Sinebrychoffin taidemuseo järjesti viime kuussa ensimmäistä kertaa Wikipedia-talkoot. Paikalla oli runsaasti myös Wikimedia Suomen jäseniä ja hallituslaisia. Aloitimme illan tutustumalla museoon ja sen historiaan ja jatkoimme sen jälkeen museon kellarissa, jossa kerroin Wikipedian muokkaamisen perusteista ja siitä, että Wikipediaa voi muokata monella tavalla: joku tekee pieniä korjauksia, joku lisää kuvia, joku täydentää olemassa olevia artikkeleja, joku perustaa uusia ja joku tekee kaikkea mahdollista.
Museon väki oli valmistautunut tilaisuuteen hyvin: saimme tutkia Sinebrychoffin sukupuuta (josta löytyi mm. aika monta Annaa) ja selata suvusta kirjoitettuja kirjoja. He olivat myös miettineet, mistä aiheista me voisimme kirjoittaa, mikä nopeuttaa työskentelyn alkamista ja varmistaa sen, että tilaisuuden järjestäjä saa sellaista sisältöä kuin eniten haluaa.
Pyysin Leena Hannulaa, Sinebrychoffin taidemuseon vastaavaa museolehtoria, kertomaan siitä, miten he illan kokivat. Näin hän kirjoitti:
”Sinebrychoffin taidemuseossa vietettiin 27.4. historiansa ensimmäinen Wikipedia -ilta. Johanna Janhonen toimi inspiroivana kouluttajana, mutta myös muita nykyisiä ja entisiä hallituksen jäseniä oli kiitettävästi paikalla. Ilta oli yllätyksellinen varmasti monella tasolla. Museo oli varustautunut eri teemoin laittamalla esille lähdekirjallisuutta niin kokoelmista kuin Sinebrychoffin suvusta. Intendentti Ira Westergårdin asiantuntemus oli lähes korvaamatonta monellakin tasolla. Rembrandt kiehtoo ja samoin siihen liittyvä tutkimustraditio. Taiteilijan kuvia kaivattiin ja niiden suhteen odotamme päätöstä, joka helpottaisi artikkelien kuvittamista hyvälaatuisilla kuvilla.
Mitä tulee itse kirjoittamisprosessiin, niin siinäkin hallituksen jäsenet ”telakoituivat” mukavalla tavalla kokemattomien kirjoittajien viereen. Tunnelma oli leppoisa ja kannustava, sisällöt avautuivat vähitellen ja tarralappuja alkoi ilmestyä seinille. Niillä kerrottiin sekä valitut aiheet että loppuunsaatetut teemat. Illan aikana syntyi käännöstekstiä, lista Ruotsin suurvalta-ajan kuningattarista, tekstiä Ulrika Paschista ja Rembrandtista ym.
Summa summarum – ilta ehkä yllätti meidät kaikki positiivisesti. Kaikilla oli halu jatkaa. Ja näin varmasti käy! Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille!”
Sääntömääräisen kokousohjelman lisäksi esitetään yhdistyksen hallituksen laajentamista. Hallitus esittää uudeksi hallituksen jäseneksi Maija Ekosaarta. Jos sinulla on kokoukseen liittyen jotain kysyttävää, voit laittaa sähköpostia puheenjohtajalle (heikki.kastemaa AT saunalahti.fi).
Kokouksen jälkeen keskustellaan aiheesta maisemanvapaus eli Freedom of Panorama. Tarkoituksena on saada selvitys Ruotsin Wikimedian suhtautumisesta ja tilanteesta julkisten taideteosten kuvien julkaisemisessa.
Ja sen jälkeen jatkoille voi osallistua myös jossain läheisessä kuppilassa Open Knowledge Finlandin samanaikaisesti pidettävän vuosikokouksen osallistujien kanssa.
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Päätetään hallituksen täydentämisestä.
8. Käsitellään muut mahdolliset asiat.
9. Päätetään kokous.
Tervetuloa ja tapaamisiin!
Heikki Kastemaa,
puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
puh. 050 356 3827
Raportti Wikimedia Deutschlandin järjestämästä Wikimedia konferenssista 22.-24.4. 2016 Berliinissä. Wikimedia Suomesta osallistuivat Minna Turtiainen ja Heikki Kastemaa. Konferenssiin osallistui 190 henkilöä 78 erilaisesta liikkeeseen liittyvästä organisaatiosta.
Konferenssin pääteema oli vaikuttavuuden käsite, miten se koskee Wikimedia-liikettä ja miten vaikuttavuutta toteutetaan ja arvioidaan. Alustuksissa ja puheenvuoroissa vaikuttavuutta käsiteltiin onnistumisen, tehokkuuden, työn laadun, yhteisön tavoittamisen ja työn oikeutuksen kannalta.
Minna Turtiainen vaikuttui WikimediaDE -säkkituoleista. Kuva: Heikki Kastemaa.
Esimerkiksi Wikidatan merkittävin vaikutus lienee, että se tekee jaetun datan luotettavammaksi. Ajankohtaisia ovat datakumppanuudet ja joita eri puolilla etsitään. Projekteissa on vastattava siihen, miksi lisätä dataa Wikidataan? Mitä kertoa instituutioille siitä? Wikidata vaikuttaa siten, että yhä useammat ihmiset näkevät tiedot, kehittää avointa tietoa, lisää liikennettä verkkosivuillamme, sekä tekee datan käytettävämmäksi itselle ja muille. Minna kertoi Wikimedia Suomen ja Ylen yhteistyöstä, että Yle merkitsee uutiset Wikidata nimikkeillä. Istunnossa noteerattiin asia innostuksella.
Wikimedia-liikkessä paljon kritisoitu tulosten globaali mittausjärjestelmä (Global Metrics) puhutti eräässä istunnossa. Todettiin muun muassa, että WM Foundationin strategiset tavoitteet eivät saa toimia lopullisena viitekehyksenä liikkeen tulosten arvioinnissa ja ymmärtämisessä. Toiminnan vaikuttavuutta on käsiteltävä laaja-alaisesti, kapasiteetin arvioinnin luominen vie kauan aikaa ja vaatii jatkuvaa huomiota ja kertausta.
Jaostotoiminta
Wikimedia Ukraina esitteli kasvuprosessia pienestä jaostosta menestyksekkääksi. Vuonna 2010 käynnistynyt jaosto toimi aluksi nollabudjetilla. Kahta vuotta myöhemmin budjetti oli 14 500 US$. 2015 yhteisö palkkasi ensimmäisen työntekijän (tiedottaja/PR). Jaosto sanoi oppineensa, että hallituksen pitää vastata strategiasta, eri yksityiskohtiin puuttuvasta johtamisesta. Hallitus vastaa, mutta asiantuntemus ja työ delegoidaan.
Jaosto eritteli vapaaehtoistyön hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä he pitivät sitä, että vapaaehtoisille ei makseta, he ovat motivoituja, tietävät miten asiat tehdään ja he voivat työskennellä uutterasti. Huonoina puolina on se, että vapaaehtoisten deadlineja on vaikea saada pitäviksi, he saattavat äkkiä jättää asioita hoitamatta, eivätkä he hoida tylsiä asioita säännöllisesti.
”Lightning talk”
Lightning Talkia pitämässä. Kuva: Wpedzich.
Osallistuin konferenssiin pitämällä lyhyen (viisi minuuttia) ”lightning talkin” aiheesta ”Wikipedia: Mitä siinä on minulle?” Yritin vakuuttaa kuulijani siitä, että Wikipedia-liikkeessä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Huomio kohdistetaan itse Wikipedian ja sen sisarhankkeiden parantamiseen ja yhteistyökumppaneihin, sekä toiminnan tuloksiin. Esimerkiksi Wikipedian muokkaustapahtumia suunniteltaessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin vapaaehtoisiin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Mitä muokkaajat ja kirjoittajat saavat irti Wikipedian muokkaamisesta? Wikimedian koulutusajatus perustuu paljolti anglosaksiseen behavioristiseen kasvatus- ja koulutusfilosofiaan, jossa tarkastellaan pääasiassa toiminnan tuloksia ja ulkoisia piirteitä. Toiminnan motiivien arviointi on jäänyt vähemmälle.
Miten tästä eteenpäin WMF?
Istunnossa ”How to move forwards?” aloitettiin Wikimedia Foundationissa tapahtuvien ongelmien erittely moderoidulla keskustelulla aiheesta, josta käytettiin sanaa “conflict”.
Aiheen taustalla oli Wikimedia Foundationissa tapahtuneet erimielisyydet, jotka kärjistyivät ja johtivat säätion toimitusjohtajan eroamiseen maaliskuussa 2016. Säätiön hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Katherine Maherin.
Säätiöön enemmän tai vähemmän eri aikoina sidoksissa olevat henkilöt kertoivat kokemuksistaan ja suhteestaan konfliktiin. Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä avuttomaan, turhautuneisuudesta pettyneisyyteen. Kysyttiin vieroittaako konflikti ihmisiä toiminnasta. Arvosteltiin aihetta koskevan viestinnän sattumanvaraisuudesta. Eräs osallistuja sanoi, että tilanne on aiheuttanut epävarman toimintailmapiirin, kun ei tiennyt onko joku sanonut jotain virallisesti tai epävirallisesti.
Avointa keskustelua pidettiin hyvänä ja erikoisena, koska niin monet yhteisöt nykyisin yrittävät piilottaa avoimuuttaan. Eräs säätiön työntekijä luonnehti tapahtumaa sanalla ”kriisi” ja sanoi tunteneensa olonsa eristyneeksi kriisin aikana. Wikimedialiikkeessä on kuitenkin valtavasti sosiaalista pääomaa, hän sanoi.
Konerenssi kokoontui pihalle yhteiskuvaan. Kuva: Jason Krüger.
Istunnossa pohdittiin, miten luottamusta voidaan luoda, miten yhteisön ja säätiön henkilökunnan väliseen suhteeseen voidaan saada parannusta? Istunnossa ei esitetty konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.
WMF:n työntekijän Asaf Bartovin mukaan ongelmana on, että ongelmallisia aiheita ei aina ole otettu tapaamisten aiheiksi. Paralyysi johtuu siitä, että yhteisö ei ole niitä selvittänyt ja odotuksiin on saatava selvyyttä. Mandaatteja on saatava selkiytettyä.
Hän kysyi, miten toimimme ja arvioimme asioita vertaisina ja suhtaudumme toisiimme vertaisina, miten ratkaisemme asioita yhteisöllisesti?
Kysyttiin, kuka huolehtii uusista Wikipedian muokkaajista? Säätiön tiedonvälitystä kritisoitiin heikoksi, asioita on vaikea löytää. Kaivattiin selkeyttä siihen, mihin ollaan menossa.
Glam-toiminnasta
Konferenssi työskentelee. Kuva: Heikki Kastemaa.
Glam -toiminnan edistämistä koskevassa istunnossa todettiin esteinä olevan, että yhteistyöinstituutioissa ei tunneta Wikipedian ja Wikimedian taustaa, asiantuntijaroolia ei haasteta, eikä ymmärretä, että vapaaehtoiset eivät ole ilmaista PR-väkeä. Instituutiot ovat tottuneet saamaan sisällöistä rahaa ja niillä on omistava asenne lisensseihin. Toimintatavoiksi esitettiin viikonlopun valokuvasafareja, opastettuja kierroksia, puheenvuoroja ja muokkaustapahtumia. Ideana että erilaiset ihmiset työskentelevät yhdessä. Yhteistyökumppaneille voi tarjota esimerkiksi lisenssityöpajoja tai koulutustarjouksia henkilökunnalle. WikiGLAM roolista todettiin, että se on surkea, eikä sitä voi suositella.
Erillistapaamisia
Wikimedia Suomen edustajien kanssa keskusteltiin erillistapaamisissa muun muassa seuraavista asioista:
*Wikimedia Suomea pyydettiin osallistumaan Wiki loves Earth projektiin, jossa ideana on kutsua ihmisiä kuvaamaan luonnonsuojelualueita. -31.5. tai 1.6.-30.6. lataamalla kuvia Commonsiin.
*Jaostoa pyydettiin osallistumaan Wiki Loves Monuments projektiin. Totesimme ongelmana olevan ”monument” -sanan ja sen suomenkielisen vastineen erilaisuuden. Ehdotimme, että yritämme laatia luettelon aiheesta Luettelo monumenteista Suomessa.
*Osallistuminen CEE Springiin. Yhteisöön tarvitaan joku hyvä projektiesimerkki Wikidatasta. Voisiko Suomen Wikidata projekti olla tällainen?
*Erillistapaamisessa konferenssin pohjoismaisten ja baltialaisten pohdittiin mahdollisuutta perustaa pohjoismais-baltialainen yhteistyöelin. Läsnä olivat : Ole Palnatoke Andersen (DK), John Andersson (SE), Mattias Blomgren (SE), Mārtiņš Bruņenieks (LV), Astrid Carlsen (SE), Heikki Kastemaa (FI), Eva Lepik (EE), Jorid Martinsen (NO), Hogne Neteland (NO), Bengt Oberger (SE), Sven-Erik Soosaar (EE), Kaarel Vaidla (EE), Simon Studinski (DK), Anna Troberg (SE) ja Minna Turtiainen (FI).
VisitCopenhagen oli esittänyt jonkun kansainvälisen Wikialan tapaamisen järjestämistä Kööpenhaminassa. Todettiin, että Pohjoismaiden ja Baltian välillä on liian vähän yhteistyötä. Kokemusta kansainvälisten tapaamisten järjestämisestä eniten Virolla (CEE tapaaminen 2015). Asiaa käsiteltävä jaostojen hallituksissa: tarvitsemmeko Nordic-Baltic yhteistyöelimen? Perustetaanko yhteinen postituslista ? Yhteistyöllä olisi oltava tuotosta sisältötasolla, pelkkä tapaaminen ei riitä. Ideaa voisi esitellä myös Hack4Nordenin piirissä. Myös yhteisen kalenterin perustamista ehdotettiin, jotta voitaisiin seurata toisten tapahtumia.
Tapaamisessa keskusteltiin Ruotsin tekijänoikeustilanteesta, josta tuli Ruotsin korkeimman oikeuden päätös huhtikuussa. Wikimedia Ruotsi neuvottelee asiasta juristinsa kanssa. Aikaa toiminnan suunnittelulle on, koska korkein oikeus palauttaa tuomion aluetuomioistuimelle. Eräs vaihtoehto on yrittää muuttaa Ruotsin lakia.
Konferenssin tärkein verkostoitumisen foorumi oli Wikimedia DE:n toimistossa sijaitseva ruokasali. Kuva: Jason Krüger.
*Tapaamisessa virolaisten kanssa suunniteltiin Kumu-hanketta. Otetaan yhteys Kumuun ja kysytään olisivatko kiinnostuneita glam-aiheisesta tapahtumasta. Ideana kaksivaiheinen tapahtuma, jossa ensi Viron valtion taidemuseon henkilökunnalle suunnattu koulutustilaisuus: mitä ovat Wikimedia ja Wikipedia, mitä ovat glam-tapahtumat ja mitä ovat Wikipedian muokkaustapahtumat. Seuraavaksi suunnitellaan käännöstyöpaja, jossa kehitellään artikkeleita kielillä viro, englanti, venäjä ja suomi, (jotka ovat Kumun tiedotuskieliä). Kartoitettava keskeisiä alan artikkeleita ja hankittava kääntäjiä. Virossa kehitettyä Minority Translate-käännösohjelmaa voisi käyttää. Ajoitus esim. syksy 2016.
*Tapaamisessa Wikimedia SE:n puheenjohtajan Mattiaksen kanssa hän kysyi Suomen ruotsinkielisten wikipedistien tilanteesta, johon en osannut vastata mitään. Hän oli saanut selville että ainakin neljä Suomessa asuvaa muokkaa WPSE:tä. Suomen ruotsinkielisille wikipedisteille voisi järjestää vapaamuotoisen tapaamisen ja yrittää heidän verkostoitumistaan. Mattias ottaa selville ketkä Suomesta päivittävät ruotsinkielistä Wikimediaa. Kysytään SLS / Tove Ørsted yhteistyökumppaniksi ja aloitetaan 100 naista Wikipediaan -tapahtuman ruotsinkielisen verkoston kautta.
*Minna tapasi myös Ruotsin puheenjohtajan Mattiaksen, joka kertoi Wikimedia SE:n osallistumista Göteborgin kirjamessuille. Osaston sijainti on sisääntuloreitillä, jossa tiskillä jaetaan messukarttaa (ihmiset saa tiedon etsimästään Wikimedian kautta), WM brosareita. Osastolla on läppäreitä, joilla opastetaan Wikipedian käyttöön ja päivittämiseen.
*Säätiön hallituksen jäsenen valinnasta käytiin keskustelu. Ehdokkaana on kymmenen henkilöä. Wikimedia Suomen hallituksen pitäisi ottaa kantaa asiaan.
*Freedom of Panorama -tilanteesta oli erillispalaveriDimi Dimitrovin johdolla. Siinä käsiteltiin ajankohtainen tilanne Ukrainassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Virossa.
Yhteenvetoa
Wikimedia-liikkeessä käytetään sanoja ”affiliate” ja ”community” varsin erittelemättömästi ja riippuen kunkin puhujan positiosta. WMF:n ongelmat tuntuivat ainakin minulle varsin kaukaisilta, kun omassa toiminnassammekin on pohdittavaa. Konferenssin aikataulutus oli erinomainen, koska istuntoja ei ollut liikaa ja niiden ulkopuolella oleville tapaamisille, joko sovituille tai spontaaneille, oli jätetty aikaa. Itse koin saavani eniten irti juuri näistä usein sattumalta syntyneistä tapaamisista. Tapaamiset ja yhteistyö pohjoismaisten ja virolaisten kollegoiden kanssa oli konferenssin paras anti.
