Yli 50 tiedotusopin, kirjallisuuden, kuvataidekasvatuksen, taidehistorian, museologian ja arkkitehtuurin opiskelijaa ja muuta kiinnostunutta kokoontuu 24 tunnin Wikimaratoniin Kiasmaan. Päivän ja yön tuntien aikana parannetaan vanhoja ja aloitetaan uusia Wikipedian artikkeleita nykytaiteesta.
1.2.1013 klo 15.00
Wikimaraton alkaa alustuksilla. Arja Miller kertoo Kiasman kokoelmista ja Wikimaraton-tapahtuman luonteesta. Wikimedia Suomen Tommi Kovala esittelee erilaiset wikipedistityypit ja editointiympäristöä. Kiasman kokoelmia ja historian aikana tapahtuneita esityksiä tarjoilevat Leevi Haapala ja Jonna Strandberg. Voi noita aikoja!
Tutustumme kirjastoon. Kiasman kirjastossa on maan kattavin nykytaiteen näyttelyjulkaisujen kokoelma, koska yhteistyömuseoiden kanssa vaihdetaan julkaisuja vastavuoroisesti.
Piia Pitkänen esittelee Kiasman kirjastoa Wikimaratonin osallistujille Kuva: Petri Virtanen / KKA CC-BY 3.0
18.00
Kirjoittajat syventyvät aiheisiinsa. Hiljaisuuden ja näppäimistöjen vaimean naputuksen rikkovat Heikki Kastemaan ja Pilvi Porkolan esitykset. Heikki Kastemaa on taidekriitikko, joka on kirjoittanut jo useamman vuoden ajan Wikipediaan. Hän kertoo, että vaikeinta on ollut omaksua neutraalin kirjoittamisen asenne, kun on tottunut kritiikkiin taidetoimittajan välineenä. Hän opastaa osallistujia Wikipedian yleisiin kirjoitusperiaatteisiin, viitteiden käyttöön, sävyyn, puolueettomuuteen.
Kirjoittaminen on alkanut. Kuva: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0
Pilvi Porkola kertoo kertoo Esitys -lehden toiminnasta. Hän aloittaa kertomalla, kuinka hän kohtasi muuttopuuhissa olevan isänsä repimässä kirjojaan. ”Nykyään ei enää tarvita kirjoja, sillä kaikki tieto haetaan netistä. Kierrätyskeskuksessa halutaan kirjat revittyinä.”
Tommi Kovala kertoo osallistujille kurssiprojektista, jossa graafisen suunnittelun opiskelijat kohensivat Wikipedian talousaiheisien artikkelien kuvituksia. Kuulutus katkaisee esityksen: ”Hyvät näyttelyvieraat. Kiasma suljetaan 15 minuutin kuluttua”. Salissa kohahdetaan hiljaa. Ulpu Pajari täydentää Tommin esitystä kertomalla yhteistyöstä Ateneumin kanssa.
23.00
Ensimmäinen kriisi. Käyttäjä KaijaKain keskeneräiseen artikkeliin ilmestyy käyttäjä Velman kommentteja. ”Missä viitteet?” ”Kenen mukaan?” Lyhyen kuohunnan ja {{työstetään}} -mallineen paikoilleen laittamisen jälkeen Velma ilmoittautuu virnuillen salin toiselta laidalta. Tilanne rauhoittuu.
Wikimedian joukot Sanahirviön kimpussa. Kuva: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0
0.00
Rauhallisen työskentelyn keskeyttää uusi tapahtuma: on aika keskiyön opastukselle. Näemme pimeät näyttelysalit, taustalla hiljainen Helsinki. Pääsemme katsomaan Steven Hollin alkuperäisiä vessakalusteita 3. ja 4. kerroksen välisessä naistenvessassa, samoin kuin valtavaa tauluhissiä, jolla pääsee myös henkilökunnan tilaan – viheriölle.
Keskiyöllä Kiasmassa. Kuva Susanna Ånäs. CC-BY 3.0
2.00
Kahden aikaan yöllä on aika tunnustaa toisillemme, mitä artikkeleita on tehty, mitä vaikeuksia on kohdattu. Moni kertoo jääneensä koukkuun. Talon väkeä vetäytyy nokosille toimiston lattialle, toiset painavat päänsä jättityynyn mutkaan, osa menee hetkeksi kotiinsa. Jotkut jatkavat kirjoittamista.
Yö museossa. Kuva Kimmo Virtanen CC-BY 3.0
7.00
Lattian vahaus alkaa! Kaikki eivät herää koneiden jylinään, vaan heidät on herätettävä seuraavaa ohjelmanumeroa varten.
7.30
Museon ulkopuolelle suuntaavalla opaskierroksella uniset tietokirjailijat herätellään raikkaassa pikkupakkasessa. Nähdään, että Kiasma ei enää ole lyhty, joka valaisee ympäristönsä, vaan sen valaisemiselle on ollut ympäristön rakentamisen myötä mietittävä uusia periaatteita. Kiasmaa verhoaa oman talon valomiesten Heikki Paasosen ja Jani-Matti Salon toteuttama valoteos Linear Array.
Kiasma varhain lauantai-aamuna. Kuva: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0
8.00
Hengenruokaa. Aamiainen.
Aamiainen palkitsee sitkeimmät. Kuva: Kimmo Virtanen CC-BY 3.0
10.00
Aamupäivä tuo tullessaan lisää esityksiä. Taiteesta kirjoittamisesta puhuvat Otso Kantokorpi, Teemu Mäki ja Saara Hacklin. Otsi Kantokorven provokaatio herättää unisen joukon: ”Korostaako tällainen yhteistyö Kiasman hegemoniaa? Onko taiteen integriteetti vaarantunut, kun instituutio ohjaa taiteesta kirjoittamista?”
Aamiaisella tarjottua tuoretta leipää ja ihania hedelmiä muistellaan vielä, kun Kiasmassa paraikaa esiintyvä Dan Perjovschi kertoo työstään galleriamaailman seinäpiirtäjänä. Hänen uransa kattaa ajan Itä-Euroopan romahduksesta Länsi-Euroopan taloudelliseen romahdukseen. Hänen tapansa kirjoittaa galleriamaailman seiniin on mielenkiintoisella tavalla samansuuntainen kuin Wikipedia. Verrattuna Wikipediaan, hän ilmaisee mielipiteensä julkisilla seinillä, joille vain harva saa kirjoittaa, kun taas Wikipediassa mielipiteen ilmaisuista on pidättäydyttävä, mutta kirjoittaminen on sallittua kenelle tahansa. Hän kertoo, että poliittisuudestaan huolimatta hän ei ole aktivisti, mutta aktivistit ovat kiinnostuneet hänen poliittisuudestaan. Roolistaan yhteiskunnassa hän sanoo: ”Taiteilijana minulla on historia takanani. Polveudun Rubensista.”
Dan Perjovschi ja Maria Rantamaula, joka nukkui toimistonsa lattialla. Kuva Kimmo Virtanen CC-BY 3.0
Loppukeskustelussa palataan vielä puimaan Otso Kantokorven väitteitä. Niitä vastaan on helppo argumentoida: tehty työ ei ole Kiasman, vaan yhteiseksi hyväksi. Kiitoksia sataa puolin ja toisin. Kiitos myös vartijoille!
Tämä oli win-win-win-win-win Kiasman yleisötyölle, Wikipedialle, avoimelle tiedolle, kuvataiteen kentän sidosryhmille ja vaikka mille muulle. Kiasmassa 5 eri sektoria oli tuottanut tapahtuman yhdessä ja taustalla on halu olla aktiivinen avoimen kulttuurin alueella. Tuloksena oli 68 muokattua Wikipedia-artikkelia, joista 36 uutta.
Tästä on hyvä jatkaa, sanottaisiin urheiluhaastattelun loppuun. Mutta maratonhan tämä olikin.