Norjan Wiki Loves Monuments -voittaja. Henny Stokseth: Alnes fyr i Mars 2013
Norjan Wikimedia järjesti Oslossa viikonloppuna Wikipedia Academy -tapahtuman. Tilaisuuteen oli kutsuttu wikipedistejä eri puolilta Norjaa, minkä lisäksi Ruotsia edusti sikäläisen Wikipedian puheenjohtaja Mattias Blomgren ja minut oli kutsuttu paikalle kertomaan yhteistyöprojektistamme Wikimaps Nordicista.
Ilmassa oli myös juhlatunnelmaa: Norjan kaksi eri wikipediaa uusnorja ja kirjanorja olivat saavuttaneet yhteensä puolen miljoonan artikkelin rajan.
Tuleeko meistä miljonäärejä?
Ruotsin Wikipedia on maailman kymmen suurimman joukossa. Kasvuun käytetyt keinot ovat herättäneet paljon keskustelua muissa Pohjoismaissa, joissa vielä sinnitellään samoissa artikkelimäärissä, missä Ruotsinkin Wikipedia oli muutama vuosi sitten. Kun Suomessa ja Norjassa (kirjanorja) on n. 400 000 artikkelia, Ruotsin Wikipediassa niitä on lähes 2 miljoonaa. Salaisuus ovat botit – artikkelien ulkoisista lähteistä luomiseen tehdyt tietokoneohjelmat.
Mattias Blomgren esitteli aihepiirejä, joihin botteja on käytetty: mm. lintuja, sieniä, järviä ja urheilutilastoja. Tuhansien järvien maassa Suomessa olisimme kertaheitolla miljoonakategoriassa järvinemme.
Boteilla luodut artikkelit merkitään mallineilla, jotta lukijat ja muokkaajat ymmärtäisivät tekstin olevan raakile. Raakilemaisuus ja vähäpätöisyys onkin kiivaan keskustelun ydin. Eikö vähempi olisi parempi? Nordisk Familjebokista tuoduissa toimittamattomissa artikkeleissa varoitetaan vanhahtavasta kielestä, pöllöpuheesta eli ugglespråkista, Nordisk Familjebokin pöllölogon mukaan.
Kansallinen sanakirja versus Wikipedia
Store Norske Leksikonin pitkä häntä, Ida Jackson.
Ruotsissa ja Norjassa tehdään myös kansallisia verkkosanakirjoja. Norjan Store Norske Leksikonissa on 170 000 artikkelia ja saman verran muokkauksia kuussa kuin Norjan Wikipediassa kahdessa päivässä. Samaan kokonaisuuteen liittyy avoimesti tarjottava kansallisbiografia, taiteilijamatrikkeli ja lääketieteellinen sanakirja. Suomessahan Kansallisbiografia on maksullinen.
Kansallista sanakirjaa perustellaan artikkelien kontrolloidulla laadulla ja tunnistettavilla kirjoittajilla, mutta wikipedistit kokevat että heidän työtään vähätellään. Vaikutukset ulottuvat niin rahoituksen kuin muokkaajien saamiseen. Kun Wikipediassa haaveillaan kasvusta, SNL pyrkii tiivistämään. Tavoitteena on pitkän hännän leikkaaminen artikkeleita vähentämällä.
Kulttuuriorganisaatiot mukana Wikipediaa kehittämässä
Wikimedialla on Norjassa paljon kulttuuriperintöhankkeita. GLAM-toiminnassa on melkein jokaiselle kirjaimelle oma työryhmänsä: kirjastoille, arkistoille ja museoille. Norjan kulttuurilaitoksissa työskentelee peräti kuusi Wikipedian-in-residence -wikipedistiä. Suomen Museovirastoa vastaava valtiollinen organisaatio Riksantikvaren on työllistänyt yhden sisältöwikipedistin ja yhden koodaripedistin osana panostustaan Wikipediayhteistyöhön. Se on myös jakanut stipendejä kulttuuriperintöartikkeleiden muokkaajille. Muut wikipedistit työskentelevät Riksarkivetissa, Oslo-museossa, kulttuurihistorian museossa ja yksi teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa.
Kultur og Naturreise
Lars Rogstad esitteli Kultur og Naturreisea, Kulturrådetin tekemää mittavaa yhteistyöprojektia. Mobiiliapplikaatiolla koettavaksi on koottu taidetietokantoja, ympäristöhallinnon ja maanmittauslaitoksen paikkatietoa, museoviraston kulttuuriperintötietoa, 137 museon kootut kokoelmat DigitaltMuseum-tietokannasta, Wikipedia-artikkeleita ym. ym. Mobiiliapplikaatio julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Työn taustalla on Norjan kulttuuriperinnön avoimen kulttuuridatan projekti Norvegiana. Sen piirissä on mm. yli miljoona valokuvaa tai 15 000 perinnemusiikkiäänitettä. Objekteista 670 000 on sijoitettu maantieteellisiin koordinaatteihin. Nämä aarteet ovat lähtökohtana ensi vuoden helmikuussa järjestettävässä #hack4no -hackathonissa. Hack your heritage!
Yhteisiin hankkeisiin!
Suomen ja Norjan Wikipedioilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita erityisesti saamelaisen kulttuurin parissa tehtävissä projekteissa. Pohjoismaisista GLAM-kokemuksista voimme saada oppia jo hyvinkin pian Wikimaps-yhteistyössä, jossa on mukana arkistoja, kirjastoja ja museoita lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.