Wiki Loves Monuments tulee taas!

Vuosittainen maailmanlaajuinen valokuvauskilpailu Wiki Loves Monuments järjestetään taas syyskuussa.

Suomen osakilpailussa kuvataan eri puolilla maata sijaitsevia kulttuuriperintökohteita. Tämän vuoden kotimaiseen kilpailuun voi osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Kilpailuun osallistutaan etsimällä kuvattava kulttuuriperintökohde kohdeluettelon tai kartan avulla ja tallentamalla kuva 1.–30.9.2018 välisenä aikana. Kuva saa olla otettu aikaisemminkin. Finnasta löytyviä vanhoja valokuvia jälleenvalokuvataan Ajapaik-mobiilisovelluksella Androidille, jolla kuvaparin voi myös ladata kilpailuun.

Museoiden kannattaa nyt houkutella kävijöitä kuvaamaan paikallisia kohteita, koululaiset tai opiskelijat voivat tehdä kuvaamisesta tämän syksyn projektin ja fotokerhot voivat järjestää kuvaussafareita. Tutustu vinkkeihin Wiki Loves Monuments -sivustolla!

Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat vapaaseen käyttöön Wikimedia Commons -sivustolla. Lisäksi Museovirasto arkistoi valikoidun otoksen kuvia kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten.

Suomen osakilpailun järjestävät Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto yhteistyössä Finnan ja Ajapaikin kanssa. Kilpailu on osa meneillään olevaa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Tietoa Wikimaniasta: Uudet Wikipedian muokkaajat

Kapkaupungin Wikimaniassa esiteltiin Wikimedia Foundationin projektia, jossa pyritään tutkimaan sitä, miten uusia muokkaajia voitaisiin houkutella ja pysymään keskikokoisissa Wikipedioissa. Keskikokoisuus määriteltiin tutkimuksessa sellaisiksi Wikipedioiksi, joissa on keskimäärin 300 – 3 000 aktiivista muokkaajaa kuukaudessa.

Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa, joka on juuri näitä keskikokoisia, uusia aktiivisia muokkaajia oli vuonna 2017 keskimäärin 440 kuussa. Aihe on tärkeä, koska vain pieni osa uusista muokkaajista jatkaa muokkaamistaan ensikokemustensa jälkeen.

Aluksi ”osallistumisputki”, joka kuvaa verkkossa tapahtuvaa osallistumista laajemminkin.

Tutkimus tehtiin Tsekissä ja Etelä-Koreassa, joissa tutkittiin 64 tsekinkielen ja koreankielisen Wikipedian muokkaajaa. Tutkimustulokset julkistettiin jo vuosi sitten, mutta projektia jatketaan kyseisissä maissa kehitysvaiheella, keskusteluilla ja työpajoilla.

Jos jollakin on kysymyksiä tai ehdotuksia projektiin, niitä voi esittää suoraan Neil Patel Quinnille ja Abbey Ripstralle .

Havaintoja uusista muokkaajista 

Tutkittaessa uusia Wikipedian muokkaajia tutkijat havaitsivat seuraavaa:

  1. Ihmiset muokkaavat Wikipediaa eri syistä, joista useimmat palvelevat Wikipedian muokkaamisen ulkopuolisia tarkoituksia.
  2. Uusien muokkaajien houkuttelemisessa Wikipedian valta-asema on sekä sen suurin vahvuus, että suurin heikkous.
  3. Innostavat, luotettavat ja suhteita omaavat välittäjät ovat tärkeä etu uusien muokkaajien rekrytoinnissa ja tukemisessa.
  4. Lukijoina monet muokkaajat näkevät korean ja tsekinkieliset Wikipediat rajoitettuina ja täydentävät informaatiotaan perusteellisemmilla tai syventävämmillä tietolähteillä. Tämä tarkoittaa sitä, että muokkaajina he luultavasti eivät avusta Wikipedioita sen takia, että niiden sisältövajeita täytyy kuroa umpeen ja ne tuntuvat olevan liian syviä. Tämä havainto luo noidankehän, joka estää keskikokoisten Wikipedioiden nousua kriittisen massan yläpuolelle.
  5. Wikipedian rakenteen monimutkaisuus ja erillisyys sekä sen takana oleva yhteisö vaikeuttavat lukijoiden kääntymistä muokkaajiksi ja uusien muokkaajien siirtymistä kokeneiksi muokkaajiksi.
  6. Ihmisten täytyy luottaa sisältöä koskeviin tietoihinsa muokatakseen Wikipediaa.
  7. Menestyneet muokkaajat pyrkivät rakentamaan ’avustamiseensa liittyviä taitoja’ toistavan, progressiivisen oppimisen avulla turvallisissa tilanteissa, joissa panokset ovat pienempiä.
  8. Uusien muokkaajien suurimmat haasteet eivät ole teknisiä, vaan käsitteellisiä. He ponnistelevat oppiakseen Wikipedian käytäntöjä ja sitä, miten hahmottaa sisältöjä ”Wikipedian tapaan”.
  9. Muokkaamisprosessit ja niitä tukevat mekanismit (kuten viestintä muiden muokkaajien kanssa, ohjesivut) eivät ole intuitiivisesti löydettävissä, mikä vaikeuttaa uusien muokkaajien oppimista ja edistymistä.
  10. Uudet muokkaajat hakevat apua Wikipedian ulkopuolelta, koska he haluavat mieluummin kohdistettua, ja joskus henkilökohtaista tukea.
  11. Palautteen järjestäminen on keskeistä suhteessa siihen, rohkaiseeko se uusia muokkaajia jatkamaan matkaansa Wikipediassa vai heikentääkö ja lannistaako se heitä jatkamaan avustamistaan.

Roolit

Tutkijat yleistivät muokkaajista kuusi roolia. Niitä ovat:

1. Yhteiskuntamuuttaja (Social Changer): nostaa tietoisuutta yhteiskunnallisista aiheista, tekee yhteistyötä muiden ympäristöihmisten kanssa

2. Tiedonjakaja: Tekee artikkeleita aiheista, joita tuntee hyvin, jotka ovat käyttökelpoisempia itselle ja muille, lisää tekniikan tietojaan ja taitojaan, pyrkii rakentamaan konkreettista yhteyttä todistaakseen teknikan osaamisensa

3. Korjaava reagoija: Korjaa ilmeisiä epätarkkuuksia tai virheitä, joita löytää lukiessaan Wikipediaa

4. Yleisön rakentaja: Lisää tietosuutta johtamiskäytännöistä joihin erikoistuu, pyrkii siihen, että työnsä tulokset näkyvät Googlen hakujen alkupäässä, pyrkii ohjaamaan verkkoliikennettä, erityisesti potentiaalisia asiakkaita yrityksensä verkkosivuille

5. Laatikon tarkistaja (Box checker): Pyrkii tekemään koulutehtävänsä julkaisemalla tutkimuksia julkisesti tekijänoikeudesta vapaana

6. Sisäpiiriin liittyjä (Joiner inner): Pyrkii tapaamaan uusia ihmisiä, pyrkii siihen, että muokkaaminen olisi hauskaa toimintaa rutiinielämän lisäksi

Heikki Kastemaa
Kulttuurinavigaattori

 

EU:n tekijänoikeusdirektiivin ehdotuksesta: Taustaa ja tilanne nyt

Saksalaiset wikipedistit osoittivat mieltä EU:n tekijänoikeusdirektiivin ehdotusta vastaan kesäkuussa Berliinissä. Tekijä: Annkathrin Weis (Wikimedia Deutschland e. V.) [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], lähde: Wikimedia Commons

Kertaan aluksi asioita EUn tekijänoikeusdirektiivin tiimoilta kesän aikana. Tai aloitetaan vähän kauempaa. Wikimedia Suomi julkaisi julkilausuman, joka jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016.

Kiinnitimme huomiota kolmeen asiaan, josta yksi kuului seuraavasti:

Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajia ottamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.”

EU parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan ehdotuksen tekijänoikeusdirektiiviksi 5. heinäkuuta. Varsinkin tähän mekaaniseen tunnistamiseen liittyvä 13. kohta ehdotuksessa sai ankaraa arvostelua.

Mitkä ne kaksi muuta asiaa olivat? Kiinnitimme huomiota maisemanvapauteen eli panoraamaoikeuteen:

Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen. Tämä on pienin tarpeellinen askel, joka tulee ottaa, jotta voidaan taata, että tekijänoikeuden perusta on kelvollinen sekä digitaaliseen ympäristöön että jokapäiväiseen elämään.”

Kesän aikana maisemanvapausasia tuntui jäävän unholaan Brysselissä, eikä heinäkuun ehdotuksessa siitä mainittu mitään. Keväällä liikkui hurjia huhuja, kun kuultiin, että Wikimedia oli saanut odottamattoman liittolaisen. Saksan autoteollisuus, joka suunnittelee itseohjautuvia autoja, tukee yhtenäistä maisemanvapauslainsäädäntöä. Suunnitelmissa oleva järjestelmä tallentaa kuvaa autoista koko ajan ja muodostaa reaaliaikaista karttaa pilvipalvelussa. Jos nykyinen kirjava maisemanvapauslainsäädäntö olisi voimassa, Saksasta länteen ajava robottiauto pysähtyisi Ranskan rajalle.

Kolmas kannattamamme ajatus oli tekijänoikeudettomien teosten aseman turvaaminen.

Wikimedia Suomi kehottaa EU-lainsäätäjiä turvaamaan tekijänoikeudettomien (Public Domain) teosten aseman tekijänoikeusuudistuksessa. Tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla.”

Eräässä direktiivin versiossa tekijänoikeudettomien teosten asema oli jo selkeästi esitelty, mutta siinä kävi kuten usein käy, että direktiivin käsittelyn pitkittyessä yksinkertainen asia mutkistui. Taustalla on se ikävä tosiasia, että EU:n lakia säätävän koneiston massiivisuus ja moninaisuus aiheuttaa sen, että eri taustat omaavat eivät voi kannattaa samaa kirjoitettua versiota.

Heinäkuun alussa baskin, bulgarian, katalaanin, englannin, eestin, galician, saksan, unkarin, italian, latvian, puolan, portugalin, slovenian ja espanjankieliset Wikipediat julkaisivat sivuillaan viestejä, joissa eurooppalaisia käyttäjiä pyydettiin ottamaan yhteyttä Meppeihinsä tai ne pimennettiin päivän ajaksi protestoimaan ehdotusta. Suomenkielinen Wikipedia ei ollut mukana tässä rintamassa, koska muutamat suomalaiset wikipedistit vastustivat yhteisön osallistumista EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseen.

Wikimedian kanta

Wikimedia Foundation katsoo, että EUn tekijänoikeusdirektiivin vaikutukset koskevat välittömästi sen tietopalveluita. Heinäkuun lopulla Jimmy Wales toi EU:n tekijänoikeuskysymyksen esille pitäessään loppuyhteenvetoa vuoden Wikimaniassa Kapkaupungissa. Hän kysyi, kuka kuuntelee pieniä wikipedistejä? Walesin mukaan EU-parlamentin päätös osoittaa että Brysselissä on ihmisiä, jotka kuuntelevat meitä.

Jimmy Walesin mielestä julkinen valta voi maailmanlaajuisesti joko edistää tai uhata yleisön oikeutta vapaaseen jakamiseen. Visiotamme tuoda vapaasti esille kaikki maailman tietous ei voida saavuttaa, jos emme kannata sellaisen politiikan, toimien tai lakien vastustamista, jotka rajoittavat vapaata saavutettavuutta ja sananvapautta.

Jimmy Wales sanoi kannattavansa sitä, että otamme vahvemman ja voimakkaamman otteen suhteessa politiikkaan. Hän sanoi, että on tärkeää toimia koordinoidusti ja organisoidusti. Vahvuutemme on se, että ihmiset tietävät, että wikipedistien juuret ovat tosiasioissa.

Tilanne nyt

Kun EU-parlamentti hylkäsi ehdotuksen heinäkuussa, tekijänoikeusdirektiivin aikaisemmat versiot ovat nyt uudestaan äänestettävinä parlamentin yleisistunnossa 12. syyskuuta. Se, että parlamentti hylkäsi JURI-toimikunnan esityksen on iso askel, mutta yrityksemme saada aikaan tasapainoinen tekijänoikeuslaki Eurooppaan eivät ole ohi.

Meppien on esitettävä parannusehdotukset yleisistunnon äänestyksiä varten 5. 9. mennessä. Kyseessä on nopea käännös, ja tulee olemaan vaikeaa tietää varmasti, mitkä parannusesitykset tulevat olemaan esillä. Tulevien viikkojen aikana tulee olemaan tärkeää, että Wikimedia edistää nykyaikaisen tekijänoikeuslain syntymistä. Wikimedia Foundation valmistelee erilaisia skenaarioita, jotka edistävät näkemystämme avoimesta internetistä.

Foundation tulee melko varmasti ottamaan näitä asioita esille uudestaan julkisuudessa. Parhaillaan luodaan resursseja yhteisön jäsenten ja jaostojen käytettäväksi jos niillä on kiinnostusta ottaa kantaa syyskuun äänestykseen. Eli pysytään kuulolla!

Heikki Kastemaa
kulttuurinavigaattori

Wikimania on wikipedistin Mekka

Wikimanian avausistunto alkamassa. Tekijä: ولاء [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], Wikimedia Commonsista

Wikimedialiikkeen jäseniä yhteen tuova Wikimania-konferenssi järjestettiin tänä vuonna 20. – 22. 7. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Vuodesta 2005 lähtien vuosittain järjestetty konferenssi oli nyt ensi kertaa Saharan eteläpuolen Afrikassa, joka on tutkimustietojen mukaan jäänyt Wikipedian artikkelisisällössä aliedustetuksi. Konferenssin teemana olivatkin niin kutsutut tietokuilut ja niiden kurominen umpeen. Paikalla oli noin 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Ilmapiiri oli koko konferenssin ajan lämmin ja vastaanottava, ja myös ensikertalainen sai heti kokea täyden annoksen Wikimania-henkeä. Kaikissa konferenssitiloissa kävi jatkuva puheensorina, kun wikipedistit ja –medistit tutustuivat ja vaihtoivat ideoita. Samanhenkisessä seurassa oli selkeästi helppoa lähestyä muita ja olla lähestyttävä, ehdinkin jo ensimmäisten parin tunnin aikana vaihtaa muutaman sanan kolmelta eri mantereelta tulleiden wikipedistien kanssa. Jokainen oli tullut hakemaan konferenssilta eri asioita – yksi etsi uusia ideoita, toinen kontakteja ja ystäviä – mutta kaikki olivat yhtä innoissaan.

Joy Buolamwini havainnollisti Wikimaniassa muun muassa kasvontunnistusjärjestelmien epäoikeudenmukaisuuksista. Tekijä: Niccolò Caranti [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], Wikimedia Commonsista

Kolmen päivän ajan osallistujille oli tarjolla viidessä eri kokoustilassa ohjelmaa, josta kukin sai valita mieleisensä paketin. Suurelta osin ohjelma koski tavalla tai toisella tietokuiluja ja eri lähestymistapoja niiden korjaamiseksi. Kenties mielenkiintoisin esitys aiheesta kertoi, kuinka Wikipedia-yhteisöt eri maissa ovat pyrkineet mainostamaan Wikipediaa uusille lukijoille, sillä esimerkiksi Nigeriassa, Intiassa ja Irakissa alle kolmannes väestöstä on edes kuullut Wikipediasta. Eri maissa tehdyt mainosvideot avasivat sitä, millaisena Wikipedia nähdään ja halutaan esittää täysin erilaisissa kulttuureissa. Tietokuiluihin liittyen useissa esityksissä kerrottiin myös vähemmistökielistä sekä sukupuolten välisestä kuilusta Wikipediassa ja pohdittiin muun muassa, kuinka feministiliikkeen oppeja voisi soveltaa wikimaailmaan.

Tietokuilun lisäksi tarjolla oli myös runsaasti ohjelmaa itse muokkaamiseen, uusiin projekteihin ja kehityskohteisiin liittyen. Wikidata on vielä wikimaailmassa suhteellisen uusi ja monelle melko vieras asia, ja ohjelmassa olikin monenlaista työpajaa, joissa opeteltiin sen käyttöä aivan alkeista lähtien. Opimme, että Wikidatasta saa SPARQL-kyselyllä selville esimerkiksi, missä kaupungeissa eteläafrikkalaiset kirjailijat ovat syntyneet tai mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt Intiassa, ja saapa sillä aikaiseksi jopa kartan maailman sairaaloista. Wikidatan Babel-työpajassa koottiin saman katon alle eri kielten taitajia ja setvittiin yhdessä Wikidata-kohteita, joihin oli linkitetty eri kielillä eri asioista kertovia artikkeleita. Vielä viimeisenä päivänä saimme kuulla, että Wikidataan on uutena ominaisuutena tullut leksikografisen datan syöttö, joka tulevaisuudessa saadaan vielä linkitettyä.

Luentojen ja työpajojen lisäksi paikalle oli myös kutsuttu puhujia, joista jokainen lähestyi esityksissään tietokuiluja eri suunnista. Oxford Internet Instituten Martin Dittus näytti, miten koordinaateilla varustettujen Wikipedia-artikkelien sijoittuminen kartalle paljastaa maailmalta tiedon katvealueet. ’Algoritmistä tasa-arvoa’ ajavan Algorithmic Justice Leaguen perustaja Joy Buolamwini puolestaan kertoi, miten kasvontunnistusjärjestelmät tunnistivat valkoihoisten miesten sukupuolen kuvan perusteella lähes aukottomasti, mutta luulivat esimerkiksi Michelle Obamaa ja Sojourner Truthia miehiksi. Heidän lisäkseen ääneen pääsivät The New Schoolin Sean Jacobs sekä Wikimedia-säätiön toiminnanjohtaja Katherine Maher.

Jimmy Wales puhui Wikimanian päätösistunnossa. Kuva: Heikki Kastemaa

Kolme konferenssipäivää kuluivat lähes huomaamatta, ja sunnuntaina koko komeuden kruunasi päätöstapahtuma. Siellä koko seurue kokoontui pääsaliin kuulemaan, kuinka Wikipedian perustaja Jimmy Wales piti vuotuisen esityksensä kertoen, mitä Wikimedia- ja Wikipedia-yhteisöissä on vuoden aikana saavutettu. Juhlallisuuksissa valittiin myös vuoden wikipedisti ja jaettiin kiitoksia ja palkintoja. Joukkoon mahtui myös surullisempia hetkiä, kun konferenssivieraat pitivät pienen hiljaisen hetken vuoden aikana menehtyneiden wikipedistien muistolle. Lopuksi kaikki kokoontuivat lavalle ryhmäkuvaa varten. Sen jälkeen useimmat lähtivät valmistautumaan illan jäähyväisjuhlaan, ja pieni joukko – johon itse epäonnekseni kuuluin – joutui suuntaamaan kohti lentokenttää ja paluuta arjen ja töiden pariin.

Ensi vuonna Wikimania järjestetään Suomen näkökulmasta lähempänä kuin koskaan, Tukholmassa. Ensi vuonna mukana on siis toivottavasti enemmän kuin kaksi suomalaista, sillä Wikimania todella on wikipedistille kuin Mekka – se on koettava vähintään kerran.

Lentokonefani

 

Wikimaniaa ennen Wikimaniaa

WM18 metapage Logo.svg

Kapkaupungissa ensi viikolla pidettävän Wikimania 2018:n pääteema on tietoaukkojen kurominen umpeen. Suomessakin aihe oli esillä keväällä, kun muokattiin naisia koskevia artikkeleita WikiGap tapahtumissa. Niistä yksi oli Helsingin Tiedekulmassa järjestetty tilaisuus toukokuussa, jonka yksi järjestäjäkumppani oli Ruotsin suurlähetystö. Kahden kuukauden aikana luotiin yli tuhat naisia koskevaa artikkelia.

Tiedonaloja koskevien aukkojen tunnistaminen ja niiden kurominen on tärkeää Wikimedian tiedonvälitykselle, jossa keskeinen arvo on kattavuus. Arvokasta on jo pelkästään niiden eri alojen ja aiheiden kartoittaminen, joissa tietoaukkoja esiintyy – näitähän sanotaan Wikipediassa punaisiksi linkeiksi.

Odotan, että Wikimaniassa tuodaan esille esimerkiksi sitä, miten Afrikkaa ja afrikkalaisia koskevaa tietovajetta erikielisissä Wikipedioissa voisi täyttää? Miten luoda tai kehittää Wikipedia-tietosanakirjoja maissa, joissa perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on pitkälti suullisen ja puhekieleen perustuvaa? Jos pelkästään 11 miljoonan asukkaan Beninissä on puhuttuja afrikkalaisia kieliä 50, mitkä niistä pitäisi valita kieliksi, joilla Wikipediaa julkaistaan (joruban ja fonin kielten lisäksi)?

Jorubankielisen Wikipedian artikkeli Suomesta. Arvioiden mukaan joruban kieltä puhuu lähes 30 miljoonaa ihmistä.

Afrikka on kaikista mantereista kielirikkain. Tiedot sen kielten määristä vaihtelevat, mutta eräiden arvioiden mukaan mantereella puhutaan noin 3 000 kieltä ja niistä noin 50-90 prosenttia arvioidaan kuolevan vuoteen 2100 mennessä. Aion osallistua Wikimaniassa istuntoihin, jotka koskevat juuri Afrikan eri alueiden ja kielten Wikipedian ja Wikimedian organisointia. Afrikan mantereella Wikimediaa organisoi vuonna 2014 perustettu Wiki Indaba.

Wikimedialiikkeen ja Suomen kannalta on keskeistä, pystymmekö organisoimaan maailman muiden kehittyvien maiden ohella myös Afrikasta kertovaa tietoaineistoa Wikimedian informaation ekosysteemiin? Pystyvätkö eri kieliset Wikipediat tulevaisuudessa välittämään aidosti globaaleja sisältöjä, vai rajautuvatko ne vain omien kielikulttuureidensa läheisten aihepiirien esittelyyn?

Wikimania on suuri tapahtuma ja sen ohessa on paljon tapaamisia pääohjelman ohessakin. Aion osallistua Wikimedian puheenjohtajien palaveriin, jossa käsitellään muun muassa Wikimedian strategian kakkososaa. Esitin puheenjohtajien keskusteluaiheeksi myös sitä, mitkä ovat Wikimedian jaostojen (Chapter) ja käyttäjäryhmien (User Groups) yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan rajat ja piiri?

Asiasta on keskusteltu myös Suomessa. Yritin saada suomenkielisen Wikipedian pysäyttämistä tai banneria EU:n tekijänoikeusdirektiivin EU-parlamentin käsittelyn alle heinäkuun alussa. Mutta suomalaiset wikipedistit eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, toisin kuin viron-, italian-, espanjan- ja ranskankielisten Wikipedioiden käyttäjät, jotka pysäyttivät koko Wikipedian vuorokuden tai parin ajaksi.

Wikimedialiikeen tahdon ilmaiseminen valituissa, välittömästi toimintaamme koskevissa elintärkeissä asioissa on mielestäni tärkeää. On makuasia, puhutaanko poliittisesta tahdonilmauksesta vai tahtotilan ilmauksesta. Kantani on se, että jos emme kerro maailmalle, mitä mieltä olemme meitä keskeisesti koskevista asioista, se on huonoa asioiden organisointia.

Tästä kuumasta aiheesta keskustellaan myös Wikimaniassa, jossa yksi istunto on aiheeltaan Public Policy Meetup, eli mitkä ovat Wikimedian yhteiskuntapolitiikan keskeisiä aiheita? Näistä viime aikoina keskustelua ovat herättäneet Wikimedian EU:n tekijänoikeusdirektiiviin ja Yhdysvaltain matkustuskieltoon reagoimiset.

Pitkään suunniteltu Wikimedia North Europe perustetaan ensi lokakuussa Tukholmassa pidettävässä tapaamisessa. Siihen kuuluisivat siis Pohjoismaiden ja Baltian Wikimediat. Tapaamista valmisteleva palaveri on myös Wikimaniassa. Ja Kapkaupungissa kuullaan tarkempia tietoja Ruotsissa ensi kesänä järjestettävästä Wikimaniasta.

Toivon, että nämä molemmat tapahtumat tulevat tuomaan kansainvälistä Wikimedialiikettä lähemmäksi meitä ja meitä lähemmäksi Wikimediaa.

Tämä on ensimmäinen osallistumiseni Wikimaniaan. Odotan tapahtumalta uteliaana lukuisia tapaamisia, uusia ihmisiä, keskusteluja ja uusia tietoja.

Heikki Kastemaa,
Kulttuurinavigaattori

Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Näkymä Kapkaupungin Pöytävuorelta 1920-luvulla. Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla

Euroopan parlamentin JURI-valiokunta äänestää huomenna 20.6. direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla tehtävistä muutoksista, minkä jälkeen se menee parlamentille hyväksyttäväksi  (tiivistelmä; Julia Redan haastattelu). Tämä tulee vaikuttamaan internetin tulevaisuuteen sellaisena kuin sen tunnemme. Seuraavat kohdat ovat ongelmallisimpia:

Linkkivero – 11 artikla

Direktiivin 11 artikla antaa uuden lähioikeuden suojan uutislinkkien kohdesivujen otsikolle ja tiivistelmälle. Ehdotus antaisi lehtijulkaisujen kustantajille vallan päättää siitä, millä ehdoilla tavalliset ihmiset saavat jakaa uutislinkkejä sosiaalisessa mediassa ja miten uutiset näkyvät sähköisen median palveluissa kuten hakukoneissa.

Mikäli ehdotus menee suunnitellussa muodossa läpi, se pitää sisällään myös lähdeviitteet Wikipediassa. Tämä tekisi mahdottomaksi nykymuotoisen joukkoistetun ja vapaan tietosanakirjan kirjoittamisen.

Ehdotus ei myöskään edistä EU:n tekijänoikeuden harmonisointia, vaan se luo uuden laajuudeltaan kansallisessa päätäntävallassa olevan lähioikeuden. Tämä sekoittaa yhä enemmän nykyistä tekijänoikeustilannetta.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 11 määriteltyä linkkiveroa.

Pakolliset sisällöntunnistustekniikat – 13 artikla

Direktiivin 13 artikla velvoittaa palveluita, joihin käyttäjät tallentavat suuria määriä teoksia ja muuta aineistoa, käyttämään automaattisia sisällöntunnistustekniikoita tekijänoikeuden alaisten teosten tunnistamiseen.

Tämän tulkinnan mukaan palvelut tulevat vastuullisiksi käyttäjien lataamasta sisällöstä. Ehdotuksen perusteella vastuusta voisi päästä eroon ainoastaan suostumalla oikeudenhaltijoiden asettamiin ehtoihin ja tunnistamalla latausvaiheessa teknisesti ne sisällöt, jotka oikeudenhaltijat ovat nimenneet sisällökseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkaisupäätökset tehtäisiin algoritmeillä ihmisten tekemien päätösten sijaan, mutta samalla myös sitä, että isoille oikeudenhallintaorganisaatioille annetaan oikeus ennakkosensurointiin. Ongelma on myös siinä, että nykyisellään sekä algoritmit että oikeudenhaltijoiden toimittamat listat sisällöstään ovat epätarkkoja, ja ne johtavat tavallisen ihmisen kannalta absurdeihin tilanteisiin kuten siihen, että oikeudenhaltijat väittävät omistavansa esimerkiksi valkoisen kohinan.

Wikimedia kannattaa ja käyttää automaattisia työkaluja, mutta julkaisupäätöksen pitäisi aina perustua yhteisölliseen harkintaan.

Lyhyesti: Wikimedia Suomi vastustaa artiklan 13 automaattista sisällönsuodatusta

Mitä voit tehdä?

Sekä linkkiverolla että sisältösuodatuksella on JURI-valiokunnassa vain pieni enemmistö ja yksittäiset europarlamentaarikot voivat äänestämällä vaikuttamaan siihen, menevätkö ehdotukset läpi ja millaisin yksityiskohdin. Oman mielipiteen kertominen mepeille tässä tapauksesssa todella kannattaa. JURI-valiokunnassa olevat mepit löytyvät sivulta https://saveyourinternet.eu/

Suomalaisista mepeistä seuraavat kuuluvat niihin europarlamenttiryhmiin, jotka ovat ilmoittaneet kannattavansa sekä linkkiveroa että sisällönsuodatusta. He eivät myöskään vastustaneet linkkiveroa. (yhteystiedot)

Sisällönsuodatuksen kannatus JURI-valiokunnassa

EPP

ALDE

ECR (lievä kannatus)

Muokattu 11.11 19.6.2018. Korjattu kirjoitusvirheitä.;  11.34 19.6.2018. Lisätty linkkejä.

 

 

Two months of Women’s Day events: over 1000 new female biography articles created

Ambassador Anders Ahnlid giving opening speech at WikiGap Helsinki

Ambassador Anders Ahnlid giving opening speech at WikiGap Helsinki 9th May.

Wikimedia Finland spinned out this year’s Women’s Day into a two month long happening! Over 1,000 new articles about women were created in a month-long contest, two editathons and one contest of the week.

The epoch began with a writing contest held on the week of the International Women’s Day. 107 new articles were created, and 70 % of new biography articles created that week were about women. We also arranged an editathon with the The Centres of Excellence ANEE (Ancient Near Eastern Empires) and CSTT (Changes in Sacred Texts and Traditions) at the Helsinki University. 5 new articles were created by 10 editors.

Rosette for 1000 points in the competition Punaisten naisten linkit.

Rosette for 1000 points in the competition Punaisten naisten linkit.

As we were preparing for the Finnish WikiGap event we launched a month-long competition on Finnish Wikipedia called Punaisten linkkien naiset (inspired by Women in Red). The aim was to to increase the percentage of female biographies in Finnish Wikipedia. Before the competition the percentage was ca. 18%, after 18,6%.

In WHGI stats Finnish Wikipedia produced relatively the most new female biographies in April. In total there were 958 new articles created, 3,217 references added and 752 pictures added. The winners were users Lax, Quadriplegia and Paju, to whom were offered as a prize a lunch at the Swedish embassy and a supper at a later time.

The competition was a huge success and managed to grab the attention of mainstream media as well. Kupla, a panel discussion program at the television channel Nelonen, had an episode where they raced to offer their own definitions on the concept of a “red link” and talked about the competition.

The culmination of the project was the WikiGap event held on 9th May at Science Corner at Helsinki University in cooperation with Swedish Embassy in Helsinki. Journalist Reetta Räty gave an inspirational speech and the ambassador opened the event with a short speech. 14 new articles were created by 25 participants. Swedish embassy offered lunch at the embassy. We made connections with national women’s organisations and had talks about organising a Women’s Day event together next year.

Press coverage

Henkilö, tieto ja suoja

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori

Punaisten linkkien naisten tulos huikea

Yksityiskohta Amrita Sger-Gilin maalauksesta Morsiamen pukeminen vuodelta 1937 .

Yksityiskohta Amrita Sher-Gilin maalauksesta Morsiamen pukeminen vuodelta 1937 .

Punaisten linkkien naiset -kirjoituskilpailussa kirjoitettiin suomeksi naisista, joista oli jo artikkeli toisessa Wikipedian kieliversiossa. Tuloksena saatiin huikeat 958 uutta artikkelia urheilijoista tutkijoihin.  Osallistujia oli 52 ja eniten artikkeleita kirjoittivat Lax, Paju ja Quadriplegia. Kilpailun alkaessa suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista 18 prosenttia käsitteli naisia. Kuukauden uurastuksen, jossa on mukana myös kilpailun ulkopuoliset muokkaukset, jälkeen osuus on noussut 18,6 prosenttiin.

Alla muutamia poimintoja tehdyistä artikkeleista. Koko lista löytyy Wikipediasta.

Kuvassa Amrita Sher-Gil, joka oli merkittävä unkarilais-intialainen taidemaalari. Häntä on pidetty yhtenä merkittävimmistä avant-garde taiteilijoista ja Intian nykytaiteen perustajana. Kuva vuoedelta 1936 ja kuvaaja on tuntematon.

Amrita Sher-Gil (1913-1941) oli merkittävä unkarilais-intialainen taidemaalari. Häntä on pidetty yhtenä merkittävimmistä avantgarde-taiteilijoista ja Intian nykytaiteen perustajana. (kuva: 1936, kuvaaja tuntematon)

Kuvassa Aleksandra Elbakjan. Hän on kazakstanilainen ohjelmistosuunnittelija, joka teki maksumuurien takana olevia tiedejulkaisuja julkiseen verkkoon kopioivan sivuston. Kuva vuodelta 2016 ja kuvaajana Krassotkin

Aleksandra Elbakjan (s. 1988) on kazakstanilainen ohjelmistosuunnittelija, joka teki maksumuurien takana olevia tiedejulkaisuja julkiseen verkkoon kopioivan sivuston. (kuva: 2016, Kuvaaja Krassotkin)

Kuvan JoAnn E. Manson on Yhdysvaltalainen lääkäri, joka johtaa Harvardin opetussairaala Brigham and Women's Hospitalin enneltaehkäisevän lääketieteen tutkijoiden ja henkilökunnan osastoa. Manson on maailman neljänneksi siteeratuin tutkija. Kuva on vuodelta 2003 ja sen kuvaaja on tuntematon.

JoAnn E. Manson (s. 1953) on Yhdysvaltalainen lääkäri, joka johtaa Harvardin opetussairaala Brigham and Women’s Hospitalin enneltaehkäisevän lääketieteen tutkijoiden ja henkilökunnan osastoa. Manson on maailman neljänneksi siteeratuin tutkija. (Kuva: 2003, kuvaaja tuntematon)

Sun Yafang on kiinalaisen matkapuhelinyritys Huawein pitkäaikainen johtaja ja on vienyt läpi yrityksen laajentumisen. Kuvan vuosi on 2012 ja sen julkaisi Huawei Technologies Co., Ltd lisenssillä CC-BY

Sun Yafang (s. 1955) on kiinalaisen matkapuhelinyritys Huawein pitkäaikainen johtaja ja on vienyt läpi yrityksen laajentumisen. (kuva: 2012, Huawei Technologies Co., Ltd, lisenssi: CC-BY)

Jennifer Doudna on yhdysvaltalainen biokemisti, joka yhdessä Emmanuelle Charpentierin kanssa kehitti CRISPR/Cas9 geenimuuntelumenetelmän. Kuva on vuodelta 2016, kuvaajana on Jussi Puikkonen/KNAW ja kuvan lisenssi on CC-BY.

Jennifer Doudna (s. 1964) yhdysvaltalainen biokemisti, joka yhdessä Emmanuelle Charpentierin kanssa kehitti CRISPR/Cas9 geenimuuntelumenetelmän. (kuva: 2016, kuvaaja: Jussi Puikkonen/KNAW, Lisenssi: CC-BY)

Aminata Touré on senegalilainen poliitikko, joka on toiminut Senegalin oikeus- ja pääministerinä. Hänen kaudellaan ministereitä ja yritysjohtajia vangittiin korruptiosta. Tourén ansiosta Tšadin entinen diktaattori saatettiin oikeuden eteen. Kuva on vuodelta 2016, kuvaaja on Leral Officiel Tv ja lisenssi: CC-BY

Aminata Touré (s. 1962) on senegalilainen poliitikko, joka on toiminut Senegalin oikeus- ja pääministerinä. Hänen kaudellaan ministereitä ja yritysjohtajia vangittiin korruptiosta. Tourén ansiosta Tšadin entinen diktaattori Hissène Habré saatettiin oikeuden eteen. (kuva: 2016, Leral Officiel Tv, lisenssi: CC-BY)

Työ jatkuu Wikigapissa 8.5.


Kuukauden kestäneiden talkoiden laajempi tavoite oli tuoda esille Wikipediassa olevia aukkoja ja työkaluja muokkaajille, jotta naisista kertovien artikkeleiden osuus muokkauksista kasvaisi pysyvästi. Sama teema jatkuu ensi viikon tiistaina 8.5. klo 9–16  Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestettävässä #Wikigap-tapahtumassa, jonka teemana ovat Wikipediasta puuttuvat naiset.

Tapahtumaan voi tulla ilman ennakkoon valmistautumista. Työpajoissa etsitään kuuluisien naisten kuvia Finnasta, haetaan knoppeja tunnetuista naisista Wikipedian etusivulle sekä käydään läpi päiväsivuille valittuja ihmisiä tasapuolisemman edustuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tietenkin kirjoitetaan uusia artikkeleita!

Ruotsin suurlähetystö tarjoaa tiloissaan lounaan klo 12–14 (vaatii ilmoittautumisen!). Kello 14.15 esitellään Punaisten linkkien naisten tulokset.

Lisäksi mikäli kaipaatte vinkkejä mistä kirjoittaa, niin suomenkielisestä Wikipediasta puuttuu artikkelit muun muassa saamelaisten lipun tehneestä kuvataiteilijasta, haitilaisesta itsenäisyystaistelijasta ja helmikuun vallankumouksen naisjohtajista – sekä lukemattomista muista naisista. Eli työtä on vielä edessä.

 

Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Tampereella — Suomen kiertue luvassa

”Tarkista se Wikipediasta”  – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0. Kuva: Olimar CC BY SA 4.0.

15 miljardia sivulatausta kuukaudessa, 299 kieliversiota, 45 miljoonaa mediatiedostoa – Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Mediamuseo Rupriikissa Tampereella.

Wikipedia on Suomen viidenneksi suosituin sivusto ja verkon käytetyin hakuteos. Nyt avoimen tietosanakirjan värikkäisiin vaiheisiin ja viimeisimpiin kehityksiin voi tutustua Wikipedia-näyttelyssä Vapriikissa sijaitsevassa Mediamuseo Rupriikissa 27.5. saakka.

Näyttelyssä valotetaan Wikipedian syntyhistoriaa, käytäntöjä ja teknistä kehitystä, sekä kerrotaan yhteisöstä, joka kaiken on mahdollistanut. Samoin puretaan Wikipedia-artikkelin anatomia osiin sekä paljastetaan, miten pizza-artikkelin nimi päätettiin. Entä miten koneoppiminen ja botit liittyvät Wikipediaan?

“Wikipedia on kaikille tuttu arkisessa tiedonhaussa, mutta harva tietää, miten se tieto on sinne päätynyt. Näyttely tarjoaa pienen kurkistuksen konepellin alla olevaan maailmaan”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja Teemu Perhiö Wikimedia Suomesta.

Wikipedian kohdalla tiedon luotettavuus puhuttaa – sitähän voi kuka tahansa muokata!

“Wikipedian luotettavuus tulee prosessista, jossa kuka tahansa voi korjata virheellistä tietoa. Artikkelien arviointi on lukijan vastuulla, mutta Wikipediassa on helppo harjoittaa lähdekritiikkiä, sillä lähteet pitää olla merkittynä ja tiedon lisääjä näkyy muokkaushistoriasta”, Perhiö kertoo.

Wikipedia on työkalu tiedon tuottamiseen ja etsimiseen. Arkisessa tiedonhaussa se on pääsääntöisesti paikkansapitävä ja sieltä voi saada hyvän yleiskuvan aiheesta ja siihen liittyvistä keskeisistä lähdeaineistoista.

Tutkija Outi Penninkangas mediamuseo Rupriikista arvostaa Wikipediaa avoimen tiedon välineenä.

“Wikipedian avulla museo voi edistää avoimien kulttuuriaineistojen saavutettavuutta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Esimerkiksi Suomen pelimuseo kartoitti yhdessä vapaaehtoisten muokkaajien kanssa suomalaiseen peli- ja pelaamishistoriaan liittyviä aukkokohtia Wikipediassa.”

Näyttelyn taustamateriaalien toimittamisessa on auttanut joukko vapaaehtoisia wikipedistejä. Kaikki näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0.

Kuvia näyttelystä.

“Tarkasta se Wikipediasta” – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttely Mediamuseo Rupriikissa, museokeskus Vapriikissa Tampereella toukokuun loppuun asti. Kirjastot ja koulut voivat sopia näyttelyn lainaamisesta ottamalla yhteyttä Mediamuseo Rupriikkiin.

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää avointa tietoa sekä Wikimedia-palveluiden käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.

Lisätietoja:
Heikki Kastemaa
Puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
heikki.kastemaa [at] wikimedia.fi

Outi Penninkangas
Tutkija, Mediamuseo Rupriikki
outi.penninkangas [at] tampere.fi