samalla tallentaa Suomen – ja maailman – maailmanperintökohteita vapaaseen tietokantaan.

Wikimedia Suomi järjestää kilpailun yhteistyössä Museoviraston kautta, jonka kautta olemme saaneet myös kirjapalkintoja voittajille. Suunnittelemme myös palkintojenjakotilaisuutta varsin hienoissa puitteissa, joten pysy kuulolla ;).

Nyt vaan kuvaamaan!

Lopuksi vielä linkkejä:

Tiedote kansainvälisillä sivuilla, sisältää mm. lisää mielenkiintoista tietoa.

Projektisivulla on maakuntakohtaiset listat, joten voit tutkia mitä kaikkea vaikka omasta lähiympäristöstäsi löytyy.

Kaikki Suomen kilpailun kuvat löytyvät täältä.

Museoviraston julkaisema tiedote.

Kilpailun nettisivut

Wikiprojektin sivu

Vanha Rauma

Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde. © Kuva: Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0.

 

Wikimedia Sverige hävisi oikeustaistelun avoimista julkisen taiteen kuvista

Wikimedia Sverige on hävinnyt oikeustaistelun Patentti- ja markkinatuomioistuimessa tekijänoikeusjärjestö BUSia vastaan. BUS haastoi voittoatuottamattoman yhdistyksen oikeuteen vuonna 2014, koska se julkaisi valokuvia julkisesta taiteesta sivustolla offentligkonst.se. Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön mukaan julkista taidetta on lupa kuvata ja levittää maisemanvapauden perusteella. BUSin mukaan se ei kuitenkaan kata online-levitystä, vain jakelun painotuotteina. Korkein oikeus otti kantaa tapauksessa Wikimedia Sverigea vastaan 2016. Nyt vasta perustettu Patentti- ja markkinatuomioistuin tuomitsee Wikimedia Sverigen maksamaan 750 000 kruunua korvauksina.

Linkit

Mistä on kyse?

Offentligkonst.se on Wikimedia Sverigen tuottama verkkosivusto, joka näyttää kartalla julkisten taideteosten sijainteja, linkittää niiden Wikimedia Commonsiin talletettuun kuvaan ja mahdolliseen niistä kirjoitettuun Wikipedia-artikkeliin. Ruotsin tekijänoikeusorganisaatio BUS haastoi Wikimedia Sverigen oikeuteen väitetystä kolmelle kuvalle aiheutetusta tekijänoikeusrikkomuksesta.

Taideteokset ovat tekijänoikeuden alaisia, mutta EU-jäsenmaissa on säädetty poikkeus julkisessa tilassa olevien tekijänoikeuden alaisten teosten esittämisestä. Poikkeus vaihtelee maasta toiseen. Ruotsissa on tähän saakka ollut luvallista kuvata ja levittää vapaasti sekä rakennuksia että taideteoksia kuvaavia kuvia. Suomessa rakennusten kuvaaminen ja kuvien levittäminen on sallittua, mutta taideteoksista otettuja kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.

Pian harvinaisia keräilyesineitä CC BY 4.0 Susanna Ånäs

Miten päätöstä perustellaan?

Päätöksen mukaan julkiseen tilaan pysyvästi sijoitetun teoksen kuvaa ei saa jakaa internetissä ilman tekijän nimenomaisesti antamaa suostumusta. Koska kuvien linkittäminen on tapahtunut ilman taiteilijoiden suostumusta, se on katsottu tekijänoikeusrikkomukseksi. Tämä on vastoin aikaisempaa maisemanvapauden määrittelyä. Kuvien levittäminen painetussa muodossa on edelleen luvallista, myös kaupallisesti. Wikimedia Sverigen toiminnanjohtaja John Andersson miettii, onko tässä nähty mahdollisuus maisemanvapauden kaventamiseen. ”Onko Ruotsissa enää maisemanvapautta tämän jälkeen?”

Mikä on yleisön reaktio?

Sara Mörtsell, Wikimedia Sverigen koulutusvastaava kertoo, että päätös on Wikimedia-yhteisössä vastaanotettu järkytyksellä ja kauhistuneena. Sitä on laajasti pidetty absurdina ja yleisen oikeustajun vastaisena. John Anderssonin mukaan lain tulkinta on haitallinen kaikille osapuolille, mukaan lukien taiteilijoille, joiden teoksiin ei voi enää linkittää. ”Se kutistaa yksilön vapauksia toimia sekä julkisessa tilassa että internetissä”, sanoo Andersson.

Mitä tästä seuraa?

Kenellekään ei ole selvää, mitä muita julkaisuja tai kuvia päätös tulee koskemaan. Korvausten kohteena voivat tulla olemaan monet muut alustat ja aineistot. Anderssonin mukaan päätös vaikuttaa kaikkiin internet-alustojen julkaisijoihin pienestä blogista alkaen, olivat ne kaupallisia tai eivät. ”BUS otti kohteekseen pienen koulutusaineistoja tuottavan epäkaupallisen yhdistyksen, mutta samalla myös suuret organisaatiot häviävät.”

Ei ole myöskään vielä selvää, mitä Wikimedia Commonsissa oleville julkisen taiteen kuville tapahtuu.

Wikimedia Sverigelle vaikutukset ovat hyvin konkreettisia. Offentligkonst.se-palvelun kehittäjän André Costan työ on tänään alkanut poistamalla palvelusta linkit kaikkiin Wikimedia Commonsin kuviin, joiden tekijänoikeus on voimassa. Palvelussa on jäljellä kuitenkin vielä sen keskeinen sisältö, jonka kerääminen on ollut suuri urakka: teosten perustietoja, sijaintitiedot ja linkit teoksiin liittyviin Wikipedia-artikkeleihin.

Miten Wikimedia Sverige saa maksettua sakon?

Päätös tulee leimaamaan Wikimedia Sverigen toimintaa tulevaisuudessa. Rahaa tullaan tarvitsemaan sekä sakkoihin että avoimen julkaisemisen edistämiseen. Wikimedia Sverige on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan kulujen kattamiseksi. Henkilökuntaa ei jouduta irtisanomaan, pahinta varten on säästetty jo aiemmin ja Wikimedia-säätiö antaa lakikonsultaatiota, mutta tapauksen jälkeen ei liikkumavaraa enää ole.

Parhaimmillaan päätös antaa sysäyksen tekijänoikeuslainsäädännön mukauttamiseksi enemmän avoimia aineistoja ja internetlevitystä palvelevaksi.  ”Tämä on selkeä päätös, jonka johdosta ihmiset haluavat muutosta. Toivomme, että ruotsalaiset poliitikot ottavat tehtäväkseen lain uudistamisen”, Andersson linjaa.

Wikimedia Sverigen kriisipalaveri CC BY 4.0 Susanna Ånäs

Artikkelia on päivitetty korjaamalla oikeinkirjoitusta ja lisäämällä linkkejä tiedotteisiin 8.7. klo 8.44. 

Wikipedia täydentyy Suomen kulttuuriperintökohteilla – maailman suurin valokuvauskilpailu ensi kertaa Suomessa!

Alla Museoviraston 16.6. julkaisema tiedote. Nyt kaikki vaan kamera käteen ja kuvaamaan!

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa. Maailman suurimmassa valokuvauskilpailussa osallistujat kuvaavat maansa kulttuuriperintökohteita, ja kansallisen kilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun. Kilpailun myötä Wikipedia rikastuu uusilla valokuvilla ja artikkeleilla.

Kilpailun järjestävät Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto, joka arkistoi valikoidun otoksen kuvia kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010, ja sen tarkoituksena on tuoda osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi keräämällä siitä kuvia.

Kuvat on tallennettava kilpailun nettisivujen kautta 1.-30.9.2017 välisenä aikana ja ne tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi.

Osallistujia varten on koottu valikoima kulttuuriperintökohteita, joita kilpailussa kannustetaan erityisesti kuvaamaan. Valikoimassa ovat mukana muun muassa Suomenlinna, Punkaharju ja Suomussalmen Värikallio. Kilpailuun voi osallistua myös kuvaamalla mitä tahansa muuta kiinnostavaa kohdetta, joka löytyy Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi tai valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen palvelusta www.rky.fi.

”Museovirastolle on tärkeää olla mukana kilpailun järjestämisessä, jotta tieto Suomen upeista kulttuuriperintökohteista täydentyy ja saavuttaa ihmisiä yhä laajemmin. Wikipedia on tähän mitä oivallisin kanava”, yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

Osallistuminen

  1. Katso kuvattavat kohteet kuvauskohteiden listasta.
  2. … tai valitse Kulttuuriympäristön palveluikkunasta / RKY-palvelusta löytyvä kohde.
  3. Kuvaa tai etsi aikaisempi otoksesi kohteesta.
  4. Tallenna kuva kilpailun nettisivujen kautta 1.-30.9.2017 välisenä aikana.


Linkit

Kilpailun sivusto
Kuvauskohteet
Wikimedia Commons
Kulttuuriympäristön palveluikkuna
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt
Vuoden 2016 voittajakuvat
Museoviraston kuvapankki

Lisätietoja
koordinaattori Tia Kangaspunta, Wikimedia Suomi ry, tia.kangaspunta@wikimedia.fi
yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi

 

Vanha Rauma
Vanha Rauma, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0

 

Vanha Rauma Vanha Rauma, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0
Vanha Rauma – Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Se on laajimpia säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde.
Raahen seminaari Raahen seminaari, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0
Raahen seminaari – Seminaaritutkinto tuli 1890 kaikkien opettajien kelpoisuusehdoksi, joten seminaarien tarve  lisääntyi. Raahen seminaari on yksi 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen opettajaseminaareista Rauman, Kajaanin ja Heinolan seminaarien ohella.
Landgericht Berlin Berliinin oikeustalo, Ansgar Koreng, Creative Commons Nimeä 4.0 (DE)
Wiki Loves Monuments 2016 -kilpailun voittajaksi valittu kuva Berliinin Littenstraße 12–17 sijaitsevan oikeustalon aulasta.

Opettaja, vastaa kyselyyn Wikipedian hyödyntämisestä koulutuksessa

Teemu Perhiö CC BY SA 3.0

Opettaja, oletko joskus käyttänyt Wikipediaa osana opetusta? Tai oletko suunnitellut sitä?

Vastaa lyhyeen kyselyyn Wikipedian ja muiden Wikimedian palveluiden hyödyntämisestä koulutuksessa! Vastauksista on apua Wikipedian koulutusohjelman suunnittelussa. Lomaketta saa jakaa.

Linkki kyselyyn.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikimedia Hackathon 2017

Kuvaaja: Shrini, lisenssi: CC BY 2.0

Kirjoittelen tähän muistiinpanoja viikonloppuna pidetystä Wikimedia Foundationin Wienin hackathonista. Tapahtuma oli Wikimedia Foundationin vuosittainen Keski-Euroopaassa pidettävä tekniikkatapaaminen. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui noin 260 henkilöä. Näistä kolmannes oli säätiöllä töissä, 27% eri paikallisyhdistysten kautta tulleita ja 40% muita. Yleensä näissä tekniikkatapaamisissa on ollut jokin, jos ei ohjelmaan kirjoitettu, niin ainakin havaittavissa oleva teema jota on edistetty.

Tänä vuonna teema oli tekniikan sijaan mentoroinnin kokeileminen. Tässä eri aihealueisiin perehtyneet henkilöt saivat seuraansa muutaman aiheesta kiinnostuneen ja he opastivat viikonloppuna ajan näitä aiheeseen liittyen ja antoivat konkreettisia tehtäviä. Samalla mentorit tutustuttivat henkilöitä muihin pitkään kehittäjinä olleisiin henkilöihin. Mentoroitavat puolestaan tuntuivat olevan teknisesti taitavia ja osa myös kokeneita wikipedistejä, mutta ensikertaa käymässä Wikimedian tapahtumassa.

Kuvaaja Claudia.Garad, Lisenssi CC BY-SA 4.0

Mentoroitavien tekemät asiat liittyivät vaikkapa muutoksen tekemiseen Mediawikin koodissa, tämän muutoksen viemisen edelleen versionhallintaan ja sieltä käyttöön. Tällöin opeteltavia asioita olivat käytetty tikettijärjestelmä, versionhallinta ja kyseessä olevan ohjelmiston kehitykseen kuuluvat toimintatavat. Samassa huoneessa minun kanssani yöpyi kaksi henkilöä, joista ensimmäinen oli ukrainalainen ohjelmistokehittäjä. Hän mentoroitavana osallistui projektiin, jossa välitettiin pikaviestimellä kirjoitettu viesti Wikipedian sivulle.

Toinen puolestaan oli mentorina projektissa, joka kehitti lisäosaa Wikipedian uutiskirjeiden hallinnointiin. Tällä hetkellä uutiskirjeet välitetään bottien avulla normaaleina muokkauksina. Lisäosassa puolestaan käyttäjä saisi vain ilmoituksen uuden uutiskirjeen ilmestymisestä ja pystyisi lisäosalla hallinnoimaan tilauksiaan.

Itse pidin Wikipediassa nimimerkillä Nemo bis muokkaavan käyttäjän kanssa merkityt versiot -lisäosaa koskevan keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin lisäosan ongelmia eri wikeissä ja ratkaisuja niihin. Yksi ehdotetuista ratkaisuista oli, että pitkiä arviointiviiveitä voitaisiin yrittää lyhentää hyväksymällä automaattisesti ORES-järjestelmän hyviksi pisteyttämiä muokkauksia. ORES on siis säätiön koneoppimiseen perustuva palvelu josta voidaan pyytää numeerisia arvioita muokkauksen tai artikkelin laadusta. Kokeilin tätä myös käytännössä suomenkielisessä Wikipediassa toimivalla SeulojaBot:lla ja lukuunottamatta spämmilinkkien lisäämisen tunnistamista se tuntui toimivan. Lisäksi esittelin kulttuurillisen metadatan jalostukseen käytettävää GLAMPipe-työkalua. Kolmas tekemäni asia liittyi ProveIt-pienoisohjelmaan, jolla visuaalisen muokkaimen tavoin voi muokata viitteitä lomakemuotoisena. Nyt suomenkielisen Wikipedian pienoisohjelmissa on testattavana siitä versio, joka tukee verkkoviitteiden automaattista täydennystä.

Ehkä mielenkiintoisin vastaan tullut projekti oli pienoisohjelma, jolla voi piirtää Commonsissa karttoja. Tämä tuntui toimivan niin hyvin, että toivon sen päätyvän Commonsin vakio-ominaisuudeksi. Toinen asia josta en ollut tiennyt oli Wikidatan dokumentointiprojektin yhteydessä löytämäni ohje, siitä miten Wikidatan SPARQL-rajapinta tukee nykyään myös federoituja, toisille palvelimille välitettyjä, kyselyitä. Ohje on aika minimaalinen eikä tullut tilaisuuden aikana laajennetuksi.

Hackathonin lopuksi osallistujat saivat kertoa mitä olivat tehneet. Esitellyt projektit löytyvät täältä.

— Zache / Kimmo Virtanen

Kylmä sota, kuuma tietosanakirja: 136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia kurssityönä Wikipediaan

Ryhmä esittelee valmista artikkelieen muille opiskelijoille.
Yksi kymmenestä ryhmästä esittelee valmista Wikipedia-artikkeliaan muille opiskelijoille. Kuva Teemu Perhiö CC-BY-SA 4.0

Tällä yliopistokurssilla tehdään ihmiskoe.

Ensimmäisellä tunnilla kysytään, käyttääkö kukaan Wikipediaa tiedonhakuun – kaikki viittaavat. Vain pari kättä nousee, kun kysytään, onko kukaan muokannut sitä.

Kolmisenkymmentä yhteiskuntahistorian opiskelijaa saa haasteen: heidän pitää kirjoittaa yleistajuinen, kattava ja neutraali tietosanakirja-artikkeli.

Kyseessä on kurssi Kansainvälinen ja globaali järjestelmä, joka kuuluu yhteiskuntahistorian oppiaineisiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kylmä sota, kuuma pedagogiikka

”Wikipedia-artikkelin taustalla on halu löytää uudenlaisia oppimismahdollisuuksia – ennen kaikkea sellaisia, jotka edistävät sisäistämään pyrkivää oppimista”, yliopistonlehtori Jukka Kortti kertoo.

Opiskelijat jaetaan kymmeneen ryhmään, joista kunkin tehtävänä on kirjoittaa artikkeli aihealueesta ”Pohjoismaat kylmässä sodassa”.

”Wikipedia-artikkelissa yhdistyvät ryhmätyö, kirjoittaminen, aineiston hakeminen ja tiedon prosessointi, joihin on muutenkin panostettu oppiaineessamme. Lisäarvona on sellaisen tiedon tuottaminen, jossa toteutuu myös yleishyödyllisyys; tekstit eivät jää vain opettajan (virtuaaliseen) pöytälaatikkoon, vaan hyödyttävät laajaa yleisöä,” kurssin vetäjä Kortti sanoo.

Kortin mukaan tehtävä noudattaa yliopistopedagogisesti linjakkaan opetuksen (contsructive alignment) näkökulmaa. Sillä tarkoitetaan opettamisen ja oppimisen suunnittelua, jossa yhdistyvät konstruktiivinen, käytännön pohjalta rakentuva ymmärtäminen ja oppimisen lopputulemapohjaiseen (learning outcomes) pedagogiikkaan perustuva opetuksen suunnittelu.

Wikipedisti Teemu Perhiö esittelee kurssin aluksi vapaan tietosanakirjan keskeisimmät periaatteet. Kalvoissa korostuu kolme tärkeintä ohjenuoraa sisällön suhteen:

  1. Wikipedian artikkelit kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
  2. Tietojen tulee olla tarkistettavissa eli lähteet pitää merkitä.
  3. Kaiken tiedon tulee olla jo julkaistua, eli omia päätelmiä ja pohdintaa ei sallita.

”Olen aina rakastanut Wikipediaa, ja on oikein, että akateemikot joutuvat kirjoittamaan sinne”, eräs opiskelija tuumaa loppupalautteessa. Kaikki opiskelijasitaatit tässä blogauksessa ovat lainauksia kurssin anonyymista loppupalautteesta.

Lukijuuden muuri murtuu

Ero tieteellisen ja wikipediatekstin välillä alkaa selkeytyä. Opiskelijat kiinnittivät huomiota erityisesti lähteiden käyttöön ja niihin viittaamiseen. Artikkeleita opitaan lukemaan lähteiden näkökulmasta – vaikka moni onkin jo käyttänyt Wikipediaa lähdemateriaalin etsinnän apuna. Wikipedia-artikkelista saatua yleiskuvaa aiheesta voi peilata omaan, samasta lähdemateriaalista saatuun käsitykseen.

Opiskelijat kokevat käytännössä, miten avoimesti saatavilla olevaa tietoa tuotetaan verkkoon. Artikkelit näyttäytyvät eri valossa, kun Wikipediaa käytetään tiedon tuottamiseen eikä vain sen etsimiseen. Wiki-alusta tulee tutuksi ja opiskelijat saavat lisää itsevarmuutta:

”Nyt jopa uskaltaisi itse muokata tekstejä, jos näkee virheitä.”

Wikipediassa lukijan rooli onkin tärkeä – ei vastaanottajana, vaan aktiivisena osallistujana. Lukijalle siirtyy vastuuta tietojen arvioimisessa ja epäkohtiin puuttumisessa. Asia hahmottuu helpommin, kun siirtyy passiivisesta lukijasta aktiiviseksi.

136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia

Yhteensä kurssilla tehtiin 10 artikkelia ja lisättiin yli 130 lähdeviitettä Wikipediaan. Pari viikkoa kurssin päättymisen jälkeen artikkelit siirrettiin projektisivulta artikkeliavaruuteen avoimesti luettaviksi.

Kolmea artikkeliavaruudessa pidempään ollutta sivua on luettu alle kahden viikon aikana yli 400 kertaa, suosituin niistä on ollut ajankohtainen artikkeli arktisesta yhteistyöstä. Osa näyttökerroista selittyy artikkelien käsittelyllä oppitunneilla.

Muita kurssilla luotuja tai päivitettyjä artikkeleita ovat muun muassa Ruotsi kylmässä sodassa, suojeluvastuun periaate ja Pohjola-aktivismi. Kaikki artikkelit ovat luettavissa projektisivun kautta.

”Oli kiva että kurssityö päätyy kerrankin hyvään käyttöön!”, kommentoitiin tehtävää yleisesti.

Loppupalautteessa moni kertoo arvostavansa nyt Wikipedian kirjoittajia enemmän.

”Aloin arvostaa enemmän sitä, että jotkut todella ovat kirjoittaneet järkeviä artikkeleita muiden iloksi ja hyödyksi.”

Jälkipyykki

Opiskelijat esittivät palautteessa huomion, että mahdollisia artikkelin aiheita olisi voinut miettiä ja listata etukäteen, jotta aiheen valinta ei jäisi vain opiskelijoiden harteille. Aiheen valintaa ja rajausta vaikeutti myös uusi tekstimuoto, tietosanakirja-artikkeli, joka on ihan muuta kuin perinteinen esseetehtävä. Artikkelin rakentamisessa ja raamittamisessa olikin pähkäiltävää. Näiden asioiden sujuvoittamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kurssilla myös huomattiin, että Wikipedian muokkaaminen visuaalisen muokkaimen avulla onkin aika helppoa – tai ainakin helpompaa, kuin perinteisessä wikitekstitilassa. Mutta hankaluuksia esiintyi ainakin lähdeviitteiden oikeaoppisen käyttämisen kanssa. Lähteiden lisäämisestä ja muokkaamisesta voisikin olla käytännön harjoituksia esimerkiksi it-luokassa.

Vapaaehtoinen wikipedisti Teemu Perhiö antoi kurssilla palautetta artikkeleista tietosanakirjan käytäntöjen näkökulmasta.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikimedia Suomi etsii koordinaattoria

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää Internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Etsimme vapaaehtoisten toimijoiden joukkoon koordinaattorina, joka päättää yhdistyksen päivittäisistä toimista ja auttaa valokuva- sekä dokumenttiaineiston kirjaamisessa ja asiakirjojen luomisessa. Tarvitsemme henkilön, joka auttaa tekemään organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, tukee yhteisöä ja hoitaa päivittäisiä talousasioita.

Koordinaattorilta vaaditaan hyviä viestintätaitoja ja hyviä dokumenttien (tekstit, Google Docs, kuvat) käsittelytaitoja. Hänellä pitäisi olla kokemusta viestinnästä, asiakirjojen luomisesta, talouden- ja kirjanpidosta, vapaaehtoistyöstä ja toimimisesta yleishyödyllisissä yhteisöissä. Hän osaa sujuvasti suomea ja englantia suullisesti ja kirjallisesti, pystyy käsittelemään dokumentteja ja kuvia, sekä omaa hyvät esiintymistaidot.

Koordinaattori vastaa Wiki Loves Monuments valokuvauskilpailun osallistumisen koordinoinnista.

Henkilön työaika on 16 tuntia viikossa, työ alkaa heti ja kestää 31.12.2017 asti. Lähetä työhakemuksesi 18.5.2017 mennessä Wikimedia Suomelle. Tarkempia tietoja Avoimista työpaikoista ja Wikimedia Suomen puheenjohtajalta Heikki Kastemaalta.

Wikimedia Suomen aktivistit opastavat yleisöä Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2016.

Wikimedia Foundationin kanta Turkin estoon

Sunnuntaina 30.4.2017 WMF:n blogissa julkaistiin toimitusjohtaja Katherine Maherin kirjoitus, jonka loppuosan käänsin tähän blogipostaukseen. Maher arvelee, että lehdissä esitetyt väitteet Wikipedian ”töhrintäkampanjasta” ja ”terrorismin tukemisesta” ovat väärinkäsitys ja että Foundation tuomitsee jyrkästi terrorismin. Hän vetoaa Turkin viranomaisiin, jotta he palauttaisivat Wikipedian saavutettavuuden. Kirjoituksessa on myös maininta Foundationin juridisista toimenpiteistä.
Blogikirjoituksen lopussa (tässä kursivoituna) on selvitys siitä, että Wikimedia Foundation ei määrää tai puutu Wikipedian toimituksellisiin ratkaisuihin. Wikipedian toimittamisesta vastaavat sen muokkaajat. Samaa voi sanoa myös maailman Wikimedialiikkeen muiden toimijoiden roolista, esimerkiksi Wikimedia Suomen suhteesta  Wikipediaan. Wikimedia Suomi -yhdistys ei puutu suomenkielisen tai munkielisten Wikipedioiden editoriaalisiin ratkaisuihin. Olen Wikimedia Suomen puheenjohtajana huomannut, että joskus esiintyy väärinkäsityksiä tästä asiasta.
Turkin tilannetta voi seurata myös Twitteristä sivulta Unblock Wikipedia ja Turkish Blocks sivustolta. Kerään edellisen postauksen loppuun lehdistöaineistoa aiheesta (otan vastaan myös vinkkejä).
Katherine Maher kirjoittaa: 
”Useat Turkin viranomaisten väitteinä lehdistössä pidetyt ovat esittäneet, että wikipedistit ovat olleet osa ”töhrintäkampanjaa” tai luoneet sisältöjä, jotka ”tukevat terrorismia”. Olemme syvästi huolestuneita väitteistä, että tietosanakirjan maailmanlaajuisten vapaaehtoisten toimittaman yhteisön artikkeleiden vapaa jakaminen voisi aiheuttaa väärintulkintaa siitä, että se tukisi väkivaltaista tai vastenmielistä agendaa. Uskomme, että kyseessä on väärinkäsitys. Wikipedian tarkoitus on jakaa ensyklopedistista informaatiota maailman kanssa. Me Wikimedia Foundationissa tuomitsemme ja hylkäämme yksimielisesti terorismin.
Wikimedia Foundation pyytää Turkin viranomaisia palauttamaan Wikipedian täyden saavutettavuuden Turkin kansalle, ja oikeuttamaan heidät osallistumaan jälleen maailman laajimpaan vapaan tiedon resurssiin. Pohdimme parhaillaan sopivia keinoja, jotka haastaisivat tämän päätöksen Turkin oikeuslaitoksissa. Kutsumme teitä liittymään meihin pyytäessämme Turkin hallitusta kunnioittamaan kansalaistensa oikeuksia ja #UnblockWikipedia.
Wikimedia Foundation ei määrää Wikimedian projektien toimituksellisia toimintatapoja. Kunnioitamme ja tuemme niitä toimituksellisia päätöksiä, joita eri puolilla maailmaa, kuten myös turkkilaisessa Wikipediayhteisössä tehdään.”
Heikki Kastemaa