Kallion kadonneet elokuvateatterit: reittikartta, valokuvat ja esittelytekstit

AJAPAIK-SOVELLUKSELLA KUVAAMINEN

KIERROKSEN REITIT KARTALLA (löydät kartalta myös kuvat ja esittelytekstit klikkaamalla kohteen paikkamerkkiä):

KIERROKSEN KUVAT JA ESITTELYTEKSTIT:

Helsinkiä on pidetty aikoinaan pohjoismaiden parhaana elokuvateatterikaupunkina. Kalliossakin on toiminut vuosien varrella yli 30 elokuvateatteria. Vuonna 1939 Helsingin kantakaupungissa toimi 48 teatteria, joista 12 oli itäisessä kantakaupungissa. Kallion merkittävin elokuvateatterikatu oli Siltasaarenkatu: vuonna 1916 kadun varrella toimi peräti seitsemän teatteria. Ensimmäiset elävät kuvat Kalliossa nähtiin nykyisen Paasipuiston paikkeilla olleessa Sirkusmaneesissa 1900-luvun alkuvuosina.  Elokuvateattereiden kulta-aika alkoi hiipua 1960-luvulla. Kallion viimeinen elokuvateatteri Arena lopetti vuonna 1993. Kallio palasi kuitenkin elokuvateattereiden kartalle, kun uusi Riviera avasi ovensa syksyllä 2016.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on ELOKUVKÄVELY-PUNALYHTY-SIMO-RISTA-ARKKITEHTIM.jpg
Kuva: Simo Rista / Arkkitehtuurimuseo

1. Punalyhty / Helsingin työväentalo, Paasivuorenkatu 5 (1925-26). Työväentalossa vuoden toimineen elokuvateatterin sali on edelleen olemassa ja tila tunnetaan nyt nimellä  Siltasaari-sali.  Osa salin alkuperäisistä seinäkoristeista on säilynyt. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnitteleman jugendtyylisen rakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1908 Helsingin työväentaloksi.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1-BIOHAKANIEMI-1024x739.jpg
Kuva: Gustaf Sandberg / Helsingin kaupunginmuseo, 1906

2  Bio Hakaniemi-Hagnäs, Siltasaarenkatu 12 (1906-07). Juho Flomanin omistama, 98-paikkainen teatteri oli todennäköisesti Kallion ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri. Toimi vuoteen 1915 osoitteessa Siltasaarenkatu 16. Sen jälkeen teatterin nimiä olivat Lyyra (1916-1923), Rialto (1924-1930) ja Tähti vuoteen 1948 saakka. Talo purettiin 1958.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 2-PALLAS-SAMPO-RIALTO.jpeg
Kuva: Erik Sundström / Helsingin kaupunginmuseo, 1920-luku

3. Pallas, Siltasaarenkatu 14 (1924-57). Elokuvateatteri ja rakennus oli komea kokonaisuus jonka julkisivu materiaalin erikoisuus oli vaalea kalkkihiekkatiili. Talon arkkitehdit olivat Berndt Aminoff ja Gösta Juslén.  Rakennus purettiin 1959. Kuvassa vasemmalla elokuvateatteri Sampo ja kuvassa oikealla erottuu elokuvateatteri Rialton kyltti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 4-TUULENSUU1940LUKU-1-1024x780.jpg
Kuva: Viljo Pietinen / Museovirasto, 1943

 Arena, Hämeentie 2 (Arena 1929-34, Roxy 1934-39, Tuulensuu 1939-79, Arena 1979-93). Lars Sonckin suunnittelemassa talossa toiminut teatteri sai vuonna 1939 nimekseen Tuulensuu, joka kansan suussa vääntyi ”Luteensuuksi”. Aikansa huipputekniikalla varustettu Tuulensuu oli Kallion ainut varsinainen ensi-iltateatteri. Kun teatteri lopetti nimellä Arena vuonna 1993, päättyi eräs elokuvateatterin aikakausi Kalliossa. Nykyään tila on Helsingin kaupunginteatterin käytössä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 5-ELOKUVATEATTERIFENIX1.PUOLI_.jpg
Kuva: Constantin Grünberg / Helsingin kaupunginmuseo, 1958

5. Fenix, Toinen linja 5 (1938-62)  ( Wellamo 1915- n.1920-luku). Porthaninkadun ja Toisen linjan kulmatalossa sijainneessa, noin 400 paikkaa käsittäneessä teatterissa näytettiin elokuvia rakennuksen purkamiseen saakka. Talossa toimi myös maineikas ravintola Balladi. Tyhjällä tontilla oli pitkään tilapäinen pysäköintipaikka. Paikalla on nyt 1980-luvulla valmistunut liike- ja asuintalo.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on ELOKUVAKÄVELY-KALEVA-KAVI-1951.jpg
Kuva: Kavi, 1951

6. Kaleva, Hämeentie 8 (1913-1964). Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitteleman talon vaikuttavin osa oli sen valmistuttua elokuvateatteri Kaleva. Teatterin koristelu oli komeaa, joka alkoi jo sisään-käynnistä sisätiloihin tilasarjana, jossa toistuivat samat koristeaiheet aina saliin saakka, jota valaisi suuri kristallikruunu.
Tekniikaltaan Kaleva oli huippuluokkaa, sektorin muotoon rakennettu katsomo oli Suomessa lajissaan ensimmäinen. Tämä paransi katsottavuutta, salissa oli orkesterisyvennys, parvi ja paikkoja 646. Siitä tuli sittemmin Suomi-filmin kakkosteatteri ja monet elokuvat saivat ensi-iltansa Kalevassa.
Vuonna 1918 Kaleva toimi sotilassairaalana. Teatteri lopetti toimintansa 1964 ja sen jälkeen tiloissa on toiminut bingohalli ja nyt kuntokeskus. Tilasarjasta ja koristeluista on säilynyt vain rippeitä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 6-kinola.jpg
Kuva: Pietinen / Museovirasto, 1930

7Arina, Pengerkatu 11 A (1930-60) (Kinola, Kino Pylvässali, Arina). Noin 300-paikkaisen elokuvateatterin erikoisuuksia oli saliin nähden vinoon asennettu valkokangas. Ratkaisu johtui teatterin konehuoneen sijainnista, joka ei ollut saliin nähden keskellä.
Teatteri edustaa arkkitehtuuriltaan Art Deco -tyylisuuntausta. Teatterisalin kattokoristeet ja lämpiötilat ovat säilyneet  hyvin. Tilat ovat nykyään Aalto-yliopiston käytössä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olavi Sahlblom (Sortta), jonka tunnetuin työ on sotilassairaala Tilkka. Talon omistaa Helsingin Sokeaintalo-Säätiö. Kaupunkilegendan mukaan Sahlblom ei alun perin suunnitellut taloon ikkunoita lainkaan ”koska talo tulee sokeille”.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on ELOKUVKÄVELY-CASINO-HKM-1024x1024.jpg
Kuva: Olin / Helsingin kaupunginmuseo, 1970

8. Casino, Harjutori 4 (1936-65). Alun perin kauppahalliksi suunniteltu tila toimi ennen elokuvateatteri- aikakautta autotallina. Vaatimaton kortteliteatteri lopetti 31.2.1965. Nyt sali on Siion-seurakunnan käytössä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helsinginkatu-25-lantinen-brahenkatu-2-b.jpg
Kuva: H.T Lehmusto / Helsingin kaupunginmuseo, 1963

9. Kino Helsinki, Helsinginkatu 25, Urheilutalo (1961-83). Adams-Filmi avasi  27.10.1961 rohkeasti uuden elokuvateatterin, vaikka lisääntynyt televisiotarjonta alkoi näkyä elokuvateattereiden kävijämäärissä. Elokuvateatteri lopetti keväällä 1983. Tilat ovat toimineet puhenäyttämönä, ja vuonna 2008 tiloissa aloitti Ryhmäteatteri.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 7-Cinema-Tenho.jpg
Kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo

10. Tenho, Helsinginkatu 15 (1927-54). Elokuvateatteri Tenhoon mentiin nykyisen ”Hesari Alkon” ovista ja teatterisaliin mahtui lähes 500 katsojaa. Alkon aulatiloissa on vielä havaittavissa elokuvateatterin rakenteita.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on ELOKUVAKÄVELY-Riviera_Kruunu_JS-1024x1006.jpg
Kuva: Olli Aaltonen, 1982

11. Riviera, Kruunu, Helsinginkatu 7 (1955–82). Elokuva-aikakauden interiöörit olivat säilyneet hyvin aina vuoteen 2008 saakka, jolloin Kristillinen keskus luopui tiloista. Sen jälkeen salissa tehtiin iso korjaustyö ja siellä toimi vajaan vuoden puhe- ja näyttämöteatteri Bolero. Syksyllä 2016 teatteri palasi elokuvateatteriksi ja saa alkuperäisen nimensä Riviera. Elokuvateatteri on ollut alun perin metalliverstas.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on ELOKUVKÄVELY-Elysee_-OLLI-A-1018x1024.jpg
Kuva: Olli Aaltonen, 1982

12. Elysèe, Hämeentie 27 (1929-86) (Pirtti, Kuva-pirtti). Tiloja on muutettu: salin peräseinä on purettu ja salin kattoa laskettu. Tiloissa toimii nyt Jehovan todistajien valtakunnansali.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on ELOKUVKÄVELY-ALLOTTRIA-HKM.jpg
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 1952

13. Allotria, Hämeentie 68 (1953-63). Allotria oli Kansan Elokuva Oy:n  perustama elokuvateatteri, jonka toimintaan kuului myös elokuvaus- ja vuokraustoimintaa. Salin interiöörissä on tallella vielä muun muassa alkuperäisiä valaisimia. Elokuvateatteri oli siipirakennuksessa, jonka seinustalla on vielä jäljellä suuri elokuvajulisteiden mainostaulu. Teatterissa toimii nyt Musiikkiteatteri Kapsäkki.

Tekstit: Juhani Styrman