Author Archives: Tommi Kovala

Isot ja pienet toimijat ja rahoitus

Vaikka avoin ja vapaa tieto syntyykin talkootyönä, sen tueksi tarvitaan välillä rahaa. Hankkeiden sivustot, kuten Wikipedia, vaativat omat kiinteät kulunsa, mutta tällaisten suurien menoerien lisäksi on koko joukko pienempiä tarpeita. Yhdysvaltalainen Wikimedia Foundation jakaa kaikkiin näihin rahaa eri keinoin. On melkoinen tehtävä hallinnoida yksittäisten lahjoittajien antamia summia ja tehdä valintoja kaikkien hakijoiden välillä, joten varojen jakamiseksi on tehty erilaisia hakuprosesseja. Pienimmän mittakaavan tuet ovat yksityishenkilöille myönnettäviä summia johonkin tiettyyn tarkoitukseen, kuten lähdeaineiston keräämiseen tai värisokeustyökalun kehittämiseen. Suuremmassa päässä ovat alueellisten kumppaniyhdistysten tuet, joiden jakamisesta päätetään pitkällä ja perusteellisella prosessilla. Niitä myönnetään vakiintuneille organisaatioille, joilla on suuremman toimijan kiinteät kulut ja suuri määrä keinoja Wikimedia-hankkeiden edistämiseksi omalla alueellaan. Arviointia varten käydään läpi toimintasuunnitelma ja jokaista menoerää punnitaan säätiön omilla vaikuttavuuskriteereillä. Mittareiden toimivuudesta ja mielekkyydestä väitellään jatkuvasti, mutta lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jonkinlainen standardoitu arviointikeino on välttämätön. Sen avulla rajallinen määrä rahaa saadaan jaettua sinne, missä sillä on eniten merkitystä. Tästä seuraa vaikeuksia hankkeille, jotka ovat erittäin lupaavia pitkällä aikavälillä mutta joilla ei ole tuottaa mitattavia tuloksia vielä vuoden sisällä. Ongelma kuitenkin tiedostetaan, ja säätiö kehittää mittareitaan jatkuvasti.

Wikimedia Suomi kuuluu suureen joukkoon väliinputoajia rahoitusmenettelyssä. Hankkeemme ovat pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia, mutta niiden laajentaminen kohdeapurahoituksesta toimintasuunnitelmapohjaiseen tukeen lisää oheistyötä huomattavasti. Suuren kumppaniorganisaation on vastuullisuuden vuoksi raportoitava toimintansa erittäin seikkaperäisesti ja hallinto vaatii runsaasti työtä. Mikäli yhdistys on hieman liian suuri toimimaan vain kohdeapurahoilla ja liian pieni tekemään tehokasta tulosta hallintotaakan kuormittamana, lupaavia hankkeita voi jäädä toteuttamatta. Tämän vuoksi Wikimedia Foundation on juuri julkaissut uudenlaisen rahoitusmallin, johon yhdistyksemme perehtyy paraikaa: yksinkertaistettu toimintatuki. Se perustuu yhteisön kanssa käytyyn pitkään keskusteluun tehokkaimmista tuen muodoista ja uskon, että meidän kokoisillemme yhdistyksille se on paras vaihtoehto. Se on pilottivaiheessa ja hakee vielä muotoaan, mutta mielestäni siinä on ihanteellinen yhdistelmä joustavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Late Night Fashion Designmuseossa

Designmuseo. Kuva: Aiko99ann, CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0, lähde: Wikimedia Commons

Designmuseo. Kuva: Aiko99ann, CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0, lähde: Wikimedia Commons

Wikimedia Suomen jäseniä oli paikalla 4.9. Designmuseon Late Night Fashion -tapahtumassa. Museolaisia kiinnosti tuoda muodista ajankohtaista ja tarkkaa tietoa suomenkieliseen Wikipediaan ja lähdimme mielellämme auttamaan. Tapahtuma oli vain illan mittainen, mutta siihen mahtui paljon sisältöä.

Suomalaiset museot ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia, joissa muokataan artikkeleita ja perehdytetään Wikipedian käyttöön, mutta muoti on aiheena aika erilainen kuin historia, tekniikka, luonnontiede tai taidehistoria ja Late Night Fashion oli siksi tärkeä tilaisuus. Koska Wikipediaan voi lisätä vain muualla julkaistua tietoa, muodista kirjoittaminen vaatii huomattavasti enemmän salapoliisityötä kuin tunnetun taidemaalarin teoksesta. Jälkimmäisessä tapauksessa voi myös olla, että tekijän kuolemasta on kulunut riittävä aika, että teoksen kuvaakin voi käyttää. Muodista kirjoitettu tieto on alan tutkimus poislukien päiväperhomaista ja arvokkaatkin kirjoitukset saattavat jäädä huomiotta tai kadota ennen kuin niitä pääsee käyttämään lähteinä muuta tekstiä varten. Keskustelimme, missä määrin vaikkapa blogitekstit sopivat lähdeaineistoksi, miten kertoa töiden ominaisuuksista ja mikä voisi olla museoalan ammattilaisten rooli Wikipedian päivittämisessä.

Ohjelmaan kuului keskustelujen ja kirjoittamisen lisäksi vierailu Designmuseon Suomimuodin antologia -näyttelyssä, jossa on teemoittain esillä maamme muotia eri aikakausilta. Kuraattorin näkökulma teemojen käyttöön on, että jokainen teema on työkalu, jolla näyttelysisältöä jäsennetään.Teemojen tunnistaminen ja niiden karsiminen on aina jossain määrin arvovalintaa ja ehkä makuasiakin. Lisäksi suomalainen high fashion on nuori ilmiö ja maamme suunnittelun omaleimaiset piirteet ovat aivan lähihistoriassa. Läheltä katsoen on paljon vaikeampaa hahmottaa eri ilmiöiden merkityksiä, mutta näyttelykatsaus oli siinä avuksi.

Useita askarrutti kysymys, miten muotoilusta tulisi kirjoittaa tietosanakirjaan. Aiheesta puhui tarkemmin kriitikko Heikki Kastemaa, joka on työnsä ohella myös aktiivinen wikipedisti. On selvää, että tietosanakirjaa kirjoitetaan eri tavalla kuin lehtijuttua tai muotiblogia. Muodista kirjoittavat ihmiset on yleensä opetettu käyttämään esseetyylistä pohdintaa, jota wikipedistit pitäisivät puolueellisena näkökulmana tai uutena tutkimuksena. Tyyliin on kuitenkin helppo sopeutua ja esseemäisyyden välttäminen ei saa tarkoittaa, että johtopäätöksiä ei voisi tehdä.

Yhdistyksen jäseniä ilahdutti, kun paikalle pääsi myös muotisuunnittelijoita. On harvinaista puhumaan muutenkin kuin hypoteettisesti siitä, miten itsestään kertovaan artikkeliin sopii suhtautua. Tämän lisäksi puhuimme mahdollisista keinoista taiteilijalle lahjoittaa teoskuvia Wikimedia Commonsiin. Asia ei ole muodin kohdalla aivan yksinkertainen, sillä itse työn lisäksi myös valokuvalla on tekijänsä ja muotikuvan lahjoittaminen olisi kuvan oikeuksien omistajan asia. Muotivalokuvaaminen on jo oma aihepiirinsä ja perehdyin sitä käsittelevään Merja Salon kirjaan, jota suosittelen kaikille designista kiinnostuneille.

Tekijänoikeudet ovat aina pinnalla, kun teemme museoiden kanssa yhteistyötä, ja hyvän vapaan sisällön tuottaminen lain puitteissa on välillä vaikeaa. Siitä huolimatta meillä on yhteishenkeä. Wikipedisteillä ja museoihmisillä on sama päämäärä, samoin luovat tekijät itse ovat kiinnostuneet tiedon jakamisesta kaikille. Jos laki ja käytännöt aiheuttavat ristiriitoja, tässä ilmapiirissä on helpompi hakea niihin ratkaisuja. Myös tekijänoikeusjärjestöille on eduksi, että tavallinen netinkäyttäjä saa tietoa luovasta työstä ja sen tekijöistä.

Tule Wikimedia Suomen toiminnanjohtajaksi

Wikimedia Suomi ry hakee alkavalle vuodelle

Toiminnanjohtajaa

Olemme aatteellinen yhdistys, joka edistää Wikimedia Foundationin hankkeiden kuten Wikipedia-tietosanakirjan käyttöä ja tuntemusta. Toimintaamme kuuluu koulutustilaisuuksia, tiedottamista, aineistojen avaamisessa avustamista ja ohjelmistojen kehittämistä. Yhdistys on perustettu 2009 ja sillä on 49 jäsentä.

Toiminnanjohtajana vastaat yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisesta sekä toimit muun henkilökunnan esimiehenä. Tehtäviisi kuuluu:

  • Hakemusten tekeminen
  • Yhteydenpito tilitoimiston ja viranomaisten kanssa käytännön asioissa
  • Assistenttien ja muiden työntekijöiden ohjaaminen ja opastaminen
  • Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen
  • Yhdistyksen kokouksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tarvittaessa
  • Matkustaminen ja yhdistyksen edustaminen ulkomailla tarvittaessa
  • Toiminnan dokumentointi ja raportointi
  • Työntekijöiden rekrytoinnin järjestely
  • Projektinhallinta, projektien suunnittelu ja budjetointi, raportointi rahoittajille
  • Viestintätehtävät, kuten blogin kirjoittaminen ja aineiston toimittaminen

Voit tutustua projekteihimme nettisivuillamme wikimedia.fi. Esimerkkejä niistä ovat Wikimaps, jossa historiallista kartta-aineistoa tuodaan yhteen käyttöliittymään, jossa sitä voidaan rikastaa eri tietokerroksilla sekä Tuo kulttuuri Wikipediaan, joka oli sarja koulutustilaisuuksia kulttuurin ystäville. Suurin osa, noin 60% työajasta, kuluu projektinhallintaan.

Työhön kuuluu läheistä yhteistyötä Wikipedia-harrastajien ja Wikimedia-liikkeen jäsenten kanssa. Yhteistyö on kansainvälistä ja monialaista: olet tekemisissä koodarien, pitkän linjan humanistien, lakimiesten ja museo-oppaiden kanssa saman viikon aikana ja teet heidän kanssaan hienoja asioita.

Toiminnanjohtajan työnkuva edellyttää:

  • Wikimedia-hankkeiden ja  -yhteisöjen tuntemusta ja kokemusta niiden toimintakulttuurista
  • Kokemusta järjestötaloudesta tai muuta taloushallinnon tuntemusta
  • Järjestökentän ja kulttuurialan tuntemusta
  • Kokemusta tiedottamisesta
  • Kokemusta seminaari- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä
  • Aktiivista ja itsenäistä työskentelyotetta
  • Hyviä projektinhallintataitoja
  • Hyviä tietoteknisiä valmiuksia
  • Erinomaista kirjallista suomen kielen taitoa (yhdistys on suomenkielinen)
  • Riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa
  • Sujuvaa englannin kielen taitoa ja kykyä kirjoittaa korkeatasoista ja helppolukuista englantia
  • Joustavuutta työaikojen suhteen (työhon kuuluu ajoittain ilta- ja viikonlopputöitä)
  • Monipuolista kokemusta viestintätehtävistä ja verkkoviestinnän tuntemusta
  • Edunvalvonta-asioiden ja apurahakäytäntöjen tuntemusta
  • Kykyä motivoida yhteisöjä osallistumiseen

Toiminnanjohtajaa ohjaa yhdistyksen hallitus.

Työ alkaa heti sopivan hakijan löytyessä. Alamme käsitellä hakemuksia 10.1. ja kutsumme hakijat haastatteluun tammikuun aikana. Tehtävä on määräaikainen ja voimassa 30.6. 2015 saakka, sillä työtehtävää varten saamamme rahoitus on siihen asti voimassa. Koeaika on yksi kuukausi.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen tommi ätt wikimedia piste fi.

Rahankeruusta

Poliisihallitus on lähettänyt suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjien sähköpostilistalle lausuntopyynnön. Poliisia kiinnostaa, rikkooko Wikipediassa meneillään oleva varainkeruu rahankeräyslakia. Varainkeruukampanja on globaali ja sen on järjestänyt Wikimedia-säätiö (Wikimedia Foundation, Inc). Se on järjestetty hyvällä menestyksellä maailmanlaajuisesti useamman kerran ja järjestäjä on pitänyt huolta, että se toteutuisi lain mukaisesti ja avoimessa hengessä. Poliisin tekemä kysely ohjattiin Wikimedia-säätiön lakiasiainosastolle, joka lähettää oman näkemyksensä asiasta viranomaiselle ja on pyytänyt ohjaamaan viralliset kyselyt heille. Wikimedia-säätiön varainkeruusta voi lukea lisää täältä.

Yksityisten lahjoitusten merkitystä vapaan tietosanakirjan toiminnalle on vaikea liioitella, sillä Wikimedia-säätiön puitteet kustannetaan lähes kokonaan niiden turvin. Keskimääräinen lahjoitus on suunnilleen kymmenen euron suuruinen, eli toiminta on mahdollista lahjoittajien suuren määrän ansiosta. On tärkeää, että lahjoittaminen on jatkossakin helppoa ja mutkatonta.

Uutisen myötä on tullut myös kysymyksiä siitä, mitkä ovat Wikimedia-säätiön, Wikipedian muokkaajayhteisön ja paikallisyhdistysten keskinäiset roolit. Ehkä on syytä tehdä ne selviksi:

  • Wikipedia on vapaa tietosanakirja, jota pitää yllä Wikimedia-säätiö, joka on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon yhdistys. Vaikka rahankeruukampanjan bannereita on suomeksi suomenkielisessä Wikipediassa, kyseessä on yhdysvaltalainen verkkopalvelu. Yksikään sen palvelimista ei sijaitse Suomessa ja toimintaa ohjataan San Franciscosta. Wikimedia-säätiö vastaa Wikipedian ja muiden hankkeidensa olemassaolosta muun muassa hallinnoimalla palvelimia. Sillä on 198 työntekijää erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät projektien ylläpitoon ja uusien aloitteiden tukemiseen.

  • Suomenkielisen Wikipedian muokkaajayhteisö muodostuu pääasiassa pseudonyymien takaa tietosanakirjaa harrastuksekseen muokkaavista henkilöistä. Näiden joukossa on noin 50 ylläpitäjää jotka valvovat mm. yhteisön valitsemien sääntöjen noudattamista. Ylläpitäjillä ei kuitenkaan ole esimerkiksi sisällöllisiä erioikeuksia vaan  Wikipedian muokkaajat ovat mahdollisimman pitkälle tasa-arvoisia. Rooliltaan ylläpitäjät vastaavat esimerkiksi foorumien moderaattoreita.

Suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjät ja Wikimedia Suomi ry ovat itsenäisiä toimijoita, joilla ei ole laillisia vastuita tai velvollisuuksia Wikimedia-säätiön toiminnan suhteen. Nimien samankaltaisuudesta, yhteistyöstä ja jaetusta filosofiasta huolimatta mikään näistä tahoista ei voi virallisesti edustaa toista. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa hiusten halkomiselta, kyseessä on tietosanakirjan sisällön riippumattomuuden kannalta tärkeä asia.

Kuten asiaa koskevia uutisia seuranneet ovat varmasti huomanneet, joukkorahoitus on Suomen lain silmissä kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Olisi hyvä, että sen asema selviäisi mahdollisimman pian. Wikipedian varainhankinnan käyttäminen esimerkkinä on kuitenkin ongelmallista ennen kuin asiasta tulee Wikimedia-säätiön oma lausunto. Toivottavasti asia selviää pian ja jatkossa kampanjat sujuvat ongelmitta.

Tommi Kovala
puheenjohtaja
Wikimedia Suomi ry