Category Archives: Wikipedia koulutuksessa

Kylmä sota, kuuma tietosanakirja: 136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia kurssityönä Wikipediaan

Ryhmä esittelee valmista artikkelieen muille opiskelijoille.
Yksi kymmenestä ryhmästä esittelee valmista Wikipedia-artikkeliaan muille opiskelijoille. Kuva Teemu Perhiö CC-BY-SA 4.0

Tällä yliopistokurssilla tehdään ihmiskoe.

Ensimmäisellä tunnilla kysytään, käyttääkö kukaan Wikipediaa tiedonhakuun – kaikki viittaavat. Vain pari kättä nousee, kun kysytään, onko kukaan muokannut sitä.

Kolmisenkymmentä yhteiskuntahistorian opiskelijaa saa haasteen: heidän pitää kirjoittaa yleistajuinen, kattava ja neutraali tietosanakirja-artikkeli.

Kyseessä on kurssi Kansainvälinen ja globaali järjestelmä, joka kuuluu yhteiskuntahistorian oppiaineisiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kylmä sota, kuuma pedagogiikka

”Wikipedia-artikkelin taustalla on halu löytää uudenlaisia oppimismahdollisuuksia – ennen kaikkea sellaisia, jotka edistävät sisäistämään pyrkivää oppimista”, yliopistonlehtori Jukka Kortti kertoo.

Opiskelijat jaetaan kymmeneen ryhmään, joista kunkin tehtävänä on kirjoittaa artikkeli aihealueesta ”Pohjoismaat kylmässä sodassa”.

”Wikipedia-artikkelissa yhdistyvät ryhmätyö, kirjoittaminen, aineiston hakeminen ja tiedon prosessointi, joihin on muutenkin panostettu oppiaineessamme. Lisäarvona on sellaisen tiedon tuottaminen, jossa toteutuu myös yleishyödyllisyys; tekstit eivät jää vain opettajan (virtuaaliseen) pöytälaatikkoon, vaan hyödyttävät laajaa yleisöä,” kurssin vetäjä Kortti sanoo.

Kortin mukaan tehtävä noudattaa yliopistopedagogisesti linjakkaan opetuksen (contsructive alignment) näkökulmaa. Sillä tarkoitetaan opettamisen ja oppimisen suunnittelua, jossa yhdistyvät konstruktiivinen, käytännön pohjalta rakentuva ymmärtäminen ja oppimisen lopputulemapohjaiseen (learning outcomes) pedagogiikkaan perustuva opetuksen suunnittelu.

Wikipedisti Teemu Perhiö esittelee kurssin aluksi vapaan tietosanakirjan keskeisimmät periaatteet. Kalvoissa korostuu kolme tärkeintä ohjenuoraa sisällön suhteen:

  1. Wikipedian artikkelit kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
  2. Tietojen tulee olla tarkistettavissa eli lähteet pitää merkitä.
  3. Kaiken tiedon tulee olla jo julkaistua, eli omia päätelmiä ja pohdintaa ei sallita.

”Olen aina rakastanut Wikipediaa, ja on oikein, että akateemikot joutuvat kirjoittamaan sinne”, eräs opiskelija tuumaa loppupalautteessa. Kaikki opiskelijasitaatit tässä blogauksessa ovat lainauksia kurssin anonyymista loppupalautteesta.

Lukijuuden muuri murtuu

Ero tieteellisen ja wikipediatekstin välillä alkaa selkeytyä. Opiskelijat kiinnittivät huomiota erityisesti lähteiden käyttöön ja niihin viittaamiseen. Artikkeleita opitaan lukemaan lähteiden näkökulmasta – vaikka moni onkin jo käyttänyt Wikipediaa lähdemateriaalin etsinnän apuna. Wikipedia-artikkelista saatua yleiskuvaa aiheesta voi peilata omaan, samasta lähdemateriaalista saatuun käsitykseen.

Opiskelijat kokevat käytännössä, miten avoimesti saatavilla olevaa tietoa tuotetaan verkkoon. Artikkelit näyttäytyvät eri valossa, kun Wikipediaa käytetään tiedon tuottamiseen eikä vain sen etsimiseen. Wiki-alusta tulee tutuksi ja opiskelijat saavat lisää itsevarmuutta:

”Nyt jopa uskaltaisi itse muokata tekstejä, jos näkee virheitä.”

Wikipediassa lukijan rooli onkin tärkeä – ei vastaanottajana, vaan aktiivisena osallistujana. Lukijalle siirtyy vastuuta tietojen arvioimisessa ja epäkohtiin puuttumisessa. Asia hahmottuu helpommin, kun siirtyy passiivisesta lukijasta aktiiviseksi.

136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia

Yhteensä kurssilla tehtiin 10 artikkelia ja lisättiin yli 130 lähdeviitettä Wikipediaan. Pari viikkoa kurssin päättymisen jälkeen artikkelit siirrettiin projektisivulta artikkeliavaruuteen avoimesti luettaviksi.

Kolmea artikkeliavaruudessa pidempään ollutta sivua on luettu alle kahden viikon aikana yli 400 kertaa, suosituin niistä on ollut ajankohtainen artikkeli arktisesta yhteistyöstä. Osa näyttökerroista selittyy artikkelien käsittelyllä oppitunneilla.

Muita kurssilla luotuja tai päivitettyjä artikkeleita ovat muun muassa Ruotsi kylmässä sodassa, suojeluvastuun periaate ja Pohjola-aktivismi. Kaikki artikkelit ovat luettavissa projektisivun kautta.

”Oli kiva että kurssityö päätyy kerrankin hyvään käyttöön!”, kommentoitiin tehtävää yleisesti.

Loppupalautteessa moni kertoo arvostavansa nyt Wikipedian kirjoittajia enemmän.

”Aloin arvostaa enemmän sitä, että jotkut todella ovat kirjoittaneet järkeviä artikkeleita muiden iloksi ja hyödyksi.”

Jälkipyykki

Opiskelijat esittivät palautteessa huomion, että mahdollisia artikkelin aiheita olisi voinut miettiä ja listata etukäteen, jotta aiheen valinta ei jäisi vain opiskelijoiden harteille. Aiheen valintaa ja rajausta vaikeutti myös uusi tekstimuoto, tietosanakirja-artikkeli, joka on ihan muuta kuin perinteinen esseetehtävä. Artikkelin rakentamisessa ja raamittamisessa olikin pähkäiltävää. Näiden asioiden sujuvoittamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kurssilla myös huomattiin, että Wikipedian muokkaaminen visuaalisen muokkaimen avulla onkin aika helppoa – tai ainakin helpompaa, kuin perinteisessä wikitekstitilassa. Mutta hankaluuksia esiintyi ainakin lähdeviitteiden oikeaoppisen käyttämisen kanssa. Lähteiden lisäämisestä ja muokkaamisesta voisikin olla käytännön harjoituksia esimerkiksi it-luokassa.

Vapaaehtoinen wikipedisti Teemu Perhiö antoi kurssilla palautetta artikkeleista tietosanakirjan käytäntöjen näkökulmasta.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi