Kirjoittajan arkistot: yupik

Liv Inger Somby, journalista ja fágabargi, galgá hupmat sápmelaččaid birra ja dan ahte galggašii buktit eamiálbmotgielaid internehttii

Teaksta: Astrid Carlsen
Lue artikkeli suomeksi

Sabine Rønsen, CC-BY-SA 4.0.

“Midjiide, sápmelaččaide, leat digitála vuogádagat nu go Wikipedia hui dehálaččat. Mu niehku livččii ahte sámi mánát gulahallet daid iešguđet sámegielaiguin riikkarájiid rastá. Wikipedia vuogádagaid oktasaš ealáskahttin doaimmat livčče buorit reaiddut dán ulbmila joksat.”
 –Liv Inger Somby, “spotlight” logaldalli Wikimanias 2019:s

Sápmelaččat leat eamiálbmot, geat leat duháhiid jagiid orron davvin, guovllus mii ođđaáiggis lea oassin Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša stáhtain. Stuora oasis dán áigodagas, sápmelaččat leat vásihan vealaheami eiseválddiin geat leat stivren sin eatnamiid badjel. Sii leat maid vásihan váttisvuođaid go fertejit bargat riikkarájiid rastá njealji iešguđet riikkas. 

Lágideaddjit atne dáid vásáhusaid muittus, go dál vuosttaš geardde galget lágidit Wikimania davviriikkalaš guovllus. Wikimania lea jahkásaš konferánsa mii ávvuda Wikipedia ja buot Wikimedia doaimmaid. Dán jagaš Wikimania fáddá válljejuvvui jurdagiin ahte buohkat leat “gievrrabut fárrolaga”. Fáttás lea fuomášupmi dasa movt Wikipedia višuvdna nuvttá dieđuid juohkit buohkaide máilmmis deaivida Oktasaš Našuvnnaid bistevaš ovdáneami ulbmiliiguin.

Dá lea manin logaldalli gii doallá rahpansáhkavuoru ovtta konferánssa stuora sešuvnnain, “spotlight session”:s, 16. beaivvi borgemánus, Aula Magnas Stockholma universitehtas, lea Liv Inger Somby, gii lea sámi journalista ja allaskuvlalektor Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus, Norggas. Don sáhtát dieđihit oasseváldin dás: Eventbrite

Somby sáhkavuorus lea namma “Eamiálbmot gielaid mávssolašvuohta: Mat leat sámegielaid hástalusat, hástalusat álbmogis mii orru njealji iešguđet riikkas ja hástalusat ovcci sámegielain?”. Sáhkavuoru son lea vuođđudan iežas viiddis vásáhusaide. Somby lea bajásšaddan suomabeale Sámis, ja beaivválaš eallimis son geavaha sihke davvisámegiela ja dárogiela. Wikimedia Norway (Norge) lea iešheanalaš ásahus mas lea čatnaseapmi Wikimediai ja mii lea mielde lágideame Wikimania 2019. Sombys lea ovttasbargu Wikimedia Norway:in (Norge) nannen dihte movt Wikipedia gokčá sámi áššiid. Somby lea dál lahttun Norgga duohtavuođa- ja soabahankommišuvnnas, mii lea guorahallame sápmelaččaid ja kvenaid dáruiduhttima váikkuhusaid Norggas.

Riddu Riđđu, CC-BY-SA 2.0.

Mun jearahallen Somby Riddu Riđđu festiválas, mii lea jahkásaš riikkaidgaskasaš eamiálbmot musihkkafestivála, mii lágiduvvo Gáivuonas, Norggas. Moai humaime su Wikimania vuordámušaid birra, ja manin son oaivvilda ahte lea dehálaš nannet eamiálbmot gielaid ja digitála searvadahttima go lea hupmu nuvttá dieđuid juohkimis. 

Liv Inger Somby: Mun veahá hirpmahuvven go jerrojuvvojin doallat sáhkavuoru Wikimanias ja jerren alddán livččen go rievttes olmmoš dahkat dan. Mun lean bargan journalistan máŋgalogi jagi ja gokčan áššiid Sámis NRK- Norgga našunála sáttamedia ovddas gos mun lean muitalan sápmelaččaid muitalusaid. Mun lean vásihan ovdáneami dan rájes go mun vázzen skuvlla sullii vihttalogi jagi dassái, dan áiggi go gávdnui dušše okta skuvlagirji davvisámegillii. Odne mun oahpahan eamiálbmot journalistihka, ja fuobmájin ahte in sáhttán manahit vejolašvuođa doallat sáhkavuoru riikkaidgaskasaš ja máŋgga iešguđetlágan guldaleddjiide Wikimanias. Mun háliidin juogadit iežan máhtu guldaleddjiiguin, movt mii sáhttit heakkas doalahit eamiálbmotgielaid, ja háliidan deattuhit dan geatnegasvuođa mii mis lea dahkan dan.

Astrid CarlsenMakkár váikkuhusaid doaivvut ON:a eamiálbmotgielaid 2019 jagis sáhttit leat?

Somby: Eamiálbmot gielaid jahki lea veahkkin leamaš deattuhit dan geatnegasvuođa mii buohkain lea, máilmmiviidosaččat ja riikkarájiid rastá, eamiálbmotgielaid doalahit heakkas. Erenoamážit riikkaidgaskasaš ásahusain, ja lihkadusain nu movt Wikimedia lihkadusas, lea vejolašvuohta ja dakkár sajádat máilmmis ahte sáhttet jođihit dakkár barggu. Mis dávjá jerret manin máilbmi galgá beroštit doarjut giellaealáskahttimiid, go leat báhcán nu unnán olbmot geat hupmet daid gielaid, muhto mii oaivvildit ahte eambbosin galggašii leat vuoigatvuohta čohkket, juohkit ja gávdnat dieđuid iežaset gillii dihtoriin ja telefovnnain. Sámegiela rikkisvuođa guolástan- ja bivdosániin, ja sániin mat gusket sámi musihkkaárbevirrui, sámi báikenamaide, ja nu ain, daid galggašii juohkit dáčča mánáiguin.

Carlsen: Makkár doaivva dus lea sámegielaid geavaheapmái 20 jagi geahčen?

Somby: Mii, sápmelaččat, fertet joatkit doalahit iežamet njálmmálaš árbevieru ja historjjá heakkas ja juohkit dan digitála vuogádagain, nu go Wikipedias. Nu dávjá go fal min kultuvra mieđiha dan dahkat. Dáinna lágiin mii beassat juohkit min iežamet dieđuid ja máhtu boahttevaš buolvvaide. Mu niehku lea ahte sámi mánát, beroškeahttá gos bajásšattažit, sáhttet gulahallat daid iešguđetge sámegielaiguin. Muhto jus dát galggaš ollašuvvat, de mii dárbbašit eambbo doaimmaid miehtá Sámi ja oktiigullevašvuođa resurssageavaheamis – ovdamearkka dihte, ruhtadeapmi Norgga Sámedikkis láhčá hui earálágan dili Norggabeale go dain eará riikkain.

Mun sávan movttiidahttit guldaleddjiid Wikimania 2019:s, go muitalan barggu birra maid mii leat juo čađahan ealáskahttin dihte sámegielaid Norggas, ja mus livččii ulbmil deattuhit ahte dán barggu ferte geahččat eanetlogu ja unnitlogu álbmogiid oktasaš ovddasvástádussan. 

Saamelainen toimittaja ja apulaisprofessori Liv Inger Somby saapuu Wikimaniaan puhumaan saamelaisista ja siitä, miten alkuperäiskansojen kielet saadaan nettiin

Teksti: Astrid Carlsen
Loga dán davvisámegillii.

Liv Inger Somby Riddu Riđđu -festivaaleilla Norjassa. Linda Zina Aslaksenin maalaama kuva Buffy Saint-Mariesta taustalla.
Sabine Rønsen, CC-BY-SA 4.0.

“Meille saamelaisille digitaaliset palvelut kuten Wikipedia ovat hyvin tärkeitä. Unelmani on, että saamelaislapset voisivat keskustella eri saamelaiskielillä yli kansallisten rajojen. Kielen elvyttämisen yhteishankkeet Wikimedian projekteissa ovat erinomainen tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
–Liv Inger Somby, Wikimania 2019 -tapahtuman spotlight-puhuja

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on elänyt ja asunut tuhansia vuosia sillä alueella, joka on nykyään osa Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Venäjää. Suuren osan tästä ajasta näiden maiden hallitsevat tahot ovat syrjineet saamelaisia, ja työskentely yli rajojen neljässä eri valtiossa on ollut ongelmallista. 

Nämä kokemukset olivat päällimmäisinä järjestäjien mielessä, kun he alkoivat suunnittelemaan tämän vuoden Wikimaniaa, joka järjestetään ensimmäisen kerran Pohjoismaissa. Wikimania on vuosittainen konferenssi, jossa juhlistetaan Wikipediaa ja muitakin Wikimedian projekteja. Tänä vuonna konferenssin teemaksi on valittu ajatus siitä, että olemme “vahvempia yhdessä”, ja tuodaan yhteen Wikipedian visio vapaan tiedon jakamisesta jokaiselle, sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Tähän perustuen ensimmäinen puhuja konferenssin pääistunnossa Tukholman yliopiston Aula Magnassa 16. elokuuta on saamelaisen toimittajan ja Norjan Koutokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun apulaisprofessori Liv Inger Somby. Istuntoon voi ilmoittautua Eventbriten kautta.

Sombyn puhe The Importance of Indigenous Languages: What Are The Challenges With the Sámi Languages, One People Living in Four Countries and Nine Languages? eli suomeksi Alkuperäiskansojen kielten tärkeys: minkälaisia haasteita saamelaiskielet kohtaavat, yksi kansa, neljä valtiota ja yhdeksän kieltä? perustuu hänen laajaan kokemukseensa aiheesta. Somby varttui Suomen puolella Saamenmaata ja käyttää päivittäin sekä pohjoissaamea että norjaa. Hän toimii yhteistyössä Wikimedia Norjan kanssa, joka on itsenäinen Wikimedia-kumppani ja eräs Wikimania 2019 -tapahtuman järjestäjistä, jotta Wikipediaan saadaan kattavampaa tietoa saamelaisista. Sen lisäksi hän kuuluu Norjan totuus- ja sovintokomissioon, joka tutkii miten norjalaistamispolitiikka on vaikuttanut saamelaisiin ja kveeneihin Norjassa. 

Kolme nuorta naista perinteinen saamenpuku yllään tanssii Riddu Riđđu -festivaaleilla vuonna 2018
Riddu Riđđu, CC-BY-SA 2.0.

Haastattelin Sombya alkuperäiskansojen Riddu Riđđu -musiikkifestivaaleilla, joka järjestetään vuosittain Norjan Kaivuonossa. Puhuimme siitä, mitä hän odottaa Wikimanialta sekä siitä, miksi hänestä on tärkeää nostaa alkuperäiskansojen kieliä ja digitaalista osallisuutta esiin, kun puhutaan vapaan tiedon jakamisesta.

Liv Inger Somby: Olin hieman yllättynyt, kun minua pyydettiin puhumaan Wikimaniassa ja ihmettelin, olenko varmasti oikea ihminen tähän. Olen työskennellyt toimittajana kymmenien vuosien ajan Norjan Yleisradion palveluksessa kertoen Saamenmaasta ja saamelaisista. Olen nähnyt muutoksen siitä ajasta, kun aloitin koulun viitisenkymmentä vuotta sitten, jolloin oli vain yksi koulukirja pohjoissaameksi. Nykyään opetan alkuperäiskansojen journalistiikkaa ja ymmärsin, että en voinut kieltäytyä tilaisuudesta puhua Wikimanian monipuoliselle ja kansainväliselle yleisölle. Heille voin jakaa tietojani siitä, miten alkuperäiskansojen kieliä voi pitää elossa ja siitä, miksi meidän on pidettävä niitä elossa.

Astrid Carlsen: Minkälaisia vaikutuksia YK:n alkuperäiskansojen kielten vuodella voi olla sinun mielestäsi?

Somby: Alkuperäiskansojen kielten vuosi on korostanut sitä, että yli rajojen ja ympäri maailman meidän kaikkien on varmistettava, että alkuperäiskansojen kielet eivät sammu. Kansainväliset järjestöt ja liikkeet, kuten Wikimedia, voivat olla tässä edelläkävijöitä. Meiltä kysytään usein, miksi kielen elvyttämistä pitäisi tukea, kun puhujia ei ole enää kovin monta. Uskomme, että kaikilla on oikeus kerätä, jakaa ja löytää tietoja omalla kielellään sekä tietokoneella että kännykällä. Saamelaiskielten rikasta sanastoa kalastuksesta, metsästämisestä, perinteisestä musiikista, paikannimistä jne. pitäisi jakaa myös ei-saamelaisille lapsille. 

Carlsen: Mitä toiveita sinulla on saamelaiskielten käyttämiselle 20 vuoden kuluttua?

Somby: Meidän saamelaisten täytyy pitää suullinen historiamme elossa ja jakaa sitä digitaalisissa palveluissa, kuten Wikipediassa, silloin kun meidän kulttuurimme sen sallii. Näin voimme jakaa perinteemme tulevien sukupolvien kanssa. Unelmani on, että saamelaislapset voivat viestiä saamelaiskielillä kasvuympäristöstään riippumatta. Siihen tarvitaan kuitenkin enemmän koko Saamenmaan kattavia projekteja ja yhteisvastuullisuutta varojen käytössä. Esimerkiksi Norjan Saamelaiskäräjien myöntämä rahoitus on ihan eri tasolla kuin muissa maissa.

Toivottavasti pystyn innostamaan tämän vuoden Wikimanian osallistujia kertomalla siitä saamelaiskielen elvytystyöstä, jota olemme tehneet Norjassa. Haluan korostaa, että kielen elvyttäminen on sekä valtaväestöjen että vähemmistöjen yhteisvastuulla.