Raportti Wikimaniasta 1. Jimmy Wales: kohteliaisuus on liikkeen ydinarvo

”Wikipedia on kohteliaan diskurssin ja positiivisuuden majakka” oli Jimmy Walesin pääviesti Wikimaniassa. Kuva: Htm.


Kun puhutaan kohteliaisuudesta ja ystävällisyydestä Wikipediassa ja Wikimedialiikkeessä, pitäisi muistaa että olemme jo julkisen keskustelun kohteliaan diskurssin ja positiivisuuden maamerkki maailmassa, joka on täynnä vihaa ja myrkyllisyyttä, sanoi Wikipedian perustaja Jimmy Wales Wikimanian päätösistunnossa Tukholmassa. Hän mainitsi eräitä sosiaalisen median foorumeita, ja totesi meidän olevan erilaisia verrattuna niihin. 

Ydinarvomme on aina ollut ajatus siitä, että henkilökohtaisia hyökkäyksiä ei sallita. Tämä perustuu monivuotiseen keskusteluun. Wales kehotti varmistamaan, että Wikipedia on vastaanottava ympäristö. Miten voimme taata, että saamme uudet tulijat kokemaan itsensä iloiseksi ja turvalliseksi ollessaan mukana osallisina?

Wales mainitsi jo Wikimania 2012:ssa esille tuomansa ajatuksen: ”Meillä on eräs klassinen ongelma… ärsyttävä muokkaaja, joka ainakin nimellisesti tuottaa hyvää sisältöä. Yhteisössä on käyttäjiä, joilla on hyvän sisällöntuottajan mainetta ja jotka ovat samalla hyvin myrkyllisiä persoonallisuuksia. Tämä on vaikea aihe…” Walesin kanta on, että teemme suuren virheen, jos siedämme henkilöitä, jotka aiheuttavat meille suuria ongelmia.

Yhteisöllä on keinoja torjua epäystävällisiä käyttäjiä, jotka voidaan esimerkiksi estää, jos he eivät osaa käyttäytyä kunnolla. Ongelma on erityisen vaikea, jos tällaiset henkilöt ovat samalla hyvin tuotteliaita käyttäjiä.

Miten tästä eteenpäin?

Jimmy Walesin mukaan tähän aiheeseen pitäisi perehtyä kaikkien yhteisössä. Miten kehitymme vahvemmiksi, miten meistä tulee vastaanottavampia, miten tulemme varmemmaksi, turvallisemmaksi?

Walesin resepti tilanteeseen:

  • On selviä tapauksia, joissa henkilökunnan on parasta puuttua asiaan (kuten lakikysymykset, uhkaukset jne.)
  • Paras tapa yhteisölle olisi etsiä keinoja vahvistaa yhteisön parhaita ihmisiä, jotta voitaisiin pärjätä epäkohteliaisuuden kanssa
  • Joten meidän pitää toimia yhteisönä (Foundationin tuella) työryhmissä ja strategiaistunnoissa jokaisessa yhteisössä, jotta löydetään keinoja vahvistaa yhteisön kykyä pärjäämään paremmin tällaisten isojen ongelmien kanssa
  • Ja Foundation voi tukea tätä Trust and Safetyn (T&S) avulla

Konfliktit voivat olla hyvin tuskallisia ja rajatapaukset vaikeita. Ihmiset, joiden voi otaksua omaavan hyvä tahto, saattavat joutua konfliktiin. Se voi olla loukkaavaa ja piinallista. On tärkeää muistaa, että olemme kaikki samalla puolella, Wales muistutti. Yhteinen vihollisemme on myrkyllinen käyttäytyminen, joka saa aikaan sen, että ensyklopedian rakentaminen on vaikeampaa. Yhteinen tavoite on tietosanakirja, sanoi Mr. Wales ja lisäsi, olematta liian wikipediakeskeinen.

Koko yhteisön tavoite on tietosanakirja

”Wikipedia on ennen kaikkea yritys luoda ja levittää kaikkein korkeimman tasoinen vapaa tietosanakirja jokaiselle maapallon ihmisille heidän omalla kielellään. Kysymys, onko yhteisö tämän tavoitteen edessä vai takana on väärä kysymys: yhteisön koko tavoite on juuri tämä.”

Liikkeen kasvaessa ja laajetessa mahdollisuutemme vaikuttaa paranevat. Uudet ihmiset ovat avain liikkeemme tulevaisuuteen ja kestävyyteen. Wales kehotti muistelemaan hetkeä, jolloin itse tulit mukaan liikkeeseen. On hienoa, jos pystyy perehdyttämään jonkun uuden mukaan. Uudet ihmiset tuovat mukaan uusia näkökulmia, ideoita ja enemmän tietoa kaikille. Ja uusia ihmisiä liittyy meihin jokainen kuukausi!

Monilla on ehkä negatiivinen krapula Wikipedian kasvun kauden jälkeiseltä ajalta, jolloin muokkaajia liittyi mukaan vähemmän. Tilanne on nyt se, että uusia aktiivisia muokkaajia on tullut mukaan kymmenen viimeisen kuukauden aikana noin 80 000 kuukausittain. Heistä noin 18 000 on täysin uusia muokkaajia, eli aktiivisista muokkaajista yksi neljästä on uusia. Jimmy Walesin viesti oli se, että tehtävämme on rohkaista uusia muokkaajia, saada heidät jäämään, jotta heistä tulisi wikipedistejä.  

Heikki Kastemaa

Salmisaaren jälleenvalokuvausretki 5.9.

Tukholma, 1938 Gunnar Herbert Lundh – 2019 Vahur Puik. Uudessa kuvassa on Wikimania 2019-tapahtuman osallistujia.

Valokuvataiteen museossa järjestetään 5.9. 15-17 Pyhä paikka valokuvassa -työpaja. Työpajassa esittelemme kuinka Wikimedia Commonsissa olevien valokuvien kuvailutietoja voi parantaa ja pohdimme sensitiivisyyttä valokuvassa.

Tapahtuman päätteeksi järjestetään kuvausretki, jossa jälleenvalokuvataan vanhoja valokuvia.  Jälleenvalokuvauksen ideana on toisintaa vanhassa valokuvassa oleva tilanne tai paikka uudessa valokuvassa.

Reitti

Retki alkaa museossa lyhyellä selostuksella siitä, mitä jälleenvalokuvaus on. Sen jälkeen siirrymme noin 17:20-17:30 Kaapelitehtaan pihalle harjoittelemaan käytännössä jälleenvalokuvausta. (A) Mikäli ryhmä on riittävän iso, niin yritämme myös toisintaa kuvan Breznevin käynnistä kaapelitehtaalla.

Kaapelitehtaalta siirrymme entisen Alkon tehtaan (nykyinen Helsingin oikeustalo) ja Salmisaaren voimalaitoksen väliselle Tallberginkadulle ottamaan lisää jälleenvalokuvia ennen kuin aurinko laskee Alkon tehtaan taakse noin klo 18:10. (B, C)

Salmisaaren voimalaitokselta siirrymme Kellosaaren lentosataman sijaintipaikalle, jonka hangaari oli 1990-luvulle saakka olemassa nykyisen Kellosaarenpuiston kohdalla (D). Retki päättyy tänne noin 19:00.

Reittikartta

Reitti A.) Kaapelitehdas, B/C.) Salmisaaren voimala, D.) Kellosaarenpuisto

Kuvat

Jälleenvalokuvattavien kuvien sijainnit

Miten

Jälleenvalokuvaukseen voi käyttää Ajapaikin Android -ohjelmaa,  joka näyttää puhelimessa lähimmät valokuvat. Muille puhelimille meillä on kännykkäkartta, joka näyttää vanhojen kuvien sijainnit, sekä nippu vanhoja valokuvia paperilla. 

  • Mene Google Play -kauppaan
  • Etsi “Ajapaik rephoto” -ohjelma ja asenna se
  • Käynnistä ohjelma ja kirjaudu ohjelmaan tekemällä uusi tunnus.
    • Ohjelma tukee kirjautumismuotona myös Google ja Facebook -kirjautumista
  • Valitse lähimmät kuat -luettelosta kuva
  • Ota kuva klikkaamalla pyöreää nappia
  • Voit säätää kameratilassa vanhan kuvan läpinäkyvyyttä liikuttamalla ruutua näytön pitkän sivun suuntaisesti.
  • Voit säätää vanhan kuvan kokoa sormien “saksiliikkeellä”
  • Saat tallennettua kuvan klikkaamalla pyöreää ikonia uudestaan
  • Esikatseluruudussa voit poistaa kuvan roskis-ikonilla ja ladata sen pilveen pilvi-ikonilla.

Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu

Syyskuussa on meneillään Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu johon voit osallistua kuvaamalla ennalta määrättyjä kulttuuriperintökohteita TAI sitten jälleenvalokuvaamalla vanhan kuvan. 

Kulttuuriperintökohteet

  1. Etsi kuvattavia kohteita kuvattavien kohteiden listoilta. Ne on järjestetty maakunnittain ja kunnittain. Kun olet löytänyt kohteen, voit ladata kuvan sen yhteydessä olevan linkin kautta syyskuun aikana.
  2. Voit etsiä kuvauskohteesi ja ladata kuvasi myös Monumental-karttasovellusta käyttämällä kännykässä tai tietokoneella.
  3. Jos kulttuuriperintökohde ei ole kuvattavien kohteiden listalla, mutta se löytyy Museoviraston palvelusta kyppi.fi, voit ladata sen erillisellä latauslomakkeella.

Jälleenvalokuvaus

  1. Mikäli kuvaat Ajapaikilla Android -ohjelmalla, niin tallenna kuva pilveen
  2. Mikäli kuvaat jollain muulla tavoin, niin tallenna kuva tällä lomakkeella Wikimedia Commonsiin ja lisää lomakkeeseen linkki alkuperäisene kuvaan.

Seuraava tapahtuma

Lauantaina 14.9. Vallisaaressa järjestetään valokuvauskävely, jossa saaren vanha asukas kertoo saaresta. Samalla valokuvaamme saaren rakennettua kulttuuriperintöä ja jälleenvalokuvaamme vanhoja valokuvia. Lähtö retkelle on kello 12 JT-linesin laiturista kauppatorilta. Opastuksen pituus Vallisaaressa on 2 tuntia ja se alkaa Vallisaaressa noin 12.20 Luotsitalolta.

Lisätietoa:

Viisi valintaa Wikimaniasta

Tukholmassa 14. – 18. 8. järjestettävään Wikimania 2019:n odotetaan noin tuhatta wikipedistiä ja wikimedistiä eri puolilta maailmaa. Esikonferenssin lisäksi pohditaan kolmen päivän ajan asioita yli 204 istunnossa ja postkonferenssin tapahtumat ulottuvat myös Helsinkiin. Tapahtuman pääotsikko on ”Yhdessä vahvempia: Wikimedia, vapaa tieto ja kestävän kehityksen tavoitteet”.

Wikimania on wikipedistin Mekka, todettiin viime vuoden raportissa konferenssista, joka pidettiin Kapkaupungissa. Mainitsen seuraavassa joitakin minua kiinnostavia aiheita Tukholman Wikimaniassa, sekä sen esi- ja jälkitapahtumissa.

Toistan vielä, että nämä ovat minun valintojani, joku toinen voisi valita ihan toisia asioita.

Olen kiinnostunut Englannissa syntyneen, mutta Ruotsissa asuneen arkkitehdin Ralph Erskinen (1914–2005) tuotannosta. Erskine oli ensimmäisiä, jotka alkoivat kiinnittää huomiota auringonvaloon ja -lämpöön suuniteltaessa pohjoisen rakennuksia ja kaupunkeja. Erskinen keskeinen idea oli auringonvalon huomiointi varsinkin rakennusten sijoittelussa maisemaan. ”Auringonvangitsijat” kokoavat heikkoa talvivaloa ja heijastavat sitä rakennuksiin. Erskinen suunnittelema rakennukset eivät nykyisillä mittapuilla katsottuna ole ehkä kovinkaan ekologisia, mutta häntä voi pitää kokonaisen ilmastotietoisen arkkitehtuurin suuntauksen edelläkävijänä.

Haluan nähdä, miten Ralph Erskinen ideat toteutuvat hänen suunnittelemassaan Aula Magnassa (1995–1997). Tässä Tukholman yliopiston auditoriossa ja konferenssikokonaisuudessa Wikimania järjestetään.

Avajais- ja päätöstilaisuudet. Tukhoman kaupunki on kutsunut konferenssiväen avajaisjuhlaan Tukholman kaupungintalolle. Olen känyt siellä kerran aikaisemminkin vastaanotolla, ja voin vakuuttaa, että Nobel-palkinnon jakamisten paikka on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Odotan myös uteliaana päätösjuhlia, jotka järjestetään sunnuntaina Djurgårdenin Nordiska museetissa.

Wikimanian esikonferenssi on keskiviikkona ja torstaina, jolloin voi valita joko hackathonin tai oppimispäivät. Kun hackathoniin voi jokainen esittää aihetta, ajattelin esittää tehtäväksi luetteloa Tukholman julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Samalla voi tutustua Tukholman kaupunkimaisemiin, Ruotsin historiaan ja ruotsalaiseen kuvanveistoon. Toinen hackathonin aihe voisi olla Tukholman vanhojen kuvien jälleenvalokuvaus, jota voisi harrastaa lähiympäristössä, yliopiston Frescatin, Hagan ja Norra Djurgårdenin alueilla.

Wikimanian istunnoissa ei ole juuri koskaan pelkkiä ”luentoja”, vaan mukana aina on jotain osallistavaa ja keskustelua aiheesta. Konferenssin alussa ja lopussa ovat yleisistunnot, joissa on ajankohtaista kuultavaa.

Wikimanian eräs perinteinen yleisistuntojen osuus on Jimmy Walesin puhe, jossa hän käsittelee wikimedialiikkeen tilaa, sekä julistaa vuoden wikipedistin.

Vuoden 2018 wikipedisti on Farhad Fatkullin Tatarstanista Venäjältä.

Minua kiinnostavat tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvät aiheet, jota varten on eräs istunto. Myös valokuvien arviointia koskeva istunto vaikuttaa kiinnostavalta. Tätä kirjoittaessa istunnot, joiden otsikko on tutkimus ovat vielä auki. Wikimedia-alan tutkimuksista löytyy tavallisesti jokaiselle uutta, liittyvätpä ne Wikipediaan tai Wikimedian.

Wikimedia Suomessa on valmistauduttu Wikimaniaan kevään ja kesän aikana. Kimberli Mäkäräinen on mukana peräti kolmessa presentaatiossa. Hänen aiheinaan ovat vähemmistökielten asema ja varsinkin pohjoissamenkielisen Wikipedian tilanne ja asema. Hän kertoo myös yhdessä Susanna Ånäsin kanssa uusista strategioista saamelaisyhteisöjen kielten ja kulttuurin parissa. Kimberliä on pyydetty myös pitämään saamenkielen pikakurssi.

Wikimedia Suomen entinen puheenjohtaja Niklas Laxström raportoi 15 vuotta sitten kehittämiensä käännöstyökalujen kehityksestä ja parantamisesta.

Lauantai-iltana on konferenssin posterinäyttely, jossa Suomesta esitellään julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointiprojekti.

Postkonferenssin ohjelmassa ovat tiistaina ja keskiviikkona 20. ja 21.8. Helsingissä järjestettävät tutustumiskävelyt jälleenvalokuvauksen myötä. Helsingin historialliseen keskustaan tutustutaan tiistaina kävelemällä ja jälleenkuvaamalla Aleksanteri II:n patsaalta Oodiin ja keskiviikkona tutustutaan Suomenlinnaan. Nämä tilaisuudet ovat muuten kaikille avoimia ja ilmaisia, tervetuloa!

Ystäviä ja tuttuja on kertynyt eri puolilta maailmaa ja odotan uteliaana, mitä kuuluu Wikimediaihmisille Armeniassa, Bulgariassa, Iranissa, Intiassa, Nigeriassa, Ukrainassa, Virossa tai Venäjällä, sekä monessa muussa maassa. Erityisesti minua kiinnostaa Wikimedioiden ja Wikipedioiden tilanne Afrikassa. Tapaamisissa, kahvi- ja lounastauiolla ja iltajuhlissa saattaa törmätä kiinostaviin ja mieleen jääviin ihmisiin ja keskusteluihin. Konferenssin aikataulussa on varattu aikaa myös tällaiselle toiminnalle.

Ennakkorekisterönnin aika on ohi, mutta Wikimaniaan voi ilmoittautua myös paikan päällä.

Wikimania 2018 järjestettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Heikki Kastemaa

Liv Inger Somby, journalista ja fágabargi, galgá hupmat sápmelaččaid birra ja dan ahte galggašii buktit eamiálbmotgielaid internehttii

Teaksta: Astrid Carlsen
Lue artikkeli suomeksi

Sabine Rønsen, CC-BY-SA 4.0.

“Midjiide, sápmelaččaide, leat digitála vuogádagat nu go Wikipedia hui dehálaččat. Mu niehku livččii ahte sámi mánát gulahallet daid iešguđet sámegielaiguin riikkarájiid rastá. Wikipedia vuogádagaid oktasaš ealáskahttin doaimmat livčče buorit reaiddut dán ulbmila joksat.”
 –Liv Inger Somby, “spotlight” logaldalli Wikimanias 2019:s

Sápmelaččat leat eamiálbmot, geat leat duháhiid jagiid orron davvin, guovllus mii ođđaáiggis lea oassin Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša stáhtain. Stuora oasis dán áigodagas, sápmelaččat leat vásihan vealaheami eiseválddiin geat leat stivren sin eatnamiid badjel. Sii leat maid vásihan váttisvuođaid go fertejit bargat riikkarájiid rastá njealji iešguđet riikkas. 

Lágideaddjit atne dáid vásáhusaid muittus, go dál vuosttaš geardde galget lágidit Wikimania davviriikkalaš guovllus. Wikimania lea jahkásaš konferánsa mii ávvuda Wikipedia ja buot Wikimedia doaimmaid. Dán jagaš Wikimania fáddá válljejuvvui jurdagiin ahte buohkat leat “gievrrabut fárrolaga”. Fáttás lea fuomášupmi dasa movt Wikipedia višuvdna nuvttá dieđuid juohkit buohkaide máilmmis deaivida Oktasaš Našuvnnaid bistevaš ovdáneami ulbmiliiguin.

Dá lea manin logaldalli gii doallá rahpansáhkavuoru ovtta konferánssa stuora sešuvnnain, “spotlight session”:s, 16. beaivvi borgemánus, Aula Magnas Stockholma universitehtas, lea Liv Inger Somby, gii lea sámi journalista ja allaskuvlalektor Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus, Norggas. Don sáhtát dieđihit oasseváldin dás: Eventbrite

Somby sáhkavuorus lea namma “Eamiálbmot gielaid mávssolašvuohta: Mat leat sámegielaid hástalusat, hástalusat álbmogis mii orru njealji iešguđet riikkas ja hástalusat ovcci sámegielain?”. Sáhkavuoru son lea vuođđudan iežas viiddis vásáhusaide. Somby lea bajásšaddan suomabeale Sámis, ja beaivválaš eallimis son geavaha sihke davvisámegiela ja dárogiela. Wikimedia Norway (Norge) lea iešheanalaš ásahus mas lea čatnaseapmi Wikimediai ja mii lea mielde lágideame Wikimania 2019. Sombys lea ovttasbargu Wikimedia Norway:in (Norge) nannen dihte movt Wikipedia gokčá sámi áššiid. Somby lea dál lahttun Norgga duohtavuođa- ja soabahankommišuvnnas, mii lea guorahallame sápmelaččaid ja kvenaid dáruiduhttima váikkuhusaid Norggas.

Riddu Riđđu, CC-BY-SA 2.0.

Mun jearahallen Somby Riddu Riđđu festiválas, mii lea jahkásaš riikkaidgaskasaš eamiálbmot musihkkafestivála, mii lágiduvvo Gáivuonas, Norggas. Moai humaime su Wikimania vuordámušaid birra, ja manin son oaivvilda ahte lea dehálaš nannet eamiálbmot gielaid ja digitála searvadahttima go lea hupmu nuvttá dieđuid juohkimis. 

Liv Inger Somby: Mun veahá hirpmahuvven go jerrojuvvojin doallat sáhkavuoru Wikimanias ja jerren alddán livččen go rievttes olmmoš dahkat dan. Mun lean bargan journalistan máŋgalogi jagi ja gokčan áššiid Sámis NRK- Norgga našunála sáttamedia ovddas gos mun lean muitalan sápmelaččaid muitalusaid. Mun lean vásihan ovdáneami dan rájes go mun vázzen skuvlla sullii vihttalogi jagi dassái, dan áiggi go gávdnui dušše okta skuvlagirji davvisámegillii. Odne mun oahpahan eamiálbmot journalistihka, ja fuobmájin ahte in sáhttán manahit vejolašvuođa doallat sáhkavuoru riikkaidgaskasaš ja máŋgga iešguđetlágan guldaleddjiide Wikimanias. Mun háliidin juogadit iežan máhtu guldaleddjiiguin, movt mii sáhttit heakkas doalahit eamiálbmotgielaid, ja háliidan deattuhit dan geatnegasvuođa mii mis lea dahkan dan.

Astrid CarlsenMakkár váikkuhusaid doaivvut ON:a eamiálbmotgielaid 2019 jagis sáhttit leat?

Somby: Eamiálbmot gielaid jahki lea veahkkin leamaš deattuhit dan geatnegasvuođa mii buohkain lea, máilmmiviidosaččat ja riikkarájiid rastá, eamiálbmotgielaid doalahit heakkas. Erenoamážit riikkaidgaskasaš ásahusain, ja lihkadusain nu movt Wikimedia lihkadusas, lea vejolašvuohta ja dakkár sajádat máilmmis ahte sáhttet jođihit dakkár barggu. Mis dávjá jerret manin máilbmi galgá beroštit doarjut giellaealáskahttimiid, go leat báhcán nu unnán olbmot geat hupmet daid gielaid, muhto mii oaivvildit ahte eambbosin galggašii leat vuoigatvuohta čohkket, juohkit ja gávdnat dieđuid iežaset gillii dihtoriin ja telefovnnain. Sámegiela rikkisvuođa guolástan- ja bivdosániin, ja sániin mat gusket sámi musihkkaárbevirrui, sámi báikenamaide, ja nu ain, daid galggašii juohkit dáčča mánáiguin.

Carlsen: Makkár doaivva dus lea sámegielaid geavaheapmái 20 jagi geahčen?

Somby: Mii, sápmelaččat, fertet joatkit doalahit iežamet njálmmálaš árbevieru ja historjjá heakkas ja juohkit dan digitála vuogádagain, nu go Wikipedias. Nu dávjá go fal min kultuvra mieđiha dan dahkat. Dáinna lágiin mii beassat juohkit min iežamet dieđuid ja máhtu boahttevaš buolvvaide. Mu niehku lea ahte sámi mánát, beroškeahttá gos bajásšattažit, sáhttet gulahallat daid iešguđetge sámegielaiguin. Muhto jus dát galggaš ollašuvvat, de mii dárbbašit eambbo doaimmaid miehtá Sámi ja oktiigullevašvuođa resurssageavaheamis – ovdamearkka dihte, ruhtadeapmi Norgga Sámedikkis láhčá hui earálágan dili Norggabeale go dain eará riikkain.

Mun sávan movttiidahttit guldaleddjiid Wikimania 2019:s, go muitalan barggu birra maid mii leat juo čađahan ealáskahttin dihte sámegielaid Norggas, ja mus livččii ulbmil deattuhit ahte dán barggu ferte geahččat eanetlogu ja unnitlogu álbmogiid oktasaš ovddasvástádussan. 

Saamelainen toimittaja ja apulaisprofessori Liv Inger Somby saapuu Wikimaniaan puhumaan saamelaisista ja siitä, miten alkuperäiskansojen kielet saadaan nettiin

Teksti: Astrid Carlsen
Loga dán davvisámegillii.

Liv Inger Somby Riddu Riđđu -festivaaleilla Norjassa. Linda Zina Aslaksenin maalaama kuva Buffy Saint-Mariesta taustalla.
Sabine Rønsen, CC-BY-SA 4.0.

“Meille saamelaisille digitaaliset palvelut kuten Wikipedia ovat hyvin tärkeitä. Unelmani on, että saamelaislapset voisivat keskustella eri saamelaiskielillä yli kansallisten rajojen. Kielen elvyttämisen yhteishankkeet Wikimedian projekteissa ovat erinomainen tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
–Liv Inger Somby, Wikimania 2019 -tapahtuman spotlight-puhuja

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on elänyt ja asunut tuhansia vuosia sillä alueella, joka on nykyään osa Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Venäjää. Suuren osan tästä ajasta näiden maiden hallitsevat tahot ovat syrjineet saamelaisia, ja työskentely yli rajojen neljässä eri valtiossa on ollut ongelmallista. 

Nämä kokemukset olivat päällimmäisinä järjestäjien mielessä, kun he alkoivat suunnittelemaan tämän vuoden Wikimaniaa, joka järjestetään ensimmäisen kerran Pohjoismaissa. Wikimania on vuosittainen konferenssi, jossa juhlistetaan Wikipediaa ja muitakin Wikimedian projekteja. Tänä vuonna konferenssin teemaksi on valittu ajatus siitä, että olemme “vahvempia yhdessä”, ja tuodaan yhteen Wikipedian visio vapaan tiedon jakamisesta jokaiselle, sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Tähän perustuen ensimmäinen puhuja konferenssin pääistunnossa Tukholman yliopiston Aula Magnassa 16. elokuuta on saamelaisen toimittajan ja Norjan Koutokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun apulaisprofessori Liv Inger Somby. Istuntoon voi ilmoittautua Eventbriten kautta.

Sombyn puhe The Importance of Indigenous Languages: What Are The Challenges With the Sámi Languages, One People Living in Four Countries and Nine Languages? eli suomeksi Alkuperäiskansojen kielten tärkeys: minkälaisia haasteita saamelaiskielet kohtaavat, yksi kansa, neljä valtiota ja yhdeksän kieltä? perustuu hänen laajaan kokemukseensa aiheesta. Somby varttui Suomen puolella Saamenmaata ja käyttää päivittäin sekä pohjoissaamea että norjaa. Hän toimii yhteistyössä Wikimedia Norjan kanssa, joka on itsenäinen Wikimedia-kumppani ja eräs Wikimania 2019 -tapahtuman järjestäjistä, jotta Wikipediaan saadaan kattavampaa tietoa saamelaisista. Sen lisäksi hän kuuluu Norjan totuus- ja sovintokomissioon, joka tutkii miten norjalaistamispolitiikka on vaikuttanut saamelaisiin ja kveeneihin Norjassa. 

Kolme nuorta naista perinteinen saamenpuku yllään tanssii Riddu Riđđu -festivaaleilla vuonna 2018
Riddu Riđđu, CC-BY-SA 2.0.

Haastattelin Sombya alkuperäiskansojen Riddu Riđđu -musiikkifestivaaleilla, joka järjestetään vuosittain Norjan Kaivuonossa. Puhuimme siitä, mitä hän odottaa Wikimanialta sekä siitä, miksi hänestä on tärkeää nostaa alkuperäiskansojen kieliä ja digitaalista osallisuutta esiin, kun puhutaan vapaan tiedon jakamisesta.

Liv Inger Somby: Olin hieman yllättynyt, kun minua pyydettiin puhumaan Wikimaniassa ja ihmettelin, olenko varmasti oikea ihminen tähän. Olen työskennellyt toimittajana kymmenien vuosien ajan Norjan Yleisradion palveluksessa kertoen Saamenmaasta ja saamelaisista. Olen nähnyt muutoksen siitä ajasta, kun aloitin koulun viitisenkymmentä vuotta sitten, jolloin oli vain yksi koulukirja pohjoissaameksi. Nykyään opetan alkuperäiskansojen journalistiikkaa ja ymmärsin, että en voinut kieltäytyä tilaisuudesta puhua Wikimanian monipuoliselle ja kansainväliselle yleisölle. Heille voin jakaa tietojani siitä, miten alkuperäiskansojen kieliä voi pitää elossa ja siitä, miksi meidän on pidettävä niitä elossa.

Astrid Carlsen: Minkälaisia vaikutuksia YK:n alkuperäiskansojen kielten vuodella voi olla sinun mielestäsi?

Somby: Alkuperäiskansojen kielten vuosi on korostanut sitä, että yli rajojen ja ympäri maailman meidän kaikkien on varmistettava, että alkuperäiskansojen kielet eivät sammu. Kansainväliset järjestöt ja liikkeet, kuten Wikimedia, voivat olla tässä edelläkävijöitä. Meiltä kysytään usein, miksi kielen elvyttämistä pitäisi tukea, kun puhujia ei ole enää kovin monta. Uskomme, että kaikilla on oikeus kerätä, jakaa ja löytää tietoja omalla kielellään sekä tietokoneella että kännykällä. Saamelaiskielten rikasta sanastoa kalastuksesta, metsästämisestä, perinteisestä musiikista, paikannimistä jne. pitäisi jakaa myös ei-saamelaisille lapsille. 

Carlsen: Mitä toiveita sinulla on saamelaiskielten käyttämiselle 20 vuoden kuluttua?

Somby: Meidän saamelaisten täytyy pitää suullinen historiamme elossa ja jakaa sitä digitaalisissa palveluissa, kuten Wikipediassa, silloin kun meidän kulttuurimme sen sallii. Näin voimme jakaa perinteemme tulevien sukupolvien kanssa. Unelmani on, että saamelaislapset voivat viestiä saamelaiskielillä kasvuympäristöstään riippumatta. Siihen tarvitaan kuitenkin enemmän koko Saamenmaan kattavia projekteja ja yhteisvastuullisuutta varojen käytössä. Esimerkiksi Norjan Saamelaiskäräjien myöntämä rahoitus on ihan eri tasolla kuin muissa maissa.

Toivottavasti pystyn innostamaan tämän vuoden Wikimanian osallistujia kertomalla siitä saamelaiskielen elvytystyöstä, jota olemme tehneet Norjassa. Haluan korostaa, että kielen elvyttäminen on sekä valtaväestöjen että vähemmistöjen yhteisvastuulla.

Onko siellä Karviaistien päässä mitään?

Jan Alancon kuva Malmin Karviaistien päästä, 1984 ja oma kuvani samasta paikasta 2019.

Kurvaan tutulta Latokartanontieltä sivukadulle ja olen äkkiä oudossa ympäristössä. Tie Helsingin Malmilla kaartaa loivasti oikealle ja laskee alaspäin. Olen matkalla tuntemattomaan, Karviaistien päähän. Siinä oli ennen valkoinen, kaksikerroksinen ja harjakattoinen talo. Näin kertoo Jan Alanco kuvassaan, jonka hän otti Helsingin kaupunginmuseolle vuonna 1984, joka on tallennettu Ajapaikiin Finnasta.

Huomaan heti, että taloa ei siinä ole. Entisen talonpaikan viereen on rakennettu päiväkoti. Karviaistien päässä on ennen ollut kääntöpaikka, nyt siinä on pieni muutaman auton parkkialue.

Asetan polkupyörän tien varteen, otan kännykän taskustani ja näpäytän esiin tuon mustavalkoisen kuvan. Kännykän näytössä näkyy läpikuultavana vanha kuva, joka paljastaa muutamia, lähes minimaalisia samanlaisuuksia nykyhetken ja 35 vuotta sitten otetun valokuvan välillä.

Kun saapuu kuvauspaikalle, jälleenkuvaaja etsii heti yhtäläisyyksiä ja eroja vanhan kuvan paikan ja nykyhetken ympäristön valillä. Nyt havaitsen, että tien päädyssä oleva katukivetys on viivasuora, vaikka oikeassa reunassa oleva tien reuna on muotoiltu toisenlaiseksi parkkialueen takia. Huomaan kadun pinnassa myös kaksi viemärinkantta, joiden oletan olevan suunnilleen samalla paikalla kuin aikaisemmin. Sommittelen kuvani näiden havaintopisteiden perusteella.

Valokuvaus on tarkka taide, mutta olen oppinut jälleenvalokuvauksessa olemaan jollain tapaa suurpiirteinen. Uutta kuvaa ei yleensä koskaan saa sommiteltua täsmälleen samanlaiseksi kuin vanhaa. Yritän tähdätä tärkeitä ja selvästi näkyviä yksityiskohtia, kuten talon harjaa, savupiippuja, ikkunoita, tietä, metsän reunaa tai maan pinnanmuodostusta. Vanhan ja uuden kuvan perusrakenteiden pitäisi vastata toisiaan.

Simo Ristan kuva Malmin Kauppatieltä vuonna 1970 ja oma kuvani samasta paikasta 2019.

Malmilla kuvatessani totesin, että siellä oli kuvattu paljon kohteita joita tiedettiin purettavan. Kaupunkiympäristön tallentamisen motiivi on usein muuttuvaksi tiedettyjen kohteiden kuvaus. Vanhojen puutalomiljöiden tilalle nousseiden rakennusten paikoilla jälleenkuvaaminen on haastavaa. Idyllinen pihanperä halkokasoineen ja kaivonkansineen Malmin sairaalan lähellä oli vaihtunut koulun ja päiväkodin asvalttipihan proosaksi. Jälleenkuvaus näissä kaupunkiympäristöissä on mutkikasta salapoliisin johtolankojen etsimistä.

Jälleenkuvaaja ei juuri pysty säätämään kuvansa valoisuutta, jolloin tuloksena saattaa olla tummia tai ylivalottuneita kuvan osia. Ehkä jälleenkuvauksen olennaisin merkitys ei ole niinkään valokuvauksellisuudessa, vaan siinä, että sen avulla voidaan taltioida ja havainnoida ympäristön muuttumista. Minua kiehtoo odottamattomuus. Sattuma voi tuoda kuviin myös koomisia yhdistelmiä. Kuvatessa mielikuvituskaan ei ole pahaksi. Joskus maaperän muoto, puusto tai rakennuskanta herättävät vaistomaisen tunteen, ”kutkutuksen” olemisesta alkuperäisen kuvan paikoilla.

Mietin kuvausretkilläni sitä, että jälleenvalokuvauksella voi olla tutkimuksellista, tieteellistä arvoa. Jos olisin arkkitehtuurin ja ympäristönsuunnittelun opettaja, järjestäisin jälleenvalokuvauskursseja opiskelijoille. Olisi hurjaa, jos joku jatkaisi jälleenkuvattuja kuvia muutaman vuoden päästä.

Joskus jälleenkuvauksessa voi tulla esiin paikan henki, Genius Loci. Antti Kiurun näkemyksen mukaan paikan hengen tunteminen vaatii virittäytymistä samalle aaltopituudelle paikan, sen ihmisten, rakennusten ja muiden elementtien kanssa. Tämä vaatii ajallisen jatkumon tiedostamista ja sen suhteuttamista sekä itseensä että muihin ihmisiin. Kiuru kirjoittaa: ”Ihmisiä tulee ja menee, mutta paikat pysyvät, myös muuttuessaan”.

Kuvausprosessi ei – ainakaan minulle – ole niinkään esteetistä pohdintaa ympäristön arvoista tai haikailuja vanhojen, idyllimäisten kaupungin osien ja talojen tuhoutumisesta. Joskus jälleenkuvaus paljastaa niin paljon yksityiskohtia tavallisen kaupunkiympäristön muuttumisesta, että niitä on turha jäädä pohtimaan itse kuvauksen aikana. Sitä paitsi kaikkia asioita ei edes huomaa kännykän pieneltä näytöltä. Jos haluat analysoida muuttumista perusteellisesti, katsele kuvia kotona isommasta näytöstä. Kaikki Ajapaikiin tallentamasi kuvat löydät kansiosta ”Omat uusintakuvani”.

Jälleenkuvaus on myös tapa perehtyä uusiin ympäristöihin. Ja vaikka ympäristö olisikin tuttu, kuvaajan huomio kiinnittyy aikaisemmin huomaamattomiin yksityiskohtiin ja näkökulmiin.

Helsinki Rephotography -projektin ideana on saada ihmiset liikkumaan valokuvaamalla. Jos innostut jälleenkuvauksesta, neuvon että liikaa ei kannata rohmuta ainakaan aluksi. Pystyn tämänhetkisen kuntoni perusteella, riippuen hieman kuvattavien paikkojen tiheydestä kuvaamaan korkeintaan 30-40 kuvaa päivässä. Kuvattavien paikkojen väli saattaa olla joskus pitkä ja joskus oikeaa kuvauspaikkaa ei löydy heti. Oikean kuvauskulman löytämiseen saattaa mennä joskus monta askelta.

Saatat kokea kuvatessasi vaikeaksi löytää täsmällisiä vastineita vanhan kuvan paikalle nykyisistä paikoista. Sanoisin, että hyvä ohje on kuin Wikipedian ohje ”muokkaa rohkeasti”. Eli kuvaa rohkeasti!

Heikki Kastemaa

Helsinki rephotography on Wikimedia Suomen projekti, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa valokuvaamalla. Ajapaik (aja=aika, paik= paikka) on Virossa kehitetty Android-kännykässä toimiva ohjelma, joka etsii arkistosta lähelläsi olevia vanhoja kuvia. Voit hakea julkaistavia kuvia museoiden kokoelmista ja valita niitä Ajapaikiin, paikantaa kuvia sinulle tutusta paikoista ja kuvata uudestaan paikkoja joissa käyt.

Ajapaikissa on yli 160 000 historiallista valokuvaa. Siinä on 8 724 käyttäjää ja 13 989 uudelleenkuvausta. Helsinki rephoto järjestää opastusta ja kuvausretkiä Helsingissä esimerkiksi kaupunginosittain tai alueittain. Projektia tukee Helsingin kaupunki.

Ilmalaiva Graf Zeppelin yritti laskeutua Helsingin Viikin pelloille syyskuussa 1930, mutta kovan tuulen takia laskeutuminen ei onnistunut. Vasemmassa kuvassa vastaanottajia, oikealla oma kuvani Viikin pellolta 2019.

Kuukaudessa lähes 1 500 naista Wikipediaan

Muijii Wikipediaan -muokkaustapahtuman osallistujia tutkailemassa aihe-ehdotuksia.

Huhtikuu oli suomenkielisessä Wikipediassa todellinen naisten kuukausi. Kuun aikana kirjoitettiin peräti 1 498 uutta artikkelia naisista, mikä nosti naisten osuuden henkilöartikkeleista 18,8 prosentista yli 19,5 prosenttiin. Äkkiseltään prosenttiosuuden muutos kuulostaa pieneltä, mutta kun henkilöartikkeleita on kaikkiaan yli 130 000, on kyseessä merkittävä saavutus kuukauden aikana.

Tärkeimpänä tekijänä loikan taustalla oli Wikimedia Suomen toista kertaa järjestämä Punaisten linkkien naiset -kilpailu, jossa luotiin ja muokattiin artikkeleita naisista ja muunsukupuolisista. Tänä vuonna siihen osallistui 57 Wikipedian muokkaajaa, jotka loivat suomen-, pohjoissaamen- ja koltansaamenkielisiin Wikipedioihin yhteensä 1 057 uutta artikkelia.

Oman kortensa kekoon kantoi myös freelance-kirjoittaja Jenni Janakan ja Wikimedia Suomen perjantaina 26.4. järjestämä Muijii Wikipediaan -muokkaustapahtuma, jossa aloittelijat pääsivät tutustumaan Wikipedian saloihin.

Janakan alustuksen ja Wikimedia Suomen järjestämän lyhyen wikikoulutuksen jälkeen tapahtuman yli 20 osallistujaa pääsivät vauhtiin uusien artikkelien luomisessa. Tapahtumassa luotiin naisista kertovien artikkelien lisäksi myös sellaisia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä artikkeleita, jotka monen yllätykseksi vielä puuttuivat Wikipediasta, kuten lasikatto.

Huhtikuun hurja artikkelimäärä on jatkoa pitkäkestoiselle työlle, jonka tavoitteena on saada Wikipedian artikkelit heijastamaan paremmin väestön todellista sukupuolijakaumaa. Edistyminen on ollut hidasta mutta selvästi havaittavaa: maaliskuussa 2018, ennen ensimmäistä Punaisten linkkien naiset -kilpailua, naisten osuus henkilöartikkeleista oli vain 18 prosenttia.

Muijia Wikipediaan 26.4.2019

Wikimedia Suomi on mukana asennemuija ja freelance-kirjoittaja Jenni Janakan järjestämässä Muijii Wikipediaan -tapahtumassa perjantaina 26. huhtikuuta.

Tapahtuman tarkoituksena on tutustua Wikipedian muokkaamiseen ja korjata henkilöartikkelien sukupuolivinoumaa: suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain noin 19 prosenttia kertoo naisista, ja pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa vastaava osuus on 30 prosenttia.

Tilaisuuden alussa Röyhkeyskoulu-kirjan kirjoittanut Janakka puhuu kulttuurin vaikutuksesta yksilön kykyyn ymmärtää osaaminen ja tekijyys itsessään sekä siitä, miten naisten näkymättömyys jatkuu edelleen, ja mitä sille voidaan tehdä.

Maksuton tapahtuma alkaa kello 17.30 ja päättyy kello 20. Se järjestetään Redlandissa Helsingissä (Hietalahdenranta 5C, D-rappu, 2. kerros). Lisätietoja löytyy tapahtuman Facebook-sivulta, ja ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.

Čállingilvvuin eambbo čállosat nissoniid ja earásohkabeallásaččaid birra Wikipediai

Punaisten linkkien naiset (Rukses liŋkkaid nissonat) -čállingilvvu ulbmilin lea lasihit čállosiid meari nissoniid ja earásohkabeallásaččaid birra sihke davvisámegiel ja suomagiel Wikipediain ja anáraš- ja nuortalašgiel iskkus-Wikipediain. Gilvu bistá olles cuoŋománu. ON:a riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jagi gudnin čállosiid sáhttá čállit suomagillii lassin maiddái Suoma golmmain sámegillii: davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.

Wikipedia čállosiid sohkabealjuohkašupmi ii speadjalastte duođalašvuođa: suomagiel Wikipedia čállosiin vuollái 19 % leat nissoniid birra. Dat botnjaseapmi boahtá lagamustá das ahte eaktodáhtolaččat ráhkadit Wikipediai čállosiid dakkár fáttáid birra main lea ieš beroštuvvan. Wikipedia deháleamos gáldut, girjjit ja media, muitalit dávjá dušše dievdduid olahusaid birra. Čálliin eanaš leat dievddut, mii dárkkuha ahte Wikipedia čállosat muitalit dávjá dievdduid áššiid birra.

Dilli davvisámegiel Wikipedias lea buoret, muhto doppege dušše badjel 30 % čállosiin leat nissoniid birra. Iskkus-Wikipediain dilli lea hui buorre, muhto sivvan lea ahte dain eai leat hirbmat ollu čállosat. Earásohkabeallásaččaid birra lea okta čálus davvisámegiel Wikipedias, muhto ii leat vel oktage anáraš- ja nuortalašgiel iskkus-Wikipediain.

Oppa riikkaidgaskasaš Wikipedia-searvvuš atná čállosiid sohkabealjuohkašumi buorideami dehálažžan. Eaŋgalsgiel Wikipedia Women in Red -prošeakta leat lihkostuvvan badjel 4 jagi loktet čállosiid meari nissoniid birra 15 proseanttas lagabui 18 prosentii.

Suomas buorideami lea ovddidan Wikimedia Suopma. Jagi 2016 searvi lágidii Kaisa-girjerájuin čuođi nissona -dáhpáhusa mas jándora áigge 100 čállosa nissoniid birra geat leat beakkánat alddeset surggiin. Jagi 2018 searvi lágidii vuosttaš Rukses liŋkkaid nissonat -čállingilvvu man oasseváldit ráhkadedje ovtta mánu áigge badjel 950 ođđa čállosa nissoniid birra. Miessemánu 2018 searvi lágidii ovttas Ruoŧa ambassádain Wikigap-beaivve, man oasseváldit čálle lasi nissoniid birra.   

Go diimmá čállingilvu menestuvai nu bures, Wikimedia Suopma lágida gilvvu maiddái dan jagi. Golbma eanemus čuoggáid ožžon vuitet Museakoartta (Museokortti) ja sidjiide Wikimedia Suopma fállá eahkedaččaid giđđačoahkkima oktavuođas. Gii fal sáhttá oassálastit gilvui, muhto vuos ferte ráhkadit dovddaldaga Wikipediai ja de almmuhit iežas gilvui dan siiddus. Dan maŋŋá sáhttá ráhkadišgoahtit čállosiid ja čoaggigoahtit čuoggáid dain ráhkadeamis.

Gilvvu namma boahtá das, ahte Wikipedias liŋka lea ruoksat go čálus dasa liŋka čujuha ii gávdno. Go čálus fas gávdno, liŋka lea alit. Ulbmilin lea nappo nuppástuhttit nu olu nissoniid rukses liŋkka alihin go vejolaš cuoŋománu áigge.

Oktavuođaváldimat

  • Kimmo Virtanen
  • Wikimedia Suoma koordináhtora
  • Šleađgapoasta: kimmo.virtanen@wikimedia.fi

Liŋkkat

Writing competition for articles about women and non-binary people in Northern Saami, Inari Saami, Skolt Saami, and Finnish

Wikimedia Finland is organizing a month-long Wikipedia Women in Red contest this April to increase the number of articles about women and non-binary people. In honor of the UN International Year of Indigenous Languages, articles can be created and edited not only in Finnish, but also in all three Saami languages spoken in Finland: Northern Saami, Inari Saami, and Skolt Saami.

HELSINKI, FINLAND April 15th, 2019 The gender balance of articles in Wikipedia does not accurately reflect the gender balance of our society. Of all the biographies in the Finnish Wikipedia, only 19% of them are about women. This bias mainly stems from editors working on subjects they are interested in. In addition, the most important sources of information for Wikipedia articles — written material and the media — focus on the achievements of men. As the majority of editors are men, this has the effect of replicating the gender bias already written into history books.

While the situation in the Northern Saami Wikipedia is better, only slightly more than 30% of its articles are about women. The Inari and Skolt Saami Wikipedia incubator projects appear to be stellar examples of bridging the gap, but in reality, the only reason for more than 50% of their articles being about women is because there are very few articles, to begin with. Non-binary people fare even worse in these projects. The Northern Saami Wikipedia has one article about a non-binary person, while the Inari and Skolt Saami incubators have none.

Fixing the gender bias of articles is taken seriously by the entire Wikipedia community around the world. For example, the English Wikipedia’s Women in Red project has successfully raised the percentage of articles about women in the last four years from 15% to just shy of 18%. Wikimedia Finland has led the way here in Finland. In 2016, Wikimedia Finland and the Main Library of the University of Helsinki organized the 100 Women edit-a-thon where 100 articles about distinguished women were written in a single day. The month-long Finnish Women in Red competition in 2018 ended with more than 950 new articles about women having been written. The next month, Wikimedia Finland and the Swedish Embassy in Finland organized Wikigap Day, where even more articles about women were written.

Inspired by last year’s successes, Wikimedia Finland is organizing the competition again this year. The 3 highest ranked contributors based on points earned during the competition will win a Museum Card (Museokortti) and dinner after the chapter’s spring meeting. Anyone may participate in the competition by creating a user account in Wikipedia, registering for the competition on the competition page in the Finnish Wikipedia, and by contributing to articles about women or non-binary people in Finnish or one of the Saami languages listed above.

The name of the competition comes from links without articles in Wikipedia being red. Once an article has been created for a topic, this is depicted by a blue link. The goal of the competition is to turn as many of the red links for articles about women and non-binary people blue as possible.

Inquiries:

  • Mr. Kimmo Virtanen
  • Coordinator at Wikimedia Finland
  • E-mail: kimmo.virtanen@wikimedia.fi

Links