Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää artikkeleita, kyselimme blogissa 28.1.2021. Vastausten lukumäärä ei ollut iso, mutta sisältö sitäkin arvokkaampi. Kiitos niistä! Tässä jatkoajatuksemme ja johtopäätöksemme.
1. Wikimedia Suomi ry:stä riippumatta Wikimedia Foundation on tänä vuonna julkaissut uuden Code of Conduct-version. Toimimme sen mukaisesti.
Tarkemmin sanottuna: Tämä säännöstö on voimassa, se koskee myös suomenkielistä Wikipediaa. Meidän tulee noudattaa sitä.
Edelleen hieman avointa on kuka käytännössä tekee mitä, jos yksittäinen muokkaaja ei noudata ohjeita.
2. Saamamme palaute liittyy ennen kaikkea uusien ja vanhojen muokkaajien väliseen kunnioittamiseen.
Hieman yksinkertaistaen, muutamia väittämiä on tullut esille.
2a. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhat tekevät omia muokkauksia perustelematta niitä kattavin lähtein, mutta samalla hylkäävät uusien muokkauksia viittaamalla lähteiden puuttumiseen.
Vastauksemme tähän on, että säännöt koskevat kaikkia. Konkareilla on vastuu toimia esimerkillisesti.
2b. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhojen muokkaajien asenne on usein ylimielinen.
Vastauksemme tähän on myös, että säännöt koskevat kaikkia. Tietenkin asenteen ylimielisyys on aina tulkinnan varainen asia. Mutta tulkinta ei todellakaan aina ole konkariylläpitäjien puolella. Näiden mahdolliset asenneongelmat johtavat voivat johtaa ylläpito-oikeuksien poistamiseen, vaikka tilastot näyttävät, ettei poistoja helpolla tehdä.
2c. Sekä uudet että vanhat muokkaajat väittävät vastapuolen sättivän.
Vastauksemme tähän on edelleenkin, että säännöt koskevat kaikkia. Ymmärrämme, että uuden käyttäjän kannalta ylläpito-oikeuksia omaava vanha käyttäjä on valta-asemassa, ja jos palaute tuntuu ylimieliseltä, on inhimillistä että turhautuneisuus näkyy uuden käyttäjän vastauksessa.
Vetoamme tässä kaikkiin osapuoliin: Lukekaa käytösohjeet. Toimikaa niiden mukaan. Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Motivoikaamme toisiamme!
Lopuksi muutamia otoksia Wikimedia-säätiön Code of Conductista, eli suomeksi ”yleiset eettiset ohjeet”:
2 – Toivottu käyttäytyminen
Jokainen wikimedisti on vastuussa omasta käyttäytymisestään riippumatta siitä, onko hän uusi tai kokenut muokkaaja, yhteisön toimihenkilö tai jäsenorganisaation tai Wikimedia-säätiön hallituksen jäsen tai työntekijä.
Kaikissa Wikimedian projekteissa, toimintaympäristöissä ja tapahtumissa käyttäytyminen perustuu kunnioitukseen, ystävällisyyteen, kollegiaalisuuteen, solidaarisuuteen ja hyviin tapoihin. Tämä koskee kaikkia tekijöitä ja osallistujia, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisten tekijöiden ja osallistujien kanssa tekemättä oletuksia iän, henkisen tai fyysisen vamman, fyysisen ulkonäön, kansallisen, uskonnollisen, etnisen ja kulttuurisen taustan tai kastin, sosiaalisen luokan, kielen sujuvuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen tai uran perusteella. Emme myöskään tee poikkeuksia Wikimedia-projekteissa tai -liikkeessä tehtyjen suoritusten, taitojen tai aseman perusteella.
2.1 – Keskinäinen kunnioitus
Odotamme kaikkien wikimedistien kunnioittavan toisiaan. Kommunioidessamme ihmisten kanssa Wikimedian online- tai offline-ympäristöissä kohtelemme toisiamme keskinäisellä kunnioituksella.
Tämä sisältää muun muassa seuraavat:
Harjoittele empatiaa. Kuuntele ja yritä ymmärtää, mitä Wikimedian muokkaaja haluaa sinulle sanoa. Ole valmis haastamaan ja mukauttamaan omaa kantaasi, odotuksiasi ja käyttäytymistäsi wikimedistinä.
Oleta hyvää tahtoa ja osallistu muokkaamiseen rakentavasti. Osuutesi tarkoitus on parantaa projektin tai työn laatua. Anna ja vastaanota palautetta ystävällisesti ja hyvässä tahdossa. Kritiikkiä tulisi antaa herkällä ja rakentavalla tavalla. Kaikkien wikimedistien tulisi olettaa, ellei todisteita muusta ole, että muut ovat yhteistyössä parantamassa projekteja, mutta tätä ei tulisi käyttää oikeuttamaan vahingoittavia lausuntoja.
2.2 – Huomaavaisuus, kollegiaalisuus, keskinäinen tuki ja hyvä käytös
Pyrimme seuraaviin tapoihin:
Huomaavaisuus ilmenee käytöksessä ja puheessa ihmisten, myös tuntemattomien, kesken.
Kollegiaalisuus on sitä ystävällistä tukea, jota yhteisiin ponnisteluihin osallistuvat ihmiset antavat toisilleen.
Keskinäinen tuki ja hyvä käytös tarkoittavat vastuun ottamista aktiivisesti siitä, että Wikimedia-projektit ovat tuottavia, miellyttäviä ja turvallisia ympäristöjä olla ja osallistua Wikimedian missioon.
Tähän sisältyy muun muassa
Mentorointi ja valmennus: Auttaa uusia tulokkaita löytämään tiensä ja hankkimaan olennaiset taidot.
Kanssamuokkaajien tukeminen: Anna heille apua, kun he tarvitsevat tukea ja puhu heidän puolestaan, kun heitä kohdellaan huonommin kuin mitä Eettisissä ohjeissa odotetaan osallistujien käytökseltä.
Tunnista ja anna tunnustusta osallistujien tekemälle työlle: Kiitä heitä heidän antamastaan avusta ja työstä. Arvosta heidän vaivannäköään ja anna tunnustusta aina kun se on aiheellista.
Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhteisenä tavoitteena on luoda laadukas ja kattava vapaa tietosanakirja. Jotta tämä onnistuisi, Wikipedia-yhteisö on luonut käytösohjeita, hyviä käytösohjeita. Silti ilmapiiristä on tullut huolestunutta palautetta Wikimedia Suomen hallitukselle.
Palautteen antajat ovat konkareita. Asiaa mietittyämme olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että ilmapiiristä kärsivät todennäköisesti muutkin kuin konkarit. Aloittelijat. Hyväntahtoiset ja sujuvasti kirjoittavat muokkaajat, jotka eivät vielä tunne talon tapoja. Silloin-tällöin-muokkaajat.
Siksi haluamme kartoittaa ongelmaa tarkemmin, muokkaajien silmin, ennen kuin rupeamme työstämään ratkaisua.
Osa Wikimedia Suomen hallituksesta keskusteli ilmapiiristä torstaina 14.1.2021. Kohteliaisuuspilaria (eng. civility) eivät välttämättä silti kaikki noudata, eikä asialle ole olemassa selkeää prosessia.
Miten valvotaan, että käytäntöjä noudatetaan?
Miten puututaan asiattomuuksiin?
Muissakin vapaaehtoisuuteen perustuvissa projekteissa on käytösohjeita. Käytösohjeiden ajattelumalleissa on kaksi ääripäätä: ”Lopputuloksen laatu on ainoa kriteeri” (rivien välissä: laadun aikaansaamiseksi saa vaikkapa kiroilla ja näyttää keskisormea), tai ”muiden tunteita kunnioittava käytös on ehdoton vaatimus ja kaiken lähtökohta” (rivien välissä: ilmapiiri on laatua tärkeämpi). Etsimme ajattelumallia, jossa laatu on peruskriteeri ja toisia muokkaajia kunnioittava ilmapiiri on työväline laadun aikaansaamiseksi.
Kaksi tosiasiaa viittaisivat siihen, että tämä tavoiteltava ajattelumalli ei ole vielä löytynyt.
Ensiksi, konkari-muokkaajat ovat ottaneet hallitukseen yhteyttä, pyytääkseen hallitusta ottamaan kantaa heidän mukaan esiintyvään ilmapiiriongelmaan. Turhaa sättimistä, rakentavan kritiikin asemesta.
Toiseksi, muokkaajien määrä on loivassa laskussa. Tavoite on saada muokkaajia lisää, jotta Wikipedian kattavuus ja laatu kasvaisi. Olemassa olevien muokkaajien motivaatio pitäisi säilyttää.
Voiko asian eteen jotakin tehdä? Voiko määritellä, mikä on sättiminen? Auttaako parempi määritelmä ylläpitäjiä käyttäytymään tavalla, joka puree virheisiin, mutta ei pure virheiden tekijöitä?
Tie eteenpäin voi olla käytösohjeiden täsmentäminen. Tarvitaanko jämäkkää ohjausta? Virheen tehnyttä muokkaajaa tulisi voida auttaa siten, että Wikipedian laatu paranee ja muokkaaja tekee lisää muokkauksia. Toiminta ei ole Wikipedian laatukehityksen kannalta kestävä, mikäli laadunvalvonnan ainoa vaikutus on alkuperäistilan palauttaminen ja muokkaajan turhautuminen.
Suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjien näkökulma on toinen kuin toisinaan Wikipediaa käyttävillä muokkaajilla. Ehkä voimme löytää tapoja ylläpitää korkeaa laatutasoa, samalla kannustaen muokkaajia jatkamaan työtään. Tätä varten haemme hyviä ja huonoja palaute-esimerkkejä, vuorovaikutuksia ylläpitäjien kanssa – käyttäjien silmin. Haluamme oppia, mikä käytäntö on hyvä, mikä on huono.
Erityisesti haemme vastauksia tuhannen taalan kysymyksiin, jotka mainittiin artikkelin alussa: Mikset ole julkaissut lisää Wikipedia-muokkauksia? Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää? mutta hyväksymme avoimia vastauksia ja palautetta. Emme vielä usko voivamme muotoilla tarvittavia kysymyksiä tarkasti; siksi pyydämme vapaamuotoisia (mutta lyhyitä ja selkeitä) vastauksia sähköpostimuodossa.
Vastaukset osoitteeseen kysely2021@wikimedia.fi. Vastaus menee Wikimedian hallituksen ilmapiiriryhmälle (Tero Toivanen, Kimmo Virtanen, Hanna Mäki, Kaj Arnö ja Heikki Kastemaa). Tutustumme vastauksiin ja teemme niistä johtopäätöksiä. Kirjoitamme tuloksista koosteen ja julkaisemme sen uudestaan blogiin.
Rauhanprojekti ja uteliaisuus! Siinä kaksi tärkeintä sanaa, jotka yhdistän Wikipediaan.
Wikipedia kasvattaa uteliaisuuttani entisestään
Uteliaana ihmisenä haluan tietää miten maailma toimii. Henkilöt, paikat, historialliset tapahtumat, mitä vaan. Wikipedia auttaa ymmärtämään. Jokainen vastaus tuottaa uusia kysymyksiä, mutta mikä sen parempi!
Uteliaisuus johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Tänään löysin ”sattumalta” sivun https://ja.wikipedia.org/wiki/キリル・ラクスマン – minulle tuntematon suomalainen Eric Laxman (1737-96) on ilmiselvästi Big In Japan! Taannoin oma Japaninmatka opetti, että Tokyon metrossa ainoa David Beckhamia suositumpi ilmiö olivat hattivatit. Minkään ei pitäisi siis enää yllättää. Tutkimusmatkailijana ja luonnontieteilijänä Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa, mutta enpä tiennyt että elämänura voi viedä Suomesta Venäjälle jo 1700-luvulla.
Joka tapauksessa, Laxmanin artikkeli on luetuimpia suomalaisia tieteilijöitä koskeva artikkeli japaniksi, suositumpi kuin Lars Ahlforsin (ensimmäinen Fields-mitalisti, matemaatikkojen Nobel-palkinto), Adolf Erik Nordenskiöldin (tutkimusmatkailija), Bengt Holmströmin (Nobelin taloustieteen palkinto) ja Michael Wideniusin (MySQL:n ja MariaDB:n kehittäjä) artikkelit.
Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän ennakkoluuloja
Rauhanprojekti taas tulee esille uteliaisuuden seurauksena. Mitä enemmän opin muista kansakunnista, sitä enemmän ymmärrän ja sitä vähemmän ennakkoluuloja minulla on. Ei Wikipedia muuta pahaa hyväksi. Mutta Wikipedia on auttanut minua yhdistämään Venäjää kirjallisuuteen, musiikkiin ja älymystöön, eikä sotaan, terroriin ja vankeuteen.
Matkustin poikani kanssa Siperiaan, ja vastaanotto oli sydämellinen. Sattumien kautta Ylelle kirjoittamani Ukrainaa ja Siperiaa koskevat artikkelini käännettiinvenäjäksi, ja runsaista kommenteista päätellen venäläiselle lukijakunnallekin oli selvinnyt käyttäneeni runsaasti aikaa sekä venäjän- että ukrainankielisiä Wikipedioita tutkiessa.
Projekt Fredrikan alkusysäys
Uteliaisuus johti muutama vuosi sitten Wikipediaa koskevaan aloitteeseen. Olin perinyt kahden taiteilijan tauluja, Marius af Schultén ja Jon Oscar Esti. En tuntenut heitä, mutta Wikipedia tietysti tuntee, ajattelin. Vaan ei tuntenut! Tai siis, kyllä heillä oli Wikipedia-artikkelit, muttei ruotsiksi. Aivan järjetöntä! Miksi suomenkielinen Wikipedia on niin paljon parempi?
Signe Brander: Vapaaherra, professori Maximus Widekind af Schulténin (21.9.1847 – 13.5.1899) ja Anna Lovisa Emilia af Schulténin lapset. Mahdollisesti promootioon osallistumassa. Edessä tyttäret Olga Anita, Ingrid ja Ester Mary; takana pojat Kurt Otto ja Marius Max. — vedos negatiivi repronegatiivi, paperi lasi filmi, mv
Isänmaallisena suomalaisena, jonka äidinkieli on ruotsi, minua hävetti. Miksi Wikipediassa isänmaani on niin huonosti kuvattu äidinkielelläni?
Jonkun pitäisi tehdä jotakin, ajattelin.
Oma tausta: tietokantaihminen, ohjelmoija
Ja aikani mietittyä, tulin johtopäätökseen, että tämä joku voisin olla minä. Tietokantaihmisenä olin ollut mukana MySQL:ssä vuodesta 2001; Wikipedia rakennettiin alunperin MySQL-tietokannan varaan. Nyttemmin Wikipedia on siirtynyt pois MySQL:stä MariaDB-tietokantaan, ja itse olen MariaDB Corporationin perustajia ja MariaDB Foundationin toimitusjohtaja. Koodaan mielelläni edelleen, mieluiten Python-kielellä. Ehkä minun tulisi lopettaa valittaminen ja sen sijaan tehdä jotakin asian eteen, systemaattisesti?
Projekt Fredrikan ensimmäinen pohdintavaihe
Puhuin lähiympäristöni kanssa, ensimmäisenä Robert Silén (vuoden 2021 ensimmäisen hallituksen kokouksen hyväksymä, Wikimedia Suomen 101. jäsen). Kehitettiin ajatusta eteenpäin. Ehkä voisimme rakentaa uskottavan projektin, jonka tehtävänä olisi korjata tilanne?
Mietimme asiaa eteenpäin. Olemmeko kuvanneet ongelman oikein? Onko siis ongelma se, että Suomea koskevat ruotsinkieliset sivut ovat surkeita?
Kyllä ja ei. Kyllä, ne olivat (ja ovat edelleen) osittain surkeita. Ei, ongelma ei liity pelkästään ruotsinkielisiin sivuihin. Joitain Suomea koskevia artikkeleita on olemassa vain ruotsiksi eikä suomeksi, kuten muutama tuhat artikkelia Saaristomeren saarista.
Ja miksi keskittyisimme pelkästään kotimaisiin kieliin?
Koodasin vähän Pythonia, ja tein top-ten-listan luetuimmista suomenruotsalaisista henkilöistä. No, top 100. Selvisi heti ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin, järjestys oli varsin erilainen eri kielillä. Japanilaisia kiinnostaa suurin piirtein Tove Jansson ja Linus Torvalds, siinä se. Saksalaisia sitävastoin lähes sama joukko ihmisiä kuten ruotsiksi ja suomeksi (jotka nekin poikkeavat kovasti toisistaan järjestyksen suhteen). Toiseksi, luetuimmilla henkilöillä eivät välttämättä ollut parhaimmat artikkelit.
Johtopäätös: Määritellään projekti, hankitaan säätiöiltä rahoitusta.
Määritelmä: Projekt Fredrikan tavoitteena on parantaa Wikipedian kattavuutta koskien Suomen ruotsalaisuutta, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.
Rahoitus viipyi …
Rahoitusta saimme odottaa kauan, mutta odotusajasta oli hyötyä. Odottaessa aloitimme pienestä, eli Nauvosta – jonka tunnen hyvin, kesäasukkaana lapsesta saakka. Opimme talon tapoja, eli miten Wikipediassa käyttäydytään. Kehitimme analysointiohjelmia. Rakensimme botin. Loppuhuipentumana loimme monikielisen kirjan, ”Uppslagsverket Nagu”, johon kuuluu kaikki Nauvoa koskevat Wikipedia-artikkelit, ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä yksittäiset artikkelit viroksi, arabiaksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja vietnamiksi. Painos 800 kpl.
Uppslagsverket Nagu
… mutta tuli, ja tulosta syntyi
Nyt olemme toisen isojen säätiöiden rahoittaman toimintavuoden puolessa välissä, ja tulosta on syntynyt. Välitulokset näkyvät parhaiten vuoden 2019 toimintakertomuksessa sekä marraskuussa 2020 valmistuneessa raportissa Det svenska Finland på Wikipedia, 24 sivua.
Loppuvuodesta Fredrikalle tuli kysymys, haluammeko mukaan Wikimedia Suomen hallitukseen. Mikä ilo ja kunnia! Ilman muuta halusimme. Jos voin olla avuksi, niin olen erittäin mielelläni mukana.
Geo-fokus
Syyskokouksessa minut valittiin mukaan, ja tammikuun ensimmäisessä hallituksen kokouksessa jaettiin tehtäviä. Minulle tuli titteleiksi ”kielivastaava” ja ”geo-vastaava” sekä GLAM-työryhmän jäsenyys.
Geo-vastaavana keskityn paikkatietoihin, kuten esimerkiksi molempiinsuuntaiseen linkitykseen Wikipedian/Wikidatan ja OpenStreetmapin välillä. Rantaruotsalaisena minua henkilökohtaisesi kiinnostaa saaret pikemminkin kuin järvet, ja saaria koskevia artikkeleitä tulisi luoda lisää.
Kieli-fokus
Kielivastaavia on kaksi. Minua kiinnostaa ilman muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alkuperäiset vähemmistökielet, mutta Münchenissä asuvana minulla on niihin harvoin kosketusta ja ruotsinkielisenä en hallitse niitä juuri lainkaan – joten näihin keskittyy edelleen Kimberli Mäkäräinen.
Se, millä tavalla Wikimedia Suomi suhtautuu muihin kieliin, on vielä määriteltävä.
Toiseen kansalliskieleen, ruotsiin, on paljon luonnollisia yhtymäkohtia. Kaikki ruotsinkieliset eivät puhu suomea samalla miltei virheettömällä tasolla kuin valtakunnan mediassa sujuvasti liikkuvat poliitikot. Suomea ymmärretään ja puhutaan huonosti muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Ja tarvetta yhteistyöhön on monessa projektissa, vaikkapa Wikimedia Loves Monuments ja erityyppiset GLAM-aiheet.
Maahanmuuttokielet ovat tärkeitä. Nauvoon (jossa asuu 1500 henkeä) tuli 2015 noin 130 pakolaista, josta syystä piti tuottaa Nauvolle arabiankielinen artikkeli. Vaikeata oli. Venäjää huonosti hallitsevana onnistun kuitenkin päivittämään venäjänkielisiä sivuja suht helposti; arabiaa vaikeuttaa jo se, että kursori hyppää milloin mihinkäkin suuntaan. Pelkkä Ctrl-C ja Ctrl-V on miltei mahdotonta. Arabian Wikipedia-editorit eivät hyväksyneet uusia sivuja, ja syystäkin, sillä Nauvoa koskevasta artikkelista olimme jättäneet muut artikkelit linkittämättä. Kun arabiaa osaamattoman silmin kaikki teksti on samannäköistä, niin linkkien rakentaminen on vaikeata.
GLAM-fokus
GLAM-työryhmän jäsenenä tulen satsaamaan siihen, että Suomeen tulisi lisää Birger Carlstedt-tyyppisiä projekteja. Projekt Fredrikan tukija Föreningen Konstsamfundet päätti 2020 luovuttaa Wikimedia Commonsille suuren määrän tunnetun taiteilijan, Birger Carlstedtin taideteoksia, tarkalla resoluutiolla (https://projektfredrika.fi/birger/). Pandemiasta johtuen tähän kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin ehkä muuten olisi voinut olla.
Oma lehmä ojassa
Siinä nykyiset tehtäväni Wikimedia Suomen hallituksessa. Uskon sen lisäksi että Projekt Fredrikan Python-ohjelmia voi käyttää laajastikin Wikipediassa; ajan myötä varmasti opin, missä.
Ja varmasti tulen pyytämään apua Projekt Fredrikan toteutuksessa. Meidän tavoitteenamme on kuvata Suomen ruotsalaisuus juuri niin luonnollisena asiana kuin se on, NPOV huomioiden, Wikipedian sääntöjä noudattaen.
Tässä palaan ajatukseeni uteliaisuudesta ja rauhanprojektista. Suomen ruotsalaisuus on suomenkieliselle Wikipedia-lukijakunnalle osittain eksoottinen asia, joten voimme ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta. Eksoottisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lukijakunnassa on myös tietämättömyyttä, jonka voi korjata vain oikea tieto oikeassa paikassa.
Isänmaallisuus ja äidinkieli
Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat isänmaa ja äidinkieli. Isänmaani on Suomi, äidinkieleni on ruotsi. Tämän luonnollisen ja ristiriidattoman arvoyhdistelmän haluaisin näkyvän selvästi myös Wikipediassa. Suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä.
Mutta se on Projekt Fredrikan tavoite. Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä haluan edistää Wikimedia Suomen toimintaa kokonaisvaltaisesti, siltä osin, mitä itse osaan. Ja tämä liittyy ensi vaiheessa geodataan, kieliin ja GLAM:iin, vastaisuudessa myös ohjelmointiin.
Otan vastaan hallituksen jäsenen tehtävät innolla, uteliaisuudella ja nöyryydellä.
”Helsinki Rephotography on uusi näkökulma liikkumiseen ja arkiliikkumisen mahdollisuuksiin. Samalla tutustutaan kaupunkikultturiin ja ympäristön muuttumiseen”, toteaa Wikimedia Suomi ry:n varapuheenjohtaja Tero Toivanen.
Wikimedia Suomi ry käynnistää Helsinki Rephotography -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää liikkumista valokuvauksen avulla. Hankeessa kuvataan vanhoissa valokuvissa esiintyviä paikkoja uudestaan. Samalla saadaan talteen sijainnit, joissa historialliset kuvat on otettu.
Hanke on saanut kolmivuotisen rahoituksen Helsingin kaupungilta. Wikimedia Suomi ry:n lisäksi projektissa mukana Viron valokuvahistoriallinen seura, jolla on kokemusta valokuvien paikannukseen joukkoistamisesta Ajapaik.ee-verkkosivustolla. Seura on myös kehittänyt hankkeessa käytettävän mobiilisovelluksen.
Wikidocumentaries-hanke on toinen yhteistyökumppaneista. Wikidocumentaries kehittää alustaa, jolle kerätään tavallisten ihmisten tarinoita ja valokuvia mikrohistoriallista kerrontaa varten. Hanke toimii yhteytenä kulttuurialan toimijoihin sekä paikallishistoriaa kerääviin yhdistyksiin.
Helsingin kaupungin lisäksi hanketta tukee Wikimedia Foundation.
Last weekend group of Finnish wikimedians, including me, attended Wikimedia Northern Europe Meeting in Stockholm. Over the years various organisations have been created around Wikipedia: there is the American foundation and different kind of user groups and chapters that want to support the activities of Wikipedists and volunteers in other Wikimedia projects locally. Some of these local organizations are occupied purely by volunteers, while some have also permanent employees or project-related employees.
The WIKINEM participants. I am the one with they grey hat in the first row. Image: Arild Vågen, CC BY-SA 4.0
The highlight of the year in the Wikimedia community is the Wikimania event that brings together both people from different Wikimedia organisations as well as volunteers. In order to get as many people as possible to participate in Wikimania, it has been organised in different parts of the world, most recently in Mexico, Italy and South Africa. Next summer Wikimania will be held for the first time in Northern Europe, Stockholm, and this was one of the most important reasons behind our gathering.
But there are also other reasons why we want to intensify the cooperation between the Nordic countries and the Baltic countries. We are close to each other, both geographically and culturally. Each Wikimedia project has however its own culture and a good example of this is the recent hullabaloo around the English Wikipedia article of Donna Strickland, the Nobel Prize winner. Somebody had tried to create an article for her already in 2014, but it was then removed because of copyright infringement. However e.g. the readers of The Guardian may have thought that Strickland was not considered significant enough for Wikipedia before the Nobel Prize.
Wikipedia editors decide themselves about which subjects they are writing to Wikipedia. This is why there is actually nobody that you can blame if a certain significant person is still missing a Wikipedia article. However, these so called wiki gaps can be influenced for example by organizing editing competitions where editors are producing the missing content together. About 17% of Wikipedia’s articles of people are telling about women, and when almost the same number of editors, 16%, are women, one could imagine that these things are connected.
I think that also the masculine culture of our society should be blamed for the gap. For example if you are asked to make a list of experts in some field, your list can become very manly unless you consciously mind the issue. If you don’t believe this, try asking your acquaintances to name the professionals of a certain field! With help of women-related competitions run by Wikimedia movement the attitude of active Wikipedists for example in Norway has already changed: ”Let’s start by making articles about women’s football players and add men players after them,” they may say now.
Yksityiskohta Amrita Sher-Gilin maalauksesta Morsiamen pukeminen vuodelta 1937 .
Punaisten linkkien naiset -kirjoituskilpailussa kirjoitettiin suomeksi naisista, joista oli jo artikkeli toisessa Wikipedian kieliversiossa. Tuloksena saatiin huikeat 958 uutta artikkelia urheilijoista tutkijoihin. Osallistujia oli 52 ja eniten artikkeleita kirjoittivat Lax, Paju ja Quadriplegia. Kilpailun alkaessa suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista 18 prosenttia käsitteli naisia. Kuukauden uurastuksen, jossa on mukana myös kilpailun ulkopuoliset muokkaukset, jälkeen osuus on noussut 18,6 prosenttiin.
Amrita Sher-Gil (1913-1941) oli merkittävä unkarilais-intialainen taidemaalari. Häntä on pidetty yhtenä merkittävimmistä avantgarde-taiteilijoista ja Intian nykytaiteen perustajana. (kuva: 1936, kuvaaja tuntematon)
Aleksandra Elbakjan (s. 1988) on kazakstanilainen ohjelmistosuunnittelija, joka teki maksumuurien takana olevia tiedejulkaisuja julkiseen verkkoon kopioivan sivuston. (kuva: 2016, Kuvaaja Krassotkin)
JoAnn E. Manson (s. 1953) on Yhdysvaltalainen lääkäri, joka johtaa Harvardin opetussairaala Brigham and Women’s Hospitalin enneltaehkäisevän lääketieteen tutkijoiden ja henkilökunnan osastoa. Manson on maailman neljänneksi siteeratuin tutkija. (Kuva: 2003, kuvaaja tuntematon)
Sun Yafang (s. 1955) on kiinalaisen matkapuhelinyritys Huawein pitkäaikainen johtaja ja on vienyt läpi yrityksen laajentumisen. (kuva: 2012, Huawei Technologies Co., Ltd, lisenssi: CC-BY)
Jennifer Doudna (s. 1964) yhdysvaltalainen biokemisti, joka yhdessä Emmanuelle Charpentierin kanssa kehitti CRISPR/Cas9 geenimuuntelumenetelmän. (kuva: 2016, kuvaaja: Jussi Puikkonen/KNAW, Lisenssi: CC-BY)
Aminata Touré (s. 1962) on senegalilainen poliitikko, joka on toiminut Senegalin oikeus- ja pääministerinä. Hänen kaudellaan ministereitä ja yritysjohtajia vangittiin korruptiosta. Tourén ansiosta Tšadin entinen diktaattori Hissène Habré saatettiin oikeuden eteen. (kuva: 2016, Leral Officiel Tv, lisenssi: CC-BY)
Työ jatkuu Wikigapissa 8.5.
Kuukauden kestäneiden talkoiden laajempi tavoite oli tuoda esille Wikipediassa olevia aukkoja ja työkaluja muokkaajille, jotta naisista kertovien artikkeleiden osuus muokkauksista kasvaisi pysyvästi. Sama teema jatkuu ensi viikon tiistaina 8.5. klo 9–16 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestettävässä #Wikigap-tapahtumassa, jonka teemana ovat Wikipediasta puuttuvat naiset.
Tapahtumaan voi tulla ilman ennakkoon valmistautumista. Työpajoissa etsitään kuuluisien naisten kuvia Finnasta, haetaan knoppeja tunnetuista naisista Wikipedian etusivulle sekä käydään läpi päiväsivuille valittuja ihmisiä tasapuolisemman edustuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tietenkin kirjoitetaan uusia artikkeleita!
Ruotsin suurlähetystö tarjoaa tiloissaan lounaan klo 12–14 (vaatii ilmoittautumisen!). Kello 14.15 esitellään Punaisten linkkien naisten tulokset.
”Tarkista se Wikipediasta” – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0. Kuva: Olimar CC BY SA 4.0.
15 miljardia sivulatausta kuukaudessa, 299 kieliversiota, 45 miljoonaa mediatiedostoa – Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Mediamuseo Rupriikissa Tampereella.
Wikipedia on Suomen viidenneksi suosituin sivusto ja verkon käytetyin hakuteos. Nyt avoimen tietosanakirjan värikkäisiin vaiheisiin ja viimeisimpiin kehityksiin voi tutustua Wikipedia-näyttelyssä Vapriikissa sijaitsevassa Mediamuseo Rupriikissa 27.5. saakka.
Näyttelyssä valotetaan Wikipedian syntyhistoriaa, käytäntöjä ja teknistä kehitystä, sekä kerrotaan yhteisöstä, joka kaiken on mahdollistanut. Samoin puretaan Wikipedia-artikkelin anatomia osiin sekä paljastetaan, miten pizza-artikkelin nimi päätettiin. Entä miten koneoppiminen ja botit liittyvät Wikipediaan?
“Wikipedia on kaikille tuttu arkisessa tiedonhaussa, mutta harva tietää, miten se tieto on sinne päätynyt. Näyttely tarjoaa pienen kurkistuksen konepellin alla olevaan maailmaan”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja Teemu Perhiö Wikimedia Suomesta.
Wikipedian kohdalla tiedon luotettavuus puhuttaa – sitähän voi kuka tahansa muokata!
“Wikipedian luotettavuus tulee prosessista, jossa kuka tahansa voi korjata virheellistä tietoa. Artikkelien arviointi on lukijan vastuulla, mutta Wikipediassa on helppo harjoittaa lähdekritiikkiä, sillä lähteet pitää olla merkittynä ja tiedon lisääjä näkyy muokkaushistoriasta”, Perhiö kertoo.
Wikipedia on työkalu tiedon tuottamiseen ja etsimiseen. Arkisessa tiedonhaussa se on pääsääntöisesti paikkansapitävä ja sieltä voi saada hyvän yleiskuvan aiheesta ja siihen liittyvistä keskeisistä lähdeaineistoista.
Tutkija Outi Penninkangas mediamuseo Rupriikista arvostaa Wikipediaa avoimen tiedon välineenä.
“Wikipedian avulla museo voi edistää avoimien kulttuuriaineistojen saavutettavuutta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Esimerkiksi Suomen pelimuseo kartoitti yhdessä vapaaehtoisten muokkaajien kanssa suomalaiseen peli- ja pelaamishistoriaan liittyviä aukkokohtia Wikipediassa.”
Näyttelyn taustamateriaalien toimittamisessa on auttanut joukko vapaaehtoisia wikipedistejä. Kaikki näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0.
“Tarkasta se Wikipediasta” – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttely Mediamuseo Rupriikissa, museokeskus Vapriikissa Tampereella toukokuun loppuun asti. Kirjastot ja koulut voivat sopia näyttelyn lainaamisesta ottamalla yhteyttä Mediamuseo Rupriikkiin.
Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää avointa tietoa sekä Wikimedia-palveluiden käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.
Lisätietoja: Heikki Kastemaa Puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry heikki.kastemaa [at] wikimedia.fi
