Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää artikkeleita, kyselimme blogissa 28.1.2021. Vastausten lukumäärä ei ollut iso, mutta sisältö sitäkin arvokkaampi. Kiitos niistä! Tässä jatkoajatuksemme ja johtopäätöksemme.
1. Wikimedia Suomi ry:stä riippumatta Wikimedia Foundation on tänä vuonna julkaissut uuden Code of Conduct-version. Toimimme sen mukaisesti.
Tarkemmin sanottuna: Tämä säännöstö on voimassa, se koskee myös suomenkielistä Wikipediaa. Meidän tulee noudattaa sitä.
Edelleen hieman avointa on kuka käytännössä tekee mitä, jos yksittäinen muokkaaja ei noudata ohjeita.
2. Saamamme palaute liittyy ennen kaikkea uusien ja vanhojen muokkaajien väliseen kunnioittamiseen.
Hieman yksinkertaistaen, muutamia väittämiä on tullut esille.
2a. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhat tekevät omia muokkauksia perustelematta niitä kattavin lähtein, mutta samalla hylkäävät uusien muokkauksia viittaamalla lähteiden puuttumiseen.
Vastauksemme tähän on, että säännöt koskevat kaikkia. Konkareilla on vastuu toimia esimerkillisesti.
2b. Uudet muokkaajat väittävät, että vanhojen muokkaajien asenne on usein ylimielinen.
Vastauksemme tähän on myös, että säännöt koskevat kaikkia. Tietenkin asenteen ylimielisyys on aina tulkinnan varainen asia. Mutta tulkinta ei todellakaan aina ole konkariylläpitäjien puolella. Näiden mahdolliset asenneongelmat johtavat voivat johtaa ylläpito-oikeuksien poistamiseen, vaikka tilastot näyttävät, ettei poistoja helpolla tehdä.
2c. Sekä uudet että vanhat muokkaajat väittävät vastapuolen sättivän.
Vastauksemme tähän on edelleenkin, että säännöt koskevat kaikkia. Ymmärrämme, että uuden käyttäjän kannalta ylläpito-oikeuksia omaava vanha käyttäjä on valta-asemassa, ja jos palaute tuntuu ylimieliseltä, on inhimillistä että turhautuneisuus näkyy uuden käyttäjän vastauksessa.
Vetoamme tässä kaikkiin osapuoliin: Lukekaa käytösohjeet. Toimikaa niiden mukaan. Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Motivoikaamme toisiamme!
Lopuksi muutamia otoksia Wikimedia-säätiön Code of Conductista, eli suomeksi ”yleiset eettiset ohjeet”:
2 – Toivottu käyttäytyminen
Jokainen wikimedisti on vastuussa omasta käyttäytymisestään riippumatta siitä, onko hän uusi tai kokenut muokkaaja, yhteisön toimihenkilö tai jäsenorganisaation tai Wikimedia-säätiön hallituksen jäsen tai työntekijä.
Kaikissa Wikimedian projekteissa, toimintaympäristöissä ja tapahtumissa käyttäytyminen perustuu kunnioitukseen, ystävällisyyteen, kollegiaalisuuteen, solidaarisuuteen ja hyviin tapoihin. Tämä koskee kaikkia tekijöitä ja osallistujia, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisten tekijöiden ja osallistujien kanssa tekemättä oletuksia iän, henkisen tai fyysisen vamman, fyysisen ulkonäön, kansallisen, uskonnollisen, etnisen ja kulttuurisen taustan tai kastin, sosiaalisen luokan, kielen sujuvuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen tai uran perusteella. Emme myöskään tee poikkeuksia Wikimedia-projekteissa tai -liikkeessä tehtyjen suoritusten, taitojen tai aseman perusteella.
2.1 – Keskinäinen kunnioitus
Odotamme kaikkien wikimedistien kunnioittavan toisiaan. Kommunioidessamme ihmisten kanssa Wikimedian online- tai offline-ympäristöissä kohtelemme toisiamme keskinäisellä kunnioituksella.
Tämä sisältää muun muassa seuraavat:
Harjoittele empatiaa. Kuuntele ja yritä ymmärtää, mitä Wikimedian muokkaaja haluaa sinulle sanoa. Ole valmis haastamaan ja mukauttamaan omaa kantaasi, odotuksiasi ja käyttäytymistäsi wikimedistinä.
Oleta hyvää tahtoa ja osallistu muokkaamiseen rakentavasti. Osuutesi tarkoitus on parantaa projektin tai työn laatua. Anna ja vastaanota palautetta ystävällisesti ja hyvässä tahdossa. Kritiikkiä tulisi antaa herkällä ja rakentavalla tavalla. Kaikkien wikimedistien tulisi olettaa, ellei todisteita muusta ole, että muut ovat yhteistyössä parantamassa projekteja, mutta tätä ei tulisi käyttää oikeuttamaan vahingoittavia lausuntoja.
2.2 – Huomaavaisuus, kollegiaalisuus, keskinäinen tuki ja hyvä käytös
Pyrimme seuraaviin tapoihin:
Huomaavaisuus ilmenee käytöksessä ja puheessa ihmisten, myös tuntemattomien, kesken.
Kollegiaalisuus on sitä ystävällistä tukea, jota yhteisiin ponnisteluihin osallistuvat ihmiset antavat toisilleen.
Keskinäinen tuki ja hyvä käytös tarkoittavat vastuun ottamista aktiivisesti siitä, että Wikimedia-projektit ovat tuottavia, miellyttäviä ja turvallisia ympäristöjä olla ja osallistua Wikimedian missioon.
Tähän sisältyy muun muassa
Mentorointi ja valmennus: Auttaa uusia tulokkaita löytämään tiensä ja hankkimaan olennaiset taidot.
Kanssamuokkaajien tukeminen: Anna heille apua, kun he tarvitsevat tukea ja puhu heidän puolestaan, kun heitä kohdellaan huonommin kuin mitä Eettisissä ohjeissa odotetaan osallistujien käytökseltä.
Tunnista ja anna tunnustusta osallistujien tekemälle työlle: Kiitä heitä heidän antamastaan avusta ja työstä. Arvosta heidän vaivannäköään ja anna tunnustusta aina kun se on aiheellista.
Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhteisenä tavoitteena on luoda laadukas ja kattava vapaa tietosanakirja. Jotta tämä onnistuisi, Wikipedia-yhteisö on luonut käytösohjeita, hyviä käytösohjeita. Silti ilmapiiristä on tullut huolestunutta palautetta Wikimedia Suomen hallitukselle.
Palautteen antajat ovat konkareita. Asiaa mietittyämme olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että ilmapiiristä kärsivät todennäköisesti muutkin kuin konkarit. Aloittelijat. Hyväntahtoiset ja sujuvasti kirjoittavat muokkaajat, jotka eivät vielä tunne talon tapoja. Silloin-tällöin-muokkaajat.
Siksi haluamme kartoittaa ongelmaa tarkemmin, muokkaajien silmin, ennen kuin rupeamme työstämään ratkaisua.
Osa Wikimedia Suomen hallituksesta keskusteli ilmapiiristä torstaina 14.1.2021. Kohteliaisuuspilaria (eng. civility) eivät välttämättä silti kaikki noudata, eikä asialle ole olemassa selkeää prosessia.
Miten valvotaan, että käytäntöjä noudatetaan?
Miten puututaan asiattomuuksiin?
Muissakin vapaaehtoisuuteen perustuvissa projekteissa on käytösohjeita. Käytösohjeiden ajattelumalleissa on kaksi ääripäätä: ”Lopputuloksen laatu on ainoa kriteeri” (rivien välissä: laadun aikaansaamiseksi saa vaikkapa kiroilla ja näyttää keskisormea), tai ”muiden tunteita kunnioittava käytös on ehdoton vaatimus ja kaiken lähtökohta” (rivien välissä: ilmapiiri on laatua tärkeämpi). Etsimme ajattelumallia, jossa laatu on peruskriteeri ja toisia muokkaajia kunnioittava ilmapiiri on työväline laadun aikaansaamiseksi.
Kaksi tosiasiaa viittaisivat siihen, että tämä tavoiteltava ajattelumalli ei ole vielä löytynyt.
Ensiksi, konkari-muokkaajat ovat ottaneet hallitukseen yhteyttä, pyytääkseen hallitusta ottamaan kantaa heidän mukaan esiintyvään ilmapiiriongelmaan. Turhaa sättimistä, rakentavan kritiikin asemesta.
Toiseksi, muokkaajien määrä on loivassa laskussa. Tavoite on saada muokkaajia lisää, jotta Wikipedian kattavuus ja laatu kasvaisi. Olemassa olevien muokkaajien motivaatio pitäisi säilyttää.
Voiko asian eteen jotakin tehdä? Voiko määritellä, mikä on sättiminen? Auttaako parempi määritelmä ylläpitäjiä käyttäytymään tavalla, joka puree virheisiin, mutta ei pure virheiden tekijöitä?
Tie eteenpäin voi olla käytösohjeiden täsmentäminen. Tarvitaanko jämäkkää ohjausta? Virheen tehnyttä muokkaajaa tulisi voida auttaa siten, että Wikipedian laatu paranee ja muokkaaja tekee lisää muokkauksia. Toiminta ei ole Wikipedian laatukehityksen kannalta kestävä, mikäli laadunvalvonnan ainoa vaikutus on alkuperäistilan palauttaminen ja muokkaajan turhautuminen.
Suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjien näkökulma on toinen kuin toisinaan Wikipediaa käyttävillä muokkaajilla. Ehkä voimme löytää tapoja ylläpitää korkeaa laatutasoa, samalla kannustaen muokkaajia jatkamaan työtään. Tätä varten haemme hyviä ja huonoja palaute-esimerkkejä, vuorovaikutuksia ylläpitäjien kanssa – käyttäjien silmin. Haluamme oppia, mikä käytäntö on hyvä, mikä on huono.
Erityisesti haemme vastauksia tuhannen taalan kysymyksiin, jotka mainittiin artikkelin alussa: Mikset ole julkaissut lisää Wikipedia-muokkauksia? Mikä saisi sinut julkaisemaan lisää? mutta hyväksymme avoimia vastauksia ja palautetta. Emme vielä usko voivamme muotoilla tarvittavia kysymyksiä tarkasti; siksi pyydämme vapaamuotoisia (mutta lyhyitä ja selkeitä) vastauksia sähköpostimuodossa.
Vastaukset osoitteeseen kysely2021@wikimedia.fi. Vastaus menee Wikimedian hallituksen ilmapiiriryhmälle (Tero Toivanen, Kimmo Virtanen, Hanna Mäki, Kaj Arnö ja Heikki Kastemaa). Tutustumme vastauksiin ja teemme niistä johtopäätöksiä. Kirjoitamme tuloksista koosteen ja julkaisemme sen uudestaan blogiin.
Rauhanprojekti ja uteliaisuus! Siinä kaksi tärkeintä sanaa, jotka yhdistän Wikipediaan.
Wikipedia kasvattaa uteliaisuuttani entisestään
Uteliaana ihmisenä haluan tietää miten maailma toimii. Henkilöt, paikat, historialliset tapahtumat, mitä vaan. Wikipedia auttaa ymmärtämään. Jokainen vastaus tuottaa uusia kysymyksiä, mutta mikä sen parempi!
Uteliaisuus johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Tänään löysin ”sattumalta” sivun https://ja.wikipedia.org/wiki/キリル・ラクスマン – minulle tuntematon suomalainen Eric Laxman (1737-96) on ilmiselvästi Big In Japan! Taannoin oma Japaninmatka opetti, että Tokyon metrossa ainoa David Beckhamia suositumpi ilmiö olivat hattivatit. Minkään ei pitäisi siis enää yllättää. Tutkimusmatkailijana ja luonnontieteilijänä Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa, mutta enpä tiennyt että elämänura voi viedä Suomesta Venäjälle jo 1700-luvulla.
Joka tapauksessa, Laxmanin artikkeli on luetuimpia suomalaisia tieteilijöitä koskeva artikkeli japaniksi, suositumpi kuin Lars Ahlforsin (ensimmäinen Fields-mitalisti, matemaatikkojen Nobel-palkinto), Adolf Erik Nordenskiöldin (tutkimusmatkailija), Bengt Holmströmin (Nobelin taloustieteen palkinto) ja Michael Wideniusin (MySQL:n ja MariaDB:n kehittäjä) artikkelit.
Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän ennakkoluuloja
Rauhanprojekti taas tulee esille uteliaisuuden seurauksena. Mitä enemmän opin muista kansakunnista, sitä enemmän ymmärrän ja sitä vähemmän ennakkoluuloja minulla on. Ei Wikipedia muuta pahaa hyväksi. Mutta Wikipedia on auttanut minua yhdistämään Venäjää kirjallisuuteen, musiikkiin ja älymystöön, eikä sotaan, terroriin ja vankeuteen.
Matkustin poikani kanssa Siperiaan, ja vastaanotto oli sydämellinen. Sattumien kautta Ylelle kirjoittamani Ukrainaa ja Siperiaa koskevat artikkelini käännettiinvenäjäksi, ja runsaista kommenteista päätellen venäläiselle lukijakunnallekin oli selvinnyt käyttäneeni runsaasti aikaa sekä venäjän- että ukrainankielisiä Wikipedioita tutkiessa.
Projekt Fredrikan alkusysäys
Uteliaisuus johti muutama vuosi sitten Wikipediaa koskevaan aloitteeseen. Olin perinyt kahden taiteilijan tauluja, Marius af Schultén ja Jon Oscar Esti. En tuntenut heitä, mutta Wikipedia tietysti tuntee, ajattelin. Vaan ei tuntenut! Tai siis, kyllä heillä oli Wikipedia-artikkelit, muttei ruotsiksi. Aivan järjetöntä! Miksi suomenkielinen Wikipedia on niin paljon parempi?
Signe Brander: Vapaaherra, professori Maximus Widekind af Schulténin (21.9.1847 – 13.5.1899) ja Anna Lovisa Emilia af Schulténin lapset. Mahdollisesti promootioon osallistumassa. Edessä tyttäret Olga Anita, Ingrid ja Ester Mary; takana pojat Kurt Otto ja Marius Max. — vedos negatiivi repronegatiivi, paperi lasi filmi, mv
Isänmaallisena suomalaisena, jonka äidinkieli on ruotsi, minua hävetti. Miksi Wikipediassa isänmaani on niin huonosti kuvattu äidinkielelläni?
Jonkun pitäisi tehdä jotakin, ajattelin.
Oma tausta: tietokantaihminen, ohjelmoija
Ja aikani mietittyä, tulin johtopäätökseen, että tämä joku voisin olla minä. Tietokantaihmisenä olin ollut mukana MySQL:ssä vuodesta 2001; Wikipedia rakennettiin alunperin MySQL-tietokannan varaan. Nyttemmin Wikipedia on siirtynyt pois MySQL:stä MariaDB-tietokantaan, ja itse olen MariaDB Corporationin perustajia ja MariaDB Foundationin toimitusjohtaja. Koodaan mielelläni edelleen, mieluiten Python-kielellä. Ehkä minun tulisi lopettaa valittaminen ja sen sijaan tehdä jotakin asian eteen, systemaattisesti?
Projekt Fredrikan ensimmäinen pohdintavaihe
Puhuin lähiympäristöni kanssa, ensimmäisenä Robert Silén (vuoden 2021 ensimmäisen hallituksen kokouksen hyväksymä, Wikimedia Suomen 101. jäsen). Kehitettiin ajatusta eteenpäin. Ehkä voisimme rakentaa uskottavan projektin, jonka tehtävänä olisi korjata tilanne?
Mietimme asiaa eteenpäin. Olemmeko kuvanneet ongelman oikein? Onko siis ongelma se, että Suomea koskevat ruotsinkieliset sivut ovat surkeita?
Kyllä ja ei. Kyllä, ne olivat (ja ovat edelleen) osittain surkeita. Ei, ongelma ei liity pelkästään ruotsinkielisiin sivuihin. Joitain Suomea koskevia artikkeleita on olemassa vain ruotsiksi eikä suomeksi, kuten muutama tuhat artikkelia Saaristomeren saarista.
Ja miksi keskittyisimme pelkästään kotimaisiin kieliin?
Koodasin vähän Pythonia, ja tein top-ten-listan luetuimmista suomenruotsalaisista henkilöistä. No, top 100. Selvisi heti ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin, järjestys oli varsin erilainen eri kielillä. Japanilaisia kiinnostaa suurin piirtein Tove Jansson ja Linus Torvalds, siinä se. Saksalaisia sitävastoin lähes sama joukko ihmisiä kuten ruotsiksi ja suomeksi (jotka nekin poikkeavat kovasti toisistaan järjestyksen suhteen). Toiseksi, luetuimmilla henkilöillä eivät välttämättä ollut parhaimmat artikkelit.
Johtopäätös: Määritellään projekti, hankitaan säätiöiltä rahoitusta.
Määritelmä: Projekt Fredrikan tavoitteena on parantaa Wikipedian kattavuutta koskien Suomen ruotsalaisuutta, ruotsiksi, suomeksi ja muilla kielillä.
Rahoitus viipyi …
Rahoitusta saimme odottaa kauan, mutta odotusajasta oli hyötyä. Odottaessa aloitimme pienestä, eli Nauvosta – jonka tunnen hyvin, kesäasukkaana lapsesta saakka. Opimme talon tapoja, eli miten Wikipediassa käyttäydytään. Kehitimme analysointiohjelmia. Rakensimme botin. Loppuhuipentumana loimme monikielisen kirjan, ”Uppslagsverket Nagu”, johon kuuluu kaikki Nauvoa koskevat Wikipedia-artikkelit, ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä yksittäiset artikkelit viroksi, arabiaksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja vietnamiksi. Painos 800 kpl.
Uppslagsverket Nagu
… mutta tuli, ja tulosta syntyi
Nyt olemme toisen isojen säätiöiden rahoittaman toimintavuoden puolessa välissä, ja tulosta on syntynyt. Välitulokset näkyvät parhaiten vuoden 2019 toimintakertomuksessa sekä marraskuussa 2020 valmistuneessa raportissa Det svenska Finland på Wikipedia, 24 sivua.
Loppuvuodesta Fredrikalle tuli kysymys, haluammeko mukaan Wikimedia Suomen hallitukseen. Mikä ilo ja kunnia! Ilman muuta halusimme. Jos voin olla avuksi, niin olen erittäin mielelläni mukana.
Geo-fokus
Syyskokouksessa minut valittiin mukaan, ja tammikuun ensimmäisessä hallituksen kokouksessa jaettiin tehtäviä. Minulle tuli titteleiksi ”kielivastaava” ja ”geo-vastaava” sekä GLAM-työryhmän jäsenyys.
Geo-vastaavana keskityn paikkatietoihin, kuten esimerkiksi molempiinsuuntaiseen linkitykseen Wikipedian/Wikidatan ja OpenStreetmapin välillä. Rantaruotsalaisena minua henkilökohtaisesi kiinnostaa saaret pikemminkin kuin järvet, ja saaria koskevia artikkeleitä tulisi luoda lisää.
Kieli-fokus
Kielivastaavia on kaksi. Minua kiinnostaa ilman muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alkuperäiset vähemmistökielet, mutta Münchenissä asuvana minulla on niihin harvoin kosketusta ja ruotsinkielisenä en hallitse niitä juuri lainkaan – joten näihin keskittyy edelleen Kimberli Mäkäräinen.
Se, millä tavalla Wikimedia Suomi suhtautuu muihin kieliin, on vielä määriteltävä.
Toiseen kansalliskieleen, ruotsiin, on paljon luonnollisia yhtymäkohtia. Kaikki ruotsinkieliset eivät puhu suomea samalla miltei virheettömällä tasolla kuin valtakunnan mediassa sujuvasti liikkuvat poliitikot. Suomea ymmärretään ja puhutaan huonosti muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Ja tarvetta yhteistyöhön on monessa projektissa, vaikkapa Wikimedia Loves Monuments ja erityyppiset GLAM-aiheet.
Maahanmuuttokielet ovat tärkeitä. Nauvoon (jossa asuu 1500 henkeä) tuli 2015 noin 130 pakolaista, josta syystä piti tuottaa Nauvolle arabiankielinen artikkeli. Vaikeata oli. Venäjää huonosti hallitsevana onnistun kuitenkin päivittämään venäjänkielisiä sivuja suht helposti; arabiaa vaikeuttaa jo se, että kursori hyppää milloin mihinkäkin suuntaan. Pelkkä Ctrl-C ja Ctrl-V on miltei mahdotonta. Arabian Wikipedia-editorit eivät hyväksyneet uusia sivuja, ja syystäkin, sillä Nauvoa koskevasta artikkelista olimme jättäneet muut artikkelit linkittämättä. Kun arabiaa osaamattoman silmin kaikki teksti on samannäköistä, niin linkkien rakentaminen on vaikeata.
GLAM-fokus
GLAM-työryhmän jäsenenä tulen satsaamaan siihen, että Suomeen tulisi lisää Birger Carlstedt-tyyppisiä projekteja. Projekt Fredrikan tukija Föreningen Konstsamfundet päätti 2020 luovuttaa Wikimedia Commonsille suuren määrän tunnetun taiteilijan, Birger Carlstedtin taideteoksia, tarkalla resoluutiolla (https://projektfredrika.fi/birger/). Pandemiasta johtuen tähän kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin ehkä muuten olisi voinut olla.
Oma lehmä ojassa
Siinä nykyiset tehtäväni Wikimedia Suomen hallituksessa. Uskon sen lisäksi että Projekt Fredrikan Python-ohjelmia voi käyttää laajastikin Wikipediassa; ajan myötä varmasti opin, missä.
Ja varmasti tulen pyytämään apua Projekt Fredrikan toteutuksessa. Meidän tavoitteenamme on kuvata Suomen ruotsalaisuus juuri niin luonnollisena asiana kuin se on, NPOV huomioiden, Wikipedian sääntöjä noudattaen.
Tässä palaan ajatukseeni uteliaisuudesta ja rauhanprojektista. Suomen ruotsalaisuus on suomenkieliselle Wikipedia-lukijakunnalle osittain eksoottinen asia, joten voimme ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta. Eksoottisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lukijakunnassa on myös tietämättömyyttä, jonka voi korjata vain oikea tieto oikeassa paikassa.
Isänmaallisuus ja äidinkieli
Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat isänmaa ja äidinkieli. Isänmaani on Suomi, äidinkieleni on ruotsi. Tämän luonnollisen ja ristiriidattoman arvoyhdistelmän haluaisin näkyvän selvästi myös Wikipediassa. Suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä.
Mutta se on Projekt Fredrikan tavoite. Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä haluan edistää Wikimedia Suomen toimintaa kokonaisvaltaisesti, siltä osin, mitä itse osaan. Ja tämä liittyy ensi vaiheessa geodataan, kieliin ja GLAM:iin, vastaisuudessa myös ohjelmointiin.
Otan vastaan hallituksen jäsenen tehtävät innolla, uteliaisuudella ja nöyryydellä.
