Avainsana-arkisto: Paikkatieto

Uteliaisuus ja maailmanrauha

Rauhanprojekti ja uteliaisuus! Siinä kaksi tärkeintä sanaa, jotka yhdistän Wikipediaan.

Wikipedia kasvattaa uteliaisuuttani entisestään

Uteliaana ihmisenä haluan tietää miten maailma toimii. Henkilöt, paikat, historialliset tapahtumat, mitä vaan. Wikipedia auttaa ymmärtämään. Jokainen vastaus tuottaa uusia kysymyksiä, mutta mikä sen parempi! 

Uteliaisuus johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Tänään löysin ”sattumalta” sivun https://ja.wikipedia.org/wiki/キリル・ラクスマン – minulle tuntematon suomalainen Eric Laxman (1737-96) on ilmiselvästi Big In Japan! Taannoin oma Japaninmatka opetti, että Tokyon metrossa ainoa David Beckhamia suositumpi ilmiö olivat hattivatit. Minkään ei pitäisi siis enää yllättää. Tutkimusmatkailijana ja luonnontieteilijänä Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa, mutta enpä tiennyt että elämänura voi viedä Suomesta Venäjälle jo 1700-luvulla.

Joka tapauksessa, Laxmanin artikkeli on luetuimpia suomalaisia tieteilijöitä koskeva artikkeli japaniksi, suositumpi kuin Lars Ahlforsin (ensimmäinen Fields-mitalisti, matemaatikkojen Nobel-palkinto), Adolf Erik Nordenskiöldin (tutkimusmatkailija), Bengt Holmströmin (Nobelin taloustieteen palkinto) ja Michael Wideniusin (MySQL:n ja MariaDB:n kehittäjä) artikkelit.

Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän ennakkoluuloja

Rauhanprojekti taas tulee esille uteliaisuuden seurauksena. Mitä enemmän opin muista kansakunnista, sitä enemmän ymmärrän ja sitä vähemmän ennakkoluuloja minulla on. Ei Wikipedia muuta pahaa hyväksi. Mutta Wikipedia on auttanut minua yhdistämään Venäjää kirjallisuuteen, musiikkiin ja älymystöön, eikä sotaan, terroriin ja vankeuteen. 

Matkustin poikani kanssa Siperiaan, ja vastaanotto oli sydämellinen. Sattumien kautta Ylelle kirjoittamani Ukrainaa ja Siperiaa koskevat artikkelini käännettiin venäjäksi, ja runsaista kommenteista päätellen venäläiselle lukijakunnallekin oli selvinnyt käyttäneeni runsaasti aikaa sekä venäjän- että ukrainankielisiä Wikipedioita tutkiessa. 

Projekt Fredrikan alkusysäys

Uteliaisuus johti muutama vuosi sitten Wikipediaa koskevaan aloitteeseen. Olin perinyt kahden taiteilijan tauluja, Marius af Schultén ja Jon Oscar Esti. En tuntenut heitä, mutta Wikipedia tietysti tuntee, ajattelin. Vaan ei tuntenut! Tai siis, kyllä heillä oli Wikipedia-artikkelit, muttei ruotsiksi. Aivan järjetöntä! Miksi suomenkielinen Wikipedia on niin paljon parempi? 

Signe Brander: Vapaaherra, professori Maximus Widekind af Schulténin (21.9.1847 – 13.5.1899) ja Anna Lovisa Emilia af Schulténin lapset. Mahdollisesti promootioon osallistumassa. Edessä tyttäret Olga Anita, Ingrid ja Ester Mary; takana pojat Kurt Otto ja Marius Max. — vedos negatiivi repronegatiivi, paperi lasi filmi, mv

Isänmaallisena suomalaisena, jonka äidinkieli on ruotsi, minua hävetti. Miksi Wikipediassa isänmaani on niin huonosti kuvattu äidinkielelläni? 

Jonkun pitäisi tehdä jotakin, ajattelin. 

Oma tausta: tietokantaihminen, ohjelmoija

Ja aikani mietittyä, tulin johtopäätökseen, että tämä joku voisin olla minä. Tietokantaihmisenä olin ollut mukana MySQL:ssä vuodesta 2001; Wikipedia rakennettiin alunperin MySQL-tietokannan varaan. Nyttemmin Wikipedia on siirtynyt pois MySQL:stä MariaDB-tietokantaan, ja itse olen MariaDB Corporationin perustajia ja MariaDB Foundationin toimitusjohtaja. Koodaan mielelläni edelleen, mieluiten Python-kielellä. Ehkä minun tulisi lopettaa valittaminen ja sen sijaan tehdä jotakin asian eteen, systemaattisesti?

Projekt Fredrikan ensimmäinen pohdintavaihe

Puhuin lähiympäristöni kanssa, ensimmäisenä Robert Silén (vuoden 2021 ensimmäisen hallituksen kokouksen hyväksymä, Wikimedia Suomen 101. jäsen). Kehitettiin ajatusta eteenpäin. Ehkä voisimme rakentaa uskottavan projektin, jonka tehtävänä olisi korjata tilanne?

Mietimme asiaa eteenpäin. Olemmeko kuvanneet ongelman oikein? Onko siis ongelma se, että Suomea koskevat ruotsinkieliset sivut ovat surkeita?

Kyllä ja ei. Kyllä, ne olivat (ja ovat edelleen) osittain surkeita. Ei, ongelma ei liity pelkästään ruotsinkielisiin sivuihin. Joitain Suomea koskevia artikkeleita on olemassa vain ruotsiksi eikä suomeksi, kuten muutama tuhat artikkelia Saaristomeren saarista. 

Ja miksi keskittyisimme pelkästään kotimaisiin kieliin? 

Koodasin vähän Pythonia, ja tein top-ten-listan luetuimmista suomenruotsalaisista henkilöistä. No, top 100. Selvisi heti ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin, järjestys oli varsin erilainen eri kielillä. Japanilaisia kiinnostaa suurin piirtein Tove Jansson ja Linus Torvalds, siinä se. Saksalaisia sitävastoin lähes sama joukko ihmisiä kuten ruotsiksi ja suomeksi (jotka nekin poikkeavat kovasti toisistaan järjestyksen suhteen). Toiseksi, luetuimmilla henkilöillä eivät välttämättä ollut parhaimmat artikkelit.

Johtopäätös: Määritellään projekti, hankitaan säätiöiltä rahoitusta. 

Määritelmä: Projekt Fredrikan tavoitteena on parantaa Wikipedian kattavuutta koskien Suomen ruotsalaisuutta, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.

Rahoitus viipyi …

Rahoitusta saimme odottaa kauan, mutta odotusajasta oli hyötyä. Odottaessa aloitimme pienestä, eli Nauvosta – jonka tunnen hyvin, kesäasukkaana lapsesta saakka. Opimme talon tapoja, eli miten Wikipediassa käyttäydytään. Kehitimme analysointiohjelmia. Rakensimme botin. Loppuhuipentumana loimme monikielisen kirjan, ”Uppslagsverket Nagu”, johon kuuluu kaikki Nauvoa koskevat Wikipedia-artikkelit, ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä yksittäiset artikkelit viroksi, arabiaksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja vietnamiksi. Painos 800 kpl.

Uppslagsverket Nagu

… mutta tuli, ja tulosta syntyi

Nyt olemme toisen isojen säätiöiden rahoittaman toimintavuoden puolessa välissä, ja tulosta on syntynyt. Välitulokset näkyvät parhaiten vuoden 2019 toimintakertomuksessa sekä marraskuussa 2020 valmistuneessa raportissa Det svenska Finland på Wikipedia, 24 sivua. 

Det svenska Finland på Wikipedia

Lehdistössä ja TV:ssä Fredrika on tullut esille, pointterit olemme koonneet sivulle https://projektfredrika.fi/media/. Olemme rakentaneet projektisivut Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikiprojekti:Projekt_Fredrika kuudella eri kielellä. Ja Wikipedian ulkopuolelle olemme perustaneet sivuston https://projektfredrika.fi/ sellaisten tahojen kanssa kommunikointia varten, joita emme vielä ole onnistuneet houkuttelemaan Wikipedia-käyttäjinä editoimaan artikkeleita.

Fredrika Wikimedia Suomen hallitukseen?

Loppuvuodesta Fredrikalle tuli kysymys, haluammeko mukaan Wikimedia Suomen hallitukseen. Mikä ilo ja kunnia! Ilman muuta halusimme. Jos voin olla avuksi, niin olen erittäin mielelläni mukana.

Geo-fokus

Syyskokouksessa minut valittiin mukaan, ja tammikuun ensimmäisessä hallituksen kokouksessa jaettiin tehtäviä. Minulle tuli titteleiksi ”kielivastaava” ja ”geo-vastaava” sekä GLAM-työryhmän jäsenyys. 

Geo-vastaavana keskityn paikkatietoihin, kuten esimerkiksi molempiinsuuntaiseen linkitykseen Wikipedian/Wikidatan ja OpenStreetmapin välillä. Rantaruotsalaisena minua henkilökohtaisesi kiinnostaa saaret pikemminkin kuin järvet, ja saaria koskevia artikkeleitä tulisi luoda lisää. 

Kieli-fokus

Kielivastaavia on kaksi. Minua kiinnostaa ilman muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alkuperäiset vähemmistökielet, mutta Münchenissä asuvana minulla on niihin harvoin kosketusta ja ruotsinkielisenä en hallitse niitä juuri lainkaan – joten näihin keskittyy edelleen Kimberli Mäkäräinen

Se, millä tavalla Wikimedia Suomi suhtautuu muihin kieliin, on vielä määriteltävä. 

Toiseen kansalliskieleen, ruotsiin, on paljon luonnollisia yhtymäkohtia. Kaikki ruotsinkieliset eivät puhu suomea samalla miltei virheettömällä tasolla kuin valtakunnan mediassa sujuvasti liikkuvat poliitikot. Suomea ymmärretään ja puhutaan huonosti muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Ja tarvetta yhteistyöhön on monessa projektissa, vaikkapa Wikimedia Loves Monuments ja erityyppiset GLAM-aiheet.

Maahanmuuttokielet ovat tärkeitä. Nauvoon (jossa asuu 1500 henkeä) tuli 2015 noin 130 pakolaista, josta syystä piti tuottaa Nauvolle arabiankielinen artikkeli. Vaikeata oli. Venäjää huonosti hallitsevana onnistun kuitenkin päivittämään venäjänkielisiä sivuja suht helposti; arabiaa vaikeuttaa jo se, että kursori hyppää milloin mihinkäkin suuntaan. Pelkkä Ctrl-C ja Ctrl-V on miltei mahdotonta. Arabian Wikipedia-editorit eivät hyväksyneet uusia sivuja, ja syystäkin, sillä Nauvoa koskevasta artikkelista olimme jättäneet muut artikkelit linkittämättä. Kun arabiaa osaamattoman silmin kaikki teksti on samannäköistä, niin linkkien rakentaminen on vaikeata.

GLAM-fokus

GLAM-työryhmän jäsenenä tulen satsaamaan siihen, että Suomeen tulisi lisää Birger Carlstedt-tyyppisiä projekteja. Projekt Fredrikan tukija Föreningen Konstsamfundet päätti 2020 luovuttaa Wikimedia Commonsille suuren määrän tunnetun taiteilijan, Birger Carlstedtin taideteoksia, tarkalla resoluutiolla (https://projektfredrika.fi/birger/). Pandemiasta johtuen tähän kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin ehkä muuten olisi voinut olla. 

Oma lehmä ojassa

Siinä nykyiset tehtäväni Wikimedia Suomen hallituksessa. Uskon sen lisäksi että Projekt Fredrikan Python-ohjelmia voi käyttää laajastikin Wikipediassa; ajan myötä varmasti opin, missä. 

Ja varmasti tulen pyytämään apua Projekt Fredrikan toteutuksessa. Meidän tavoitteenamme on kuvata Suomen ruotsalaisuus juuri niin luonnollisena asiana kuin se on, NPOV huomioiden, Wikipedian sääntöjä noudattaen. 

Tässä palaan ajatukseeni uteliaisuudesta ja rauhanprojektista. Suomen ruotsalaisuus on suomenkieliselle Wikipedia-lukijakunnalle osittain eksoottinen asia, joten voimme ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta. Eksoottisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lukijakunnassa on myös tietämättömyyttä, jonka voi korjata vain oikea tieto oikeassa paikassa

Isänmaallisuus ja äidinkieli

Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat isänmaa ja äidinkieli. Isänmaani on Suomi, äidinkieleni on ruotsi. Tämän luonnollisen ja ristiriidattoman arvoyhdistelmän haluaisin näkyvän selvästi myös Wikipediassa. Suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä.

Mutta se on Projekt Fredrikan tavoite. Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä haluan edistää Wikimedia Suomen toimintaa kokonaisvaltaisesti, siltä osin, mitä itse osaan. Ja tämä liittyy ensi vaiheessa geodataan, kieliin ja GLAM:iin, vastaisuudessa myös ohjelmointiin.

Otan vastaan hallituksen jäsenen tehtävät innolla, uteliaisuudella ja nöyryydellä.