Mediamuseo Rupriikin tutkija Niklas Nylund ja wikipedisti Jukka Ala-Hynnilä kertovat Suomen Pelimuseon wikiprojektista
Suomen pelimuseo on ensimmäinen Suomeen toteutettava museo, jonka rahoituksesta osa on kerätty joukkorahoituksella, eikä vastaavia löydy juuri ulkomailtakaan. Syyskuun lopussa päättyneeseen joukkorahoituskampanjaan osallistui yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa. Pelimuseo avautuu museokeskus Vapriikissa suunnitelmien mukaisesti ensi vuoden alusta, mutta joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon jo joulukuussa 2016.
Suomen pelimuseon suunnittelutiimillä on nyt kädet täynnä työtä, kun suomalaisten pelien ja pelaamisen monipolvisesta historiasta pitäisi luoda 400 neliön ymmärrettävä museonäyttely, joka puhuttelee paitsi pelien himoharrastajia, myös museokeskus Vapriikin muita kävijöitä. Onneksi pelimuseon tiimillä on apunaan viime vuoden lopussa käyntiin laitettu Wikiprojekti: Suomen pelimuseo, jonka tavoitteena on lähentää museon sisältötyötä ja Wikipediaa toisiinsa. Wikiprojektin kaltainen yhteisöllinen sisällöntuotanto sopii mainiosti myös museota rahoittaneen joukkorahoituksen henkeen.
Pelimuseon taustavoimiin kuuluu Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin ja Pelikonepeijoonit-harrastajaryhmän lisäksi myös Mediamuseo Rupriikki, jolla on jo monen vuoden kokemus Wikipedia-työskentelystä. Rupriikin ensimmäiset Wikipajat järjestettiin 2013 ja sen jälkeen pajoja on järjestetty kerran tai kaksi vuodessa. Rupriikille on alusta asti ollut selvää, että museoiden ja Wikipedian tavoitteet ovat samankaltaisia, niissä kun on kummassakin pohjimmiltaan kyse tieteen popularisoinnista.
Wikiprojekti: Suomen pelimuseon ensimmäinen kokoontuminen loppuvuodesta 2015. Kuva: Olimar / CC BY SA 4.0
Rupriikin wikipajoihin osallistuneet ovat olleet alusta asti motivoituneita kirjoittamaan nimenomaan peleistä. Siksi Wikiprojekti: Suomen pelimuseon kaltainen työskentelymetodi tuntui luontevalta tavalta edetä. Uuden wikiprojektin on tarkoitus olla alusta asti säännöllisempää ja museon näyttelytyöhön tiukemmin kytkettyä toimintaa. Museo luovuttaa näyttelytyön yhteydessä löytyvät uudet lähteet ja kuvamateriaalin wikiprojektin käyttöön. Samalla yritetään tunnistaa sellaisia ilmiötason artikkeliaiheita, joiden käsittely voisi muuten olla vaikeaa sekä museolle että Wikipedialle. Näitä voivat olla jutut esimerkiksi kasuaalipeleistä tai peliväkivallasta.
Museonäyttelyssä on mahdollista kertoa uusia asioita suomalaisten pelien ja pelinkehittäjien taustoista, mutta näyttely on tilallisena mediana kuitenkin aina rajallinen. Näyttelyyn ei yksinkertaisesti mahdu kovinkaan monen sadan sanan sepustuksia yhdestä aiheesta. AV-ratkaisuilla voidaan sisällyttää pelattavia pelejä, haastatteluvideoita ja kuvia, mutta niidenkin määrä on lopulta rajallinen.
Wikipediassa voidaan sen sijaan hyvin luontevasti täydentää museonäyttelystä löytyvää tietoa, siellä kun tilaa riittää. Kun museo tekee yhteistyötä Wikimedia Suomen ja wikipedistien kanssa, saadaan laadukkaita ja hyvin toimitettuja juttuja Suomen pelimuseon kannalta kiinnostavista aiheista. QR-koodien tai vastaavan avulla lisätiedot ovat yleisön tavoitettavissa koska vain, vaikkapa älypuhelimellaan surffaten.
Olimar / CC BY SA 4.0
Näin tiivis Wikipedia-yhteistyö vaatii Suomen pelimuseolta ennen kaikkea uudenlaista työskentelykulttuuria, kuten avoimen tiedon ideaalien hyväksymistä ja näyttelyprojektista ulospäin viestimistä jo varhaisessa vaiheessa. Wikityöskentelyn tueksi olemme jo nyt ehtineet kokoamaan aika vaikuttavan peleihin liittyvän lähdeaineiston, joka täydentyy koko ajan. Aineistoon kuuluu esimerkiksi vanhojen pelilehtien vuosikertoja, miltei kaikki Suomessa julkaistut roolipelit ja ihan uusinta tutkimusta. Lisäksi voimme julkaista vapaan käytön lisensseillä ainakin osia Tampereen museoiden kuva-arkiston mittavasta kuvakokoelmasta. Kuvista löytyy muun muassa herkullisia näkökulmia suomalaiseen pelaamiseen eri vuosisatoina.
Wikiprojektin aikana museo tietysti tarjoaa tilat ja pientä purtavaa vapaaehtoisille. Tämä on pieni hinta siitä, että museosta muodostuu luonteva paikka kokoontua ja synnyttää uutta tietoa. Samalla se on tärkeää myös projektin parissa työskenteleville wikipedisteille, sillä kasvotusten on helpompi keskustella ja suunnitella mistä kannattaa kirjoittaa. Säännöllinen pajatyöskentely museotiloissa on hyvää mainosta tulevalle pelimuseolle ja se on myös hyvä tapa innostaa museokävijöitä mukaan Wikipedian muokkaamiseen. Odotamme innolla mitä wikiprojekti-kokeilu tuo tullessaan.
Niklas Nylund
Mediamuseo Rupriikki
Jukka Ala-Hynnilä
Wikipedia-aktiivi