Monthly Archives: syyskuu 2015

Late Night Fashion Designmuseossa

Designmuseo. Kuva: Aiko99ann, CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0, lähde: Wikimedia Commons

Designmuseo. Kuva: Aiko99ann, CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0, lähde: Wikimedia Commons

Wikimedia Suomen jäseniä oli paikalla 4.9. Designmuseon Late Night Fashion -tapahtumassa. Museolaisia kiinnosti tuoda muodista ajankohtaista ja tarkkaa tietoa suomenkieliseen Wikipediaan ja lähdimme mielellämme auttamaan. Tapahtuma oli vain illan mittainen, mutta siihen mahtui paljon sisältöä.

Suomalaiset museot ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia, joissa muokataan artikkeleita ja perehdytetään Wikipedian käyttöön, mutta muoti on aiheena aika erilainen kuin historia, tekniikka, luonnontiede tai taidehistoria ja Late Night Fashion oli siksi tärkeä tilaisuus. Koska Wikipediaan voi lisätä vain muualla julkaistua tietoa, muodista kirjoittaminen vaatii huomattavasti enemmän salapoliisityötä kuin tunnetun taidemaalarin teoksesta. Jälkimmäisessä tapauksessa voi myös olla, että tekijän kuolemasta on kulunut riittävä aika, että teoksen kuvaakin voi käyttää. Muodista kirjoitettu tieto on alan tutkimus poislukien päiväperhomaista ja arvokkaatkin kirjoitukset saattavat jäädä huomiotta tai kadota ennen kuin niitä pääsee käyttämään lähteinä muuta tekstiä varten. Keskustelimme, missä määrin vaikkapa blogitekstit sopivat lähdeaineistoksi, miten kertoa töiden ominaisuuksista ja mikä voisi olla museoalan ammattilaisten rooli Wikipedian päivittämisessä.

Ohjelmaan kuului keskustelujen ja kirjoittamisen lisäksi vierailu Designmuseon Suomimuodin antologia -näyttelyssä, jossa on teemoittain esillä maamme muotia eri aikakausilta. Kuraattorin näkökulma teemojen käyttöön on, että jokainen teema on työkalu, jolla näyttelysisältöä jäsennetään.Teemojen tunnistaminen ja niiden karsiminen on aina jossain määrin arvovalintaa ja ehkä makuasiakin. Lisäksi suomalainen high fashion on nuori ilmiö ja maamme suunnittelun omaleimaiset piirteet ovat aivan lähihistoriassa. Läheltä katsoen on paljon vaikeampaa hahmottaa eri ilmiöiden merkityksiä, mutta näyttelykatsaus oli siinä avuksi.

Useita askarrutti kysymys, miten muotoilusta tulisi kirjoittaa tietosanakirjaan. Aiheesta puhui tarkemmin kriitikko Heikki Kastemaa, joka on työnsä ohella myös aktiivinen wikipedisti. On selvää, että tietosanakirjaa kirjoitetaan eri tavalla kuin lehtijuttua tai muotiblogia. Muodista kirjoittavat ihmiset on yleensä opetettu käyttämään esseetyylistä pohdintaa, jota wikipedistit pitäisivät puolueellisena näkökulmana tai uutena tutkimuksena. Tyyliin on kuitenkin helppo sopeutua ja esseemäisyyden välttäminen ei saa tarkoittaa, että johtopäätöksiä ei voisi tehdä.

Yhdistyksen jäseniä ilahdutti, kun paikalle pääsi myös muotisuunnittelijoita. On harvinaista puhumaan muutenkin kuin hypoteettisesti siitä, miten itsestään kertovaan artikkeliin sopii suhtautua. Tämän lisäksi puhuimme mahdollisista keinoista taiteilijalle lahjoittaa teoskuvia Wikimedia Commonsiin. Asia ei ole muodin kohdalla aivan yksinkertainen, sillä itse työn lisäksi myös valokuvalla on tekijänsä ja muotikuvan lahjoittaminen olisi kuvan oikeuksien omistajan asia. Muotivalokuvaaminen on jo oma aihepiirinsä ja perehdyin sitä käsittelevään Merja Salon kirjaan, jota suosittelen kaikille designista kiinnostuneille.

Tekijänoikeudet ovat aina pinnalla, kun teemme museoiden kanssa yhteistyötä, ja hyvän vapaan sisällön tuottaminen lain puitteissa on välillä vaikeaa. Siitä huolimatta meillä on yhteishenkeä. Wikipedisteillä ja museoihmisillä on sama päämäärä, samoin luovat tekijät itse ovat kiinnostuneet tiedon jakamisesta kaikille. Jos laki ja käytännöt aiheuttavat ristiriitoja, tässä ilmapiirissä on helpompi hakea niihin ratkaisuja. Myös tekijänoikeusjärjestöille on eduksi, että tavallinen netinkäyttäjä saa tietoa luovasta työstä ja sen tekijöistä.