Wikidata on ajankohtainen asia kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Suomessakin se on ollut esillä jo muutamia vuosia. Olen pari kertaa joutunut kiperään tilanteeseen kun on kysytty, mitä se Wikimedian tietojärjestelmien taustalla oleva tietokanta sitten konkreettisesti tarkoittaa?
Tämä Saksan Wikimedian tuottama animaatio vastaa siihen, mikä Wikimediaperheen jäsenten, Commonsin, Wikipedian ja muiden taustalla toimiva tietojärjestelmä on. Ja kyseessä on avoin järjestelmä, jota voi käyttää kuka tahansa. Suomen Yleisradio on herättänyt kansanvälisessä Wikimedialiikkeessä huomiota siinä, että se on ensimmäinen merkittävä Wikimedian ulkopuolinen yhteisö, joka ottanut Wikidatan käyttöön arkistonsa merkitsemisjärjestelmänä.
Nelisen vuotta sitten Saksan Wikimedian piirissä luotu järjestelmä on hyvässä vauhdissa. Tätä kirjoittaessani Wikidatassa oli 24 718 350kohdetta (items). Erilaiset haut (query) tulevat mahdollisiksi datan määrän lisääntyessä.
Videon päähenkilö on eräässä museossa toimiva Rachel, mutta hän voisi olla kuka tahansa. Tässä siis tarina siitä, miten Wikidataan voi lahjoittaa, lahjoittaa tietoa.
Direktiivin käsittely etenee EU:ssa maalis-huhtikuussa yleiskuulemisella ja touko-kesäkuussa EU parlamentin käsittelyllä. Myöhemmässä vaiheessa voimme vielä tehdä sanakohtaisen muutosesityksen direktiivitekstiin, mitä suositeltiin. Eräässä keskustelussa tuli esille lausuntomme Suomen opetusministeriöön ja avustaja kehotti pyytämään audienssia myös ministeriöön. Ehdotan, että Wikimedia Suomen hallitus hakisi audienssia opetusministeriöön tammikuussa 2017.
Keskusteluissa kerroin MEPeille ja avustajille myös Wikimedia Suomen toiminnasta ja Wikimedialiikkeestä. Tämä herätti selvästi kiinnostusta ja kaksi mepeistä ehdotti, että järjestäisimme ainakin heidän poliittisille ryhmilleen esittelyn Wikipediasta.
Osallistuin torstaina 17.11. myös EPP-puolueen järjestämään esittely- ja keskustelutilaisuuteen Wikipediasta. Dimi Dimitrov esitteli Wikipediaa ja aiheesta käytiin perusteellinen keskustelu. Tilaisuus oli osa europuolueen kuukausittain järjestämiä viestintäaiheisia tilaisuuksia.
Keskustelu oli varsin asiantuntevaa johtuen ilmeisesti siitä, että tilaisuuteen osallistui pääasiassa puolueen tiedottajia, viestintäasiantuntijoita, MEPpejä ja avustajia sekä harjoittelijoita. Keskusteltiin esimerkiksi niistä ongelmista, joita poliitikon henkilöartikkelin päivittäminen Wikipediassa aiheuttaa. Myös Wikipediaan vaikuttamisesta keskusteltiin. ”Mitä te teette venäläisille trolleille?” meiltä kysyttiin. Kysymys oli ajankohtainen ilmeisesti siksi, että asiantuntijat ovat havainneet maksettujen trollien vaikutusta suuriin eurooppalaisiin kielialueisiin (puola, saksa, ranska, englanti). Vastasin, että ainoa keino ehkäistä vaikuttamisyritykset Wikipediaan on lähdekritiikki, eli sen arvioiminen, onko kyseessä oleva tietolähde luotettava kyseisen artikkelin kannalta ja ylipäätään se, että opitaan arvioimaan tietolähteitä.
Heikki Kastemaa
Wikimediaa ja Wikipediaa esittelemässä Brysselin EU parlamentissa. Vasemmalla edessä Dimitar Dimitrov, oikealla Heikki Kastemaa. Kuva: Xavier Cailleau.
Tavoitteena on kirjoittaa ja täydentää Viroa ja Suomea koskevia Wikipedia-artikkeleita niin, että virolaiset lisäävät Suomea koskevia artikkeleita vironkieliseen Wikipediaan. Suomalaiset kirjoittavat Viroa koskevia artikkeleita suomenkieliseen Wikipediaan.
Kaikki voivat osallistua kilpailuun. Osallistuminen edellyttää, että käyttäjä rekisteröityy Wikipediaan, etsii sopivan aiheen ja aloittaa kirjoittamaan tai kääntää artikkelin sopivasta aiheesta. Artikkelin voi myös kääntää viron- tai muunkielisestä Wikipediasta.
Voit ilmoittautua osallistujaksi tällä sivulla: Wikipedia: Viro-Suomi artikkelien kirjoituskilpailu 2016 osallistujat. Parhaat kirjoittajat valitsee tuomaristo ja heidät palkitaan. Arvioinnissa huomioidaan sekä artikkelien laatu, että aiheen merkittävyys. Palkinnot myöntää Wikimedia Suomi.
Wikitoimintaa Helsingin kirjamessuilla. Teemu Perhiö (vas.) on kirjoittamassa ja Jaakko Pirinen esittelee Wikipedioiden muokkausten datavisualisointia pohjoismaisista kirjailijoista messuvieraille.
Istun Helsingin kirjamessuilla osastolla, jonka tunnus on 6g89. Seuraan Wikimedian messuosaston ohitse kulkevia ihmisiä. Osa ei huomaa messuosastoa ollenkaan, vaan kiiruhtaa jonnekin muualle. Osa vilkaisee otsaketta, jossa lukee ”Wikipedia – Wikimedia Suomi ry”. Toisille teksti ei näytä sanovan mitään, jotkut nyökkäävät itsekseen. Osa ihmisistä lähestyy messuosastoa kiinnostuneena, kysymys huulillaan.
Osastomme ”sisäänheittäjä” oli televisiomonitorilla pyörivä Kimmo Virtasen tekemä pohjoismaisten kirjailijoiden Wikipedioiden muokkaushistorian datavisualisointi. Tuo koko ajan kasvava, kehittyvä, leijuva amebamainen kuvio kiinnitti messukävijöiden huomion ja mielenkiinnon. Myös monet it-alojen ammattilaisiksi esittäytyneet kehuivat visualisointia.
Sen avulla pääsimme heti opastamaan itse messujen teemaan, joka oli pohjoismaiset kirjailijat ja kirjallisuus. Ja siitä oli helppo siirtyä Wikipediaan, Wikimediaan ja moneen muuhun. Messuyleisön opastus oli pikemminkin keskustelua kuin markkinointipuhetta.
Kirjamessujen vieraat esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja ja kysymyksiä, joihin vastasimme:
En tullut ajatelleeksi, että Wikipedian taustalla on joku organisaatio.
Miten Wikipediaa rahoitetaan?
Missä ovat Wikimedian serverit?
Mikä on Wikidata?
Mikä on Wikimedia?
Teettekö te Hikipediaa?
Hassuin kysymys kirjamessuilla oli: ”Oletteko te luoneet Wikipedian?”
Kävijät esittivät muutamia uusia ideoita ja yhteistyöaloitteita. Muutamia artikkeleitakin korjattiin tai muokattiin messuvieraiden toivomuksesta.
Eräs keskusteluissa syntynyt idea: akateemisia ja asiantuntijoita voisi pyytää suosittelemaan hyviä tietolähteitä lähdekirjastoon tai artikkelin keskustelusivulle.
Koululaiset sanoivat yleensä lukevansa ja käyttävänsä koulutehtävissä Wikipediaa.
Yleinen väärinkäsitys messuvieraiden joukossa oli se, että Wikipedian muokkaamiseksi pitää luoda tunnus.
Monet kysyivät, miten muokkaus aloitetaan tai miten Wikipedian virheitä korjataan?
Pari messuvieraiden kertomaa tapausesimerkkiä todisti siitä, että jos jonkun henkilön yksikin kokemus Wikipediasta on huono, se saattaa määrittää käsitystä koko Wikipediasta. Yksi töykeä palaute hyväntahtoiselle käyttäjälle saattaa olla päällimäisenä mielessä vielä vuosienkin päästä ja vaikuttaa siihen, kuinka yhteisestä tietosanakirjastamme julkisuudessa puhutaan.
Osastolla keskusteltiin siitä, että Wikimedian viestintästrategian lisäksi pitäisi saada toimintaohje kriisiviestintään.
Kuva: Topias Ahola
Lauantaina vietettiin Wikidatan nelivuotissynttäreitä, jossa kakkupalan kyytipoikana tarjoiltiin Wikidata-tietoutta.
Arvelisin, että ainakin kaikki kirjamessujen touhussa mukana olevat kannattivat sitä, että jatketaan ensi vuonnakin. Tässä yhdessä ideoituja ajatuksia ensi vuoden kirjamessuille:
kattoon Wikipediapallo
muokkaustyöpaja kirjamessujen ajaksi messuosastolle
handoutteja, tarroja, oheismateriaalia
rintamerkkejä niille, jotka kirjautuvat messujen aikana Wikipedian muokkaajiksi
käyntikortit henkilökunnalle, niitä olisi tarvinnut muutamassa paikassa
julisteet voisivat olla myös A1 kokoa
Omasta puolestani kiitän kaikkia mukana olleita. Koin yhdistyksen messuosallistumisen paljon hauskemmaksi kuin arvelin. Messuilla tuli paljon välitöntä tietoa ihmisten kokemuksista.
Me emme myyneet messuilla mitään, mutta kaikki mitä tarjosimme, meni kaupaksi.
Wikipedian toimintaa edistävä Wikimedia Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Helsingin kirjamessuille 27.-30.10. 2016.
Wikimedian messuosastolla voi jokainen saada neuvoja ja opastusta Wikipedian muokkaamisesta. Myös kirjamessuille osallistuvat kirjailijat voivat käydä parantamassa heitä koskevia artikkeleitaan.
Keiden pohjoismaisten kirjailijoiden artikkelit ovat suosituimpia suomen-, ruotsin-, norjan-, tanskan- ja islanninkielisissä Wikipedioissa? Tämä paljastetaan Wikimedia Suomen messuosastolla perjantaina klo. 14. 00.
Wikidata on yhteistyössä muokattava tietokanta, joka tukee muun muassa Wikipediaa. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen ja avoin tietolähde kaikkiin Wikimedian projekteihin, esimerkiksi syntymäaikoihin ja muuhun yleiseen tietoon. Wikidata on Wikimediaperheen nuorin, mutta nopeimmin kasvava jäsen. Wikidata perustettiin neljä vuotta sitten.
Wikimedia Suomi juhlii Wikidatan syntymäpäiviä lauantaina 29.10. kello 14.00 messuosastolla. Tarjolla on kakkua ja limsaa niin kauan kuin sitä riittää.
Tervetuloa tutustumaan ja juttelemaan Wikimedia Suomen messuosastolle!
Yhteystiedot:
Messuosaston numero 6g86
Heikki Kastemaa, Wikimedia Suomi, puh. 050 356 3827, info [[at]] wikimedia.fi
Wikimedia Suomen lausunto jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016. Siinä puututaan kolmeen keskeiseen ongelmaan EU:n direktiiviehdotuksessa.
Ensimmäinen ja kaikkia koskeva asia on, että ehdotuksessa ei ole määritelty maisemanvapautta (Freedom of Panorama) selkeästi pakollisena tekijänoikeuden poikkeuksena. Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen.
Toinen lausunnon kohta koskee tekijänoikeudettomien, eli Public Domainissa olevien teosten aseman vahvistamista tekijänoikeudessa. Wikimedian kanta on, että tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla
Kolmas lausuntomme kohde koskee Wikimedian ja sen sisarprojektien kaltaisten niin sanottuja tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien aseman turvaamista. Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajoa ottaamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.
Wikimedia Suomi järjestää ja osallistuu ensi vuonna kansainväliseen valokuvauskilpailuun Wiki Loves Monumentsiin. Pääyhteistyökumppani on Museovirasto ja muita yhteistyökumppaneita haetaan. Tarkemmat suunnitelmat ensi vuonna järjestettävän kilpailun järjestämiseksi ja rahoittamiseksi tehdään loppuvuoden aikana.
Wiki Loves Monuments (WLM) on kansainvälinen, vuosittain järjestettävä valokuvauskilpailu. Osallistujat ottavat valokuvia historiallisista monumenteista ja perintökohteista alueillaan ja lataavat ne Wikimedia Commonsiin. Kuvia voi ottaa milloin tahansa, mutta niiden lataaminen Commonsiin tapahtuu syyskuun aikana. Ensi vuonna voidaan järjestää myös yhdessä tapahtuvia kuvausretkiä ja tapahtumia.
Kilpailu on siis kaksivaiheinen. Kansallinen jyry valitsee lokakuussa kymmenen kuvaa, jotka lähetetään kansainväliseen kilpailuun. Sen tulokset julkaistaan loppuvuodesta.
WLM:n historia on seuraava:
2010 järjestettiin pilottiprojekti Hollannissa
2011 kilpailu laajeni Eurooppaan. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan se saavutti maailman laajimman valokuvauskilpailun aseman.
2012 laajeni maailmanlaajuiseksi, mukana oli yhteensä 35 osallistuva maata, 350 000 osallistujaa
2013 kilpailu pidettiin kuudella mantereella, osallistujia yli 50 maasta
WLM:n saavuttaessa suuren suosion, se synnytti sivutuotteita. Vuonna 2013 Ukrainassa aloitettiin kansainvälinen Wiki Loves Earth valokuvauskilpailu, jossa kuvataan luonnonperintökohteita ja tallennetaan kuvia Commonsiin. Vuonna 2013 käynnistyi Wiki Loves Public Art, jonka järjestäjinä ovat WM Ruotsi ja Europeana.
Eli kaikki valokuvauksesta ja perintökohteiden kuvaamisesta kiinnostuneet, pysykää kuulolla. Tarkempia ohjeita saadaan ensi vuoden alusta.
Wikimedia Suomi -yhdistyksen strategiaa pohditaan sunnuntaina 25.9. klo 13-17.00Helsingin kaupunginmuseon kokoushuone Kasarissa, 1. kerros. Paikka on siis Helsingin kaupunginmuseon uudet tilat Senaatintorin varrella, osoitteessa Aleksanterinkatu 16.
Osallistujille tiedoksi, että uusiin näyttelytiloihinvoi tutustua itsekseen myös tuolloin sunnuntaina klo. 11.00 alkaen.
Yhdistyksen strategiapalaverissa on tarkoitus keskustella siitä, mitä ovat yhdistyksen pitemmän tähtäimen suunnitelmat? Mukana on Wikimedia Suomen hallitus.
Tervetuloa kaikki Wikimedia Suomen kehittämisestä kiinnostuneet!
Heikki Kastemaa, puheenjohtaja
Keskustelun ja ajattelun pohjaksi tässä ote edellisen hallituksen puheenjohtajan Tommi Kovalan ja hallituksen keskustelemasta WMFI:n strategialuonnoksesta loppuvuodelta 2014:
Strategia
Kaikki hankkeet vaativat asiantuntemusta. Työryhmän koolla ei ole merkitystä, jos riittävät tiedot ja taidot puuttuvat. Siksi yhdistyksen tulisi saada jäsenikseen ja hankekumppaneiksi henkilöitä ja organisaatioita, joilla on valmiiksi ammattitaitoa ja yhteyksiä omien alojensa verkostoihin. Hankkeiden aihepiireistä kiinnostuneille jäsenille asiantunteva ympäristö tekee yhdistyksestä houkuttelevan paikan oppia ja ottaa osaa hankkeisiin.
Jäsenyyden tulisi olla myös asiantuntijalle mielekäs tapa tehdä oppia uusia asioita, verkostoitua ja tehdä työtään tunnetuksi.
Vapaan tiedon kehittäminen
Suomessa on ollut viime vuosina kasvavaa kiinnostusta julkisen tiedon avaamiseen. Puhutaan jopa avoimen datan vallankumouksesta. Wikimedia Suomi ry toimii yhdessä muiden avoimen tiedon ja kulttuurin organisaatioiden kanssa edesauttaen mm. kulttuuriaineistojen avaamista.
Oma vahvuutemme on kyky pitää huoli siitä, ettei avoimesta tiedosta tule orpoa tietoa. Kun osallistumme aineistoavaukseen, voimme edesauttaa aineiston löytymistä Internetissä liittämällä se Wikimedian eri projekteihin.
Yhteistyön kehittäminen
Wikimedia Suomella on ohjelmia, joita tulee kehittää yhteistyössä muiden suomalaisten ja kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden ja -yhteisöjen kanssa. Kumppanien tulee tutustua suomenkielisen Wikipedian toimintakulttuuriin ja ottaa se huomioon työryhmissä toimiessaan.
Yhteistyön myötä seuraa myös osallisuutta muiden yhteisöjen toimintaan. Voimme tuoda muilta hyviä toimintatapoja yhdistyksemme työskentelyyn, mutta on myös tärkeää, että autamme puolestamme muitakin kehittymään. Tärkein sidosryhmä yhdistyksellemme on suomalainen Wikipedia-yhteisö, ja meillä on oma vastuumme myös sen toiminnan tukemisesta.
Tekniseen kehitykseen osallistuminen
Wikimedia Suomi ottaa aktiivisesti osaa Wikimedian sisarprojektien teknologiakehitykseen. Yhdistys kouluttaa jäseniään ja työntekijöitään uusien ohjelmistokokonaisuuksien käyttöön. Näin hankittuja taitoja opetetaan edelleen halukkaille yhteistyötahoille ja vapaaehtoisille.
Yhdistyksen omat ohjelmistohankkeet kehitetään mahdollisimman pitkälti avoimen lisenssin työkaluilla ja aineistolla. Niiden tavoitteena on luoda itsenäisiä kehittäjäyhteisöjä, jotka eivät ole täysin meistä tai julkisesta tuesta riippuvaisia.
Seuraamme vapaaseen tietoon liittyvien ohjelmistohankkeiden kehitystä ja kykymme mukaan osallistumme niihin esimerkiksi käytännön kokeilujen ja rekrytointiavun muodossa.
Oman hallinnon ja toiminnan kehittäminen
Wikimedia Suomi kehittyy yhdistykseksi, jonka toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Päätöksentekoprosessia kehitetään niin, että hankkeissa mahdollisimman monet päätökset voidaan tehdä työryhmätasolla ja yhdistyksen toimintaa koskevat kysymykset hallituksessa.
Seuraamme hankkeiden toteutumista ja rahankäyttöä ja raportoimme niistä julkisesti. Aina kun mahdollista, käytämme mitattavia päämääriä. Seuraamme myös toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Rahoitamme toimintamme mahdollisimman monesta lähteestä ja pyrimme tilanteeseen, jossa tuki on vakaata. Yhdistysten keinot rahoittaa toimintaansa tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa, mutta Wikimedia Suomi suunnittelee rahoituksensa nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Wikimedia Suomi etsii tutkijaa tai tutkijaryhmää, joka toteuttaisi suomenkielisen Wikipedian lukijoita ja muokkaajia koskevan tutkimuksen.
Suomenkielinen tietosanakirja Wikipedia täyttää vuonna 2017 15 vuotta. Keväällä 2016 se oli Suomen seitsemänneksi suosituin verkkosivusto. Wikipedian periaatteita ovat vapaan ja avoimen tiedon välittäminen, neutraalisuus ja perustuminen tietolähteisiin.
Vaikka Wikipedian käyttöä mitataan eri tavoin, pelkät mittaustulokset eivät kerro riittävästi siitä, keitä ovat Wikipedian lukijat ja muokkaajat, miksi Wikipediaa luetaan ja muokataan ja minkälaisena Wikipedian asemaa pidetään muiden medioiden joukossa. Vastauksia näihin kysymyksiin tarvitaan muun muassa siksi, että voisimme tehdä pidemmän tähtäimen strategisia suunnitelmia tietosanakirjan kehittämiseksi ja uusien muokkaajien kouluttamiseksi.
Etsimme tutkijaa tai tutkijaryhmää toteuttamaan tutkimuksen Wikipedian lukijoista ja muokkaajista. Tutkija esittää 1.9.2016 mennessä suunnitelman tutkimuksesta Wikimedia Suomen hallitukselle, joka toimii myös tutkimuksen ohjausryhmänä. Tutkimuksen tekijä/tekijäryhmä valitaan 15.9.2016 mennessä.
Tutkimus koskee suomenkielistä Wikipediaa ja sen sisarprojekteja. Tutkimus tehdään joukko- ja/tai yksilöhaastatteluina. Tutkimus julkaistaan suomeksi helmikuussa 2017 suomenkielisen Wikipedian täyttäessä 15 vuotta.
Tutkimus voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
Miten Wikipediaa luetaan?
Ketkä lukevat Wikipediaa?
Miksi Wikipediaa luetaan?
Ketkä muokkaavat Wikipediaa?
Miksi Wikipediaa muokataan?
Miten Wikipediaa muokataan?
Minkälaisia ongelmia lukijat ja muokkaajat näkevät?
Mikä on Wikipedian asema muiden medioiden joukossa?
Kuinka luotettavana Wikipediaa pidetään?
Vaatimukset
Tutkimus pitäisi olla toistettavissa tulevaisuudessa ja vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulokset ja aineisto ovat avoimia. Tutkimuksessa on selostus tutkimuksen tekemisestä, tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tulosten tiivistelmä ja tiedote julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Tutkijat järjestävät yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa julkaisutilaisuuden, jossa on esimerkiksi paneeli- ja yleisökeskustelu aiheesta. Tutkijat eivät saa olla sidoksissa Wikimedia Suomi -yhdistykseen.
Tutkijalla ja/tai tutkijaryhmällä on oltava kokemusta Wikipedian lukemisesta ja muokkaamisesta, kokemusta haastattelututkimusten tekemisestä sekä riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja Suomen mediakentästä.
Hakijan tulee esittää Wikimedia Suomi -yhdistykselle hakemus, jossa hän kertoo ansioistaan, tutkimuksen alustavan suunnitelman sekä kustannukset. Tutkimuksen voi tehdä yksi henkilö tai työryhmä. Esitetyssä kustannusarviossa tulee olla kaikki tutkimukseen, sen julkaisemiseen ja julkaisutapahtumaan liittyvät kustannukset.
Kysymyksiin vastaa Wikimedia Suomen hallituksen puheenjohtaja Heikki Kastemaa tai muut hallituksen jäsenet. Wikimedia Suomen hallitukselle osoitetut suunnitelmat voi lähettää Wikimedia Suomen hallituksen sihteerille Teemu Perhiölle (teemu.perhio [at] gmail.com). Viimeinen päivä lähettää hakemus on 1.9.2016.
Esino Lario, pieni kunta Italiassa, valittiin joulukuussa 2014 vuoden 2016 Wikimanian järjestyspaikkakunnaksi. Kunnan, jossa asustaa vain noin 750 asukasta, valitseminen tapahtumapaikaksi oli monien mielestä outo, toisaalta mielenkiintoinen. Kaikki aiemmat Wikimaniat on järjestetty isoissa, vähintäänkin useiden satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa. Tapahtumapaikka oli haastava, ja järjestelyt pitikin aloittaa useita kuukausia etukäteen mm. nettiyhteyksien parantamista ja majoitusten järjestämistä varten, sillä itse Esino Lariossa on vain muutama hotelli. Tilaisuudesta toiseen piti kävellä ylös alas kylän jyrkkiä katuja, ja siksi tapahtuma saikin lempinimen Walkiemania, kävely- (tai kännykkä-) mania.
San Giovannin kirkon messu ja kulkue Esino Inferioressa, mukana Esino Larion soittokunta. Kuva Rainer Halama, CC BY-SA 4.0
Esino Lario sijaitsee Pohjois-Italiassa, vuoristoisella seudulla, lähellä Comojärveä. Wikimanian tapahtuma-alueeseen kuului useita rakennuksia kuten rekisteröinti- ja infoalueena ollut Italia Square, Collaborative space, joka toimi ”yhteisön kylänä”, ja jossa järjestettiin myös harjoituksia. Myös ala-asteella, liikuntasalissa, museossa ja teatterissa oli useita tapahtumia. Ruokailu oli hajautettu kylän eri ravintoloihin, ja porukat oli järjestetty sillä tavoin, että jokaiseen ravintolaan menisi tasaisesti väkeä. Tapahtuman aikana Esino Larion väestöstä 73 prosenttia oli wikipedistejä, mutta paikalliset sulautuivat hyvin joukkoon ja tulivat välillä juttelemaankin wikipedistien kanssa.
Wikimaniaan kuului monenlaista ohjelmaa. Tietysti puheita, tapaamisia, kasvokkain juttelemista, mutta myös muun muassa musiikkitapahtumia ja näyttelyitä. Yhteensä Wikimaniaan osallistujia oli 70 eri maasta 1200 henkilöä.
Katherine Maherin valinta Wikimedia-säätiön vakinaiseksi toiminnajohtajaksi julkistettiin Wikimaniassa. Hän oli ollut väliaikaisena toiminnanjohtajana maaliskuusta alkaen, jolloin Lila Tretikov irtisanoutui tehtävästään Wikimedia-liikettä ravistelleen kuohunnan seurauksena. Katherinelta odotetaan paljon, ja hänellä on henkilökunnan, hallituksen ja laajan Wikimedia-liikkeen luottamus.
Kyselytuokiossa Katherine kertoi, että tärkeintä tulee olemaan yhteisen suunnan ja vision luominen Wikimedia-liikkeelle. Paikallisorganisaatiot ovat kypsyneet tärkeiksi toimijoiksi, joilla on osaamista, kokemusta ja intohimoa liikkeen eteenpäin viemiseen, kun suunta on selvillä. Organisaatioiden tärkeyden tunnustamisen ja voimavarojen hyödyntämisen kautta Wikimedia-liike voi jatkossa tavoittaa uusia kumppaneita ja yleisöjä. Toinen merkittävä asia, johon hän ja Jimmy Wales molemmat puuttuivat puheenvuoroissaan, on avoimen ja ystävällisen toimintakulttuurin vahvistaminen projekteissa, jotta osallistujien yhteisö voi laajentua ja monipuolistua. Kyselytunti on nähtävissä videotallenteena.
Kultaa ja kimallusta: GLAM & SPARQL
Lyhenne GLAM (tarkoittaa muistiorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, tulee sanoista Galleries, Libraries, Archives & Museums, mutta toiselta merkitykseltään se on glamouria tai glamrockia) on saanut rinnalleen toisen wikipedisteille läheisen lyhenteen SPARQL (kyselykieli, jolla Wikidatasta haetaan tietoa, lausuttuna tarkoittaa myös kipinää tai säihkettä). Siispä tässä ollaan tekemisissä glamourin ja säihkeen kanssa, eikö vain?
Sana GLAM (Galleries, Libraries, Archives and Museums) taskulampulla maalattuna Esino Larion maisemassa. Kuva Ter-burg, CC BY-SA 4.0
Wikidata tulee kulttuuriprojekteihin
Wikidata on uusin Wikimedia-projekti, joka kerää rakenteista tietoa. Siinä missä Wikipedia-artikkelit ovat suurimmalta osaltaan vapaamuotoista tekstiä, Wikidataan tallennetaan tietoa jäsennellysti. Siitä on mahdollista hakea tietoa, kuten Kenellä paaveista oli eniten lapsia? tai näyttää kuvat taideteoksista, joissa esiintyy Eiffel-torni, kun tiedot ovat tarpeeksi täydellisiä.
Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kilpailussa wikipedistit kokoavat luetteloita maan kulttuuriperintökohteista Wikipediaan. Niiden perusteella järjestetään valokuvauskilpailu, ja kilpailuun osallistuvat kuvat lisätään Wikimedia Commonsiin.
Osa maista on ollut mukana alusta alkaen, ja maan monumentit on jo pääosin kuvattu. Hollanti on jäämässä pois, mutta uusia tulee tilalle, esimerkiksi Bangladesh. Joissain maissa kilpailu on tärkeä tekijänoikeuksien merkityksen havainnollistamisessa. Mitä sitten, kun kulttuurikohteet on luetteloitu, kartalla ja kuvattu? Onko aineettoman kulttuuriperinnön vuoro: juhlien, tapojen ja perinteiden? Suomessa Museovirasto on toteuttanut wikinä UNESCON aineettoman kulttuuriperinnön maalistauksen, Elävän perinnön wikiluettelon.
Wikidata ja kulttuuriperintökohteet ovat aineksina Wikimedia Sverigen mittavassa projektissa Connected Open Heritage. Sen tavoitteena on kartoittaa ja tuottaa aineistoa maailman uhanalaisista kulttuuriperintökohteista. Samassa projektissa Wiki Loves Monuments -kilpailussa tuotettu kultuurikohteiden data siirretään Wikipediasivuilta kokonaisuudessaan Wikidataan. Mukana Postkodlotteriets Kulturstiftelsen rahoittamassa projektissa ovat UNESCO, Cultural Heritage Without Borders ja Wikimedia Italia.
Amir Sarabadani esitteli tekoälyä Wikidatassa hyödyntäviä työkaluja, ORESia sekä Kiania. ORES on vandalismintorjuntatyökalu, joka ei ole suunniteltu ainoastaan Wikidataa varten, vaan on käytössä myös muutamissa muissakin Wikimedian projekteissa. Wikipedioissa vandalisoidaan paljon enemmän prosentuaalisesti kuin Wikidatassa, mutta Wikidatassa vandalismin havaitseminen on paljon vaikeampaa, koska sinne tehdään jopa 100 000 muokkausta päivässä jo pelkästään normaalien käyttäjien toimesta, boteista puhumattakaan. ORES pystyy automaattisesti tunnistamaan haitalliset muokkaukset.
Kian on Amirin luoma, ainoastaan Wikidataan suunniteltu keinotekoinen neuroverkko. Se kerää dataa Wikipediasta ja lisää tämän datan Wikidataan suurella täsmällisyydellä. Se lisää esityksiä kohteisiin wikien luokkien perusteella. Magnus Manske on luonut myös Kiania hyödyntävän ”pelin”.
Wikidata-kynsilakkaa! Kuva אבנר, CC BY-SA 4.0
Kuinka Wikipedia hyötyy Wikidatasta
Toisessa Wikidataan liittyvässä esittelyssä Michael Peel kävi läpi Wikidatan käyttöä Wikipediassa. Hän otti esille kuinka eri projektit ja kielikohtaiset wikit käyttävät eri tavalla Wikidataa. Esim. englanninkielisessä Wikipediassa paljon käytetty “Authority Control” -malline hakee tiedot suoraan Wikidataan syötetyistä arvoista. Samaisen Wikipedian “Persondata”-malline on poistettu kokonaan käytöstä Wikidatan myötä. Wikidatan tietoja saa muotoiltua Wikipediassa halutunlaisiksi erilaisten Lua-moduulien avulla.
Yhtenä esimerkkinä otettiin englanninkielisen Wikipedian Infobox Telescope -malline (tuotu myös suomenkieliseen Wikipediaan Malline:Teleskooppi). Malline käyttää Wikidataan syötettyjä tietoja niin sanotuissa infolaatikossa (joka sijaitsee artikkelin oikeassa reunassa). Wikidataan annetut arvot voidaan halutessa myös ohittaa antamalla mallineeseen paikalliset arvot. Wikipedian infolaatikot ovat useimmiten sekavannäköistä koodia. Wikidatan avulla näistä koodeista voidaan luopua artikkeleissa.
Uudet ja vanhat kartat Wikimediaan
Wikimedia-säätiö on julkistanut Kartographer-laajennuksen, jolla vuorovaikutteiset kartat voidaan tuoda vähitellen kaikkiin Wikimedian projekteihin. Työryhmä ei päässyt Wikimaniaan esittelemään projektia, mutta siihen voi tutustua Yuri Astrakhanin heinäkuisen State of the Map US:n esityksen kautta. Mm. katalaaninkielinen Wikipedia on juuri ottanut laajennoksen käyttöön kulttuuriperintökohteiden wikisivuilla.
Wikimaps-projekti jatkaa kehitystyötä historiallisten karttojen hyödyntämiseksi, ja aiheesta järjestettiin Wikimaniassa työpaja. Tulevaisuuden visiossa karttojen paikat linkittyvät tietoon ja kuviin, ja työpajassa pyysimme osallistujia kuvailemaan omia toiveitaan.
Kohti seuraavaa Wikimaniaa
Wikimanian päättymisen kruunasi raivokas ukkosmyrsky, jonka katkeamaton jyrinä kaikui vuorenrinteillä, sade pieksi katuja ja ajoi osallistujat matkoihinsa. Viimeisten ohjelmanumeroiden äänimaisemat, gongikonsertin värähtelyt ja jättithereminiä soittaneen haukan esiintyminen, sekoittuivat taustan jylyyn ja ropinaan. Wikimania jatkuu tulevaisuudessakin jokavuotisena, ja ensi vuonna se järjestetään Montréalissa, Kanadassa.
— Wikimania EsinoLario (@WikimaniaEsino) June 26, 2016
Suomesta Wikimaniaan osallistuivat kolme matkastipendin saanutta, Jaakko Pirinen, Jukka Ala-Hynnila ja Susanna Ånäs. Olemme kirjoittaneet tämän postauksen yhdessä.
