Teksti: Astrid Carlsen
Loga dán davvisámegillii.

“Meille saamelaisille digitaaliset palvelut kuten Wikipedia ovat hyvin tärkeitä. Unelmani on, että saamelaislapset voisivat keskustella eri saamelaiskielillä yli kansallisten rajojen. Kielen elvyttämisen yhteishankkeet Wikimedian projekteissa ovat erinomainen tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
–Liv Inger Somby, Wikimania 2019 -tapahtuman spotlight-puhuja

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on elänyt ja asunut tuhansia vuosia sillä alueella, joka on nykyään osa Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Venäjää. Suuren osan tästä ajasta näiden maiden hallitsevat tahot ovat syrjineet saamelaisia, ja työskentely yli rajojen neljässä eri valtiossa on ollut ongelmallista. 

Nämä kokemukset olivat päällimmäisinä järjestäjien mielessä, kun he alkoivat suunnittelemaan tämän vuoden Wikimaniaa, joka järjestetään ensimmäisen kerran Pohjoismaissa. Wikimania on vuosittainen konferenssi, jossa juhlistetaan Wikipediaa ja muitakin Wikimedian projekteja. Tänä vuonna konferenssin teemaksi on valittu ajatus siitä, että olemme “vahvempia yhdessä”, ja tuodaan yhteen Wikipedian visio vapaan tiedon jakamisesta jokaiselle, sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Tähän perustuen ensimmäinen puhuja konferenssin pääistunnossa Tukholman yliopiston Aula Magnassa 16. elokuuta on saamelaisen toimittajan ja Norjan Koutokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun apulaisprofessori Liv Inger Somby. Istuntoon voi ilmoittautua Eventbriten kautta.

Sombyn puhe The Importance of Indigenous Languages: What Are The Challenges With the Sámi Languages, One People Living in Four Countries and Nine Languages? eli suomeksi Alkuperäiskansojen kielten tärkeys: minkälaisia haasteita saamelaiskielet kohtaavat, yksi kansa, neljä valtiota ja yhdeksän kieltä? perustuu hänen laajaan kokemukseensa aiheesta. Somby varttui Suomen puolella Saamenmaata ja käyttää päivittäin sekä pohjoissaamea että norjaa. Hän toimii yhteistyössä Wikimedia Norjan kanssa, joka on itsenäinen Wikimedia-kumppani ja eräs Wikimania 2019 -tapahtuman järjestäjistä, jotta Wikipediaan saadaan kattavampaa tietoa saamelaisista. Sen lisäksi hän kuuluu Norjan totuus- ja sovintokomissioon, joka tutkii miten norjalaistamispolitiikka on vaikuttanut saamelaisiin ja kveeneihin Norjassa. 

Haastattelin Sombya alkuperäiskansojen Riddu Riđđu -musiikkifestivaaleilla, joka järjestetään vuosittain Norjan Kaivuonossa. Puhuimme siitä, mitä hän odottaa Wikimanialta sekä siitä, miksi hänestä on tärkeää nostaa alkuperäiskansojen kieliä ja digitaalista osallisuutta esiin, kun puhutaan vapaan tiedon jakamisesta.

Liv Inger Somby: Olin hieman yllättynyt, kun minua pyydettiin puhumaan Wikimaniassa ja ihmettelin, olenko varmasti oikea ihminen tähän. Olen työskennellyt toimittajana kymmenien vuosien ajan Norjan Yleisradion palveluksessa kertoen Saamenmaasta ja saamelaisista. Olen nähnyt muutoksen siitä ajasta, kun aloitin koulun viitisenkymmentä vuotta sitten, jolloin oli vain yksi koulukirja pohjoissaameksi. Nykyään opetan alkuperäiskansojen journalistiikkaa ja ymmärsin, että en voinut kieltäytyä tilaisuudesta puhua Wikimanian monipuoliselle ja kansainväliselle yleisölle. Heille voin jakaa tietojani siitä, miten alkuperäiskansojen kieliä voi pitää elossa ja siitä, miksi meidän on pidettävä niitä elossa.

Astrid Carlsen: Minkälaisia vaikutuksia YK:n alkuperäiskansojen kielten vuodella voi olla sinun mielestäsi?

Somby: Alkuperäiskansojen kielten vuosi on korostanut sitä, että yli rajojen ja ympäri maailman meidän kaikkien on varmistettava, että alkuperäiskansojen kielet eivät sammu. Kansainväliset järjestöt ja liikkeet, kuten Wikimedia, voivat olla tässä edelläkävijöitä. Meiltä kysytään usein, miksi kielen elvyttämistä pitäisi tukea, kun puhujia ei ole enää kovin monta. Uskomme, että kaikilla on oikeus kerätä, jakaa ja löytää tietoja omalla kielellään sekä tietokoneella että kännykällä. Saamelaiskielten rikasta sanastoa kalastuksesta, metsästämisestä, perinteisestä musiikista, paikannimistä jne. pitäisi jakaa myös ei-saamelaisille lapsille. 

Carlsen: Mitä toiveita sinulla on saamelaiskielten käyttämiselle 20 vuoden kuluttua?

Somby: Meidän saamelaisten täytyy pitää suullinen historiamme elossa ja jakaa sitä digitaalisissa palveluissa, kuten Wikipediassa, silloin kun meidän kulttuurimme sen sallii. Näin voimme jakaa perinteemme tulevien sukupolvien kanssa. Unelmani on, että saamelaislapset voivat viestiä saamelaiskielillä kasvuympäristöstään riippumatta. Siihen tarvitaan kuitenkin enemmän koko Saamenmaan kattavia projekteja ja yhteisvastuullisuutta varojen käytössä. Esimerkiksi Norjan Saamelaiskäräjien myöntämä rahoitus on ihan eri tasolla kuin muissa maissa.

Toivottavasti pystyn innostamaan tämän vuoden Wikimanian osallistujia kertomalla siitä saamelaiskielen elvytystyöstä, jota olemme tehneet Norjassa. Haluan korostaa, että kielen elvyttäminen on sekä valtaväestöjen että vähemmistöjen yhteisvastuulla.