Kansallisarkisto järjesti muokkaustapahtumankansainvälisen arkistojen päivän juhlistamiseksi. Tällä kertaa otimme uusia haasteita vanhojen lisäksi. Wikipedian muokkaamisen lisäksi harjoittelimme kuvien lisäämistä ja Wikidatan tietojen muokkaamista.
Arkistolähteistä
Wikipedia rakentuu ensisijaisesti luotettavien toissijaisten lähteiden varaan. Se tarkoittaa sitä, että Wikipediassa ei tuoteta uutta tutkimusta mistään aiheesta, vaan referoidaan muiden julkaisemia ajatuksia. Arkistoissa säilytettävä aineisto on pääasiassa ensisijaisia lähteitä, kuten julkaisemattomia kirjeitä tai viranomaisrekistereitä. Arkistolähteidenkin käyttäminen on mahdollista, kun seuraa selkeitä periaatteita ja käytäntöjä. Arkistoissa olevat kirjat, lehdet ja lehtileikkeet eivät ole arkistolähteitä.
Arvossa pidetyissä kokoelmissa julkaistuja ensisijaisia lähteitä on mahdollista käyttää Wikipediassa – mutta vain harkiten, koska niitä on helppo käyttää väärin. Artikkeli ei voi perustua ensisijaisille lähteille. Ensisijaisia lähteitä ei saa itse tulkita, vaan tulkinnan esittämiseksi vaaditaan toissijainen lähde. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää Wikipediassa sellaisen faktan suoraviivaiseen ja kuvailevaan luonnehtimiseen, jonka kuka tahansa osaava ihminen voi tarkistaa ilman lisä- tai erityistietämystä. Ei ole tarpeellista päätellä, onko artikkelin tai lähteen väite tosi, vaan tarkistaa, että lähteessä sanotaan sitä, mitä artikkelissa sen väitetään sanovan.
Wikipedia Library -projektissa on tehty ehdotus arkistolähdeviitteeksi englanninkieliseen Wikipediaan. Vastaava lähdeviitemalline olisi suositeltavaa tehdä myös suomenkieliseen Wikipediaan. Mallinetta voisi käyttää tuottamaan automaattisia arkistolähdeviitteitä Wikipediaan julkisista palveluista, kuten Finnasta – samaan tapaan kuin Kansalliskirjaston Digi-palvelussa.
Nils von Heidenstam, Bogskärin majakan piirustukset
Tutustuimme tekijänoikeuksien merkitsemiseen Wikimedia Commonsissa. Kansallisarkiston aineistot on tähän asti merkitty tekijänoikeusmallineella PD-Kansallisarkisto, jonka mukaan niitä ei suojaa tekijänoikeus, mutta Kansallisarkisto mainitaan tiedoston yhteydessä. Kansallisarkisto on julkishallinnon suositusten mukaan siirtynyt Creative Commons -lisensointiin ja aineistoille annetaan CC BY 4.0 -tekijänoikeuslisenssi. Suosituksessa on vielä toivomisen varaa. Tekijänoikeudeltaan vapaat aineistot päädytään lisensoimaan tekijänoikeuslisenssillä. Suositeltavampaa olisi tarjota tekijänoikeuksista vapaa aineisto merkinnällä, joka toteaa niiden olevan tekijänoikeuksista vapaita. Tällainen on Creative Commonsin Public Domain -merkintä. Wikimedian GLAM-Wiki -toiminnan tavoitteena on tuoda organisaatioiden omaehtoiselle aineistojen avaamiselle näkyvyyttä muilla keinoilla kuin tekijänoikeuksien kautta. Tarvittaessa Wikimedia Commonsissa on mahdollista myös käyttää kaksiosaisia lisenssimallineita kuvaamaan alkuperäisen ja reproduktion erilaisia tekijänoikeuksia.
Kuvien massalataamiseen Wikimedia Commonsiin on olemassa kokoelma eritasoisia työkaluja. Wikimedia Suomi kehittää omaa työkalua GLAMpipe, jonka avulla on mahdollista hakea aineistoja useista eri lähteistä, muokata kokoelman tietoja ja ladata tietoja ja/tai kuvia useisiin kohteisiin, esimerkiksi Wikidataan ja Wikimedia Commonsiin. Työkalu saadaan käyttöön lähiaikoina.
Porkkalan majakka rakenteilla 1920
Wikidataa aloittelijoille ja edistyneille
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Wikipedia-artikkeleiden tietolaatikoiden tiedosta talletetaan Wikidataan ja vähitellen tietolaatikoissa esitettävä tieto tuodaan Wikidatasta.
Wikidataan talletettua tietoa voi kuka tahansa muokata siinä missä Wikipedian artikkeliakin. Se onnistuu helposti samoilla Wikipedian käyttäjätunnuksilla – tai tarvittaessa anonyymisti. Jokaisessa Wikipedia-artikkelissa on linkki Wikidatan sivulle, johon sitä aihetta koskevat faktat kootaan.
Nykytilanteessa faktat esimerkiksi majakoiden sijainneista ja valon ominaisuuksista on talletettu erikseen jokaiseen Wikipedian eri kieliversioon eikä niiden yhdenmukaisuutta voi taata. Joidenkin Wikipedian infolaatikoiden tietoja on jo kerätty skripteillä, mutta majakoiden tiedot Wikidatassa ovat vielä hyvin vajavaiset. Tapahtuman valmistelun sivutuotteena syntyi Wikidataan projekti WikiPoject Lighthouses, jossa edistyneemmät Wikidatan muokkaajat voivat parantaa majakoiden käsittelyä Wikidatassa.
Sinebrychoffin taidemuseo järjesti viime kuussa ensimmäistä kertaa Wikipedia-talkoot. Paikalla oli runsaasti myös Wikimedia Suomen jäseniä ja hallituslaisia. Aloitimme illan tutustumalla museoon ja sen historiaan ja jatkoimme sen jälkeen museon kellarissa, jossa kerroin Wikipedian muokkaamisen perusteista ja siitä, että Wikipediaa voi muokata monella tavalla: joku tekee pieniä korjauksia, joku lisää kuvia, joku täydentää olemassa olevia artikkeleja, joku perustaa uusia ja joku tekee kaikkea mahdollista.
Museon väki oli valmistautunut tilaisuuteen hyvin: saimme tutkia Sinebrychoffin sukupuuta (josta löytyi mm. aika monta Annaa) ja selata suvusta kirjoitettuja kirjoja. He olivat myös miettineet, mistä aiheista me voisimme kirjoittaa, mikä nopeuttaa työskentelyn alkamista ja varmistaa sen, että tilaisuuden järjestäjä saa sellaista sisältöä kuin eniten haluaa.
Pyysin Leena Hannulaa, Sinebrychoffin taidemuseon vastaavaa museolehtoria, kertomaan siitä, miten he illan kokivat. Näin hän kirjoitti:
”Sinebrychoffin taidemuseossa vietettiin 27.4. historiansa ensimmäinen Wikipedia -ilta. Johanna Janhonen toimi inspiroivana kouluttajana, mutta myös muita nykyisiä ja entisiä hallituksen jäseniä oli kiitettävästi paikalla. Ilta oli yllätyksellinen varmasti monella tasolla. Museo oli varustautunut eri teemoin laittamalla esille lähdekirjallisuutta niin kokoelmista kuin Sinebrychoffin suvusta. Intendentti Ira Westergårdin asiantuntemus oli lähes korvaamatonta monellakin tasolla. Rembrandt kiehtoo ja samoin siihen liittyvä tutkimustraditio. Taiteilijan kuvia kaivattiin ja niiden suhteen odotamme päätöstä, joka helpottaisi artikkelien kuvittamista hyvälaatuisilla kuvilla.
Mitä tulee itse kirjoittamisprosessiin, niin siinäkin hallituksen jäsenet ”telakoituivat” mukavalla tavalla kokemattomien kirjoittajien viereen. Tunnelma oli leppoisa ja kannustava, sisällöt avautuivat vähitellen ja tarralappuja alkoi ilmestyä seinille. Niillä kerrottiin sekä valitut aiheet että loppuunsaatetut teemat. Illan aikana syntyi käännöstekstiä, lista Ruotsin suurvalta-ajan kuningattarista, tekstiä Ulrika Paschista ja Rembrandtista ym.
Summa summarum – ilta ehkä yllätti meidät kaikki positiivisesti. Kaikilla oli halu jatkaa. Ja näin varmasti käy! Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille!”
Sääntömääräisen kokousohjelman lisäksi esitetään yhdistyksen hallituksen laajentamista. Hallitus esittää uudeksi hallituksen jäseneksi Maija Ekosaarta. Jos sinulla on kokoukseen liittyen jotain kysyttävää, voit laittaa sähköpostia puheenjohtajalle (heikki.kastemaa AT saunalahti.fi).
Kokouksen jälkeen keskustellaan aiheesta maisemanvapaus eli Freedom of Panorama. Tarkoituksena on saada selvitys Ruotsin Wikimedian suhtautumisesta ja tilanteesta julkisten taideteosten kuvien julkaisemisessa.
Ja sen jälkeen jatkoille voi osallistua myös jossain läheisessä kuppilassa Open Knowledge Finlandin samanaikaisesti pidettävän vuosikokouksen osallistujien kanssa.
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Päätetään hallituksen täydentämisestä.
8. Käsitellään muut mahdolliset asiat.
9. Päätetään kokous.
Tervetuloa ja tapaamisiin!
Heikki Kastemaa,
puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
puh. 050 356 3827
Raportti Wikimedia Deutschlandin järjestämästä Wikimedia konferenssista 22.-24.4. 2016 Berliinissä. Wikimedia Suomesta osallistuivat Minna Turtiainen ja Heikki Kastemaa. Konferenssiin osallistui 190 henkilöä 78 erilaisesta liikkeeseen liittyvästä organisaatiosta.
Konferenssin pääteema oli vaikuttavuuden käsite, miten se koskee Wikimedia-liikettä ja miten vaikuttavuutta toteutetaan ja arvioidaan. Alustuksissa ja puheenvuoroissa vaikuttavuutta käsiteltiin onnistumisen, tehokkuuden, työn laadun, yhteisön tavoittamisen ja työn oikeutuksen kannalta.
Minna Turtiainen vaikuttui WikimediaDE -säkkituoleista. Kuva: Heikki Kastemaa.
Esimerkiksi Wikidatan merkittävin vaikutus lienee, että se tekee jaetun datan luotettavammaksi. Ajankohtaisia ovat datakumppanuudet ja joita eri puolilla etsitään. Projekteissa on vastattava siihen, miksi lisätä dataa Wikidataan? Mitä kertoa instituutioille siitä? Wikidata vaikuttaa siten, että yhä useammat ihmiset näkevät tiedot, kehittää avointa tietoa, lisää liikennettä verkkosivuillamme, sekä tekee datan käytettävämmäksi itselle ja muille. Minna kertoi Wikimedia Suomen ja Ylen yhteistyöstä, että Yle merkitsee uutiset Wikidata nimikkeillä. Istunnossa noteerattiin asia innostuksella.
Wikimedia-liikkessä paljon kritisoitu tulosten globaali mittausjärjestelmä (Global Metrics) puhutti eräässä istunnossa. Todettiin muun muassa, että WM Foundationin strategiset tavoitteet eivät saa toimia lopullisena viitekehyksenä liikkeen tulosten arvioinnissa ja ymmärtämisessä. Toiminnan vaikuttavuutta on käsiteltävä laaja-alaisesti, kapasiteetin arvioinnin luominen vie kauan aikaa ja vaatii jatkuvaa huomiota ja kertausta.
Jaostotoiminta
Wikimedia Ukraina esitteli kasvuprosessia pienestä jaostosta menestyksekkääksi. Vuonna 2010 käynnistynyt jaosto toimi aluksi nollabudjetilla. Kahta vuotta myöhemmin budjetti oli 14 500 US$. 2015 yhteisö palkkasi ensimmäisen työntekijän (tiedottaja/PR). Jaosto sanoi oppineensa, että hallituksen pitää vastata strategiasta, eri yksityiskohtiin puuttuvasta johtamisesta. Hallitus vastaa, mutta asiantuntemus ja työ delegoidaan.
Jaosto eritteli vapaaehtoistyön hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä he pitivät sitä, että vapaaehtoisille ei makseta, he ovat motivoituja, tietävät miten asiat tehdään ja he voivat työskennellä uutterasti. Huonoina puolina on se, että vapaaehtoisten deadlineja on vaikea saada pitäviksi, he saattavat äkkiä jättää asioita hoitamatta, eivätkä he hoida tylsiä asioita säännöllisesti.
”Lightning talk”
Lightning Talkia pitämässä. Kuva: Wpedzich.
Osallistuin konferenssiin pitämällä lyhyen (viisi minuuttia) ”lightning talkin” aiheesta ”Wikipedia: Mitä siinä on minulle?” Yritin vakuuttaa kuulijani siitä, että Wikipedia-liikkeessä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Huomio kohdistetaan itse Wikipedian ja sen sisarhankkeiden parantamiseen ja yhteistyökumppaneihin, sekä toiminnan tuloksiin. Esimerkiksi Wikipedian muokkaustapahtumia suunniteltaessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin vapaaehtoisiin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Mitä muokkaajat ja kirjoittajat saavat irti Wikipedian muokkaamisesta? Wikimedian koulutusajatus perustuu paljolti anglosaksiseen behavioristiseen kasvatus- ja koulutusfilosofiaan, jossa tarkastellaan pääasiassa toiminnan tuloksia ja ulkoisia piirteitä. Toiminnan motiivien arviointi on jäänyt vähemmälle.
Miten tästä eteenpäin WMF?
Istunnossa ”How to move forwards?” aloitettiin Wikimedia Foundationissa tapahtuvien ongelmien erittely moderoidulla keskustelulla aiheesta, josta käytettiin sanaa “conflict”.
Aiheen taustalla oli Wikimedia Foundationissa tapahtuneet erimielisyydet, jotka kärjistyivät ja johtivat säätion toimitusjohtajan eroamiseen maaliskuussa 2016. Säätiön hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Katherine Maherin.
Säätiöön enemmän tai vähemmän eri aikoina sidoksissa olevat henkilöt kertoivat kokemuksistaan ja suhteestaan konfliktiin. Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä avuttomaan, turhautuneisuudesta pettyneisyyteen. Kysyttiin vieroittaako konflikti ihmisiä toiminnasta. Arvosteltiin aihetta koskevan viestinnän sattumanvaraisuudesta. Eräs osallistuja sanoi, että tilanne on aiheuttanut epävarman toimintailmapiirin, kun ei tiennyt onko joku sanonut jotain virallisesti tai epävirallisesti.
Avointa keskustelua pidettiin hyvänä ja erikoisena, koska niin monet yhteisöt nykyisin yrittävät piilottaa avoimuuttaan. Eräs säätiön työntekijä luonnehti tapahtumaa sanalla ”kriisi” ja sanoi tunteneensa olonsa eristyneeksi kriisin aikana. Wikimedialiikkeessä on kuitenkin valtavasti sosiaalista pääomaa, hän sanoi.
Konerenssi kokoontui pihalle yhteiskuvaan. Kuva: Jason Krüger.
Istunnossa pohdittiin, miten luottamusta voidaan luoda, miten yhteisön ja säätiön henkilökunnan väliseen suhteeseen voidaan saada parannusta? Istunnossa ei esitetty konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.
WMF:n työntekijän Asaf Bartovin mukaan ongelmana on, että ongelmallisia aiheita ei aina ole otettu tapaamisten aiheiksi. Paralyysi johtuu siitä, että yhteisö ei ole niitä selvittänyt ja odotuksiin on saatava selvyyttä. Mandaatteja on saatava selkiytettyä.
Hän kysyi, miten toimimme ja arvioimme asioita vertaisina ja suhtaudumme toisiimme vertaisina, miten ratkaisemme asioita yhteisöllisesti?
Kysyttiin, kuka huolehtii uusista Wikipedian muokkaajista? Säätiön tiedonvälitystä kritisoitiin heikoksi, asioita on vaikea löytää. Kaivattiin selkeyttä siihen, mihin ollaan menossa.
Glam-toiminnasta
Konferenssi työskentelee. Kuva: Heikki Kastemaa.
Glam -toiminnan edistämistä koskevassa istunnossa todettiin esteinä olevan, että yhteistyöinstituutioissa ei tunneta Wikipedian ja Wikimedian taustaa, asiantuntijaroolia ei haasteta, eikä ymmärretä, että vapaaehtoiset eivät ole ilmaista PR-väkeä. Instituutiot ovat tottuneet saamaan sisällöistä rahaa ja niillä on omistava asenne lisensseihin. Toimintatavoiksi esitettiin viikonlopun valokuvasafareja, opastettuja kierroksia, puheenvuoroja ja muokkaustapahtumia. Ideana että erilaiset ihmiset työskentelevät yhdessä. Yhteistyökumppaneille voi tarjota esimerkiksi lisenssityöpajoja tai koulutustarjouksia henkilökunnalle. WikiGLAM roolista todettiin, että se on surkea, eikä sitä voi suositella.
Erillistapaamisia
Wikimedia Suomen edustajien kanssa keskusteltiin erillistapaamisissa muun muassa seuraavista asioista:
*Wikimedia Suomea pyydettiin osallistumaan Wiki loves Earth projektiin, jossa ideana on kutsua ihmisiä kuvaamaan luonnonsuojelualueita. -31.5. tai 1.6.-30.6. lataamalla kuvia Commonsiin.
*Jaostoa pyydettiin osallistumaan Wiki Loves Monuments projektiin. Totesimme ongelmana olevan ”monument” -sanan ja sen suomenkielisen vastineen erilaisuuden. Ehdotimme, että yritämme laatia luettelon aiheesta Luettelo monumenteista Suomessa.
*Osallistuminen CEE Springiin. Yhteisöön tarvitaan joku hyvä projektiesimerkki Wikidatasta. Voisiko Suomen Wikidata projekti olla tällainen?
*Erillistapaamisessa konferenssin pohjoismaisten ja baltialaisten pohdittiin mahdollisuutta perustaa pohjoismais-baltialainen yhteistyöelin. Läsnä olivat : Ole Palnatoke Andersen (DK), John Andersson (SE), Mattias Blomgren (SE), Mārtiņš Bruņenieks (LV), Astrid Carlsen (SE), Heikki Kastemaa (FI), Eva Lepik (EE), Jorid Martinsen (NO), Hogne Neteland (NO), Bengt Oberger (SE), Sven-Erik Soosaar (EE), Kaarel Vaidla (EE), Simon Studinski (DK), Anna Troberg (SE) ja Minna Turtiainen (FI).
VisitCopenhagen oli esittänyt jonkun kansainvälisen Wikialan tapaamisen järjestämistä Kööpenhaminassa. Todettiin, että Pohjoismaiden ja Baltian välillä on liian vähän yhteistyötä. Kokemusta kansainvälisten tapaamisten järjestämisestä eniten Virolla (CEE tapaaminen 2015). Asiaa käsiteltävä jaostojen hallituksissa: tarvitsemmeko Nordic-Baltic yhteistyöelimen? Perustetaanko yhteinen postituslista ? Yhteistyöllä olisi oltava tuotosta sisältötasolla, pelkkä tapaaminen ei riitä. Ideaa voisi esitellä myös Hack4Nordenin piirissä. Myös yhteisen kalenterin perustamista ehdotettiin, jotta voitaisiin seurata toisten tapahtumia.
Tapaamisessa keskusteltiin Ruotsin tekijänoikeustilanteesta, josta tuli Ruotsin korkeimman oikeuden päätös huhtikuussa. Wikimedia Ruotsi neuvottelee asiasta juristinsa kanssa. Aikaa toiminnan suunnittelulle on, koska korkein oikeus palauttaa tuomion aluetuomioistuimelle. Eräs vaihtoehto on yrittää muuttaa Ruotsin lakia.
Konferenssin tärkein verkostoitumisen foorumi oli Wikimedia DE:n toimistossa sijaitseva ruokasali. Kuva: Jason Krüger.
*Tapaamisessa virolaisten kanssa suunniteltiin Kumu-hanketta. Otetaan yhteys Kumuun ja kysytään olisivatko kiinnostuneita glam-aiheisesta tapahtumasta. Ideana kaksivaiheinen tapahtuma, jossa ensi Viron valtion taidemuseon henkilökunnalle suunnattu koulutustilaisuus: mitä ovat Wikimedia ja Wikipedia, mitä ovat glam-tapahtumat ja mitä ovat Wikipedian muokkaustapahtumat. Seuraavaksi suunnitellaan käännöstyöpaja, jossa kehitellään artikkeleita kielillä viro, englanti, venäjä ja suomi, (jotka ovat Kumun tiedotuskieliä). Kartoitettava keskeisiä alan artikkeleita ja hankittava kääntäjiä. Virossa kehitettyä Minority Translate-käännösohjelmaa voisi käyttää. Ajoitus esim. syksy 2016.
*Tapaamisessa Wikimedia SE:n puheenjohtajan Mattiaksen kanssa hän kysyi Suomen ruotsinkielisten wikipedistien tilanteesta, johon en osannut vastata mitään. Hän oli saanut selville että ainakin neljä Suomessa asuvaa muokkaa WPSE:tä. Suomen ruotsinkielisille wikipedisteille voisi järjestää vapaamuotoisen tapaamisen ja yrittää heidän verkostoitumistaan. Mattias ottaa selville ketkä Suomesta päivittävät ruotsinkielistä Wikimediaa. Kysytään SLS / Tove Ørsted yhteistyökumppaniksi ja aloitetaan 100 naista Wikipediaan -tapahtuman ruotsinkielisen verkoston kautta.
*Minna tapasi myös Ruotsin puheenjohtajan Mattiaksen, joka kertoi Wikimedia SE:n osallistumista Göteborgin kirjamessuille. Osaston sijainti on sisääntuloreitillä, jossa tiskillä jaetaan messukarttaa (ihmiset saa tiedon etsimästään Wikimedian kautta), WM brosareita. Osastolla on läppäreitä, joilla opastetaan Wikipedian käyttöön ja päivittämiseen.
*Säätiön hallituksen jäsenen valinnasta käytiin keskustelu. Ehdokkaana on kymmenen henkilöä. Wikimedia Suomen hallituksen pitäisi ottaa kantaa asiaan.
*Freedom of Panorama -tilanteesta oli erillispalaveriDimi Dimitrovin johdolla. Siinä käsiteltiin ajankohtainen tilanne Ukrainassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Virossa.
Yhteenvetoa
Wikimedia-liikkeessä käytetään sanoja ”affiliate” ja ”community” varsin erittelemättömästi ja riippuen kunkin puhujan positiosta. WMF:n ongelmat tuntuivat ainakin minulle varsin kaukaisilta, kun omassa toiminnassammekin on pohdittavaa. Konferenssin aikataulutus oli erinomainen, koska istuntoja ei ollut liikaa ja niiden ulkopuolella oleville tapaamisille, joko sovituille tai spontaaneille, oli jätetty aikaa. Itse koin saavani eniten irti juuri näistä usein sattumalta syntyneistä tapaamisista. Tapaamiset ja yhteistyö pohjoismaisten ja virolaisten kollegoiden kanssa oli konferenssin paras anti.
Europeana ja Wikimedian eurooppalaiset paikallisorganisaatiot järjestävät yhdessä Europeana Art History Challenge -muokkaustapahtuman, jolla juhlistetaan Europeana280-kampanjaa.
Europeana kokoaa yhteen eurooppalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen kulttuuriaarteita ja tällä kampanjalla juhlistetaan uuden Europeanan taidehistoriakokoelman avautumista. Kutakin Euroopan Unionin 28 jäsenvaltiota pyydettiin nimeämään 10 eurooppalaiseen taiteeseen vaikuttanutta teosta. Tapahtuman aikana teoksista kirjoitetaan, käännetään tai parannetaan Wikipedia-artikkeleita kaikille 39 kielelle.
Tapahtuma käynnistyy 15.4. ja jatkuu toukokuun loppuun.
Teosten tiedot on viety valmiiksi Wikidataan, Wikimedia-säätiön tuoreeseen tietokantaprojektiin. Keskitetyn tietokannan kautta erikieliset Wikipedia-artikkelit taideteoksista linkittyvät toisiinsa. Se auttaa kääntämisessä: jos teoksesta puuttuu artikkeli jollain kielellä, sen pohjana voi käyttää artikkelia, joka on jo olemassa jollain toisella kielellä. Projektissa on yli 10 000 taideteos–kieli -paria.
Ohje
Ilmoittaudu! – merkitse itsesi osallistujalistaan ja ala kerätä pisteitä.
Luo uusia artikkeleita Wikipediaansuomalaisista teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 10 pistettä! Voit myös lisätä taiteilijan ja teoksen artikkeliin kaikki parhaat teoskuvat.
Käännä artikkeleita muiden maiden teoksista suomeksi tai ruotsiksi. 5 pistettä!
Täydennä teoksen tietoja Wikidatassa. Voit myös muokata taiteilijan tietoja tai muuta teokseen liittyvää tietoa. 1 piste lähteen, otsikon tai kuvailun lisäämisestä!
Suomea edustavat teokset tulevat Kansallisgalleriasta. Kansallisgalleria on lisensoinut 10 teoskuvaa avoimilla lisensseillä ja ne on saatavana avoimesti korkealaatuisina kuvina Wikimedia Commonsissa. Kuvasta on linkki tiedostoon, Wikidata-kohteen linkin löydät kuvatekstistä. Iloista sukellusta eurooppalaiseen taidehistoriaan!
Joulukuun syyskokouksessa valittiin tälle vuodelle uusi hallitus. Saimme paitsi uuden puheenjohtajan, myös kaksi uutta hallituksen jäsentä ja ajattelimme, että meidän olisi sopivaa esittäytyä ja kertoa, mitä me Wikimedia Suomi ry:ssä teemme.
Aloitetaan Heikki Kastemaasta, joka on vapaa toimittaja ja kulttuurinavigaattori Viikistä, Helsingistä.
”Kirjoitin ensimmäisen artikkelini Wikipediaan joulukuussa 2005. Olen vuosien varrella tullut vakuuttuneeksi siitä, että Wikipedia on tietoyhteiskunnan erinomainen keksintö. Kun tulin viime vuonna hallitukseen yllätyin siitä, miten paljon muita asioita ja aktiivisuutta Wikiperheen toimintaan liittyy.
Olen hallituksen puheenjohtaja, joka tarkoittaa yhdistyksen hallituksen, ulkoisten ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. Yhdistykssä haluaisin edistää kaikkia niitä näkökulmia, joita Wikimedia tarjoaa. Minua kiinnostaa yleistiedon välittäminen. Haluaisin suunnata suomenkielisen Wikipedian muokkaajia myös Wikien väliseen, interwiki-toimintaan. Ajattelen nykyisin paljon sitä, miten erilaisia asioita Wikipediaa muokatessa voi oppia. Keskustelin vastikään erään toimittajakolleegan kanssa Wikipedian lukemisesta ja totesimme, että Wikipedian lukeminen (kuten kaikki lukeminen) vaatii erityistä tarkkaavaisutta sen suhteen, hyväksyykö lukija tiedon paikkansa pitävyyden. Tuumasimme myös, että tämä lukutapa voi olla myös lukijaa kasvattava ja opettava kokemus.”
Hallituksen sihteeri on Teemu Perhiö, poliittisen historian opiskelija Helsingistä.
”Minun vastuullani on selvittää, miten Wikipedian koulutusohjelma voitaisiin käynnistää Suomessa. Haluaisin, että Wikipedia olisi jokaisen projekti; vaikka Wikipedian kirjoittakunta on laaja-alaista, asiantuntevia muokkaajia kaivattaisiin lisää. Jos näet Wikipediassa puutteellisen artikkelin, täydennä sitä rohkeasti. Ilahdun aina kun huomaan jonkun uuden käyttäjän tuottaneen uutta ja laadukasta sisältöä Wikipediaan.”
Toinen uusi kasvo hallituksessa on Minna Turtiainen, kokoelmapäällikkö Gallen-Kallelan Museosta.
”Olen monipuolinen ja helposti innostuva sivistystä edistävämuseoammattilainen, jolla pysyy jakoavain kädessä ja numerot järjestyksessä. En ole mistään kotoisin, olen syntynyt Hämeenlinnassa, asun Vuosaaressa Helsingissä ja käyn töissä Espoossa. Olen edistänyt vapaata ja avointa tietoa museoissa ja muistiorganisaatioissa, ja pyrkinyt luomaan uusia toimintamalleja näiden ympärille. Samalla olen toiminut eri rooleissa Wikimedia Suomen kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Päädyin hallitukseen, sillä Wikimediassa osoitettiin kiinnostusta osaamiseeni. WMFIn hallituksessa vastaan muistiorganisaatioiden kanssa tehtävästä työstä. Käytän apunani pitkän taidemuseouran aikana syntyneitä verkostoja muuallakin GLAM-sektorilla ja tuntemustani alan sisäisistä käytännöistä. Rakennan edeltäjieni luomalle perustalle ja koetan saada aikaan hyviä, jatkossa käyttökelpoisia käytäntöjä. Haluan edistää muistiorganisaatioiden sitoutumista yhteistyöhön Wikimedian kanssa ja auttaa havaitsemaan uusien toimintamuotojen mahdollisuuksia. Ammatillinen tehtäväni on välittää kulttuuriperintö eteenpäin. Wikimedia tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Otin viime viikolla oppijana osaa Pelimuseon wikipajaan, jossa wikipedistienkin luotsaamana toteutetaan aivan uutta museota. Minusta on vaikuttavaa, että museon perusidea asetetaan alusta saakka avoimeksi yhteisölle, johon kaikki voivat liittyä. Toivoisin, että muistiorganisaatiot olisivat entistä laajemmin valmiita asettumaan sisältöjään koskevaan vuorovaikutukseen kaikkien käytettävissä olevilla tavoilla.”
Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat minun lisäkseni Tommi Kovala (varapuheenjohtaja) ja Kimmo Virtanen.
”Minä olen siis Johanna Janhonen, yrittäjä ja someasiantuntija Laukaan Lievestuoreelta, Keski-Suomesta. Olen päivittänyt Wikipediaa vuodesta 2009 lähtien ja kiinnostunut paitsi Wikipediasta myös Wikimedia-liikkeestä. Pidän myös Wikipedia-aiheisia koulutuksia ja pitääkseni itseni ajantasalla siitä, mitä Wikimedian ympärillä tapahtuu, liityin Wikimedia Suomi ry:hyn syksyllä 2013 ja tulin saman tien valituksi myös hallitukseen. Minulla alkoi siis jo kolmas hallitusvuosi. Aiemmin olen toiminut mm. somepäivittäjänä ja viime vuoden olin sihteeri, tänä vuonna vähensin työmäärääni ja olen nyt Wikimedia Suomen tiedottaja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritän huolehtia siihen, että ihmiset muistaisivat kirjoittaa blogiimme ja pitää muutenkin melua siitä, mitä me teemme. Lähetän myös uutiskirjeitä, joissa kerrotaan Wikimediaan liittyviä uutisia meiltä ja muualta, tilaa sinäkin oma kirjeesi ja muista vinkata minulle uutisaiheista. Ja tänne blogiinkin saa tulla vierasbloggaamaan! Viime vuonna olin 8 hallitusjäsenen joukossa ainoa nainen, mikä vastaa hyvin sitä suhdetta, joka naismuokkaajilla on Wikipediassa (naisia on noin 15%). Haluan muokkaajien joukkoon paitsi enemmän naisia, myös enemmän asiantuntijoita, jotka voisivat käyttää työaikaansa muokkaamiseen. Ainoa suomenkielinen tietosanakirja tarvitsee mielestäni lisää päivittäjiä! Naisista puheenollen, ensi viikolla Helsingissä järjestetään Naistenpäivän Wikipedia-talkoot, jonne kaikki ovat erittäin tervetulleita. En pääse paikalle, joten järjestän omat talkoot ja rohkaisen muita vastaavassa tilanteessa olevia tekemään samoin.”
Mediamuseo Rupriikin tutkija Niklas Nylund ja wikipedisti Jukka Ala-Hynnilä kertovat Suomen Pelimuseon wikiprojektista
Suomen pelimuseo on ensimmäinen Suomeen toteutettava museo, jonka rahoituksesta osa on kerätty joukkorahoituksella, eikä vastaavia löydy juuri ulkomailtakaan. Syyskuun lopussa päättyneeseen joukkorahoituskampanjaan osallistui yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa. Pelimuseo avautuu museokeskus Vapriikissa suunnitelmien mukaisesti ensi vuoden alusta, mutta joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon jo joulukuussa 2016.
Suomen pelimuseon suunnittelutiimillä on nyt kädet täynnä työtä, kun suomalaisten pelien ja pelaamisen monipolvisesta historiasta pitäisi luoda 400 neliön ymmärrettävä museonäyttely, joka puhuttelee paitsi pelien himoharrastajia, myös museokeskus Vapriikin muita kävijöitä. Onneksi pelimuseon tiimillä on apunaan viime vuoden lopussa käyntiin laitettu Wikiprojekti: Suomen pelimuseo, jonka tavoitteena on lähentää museon sisältötyötä ja Wikipediaa toisiinsa. Wikiprojektin kaltainen yhteisöllinen sisällöntuotanto sopii mainiosti myös museota rahoittaneen joukkorahoituksen henkeen.
Pelimuseon taustavoimiin kuuluu Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin ja Pelikonepeijoonit-harrastajaryhmän lisäksi myös Mediamuseo Rupriikki, jolla on jo monen vuoden kokemus Wikipedia-työskentelystä. Rupriikin ensimmäiset Wikipajat järjestettiin 2013 ja sen jälkeen pajoja on järjestetty kerran tai kaksi vuodessa. Rupriikille on alusta asti ollut selvää, että museoiden ja Wikipedian tavoitteet ovat samankaltaisia, niissä kun on kummassakin pohjimmiltaan kyse tieteen popularisoinnista.
Wikiprojekti: Suomen pelimuseon ensimmäinen kokoontuminen loppuvuodesta 2015. Kuva: Olimar / CC BY SA 4.0
Rupriikin wikipajoihin osallistuneet ovat olleet alusta asti motivoituneita kirjoittamaan nimenomaan peleistä. Siksi Wikiprojekti: Suomen pelimuseon kaltainen työskentelymetodi tuntui luontevalta tavalta edetä. Uuden wikiprojektin on tarkoitus olla alusta asti säännöllisempää ja museon näyttelytyöhön tiukemmin kytkettyä toimintaa. Museo luovuttaa näyttelytyön yhteydessä löytyvät uudet lähteet ja kuvamateriaalin wikiprojektin käyttöön. Samalla yritetään tunnistaa sellaisia ilmiötason artikkeliaiheita, joiden käsittely voisi muuten olla vaikeaa sekä museolle että Wikipedialle. Näitä voivat olla jutut esimerkiksi kasuaalipeleistä tai peliväkivallasta.
Museonäyttelyssä on mahdollista kertoa uusia asioita suomalaisten pelien ja pelinkehittäjien taustoista, mutta näyttely on tilallisena mediana kuitenkin aina rajallinen. Näyttelyyn ei yksinkertaisesti mahdu kovinkaan monen sadan sanan sepustuksia yhdestä aiheesta. AV-ratkaisuilla voidaan sisällyttää pelattavia pelejä, haastatteluvideoita ja kuvia, mutta niidenkin määrä on lopulta rajallinen.
Wikipediassa voidaan sen sijaan hyvin luontevasti täydentää museonäyttelystä löytyvää tietoa, siellä kun tilaa riittää. Kun museo tekee yhteistyötä Wikimedia Suomen ja wikipedistien kanssa, saadaan laadukkaita ja hyvin toimitettuja juttuja Suomen pelimuseon kannalta kiinnostavista aiheista. QR-koodien tai vastaavan avulla lisätiedot ovat yleisön tavoitettavissa koska vain, vaikkapa älypuhelimellaan surffaten.
Olimar / CC BY SA 4.0
Näin tiivis Wikipedia-yhteistyö vaatii Suomen pelimuseolta ennen kaikkea uudenlaista työskentelykulttuuria, kuten avoimen tiedon ideaalien hyväksymistä ja näyttelyprojektista ulospäin viestimistä jo varhaisessa vaiheessa. Wikityöskentelyn tueksi olemme jo nyt ehtineet kokoamaan aika vaikuttavan peleihin liittyvän lähdeaineiston, joka täydentyy koko ajan. Aineistoon kuuluu esimerkiksi vanhojen pelilehtien vuosikertoja, miltei kaikki Suomessa julkaistut roolipelit ja ihan uusinta tutkimusta. Lisäksi voimme julkaista vapaan käytön lisensseillä ainakin osia Tampereen museoiden kuva-arkiston mittavasta kuvakokoelmasta. Kuvista löytyy muun muassa herkullisia näkökulmia suomalaiseen pelaamiseen eri vuosisatoina.
Wikiprojektin aikana museo tietysti tarjoaa tilat ja pientä purtavaa vapaaehtoisille. Tämä on pieni hinta siitä, että museosta muodostuu luonteva paikka kokoontua ja synnyttää uutta tietoa. Samalla se on tärkeää myös projektin parissa työskenteleville wikipedisteille, sillä kasvotusten on helpompi keskustella ja suunnitella mistä kannattaa kirjoittaa. Säännöllinen pajatyöskentely museotiloissa on hyvää mainosta tulevalle pelimuseolle ja se on myös hyvä tapa innostaa museokävijöitä mukaan Wikipedian muokkaamiseen. Odotamme innolla mitä wikiprojekti-kokeilu tuo tullessaan.
Kun GLAM päättää avata aineistojaan esimerkiksi wikimedia commonssiin tai wikidataan, on edessä myös sisällöllis-tekninen toteutus. Jos GLAMilla on talon sisällä tarpeeksi osaamista ja aikaa, mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Usein jompikumpi tai molemmat kuitenkin puuttuu.
Yksi mahdollisuus on se, että löytyy vapaaehtoinen tekijä, joka muokkaa datan ja vie sen haluttuun avoimen tiedon ympäristöön. Ongelma on siinä, että yleensä tästä prosessista ei kerry mitään tietoa GLAM-organisaatiolle päin. Tekijä on “musta laatikko”, joka maagisesti toimii aineiston kanssa ja pullauttaa ulos tuloksen. Seuraavalla kerralla ollaan taas lähtötilanteessa.
Asia on vielä kehnompi, jos ajatellaan että seuraavalla kerralla tuo “musta laatikko” ei olekaan käytettävissä. Ratkaisut ovat “hack until it works” -tyylisiä eikä niitä yleensä dokumentoida mitenkään. Siispä seuraava tekijä aloittaa taas alusta. Mihinkään ei kerry tietoa siitä, miten mikäkin aineiston vapautus on käytännössä tehty.
Työnimellä Metapipe kulkevan ohjelmiston ajatus on luoda alusta, jossa GLAMit, vapaaehtoiset sisällön muokkaajat ja skriptien kirjoittajat voisivat toimia yhdessä. Jos tämä kuulostaa liian harmoniselta, niin sitten ainakin niin, että syntyy yhteistä dokumentaatiota siitä miten kukin aineistojaan on käsitellyt.
Perusajatuksena on yksi tiedosto kuvaa mitä kaiken sen mitä aineistolle piti tehdä, jotta se saatiin siirrettyä esimerkiksi wikidataan tai commonssiin. Tämä tiedosto ei kuitenkaano ole pelkkä kuvaus, vaan se on toimiva ohjelma, jota voi hyödyntää muissa samankaltaisissa projekteissa.
Käyttäjän näkökulmata metapipe on graafinen työkalu, jossa rakennetaan haluttu lopputulos palikka (node) kerrallaan. Käyttäjät voivat katsoa muiden palikoita (nodeja) ja myös tarvittaessa käyttää niitä.
Ohjelmoijan näkökulmasta metapipe on kokoelma *muokattavia* javascript -funktioita, jotka on yhdistetty toisiinsa tietyllä tavalla. Ohjelmoija voi luoda uusia palikoita (nodeja) käyttäjille.
Projekti on suunnitteluvaiheessa ja kokeiluversioita pyritään luomaan heti kun mahdollista palautteen saamiseksi.
Tällä sivulla esittäytyvät Wikimedia Suomen ensi vuoden hallituksen ehdokkaat. Jos haluat ehdokkaaksi, täytä tämä lomake. Hallitus valitaan syyskokouksessa 2.12. klo 17 alkavassa kokouksessa. Voit osallistua kokoukseen etäyhteydellä Google Hangoutin kautta.
Osallistuin Historiantutkimuksen päiville Joensuussa 22.-24.10. Esiinnyin paneelissa Everyone a historian? User generated contents, participatory archives and history making in the digital age yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden Anne Heimon ja Silja Laineen kanssa.
Esityksessäni kerroin ensin työstä, jota Wikimedia-liike tekee yhdessä arkistojen ja museoiden kanssa: järjestämme muokkaustapahtumia – editathoneja ja wikipajoja, autamme aineistojen avaamisessa – lisensoinnissa ja lataamisessa Wikimedia Commonsiin sekä uusimmasta haasteestamme, Wikidatan käytön omaksumisesta yhdessä muistiorganisaatoiden kanssa.
Kerroin myös Wikimaps-projektista, jossa autamme arkistoja lataamaan karttoja Wikimedia Commonsiin ja jatkamaan niiden hyödyntämistä Commonsin yhteydessä saatavilla olevilla työkaluilla. Tim Watersin Wikimaps-projektissa jatkokehittämä MapWarper on myös Kansallisarkiston ja Linked Data Finlandin käytössä. Teknistä ideointia on tehty myös hackathoneissa, kuten helmikuun Wiki Loves Mapsissä.
Esityksen varsinaisena aiheena oli historiallinen tutkimustyö, jota amatöörihistorioitsijat ja akateemiset historiantutkijat voisivat tehdä yhdessä. Väitän, että Wikimedia on pitkälti ihanteellinen ympäristö sellaiselle vuorovaikutukselle, mutta se ei vastaa kaikkiin tarpeisiin. Paikallishistorioitsijan tai sukututkijan on voitava tallentaa ja esittää asioita, jotka eivät ole vielä valmiita Wikipediaan. Aiheet eivät ylitä merkittävyyskynnystä tai tutkimuksen aineistona on käytetty julkaisemattomia lähteitä.
Mitä sitten tarvitaan? Olemassaolevien alustojen taitavaa yhdistämistä, uusia toimintatapoja vai uusi alusta?
Wikimedia Suomella on suunnitelmia haastaa museot ja arkistot avaamaan itsenäisyyteen johtavilta vuosilta ja sisällissodan ajalta aineistoa ja pyytää samalla yksityishenkilöitä osallistumaan jakamalla yksityisaineistoja: valokuvia, kirjeitä tai tarinoita. Kollektiivisen tutkimustyön konkreettisimmat hedelmät kuuluvat Wikipediaan ja Wikimedia Commonsiin, mutta tutkimusprosessi tapahtuu jossain sen ulkopuolella.
Digitaaliset ympäristöt ja harrastajien tekemä historiantutkimus herätti keskustelua myös tapahtuman loppupaneelissa. Haluan näin jälkikäteen esittää oman kommenttini paneelissa esitettyyn huoleen Wikipedian artikkeleiden sattumanvaraisesta painottumisesta yhteen näkökulmaan:
Hyvät historiantutkijat. Osallistukaa Wikipedian muokkaamiseen! Wikipedia on Suomessa 5. vierailluin verkkosivusto. Se on jokaisen ensimmäinen osoite etsittäessä tietoa uudesta aiheesta. Asiantuntijoiden lisäämä tieto parantaa ja rikastaa Wikipediaa ja kansalaisten saamaa kuvaa artikkelien käsittelemistä aiheista. Wikipedian artikkelien lähteistämiseen on Wikipedissa tiukka kulttuuri. Artikkelissa ei saa tehdä alkuperäistutkimusta, vaan väitteiden on peustuttava luotettaville julkaistuille lähteille. Wikipedia johdattaa lukijat tutkijoiden julkaisemille alkuperäislähteille viitteiden kautta.
Amatöörit rakastavat sitä mitä tekevät. Wikipedia kertoo amatööristä näin: ”Sanana amatööri perustuu latinan verbiin amare, rakastaa. Tästä johdettu amator, kirjaimellisesti ”rakastaja”, viittaa siihen, että amatööri voi suhtautua intohimoisesti (ammattilaista intohimoisemmin) kiinnostuksensa kohteeseen, harrastukseen.”
.jpg)
.JPG)
