Aihearkisto: Uncategorized

Wiki Loves Monuments -finalistit on valittu

Jury on valinnut kymmenen finalistia jatkoon kansainväliseen kilpailuun. Kuka voittaa Suomen kilpailun? Voittaja, finalistit ja kotimaisen jälleenkuvauskilpailun voittajat palkitaan palkintojenjakotilaisuudessa Kansallismuseon Ateljee-tilassa (Mannerheimintie 34) 29.11. klo 17.00 alkaen. Tervetuloa!

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki kirjoittaa nyt julkaistavassa kirjoituksessaan kilpailun teemasta, pyhästä paikasta kolttasaamelaisesta näkökulmasta Kerran suomalaiset yrittivät myydä koltille radiota. Koltat kuuntelivat kohteliaasti ja sanoivat sitten: ”Peltipurkin ääni häiritsee metsän musiikkia”. Kilpailun toisena henkisinä valmentajana on toiminut vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Reetta Karhunkorva Metsämuseo Lustosta.

Tuomaristossa kuvia arvioivat lisäksi Valokuvataiteen museon intendentti Anni Wallenius puheenjohtajana sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmien tutkija Yki Hytönen, Wikimedia Suomi ry:n hallituksen jäsen Hanna Mäki ja Museoviraston Kuvakokoelmien valokuvaaja Soile Tirilä.

Kotimaisen kilpailun finalistit esitellään Wiki Loves Monuments 2019 -sivustolla.

Jälleenvalokuvasarjan kuvapareja löytyy osoitteesta: https://commons.wikimedia.org/wiki/Gallery:WLM2019_Finland_rephotography_track

Helsinki Rephotography – Vanhojen Helsinki-kuvien jäljillä

Oletko kiinnostunut vanhoista Helsinki-kuvista? Kiinnostaako sinua nähdä, miltä historiallisten valokuvien paikat näyttävät tänään? Haluatko valokuvata Helsinkiä ja jakaa kuviasi verkossa vapaaseen käyttöön?

Wikimedia Suomi kerää valokuvia paikoista, joita näkyy historiallisissa valokuvissa. Vanhoihin valokuviin ja niiden kuvauspaikkoihin tutustumalla on mahdollista nähdä, miten Helsinki on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Lähde kävelyretkelle etsimään historiallisten valokuvien Helsinkiä!

Valokuvia kerätään Ajapaik-sivustolle, josta löytyy kuvia historiallisesta Helsingistä. Valokuvaamisen apuna voi käyttää puhelimelle ladattavaa Ajapaik-sovellusta, jonka avulla pääsee vertailemaan vanhoja kuvia tämän päivän kaupunkinäkymiin. Sovellus on kehitetty Virossa, jossa se on saanut suuren suosion.

Osana Helsinki Rephotography -hanketta järjestetään myös avoimia ja ilmaisia kävelykierroksia, joiden aikana tutustutaan vanhojen valokuvien Helsinkiin oppaan johdolla. Kierroksia järjestetään yhteistyössä Töölön kirjaston, Kallion Kulttuuriverkoston, Kumppanuustalo Hannan, Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin yliopiston Taidehistoriallisten kävelykierrosten kanssa.

Helsinki Rephotography -kierrosten aikataulu:

Vanhojen valokuvien Töölö -kierros
pe 18.10. klo 14-15.30
Aloitus: Mika Waltari -sali, Töölön kirjasto 4 krs, Topeliuksenkatu 6.
Yhteistyökumppani: Töölön kirjasto

Vanhojen valokuvien Alppila -kierros
ti 22.10. klo 13-15
Aloitus: Naapuruustila 2, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11.
Yhteistyökumppani: Kallion Kulttuuriverkosto

Yliopistorakennuksia vanhoissa valokuvissa -kierros
to 24.10. klo 13-14.30
Aloitus: Opetustila F205, Topelia-rakennus, Unioninkatu 38
Yhteistyökumppani: Taidehistorialliset kävelykierrokset Helsingin yliopistolla

Signe Branderin valokuvien Helsinki -kierros
la 26.10. klo 13-15
Aloitus: Kokous- ja tapahtumatila Kasari, Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16.
Yhteistyökumppani: Helsingin kaupunginmuseo

Kallion elokuvateatterit vanhoissa valokuvissa -kierros
su 27.10. klo 13-15
Aloitus: Auditorio, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11.
Yhteistyökumppani: Kallion Kulttuuriverkosto

Kallion elokuvateatterit vanhoissa valokuvissa -kierros
ke 30.10. klo 13-15
Aloitus: Leijasali, Kumppanuustalo Hanna, Sturenkatu 12.
Yhteistyökumppani: Kallion Kulttuuriverkosto, Kumppanuustalo Hanna

Linkkejä:
Ajapaik-sivusto: https://ajapaik.ee
Ajapaik-sovellus: https://play.google.com/store/apps/details?id=ee.ajapaik.android 

Kuvat: Pohjoisesplanadi vuonna 1912. Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo. Pohjoisesplanadi vuonna 2019. Mojo Erämetsä.

Raportti Vallisaaren retkestä

Teimme 14. syyskuuta opastetun valokuvausretken Vallisaareen. Saaressa kiersimme Aleksanterin kierroksen kuvaten matkalla olleita rakennuksia ja muuta ympäristöä.

Retkellä oli mukana yhteensä 11 henkilöä opas mukaanlukien. Porukka pysyi hyvin mukana koko aan vaikka sää vaihteli sateen ja auringonpaisteen välillä. Retki kesti noin kolmisen tuntia. Tämän jälkeen neljä osallistujaa, minä mukaanlukien, jatkoi vielä KuninkaansaarelleWikimedia Commonsiin ja Ajapaikkiin retkestä on tallennettu tähän mennessä noin 200 kuvaa. 

Omien tilastojeni mukaan olin saarella kuutisen tuntia, kävelin 8km  ja otin noin 300 kuvaa.

Lyhyen aikavälin päämääränä retkellä oli tarkoitus saada kuvattua saaresta vapaasti käytettäviä kuvia Wikimedia Commonssiin ja se oli myös osa meidän Wiki Loves Monuments -kilpailun ohjelmaa. Laajempi tarkoitus oli myös saada aineistoa saaresta kertoviin Wikipedia-artikkeleihin.

Saaren historia suljettuna saarena on myös kutkuttavan mielukuvitusta herättävä. Suurkiitokset opastuksesta.  Saari on myös väistämättä tulevaisuudessa suurten muutosten edessä ja ainakin itseäni kiinnostaa nähdä 5, 10 tai 20 vuoden päästä miten Vallisaari ja vieressä oleva Kuninkaansaari on avaamisen jälkeen muuttunut.

Ollaanko onnistuttu säilyttämään saaren ainutlaatuista luontoa, miten turismi väistämättä näkyy saarilla tai onko saarista tullut Suomenlinnan tapainen alue jossa koko ympäristö on muotoutunut sen ympärille, että se kestää vierailijoiden määrän.

Vesijohto- ja viemäriverkon rakentamista

Näkymä Aleksanteripatterilta

Palokalustovarasto ja traktoritalli

Vallisaaren kansakoulu

Palokalustovarasto A13

Hilmajosefiina 2019

Patteri II

Eteil 2019

Wiki Loves Monuments -kilpailu jatkuu vielä ensi maanantaihin joten kilpailuun ehtii vielä mukaan! Lisäksi vaikka kilpailun teema on Pyhä paikka, niin kaikkia luetteloissa olevia kulttuuriperintököhteita voi kuvata.

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu on jo puolessa välissä!

Kuva: Kimmo Kauppi, Metsie-keruun kokoelma, Lusto.

Maailman suurimman valokuvauskilpailun titteliä kantava Wiki Loves Monuments käynnistyi syyskuun alussa. Kilpailussa kuvataan suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, maailmanperintökohteita ja arkeologisia kohteita. Kotimaisessa kilpailussa on lisäksi kaksi jälleenvalokuvaussarjaa.

Kilpailun juryyn on tänä vuonna kutsuttu kaksi henkistä valmentajaa, joiden blogitekstit valottavat kilpailun tämän vuoden teemaa Pyhä paikka.

Reetta Karhunkorva. Kuvaaja Timo Kilpeläinen/Lusto

Ensimmäisen kirjoituksen Metsä kirkkoni olla saa on kirjoittanut on Reetta Karhunkorva, vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Suomen Metsämuseossa Lustossa.

Olen ollut pitkään kiinnostunut luontoon liittyvistä kulttuurisista merkityksistä ja siihen liittyen kansanperinteen heijastamista uskomuksista ja käsityksistä – menneisyyden arvoista ja ajattelusta. Entisaikojen pyhät luonnonpaikat puhuttelevat, kuten vaikkapa Astuvansalmen kalliomaalaukset ja Astuvan Ukko.

Seuraavan kirjoituksen kirjoittaa Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki.

Raportti Wikimaniasta 1. Jimmy Wales: kohteliaisuus on liikkeen ydinarvo

”Wikipedia on kohteliaan diskurssin ja positiivisuuden majakka” oli Jimmy Walesin pääviesti Wikimaniassa. Kuva: Htm.


Kun puhutaan kohteliaisuudesta ja ystävällisyydestä Wikipediassa ja Wikimedialiikkeessä, pitäisi muistaa että olemme jo julkisen keskustelun kohteliaan diskurssin ja positiivisuuden maamerkki maailmassa, joka on täynnä vihaa ja myrkyllisyyttä, sanoi Wikipedian perustaja Jimmy Wales Wikimanian päätösistunnossa Tukholmassa. Hän mainitsi eräitä sosiaalisen median foorumeita, ja totesi meidän olevan erilaisia verrattuna niihin. 

Ydinarvomme on aina ollut ajatus siitä, että henkilökohtaisia hyökkäyksiä ei sallita. Tämä perustuu monivuotiseen keskusteluun. Wales kehotti varmistamaan, että Wikipedia on vastaanottava ympäristö. Miten voimme taata, että saamme uudet tulijat kokemaan itsensä iloiseksi ja turvalliseksi ollessaan mukana osallisina?

Wales mainitsi jo Wikimania 2012:ssa esille tuomansa ajatuksen: ”Meillä on eräs klassinen ongelma… ärsyttävä muokkaaja, joka ainakin nimellisesti tuottaa hyvää sisältöä. Yhteisössä on käyttäjiä, joilla on hyvän sisällöntuottajan mainetta ja jotka ovat samalla hyvin myrkyllisiä persoonallisuuksia. Tämä on vaikea aihe…” Walesin kanta on, että teemme suuren virheen, jos siedämme henkilöitä, jotka aiheuttavat meille suuria ongelmia.

Yhteisöllä on keinoja torjua epäystävällisiä käyttäjiä, jotka voidaan esimerkiksi estää, jos he eivät osaa käyttäytyä kunnolla. Ongelma on erityisen vaikea, jos tällaiset henkilöt ovat samalla hyvin tuotteliaita käyttäjiä.

Miten tästä eteenpäin?

Jimmy Walesin mukaan tähän aiheeseen pitäisi perehtyä kaikkien yhteisössä. Miten kehitymme vahvemmiksi, miten meistä tulee vastaanottavampia, miten tulemme varmemmaksi, turvallisemmaksi?

Walesin resepti tilanteeseen:

  • On selviä tapauksia, joissa henkilökunnan on parasta puuttua asiaan (kuten lakikysymykset, uhkaukset jne.)
  • Paras tapa yhteisölle olisi etsiä keinoja vahvistaa yhteisön parhaita ihmisiä, jotta voitaisiin pärjätä epäkohteliaisuuden kanssa
  • Joten meidän pitää toimia yhteisönä (Foundationin tuella) työryhmissä ja strategiaistunnoissa jokaisessa yhteisössä, jotta löydetään keinoja vahvistaa yhteisön kykyä pärjäämään paremmin tällaisten isojen ongelmien kanssa
  • Ja Foundation voi tukea tätä Trust and Safetyn (T&S) avulla

Konfliktit voivat olla hyvin tuskallisia ja rajatapaukset vaikeita. Ihmiset, joiden voi otaksua omaavan hyvä tahto, saattavat joutua konfliktiin. Se voi olla loukkaavaa ja piinallista. On tärkeää muistaa, että olemme kaikki samalla puolella, Wales muistutti. Yhteinen vihollisemme on myrkyllinen käyttäytyminen, joka saa aikaan sen, että ensyklopedian rakentaminen on vaikeampaa. Yhteinen tavoite on tietosanakirja, sanoi Mr. Wales ja lisäsi, olematta liian wikipediakeskeinen.

Koko yhteisön tavoite on tietosanakirja

”Wikipedia on ennen kaikkea yritys luoda ja levittää kaikkein korkeimman tasoinen vapaa tietosanakirja jokaiselle maapallon ihmisille heidän omalla kielellään. Kysymys, onko yhteisö tämän tavoitteen edessä vai takana on väärä kysymys: yhteisön koko tavoite on juuri tämä.”

Liikkeen kasvaessa ja laajetessa mahdollisuutemme vaikuttaa paranevat. Uudet ihmiset ovat avain liikkeemme tulevaisuuteen ja kestävyyteen. Wales kehotti muistelemaan hetkeä, jolloin itse tulit mukaan liikkeeseen. On hienoa, jos pystyy perehdyttämään jonkun uuden mukaan. Uudet ihmiset tuovat mukaan uusia näkökulmia, ideoita ja enemmän tietoa kaikille. Ja uusia ihmisiä liittyy meihin jokainen kuukausi!

Monilla on ehkä negatiivinen krapula Wikipedian kasvun kauden jälkeiseltä ajalta, jolloin muokkaajia liittyi mukaan vähemmän. Tilanne on nyt se, että uusia aktiivisia muokkaajia on tullut mukaan kymmenen viimeisen kuukauden aikana noin 80 000 kuukausittain. Heistä noin 18 000 on täysin uusia muokkaajia, eli aktiivisista muokkaajista yksi neljästä on uusia. Jimmy Walesin viesti oli se, että tehtävämme on rohkaista uusia muokkaajia, saada heidät jäämään, jotta heistä tulisi wikipedistejä.  

Heikki Kastemaa

Salmisaaren jälleenvalokuvausretki 5.9.

Tukholma, 1938 Gunnar Herbert Lundh – 2019 Vahur Puik. Uudessa kuvassa on Wikimania 2019-tapahtuman osallistujia.

Valokuvataiteen museossa järjestetään 5.9. 15-17 Pyhä paikka valokuvassa -työpaja. Työpajassa esittelemme kuinka Wikimedia Commonsissa olevien valokuvien kuvailutietoja voi parantaa ja pohdimme sensitiivisyyttä valokuvassa.

Tapahtuman päätteeksi järjestetään kuvausretki, jossa jälleenvalokuvataan vanhoja valokuvia.  Jälleenvalokuvauksen ideana on toisintaa vanhassa valokuvassa oleva tilanne tai paikka uudessa valokuvassa.

Reitti

Retki alkaa museossa lyhyellä selostuksella siitä, mitä jälleenvalokuvaus on. Sen jälkeen siirrymme noin 17:20-17:30 Kaapelitehtaan pihalle harjoittelemaan käytännössä jälleenvalokuvausta. (A) Mikäli ryhmä on riittävän iso, niin yritämme myös toisintaa kuvan Breznevin käynnistä kaapelitehtaalla.

Kaapelitehtaalta siirrymme entisen Alkon tehtaan (nykyinen Helsingin oikeustalo) ja Salmisaaren voimalaitoksen väliselle Tallberginkadulle ottamaan lisää jälleenvalokuvia ennen kuin aurinko laskee Alkon tehtaan taakse noin klo 18:10. (B, C)

Salmisaaren voimalaitokselta siirrymme Kellosaaren lentosataman sijaintipaikalle, jonka hangaari oli 1990-luvulle saakka olemassa nykyisen Kellosaarenpuiston kohdalla (D). Retki päättyy tänne noin 19:00.

Reittikartta

Reitti A.) Kaapelitehdas, B/C.) Salmisaaren voimala, D.) Kellosaarenpuisto

Kuvat

Jälleenvalokuvattavien kuvien sijainnit

Miten

Jälleenvalokuvaukseen voi käyttää Ajapaikin Android -ohjelmaa,  joka näyttää puhelimessa lähimmät valokuvat. Muille puhelimille meillä on kännykkäkartta, joka näyttää vanhojen kuvien sijainnit, sekä nippu vanhoja valokuvia paperilla. 

  • Mene Google Play -kauppaan
  • Etsi “Ajapaik rephoto” -ohjelma ja asenna se
  • Käynnistä ohjelma ja kirjaudu ohjelmaan tekemällä uusi tunnus.
    • Ohjelma tukee kirjautumismuotona myös Google ja Facebook -kirjautumista
  • Valitse lähimmät kuat -luettelosta kuva
  • Ota kuva klikkaamalla pyöreää nappia
  • Voit säätää kameratilassa vanhan kuvan läpinäkyvyyttä liikuttamalla ruutua näytön pitkän sivun suuntaisesti.
  • Voit säätää vanhan kuvan kokoa sormien “saksiliikkeellä”
  • Saat tallennettua kuvan klikkaamalla pyöreää ikonia uudestaan
  • Esikatseluruudussa voit poistaa kuvan roskis-ikonilla ja ladata sen pilveen pilvi-ikonilla.

Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu

Syyskuussa on meneillään Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu johon voit osallistua kuvaamalla ennalta määrättyjä kulttuuriperintökohteita TAI sitten jälleenvalokuvaamalla vanhan kuvan. 

Kulttuuriperintökohteet

  1. Etsi kuvattavia kohteita kuvattavien kohteiden listoilta. Ne on järjestetty maakunnittain ja kunnittain. Kun olet löytänyt kohteen, voit ladata kuvan sen yhteydessä olevan linkin kautta syyskuun aikana.
  2. Voit etsiä kuvauskohteesi ja ladata kuvasi myös Monumental-karttasovellusta käyttämällä kännykässä tai tietokoneella.
  3. Jos kulttuuriperintökohde ei ole kuvattavien kohteiden listalla, mutta se löytyy Museoviraston palvelusta kyppi.fi, voit ladata sen erillisellä latauslomakkeella.

Jälleenvalokuvaus

  1. Mikäli kuvaat Ajapaikilla Android -ohjelmalla, niin tallenna kuva pilveen
  2. Mikäli kuvaat jollain muulla tavoin, niin tallenna kuva tällä lomakkeella Wikimedia Commonsiin ja lisää lomakkeeseen linkki alkuperäisene kuvaan.

Seuraava tapahtuma

Lauantaina 14.9. Vallisaaressa järjestetään valokuvauskävely, jossa saaren vanha asukas kertoo saaresta. Samalla valokuvaamme saaren rakennettua kulttuuriperintöä ja jälleenvalokuvaamme vanhoja valokuvia. Lähtö retkelle on kello 12 JT-linesin laiturista kauppatorilta. Opastuksen pituus Vallisaaressa on 2 tuntia ja se alkaa Vallisaaressa noin 12.20 Luotsitalolta.

Lisätietoa:

Onko siellä Karviaistien päässä mitään?

Jan Alancon kuva Malmin Karviaistien päästä, 1984 ja oma kuvani samasta paikasta 2019.

Kurvaan tutulta Latokartanontieltä sivukadulle ja olen äkkiä oudossa ympäristössä. Tie Helsingin Malmilla kaartaa loivasti oikealle ja laskee alaspäin. Olen matkalla tuntemattomaan, Karviaistien päähän. Siinä oli ennen valkoinen, kaksikerroksinen ja harjakattoinen talo. Näin kertoo Jan Alanco kuvassaan, jonka hän otti Helsingin kaupunginmuseolle vuonna 1984, joka on tallennettu Ajapaikiin Finnasta.

Huomaan heti, että taloa ei siinä ole. Entisen talonpaikan viereen on rakennettu päiväkoti. Karviaistien päässä on ennen ollut kääntöpaikka, nyt siinä on pieni muutaman auton parkkialue.

Asetan polkupyörän tien varteen, otan kännykän taskustani ja näpäytän esiin tuon mustavalkoisen kuvan. Kännykän näytössä näkyy läpikuultavana vanha kuva, joka paljastaa muutamia, lähes minimaalisia samanlaisuuksia nykyhetken ja 35 vuotta sitten otetun valokuvan välillä.

Kun saapuu kuvauspaikalle, jälleenkuvaaja etsii heti yhtäläisyyksiä ja eroja vanhan kuvan paikan ja nykyhetken ympäristön valillä. Nyt havaitsen, että tien päädyssä oleva katukivetys on viivasuora, vaikka oikeassa reunassa oleva tien reuna on muotoiltu toisenlaiseksi parkkialueen takia. Huomaan kadun pinnassa myös kaksi viemärinkantta, joiden oletan olevan suunnilleen samalla paikalla kuin aikaisemmin. Sommittelen kuvani näiden havaintopisteiden perusteella.

Valokuvaus on tarkka taide, mutta olen oppinut jälleenvalokuvauksessa olemaan jollain tapaa suurpiirteinen. Uutta kuvaa ei yleensä koskaan saa sommiteltua täsmälleen samanlaiseksi kuin vanhaa. Yritän tähdätä tärkeitä ja selvästi näkyviä yksityiskohtia, kuten talon harjaa, savupiippuja, ikkunoita, tietä, metsän reunaa tai maan pinnanmuodostusta. Vanhan ja uuden kuvan perusrakenteiden pitäisi vastata toisiaan.

Simo Ristan kuva Malmin Kauppatieltä vuonna 1970 ja oma kuvani samasta paikasta 2019.

Malmilla kuvatessani totesin, että siellä oli kuvattu paljon kohteita joita tiedettiin purettavan. Kaupunkiympäristön tallentamisen motiivi on usein muuttuvaksi tiedettyjen kohteiden kuvaus. Vanhojen puutalomiljöiden tilalle nousseiden rakennusten paikoilla jälleenkuvaaminen on haastavaa. Idyllinen pihanperä halkokasoineen ja kaivonkansineen Malmin sairaalan lähellä oli vaihtunut koulun ja päiväkodin asvalttipihan proosaksi. Jälleenkuvaus näissä kaupunkiympäristöissä on mutkikasta salapoliisin johtolankojen etsimistä.

Jälleenkuvaaja ei juuri pysty säätämään kuvansa valoisuutta, jolloin tuloksena saattaa olla tummia tai ylivalottuneita kuvan osia. Ehkä jälleenkuvauksen olennaisin merkitys ei ole niinkään valokuvauksellisuudessa, vaan siinä, että sen avulla voidaan taltioida ja havainnoida ympäristön muuttumista. Minua kiehtoo odottamattomuus. Sattuma voi tuoda kuviin myös koomisia yhdistelmiä. Kuvatessa mielikuvituskaan ei ole pahaksi. Joskus maaperän muoto, puusto tai rakennuskanta herättävät vaistomaisen tunteen, ”kutkutuksen” olemisesta alkuperäisen kuvan paikoilla.

Mietin kuvausretkilläni sitä, että jälleenvalokuvauksella voi olla tutkimuksellista, tieteellistä arvoa. Jos olisin arkkitehtuurin ja ympäristönsuunnittelun opettaja, järjestäisin jälleenvalokuvauskursseja opiskelijoille. Olisi hurjaa, jos joku jatkaisi jälleenkuvattuja kuvia muutaman vuoden päästä.

Joskus jälleenkuvauksessa voi tulla esiin paikan henki, Genius Loci. Antti Kiurun näkemyksen mukaan paikan hengen tunteminen vaatii virittäytymistä samalle aaltopituudelle paikan, sen ihmisten, rakennusten ja muiden elementtien kanssa. Tämä vaatii ajallisen jatkumon tiedostamista ja sen suhteuttamista sekä itseensä että muihin ihmisiin. Kiuru kirjoittaa: ”Ihmisiä tulee ja menee, mutta paikat pysyvät, myös muuttuessaan”.

Kuvausprosessi ei – ainakaan minulle – ole niinkään esteetistä pohdintaa ympäristön arvoista tai haikailuja vanhojen, idyllimäisten kaupungin osien ja talojen tuhoutumisesta. Joskus jälleenkuvaus paljastaa niin paljon yksityiskohtia tavallisen kaupunkiympäristön muuttumisesta, että niitä on turha jäädä pohtimaan itse kuvauksen aikana. Sitä paitsi kaikkia asioita ei edes huomaa kännykän pieneltä näytöltä. Jos haluat analysoida muuttumista perusteellisesti, katsele kuvia kotona isommasta näytöstä. Kaikki Ajapaikiin tallentamasi kuvat löydät kansiosta ”Omat uusintakuvani”.

Jälleenkuvaus on myös tapa perehtyä uusiin ympäristöihin. Ja vaikka ympäristö olisikin tuttu, kuvaajan huomio kiinnittyy aikaisemmin huomaamattomiin yksityiskohtiin ja näkökulmiin.

Helsinki Rephotography -projektin ideana on saada ihmiset liikkumaan valokuvaamalla. Jos innostut jälleenkuvauksesta, neuvon että liikaa ei kannata rohmuta ainakaan aluksi. Pystyn tämänhetkisen kuntoni perusteella, riippuen hieman kuvattavien paikkojen tiheydestä kuvaamaan korkeintaan 30-40 kuvaa päivässä. Kuvattavien paikkojen väli saattaa olla joskus pitkä ja joskus oikeaa kuvauspaikkaa ei löydy heti. Oikean kuvauskulman löytämiseen saattaa mennä joskus monta askelta.

Saatat kokea kuvatessasi vaikeaksi löytää täsmällisiä vastineita vanhan kuvan paikalle nykyisistä paikoista. Sanoisin, että hyvä ohje on kuin Wikipedian ohje ”muokkaa rohkeasti”. Eli kuvaa rohkeasti!

Heikki Kastemaa

Helsinki rephotography on Wikimedia Suomen projekti, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa valokuvaamalla. Ajapaik (aja=aika, paik= paikka) on Virossa kehitetty Android-kännykässä toimiva ohjelma, joka etsii arkistosta lähelläsi olevia vanhoja kuvia. Voit hakea julkaistavia kuvia museoiden kokoelmista ja valita niitä Ajapaikiin, paikantaa kuvia sinulle tutusta paikoista ja kuvata uudestaan paikkoja joissa käyt.

Ajapaikissa on yli 160 000 historiallista valokuvaa. Siinä on 8 724 käyttäjää ja 13 989 uudelleenkuvausta. Helsinki rephoto järjestää opastusta ja kuvausretkiä Helsingissä esimerkiksi kaupunginosittain tai alueittain. Projektia tukee Helsingin kaupunki.

Ilmalaiva Graf Zeppelin yritti laskeutua Helsingin Viikin pelloille syyskuussa 1930, mutta kovan tuulen takia laskeutuminen ei onnistunut. Vasemmassa kuvassa vastaanottajia, oikealla oma kuvani Viikin pellolta 2019.

Kuukaudessa lähes 1 500 naista Wikipediaan

Muijii Wikipediaan -muokkaustapahtuman osallistujia tutkailemassa aihe-ehdotuksia.

Huhtikuu oli suomenkielisessä Wikipediassa todellinen naisten kuukausi. Kuun aikana kirjoitettiin peräti 1 498 uutta artikkelia naisista, mikä nosti naisten osuuden henkilöartikkeleista 18,8 prosentista yli 19,5 prosenttiin. Äkkiseltään prosenttiosuuden muutos kuulostaa pieneltä, mutta kun henkilöartikkeleita on kaikkiaan yli 130 000, on kyseessä merkittävä saavutus kuukauden aikana.

Tärkeimpänä tekijänä loikan taustalla oli Wikimedia Suomen toista kertaa järjestämä Punaisten linkkien naiset -kilpailu, jossa luotiin ja muokattiin artikkeleita naisista ja muunsukupuolisista. Tänä vuonna siihen osallistui 57 Wikipedian muokkaajaa, jotka loivat suomen-, pohjoissaamen- ja koltansaamenkielisiin Wikipedioihin yhteensä 1 057 uutta artikkelia.

Oman kortensa kekoon kantoi myös freelance-kirjoittaja Jenni Janakan ja Wikimedia Suomen perjantaina 26.4. järjestämä Muijii Wikipediaan -muokkaustapahtuma, jossa aloittelijat pääsivät tutustumaan Wikipedian saloihin.

Janakan alustuksen ja Wikimedia Suomen järjestämän lyhyen wikikoulutuksen jälkeen tapahtuman yli 20 osallistujaa pääsivät vauhtiin uusien artikkelien luomisessa. Tapahtumassa luotiin naisista kertovien artikkelien lisäksi myös sellaisia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä artikkeleita, jotka monen yllätykseksi vielä puuttuivat Wikipediasta, kuten lasikatto.

Huhtikuun hurja artikkelimäärä on jatkoa pitkäkestoiselle työlle, jonka tavoitteena on saada Wikipedian artikkelit heijastamaan paremmin väestön todellista sukupuolijakaumaa. Edistyminen on ollut hidasta mutta selvästi havaittavaa: maaliskuussa 2018, ennen ensimmäistä Punaisten linkkien naiset -kilpailua, naisten osuus henkilöartikkeleista oli vain 18 prosenttia.

Muijia Wikipediaan 26.4.2019

Wikimedia Suomi on mukana asennemuija ja freelance-kirjoittaja Jenni Janakan järjestämässä Muijii Wikipediaan -tapahtumassa perjantaina 26. huhtikuuta.

Tapahtuman tarkoituksena on tutustua Wikipedian muokkaamiseen ja korjata henkilöartikkelien sukupuolivinoumaa: suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain noin 19 prosenttia kertoo naisista, ja pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa vastaava osuus on 30 prosenttia.

Tilaisuuden alussa Röyhkeyskoulu-kirjan kirjoittanut Janakka puhuu kulttuurin vaikutuksesta yksilön kykyyn ymmärtää osaaminen ja tekijyys itsessään sekä siitä, miten naisten näkymättömyys jatkuu edelleen, ja mitä sille voidaan tehdä.

Maksuton tapahtuma alkaa kello 17.30 ja päättyy kello 20. Se järjestetään Redlandissa Helsingissä (Hietalahdenranta 5C, D-rappu, 2. kerros). Lisätietoja löytyy tapahtuman Facebook-sivulta, ja ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.

Čállingilvvuin eambbo čállosat nissoniid ja earásohkabeallásaččaid birra Wikipediai

Punaisten linkkien naiset (Rukses liŋkkaid nissonat) -čállingilvvu ulbmilin lea lasihit čállosiid meari nissoniid ja earásohkabeallásaččaid birra sihke davvisámegiel ja suomagiel Wikipediain ja anáraš- ja nuortalašgiel iskkus-Wikipediain. Gilvu bistá olles cuoŋománu. ON:a riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jagi gudnin čállosiid sáhttá čállit suomagillii lassin maiddái Suoma golmmain sámegillii: davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.

Wikipedia čállosiid sohkabealjuohkašupmi ii speadjalastte duođalašvuođa: suomagiel Wikipedia čállosiin vuollái 19 % leat nissoniid birra. Dat botnjaseapmi boahtá lagamustá das ahte eaktodáhtolaččat ráhkadit Wikipediai čállosiid dakkár fáttáid birra main lea ieš beroštuvvan. Wikipedia deháleamos gáldut, girjjit ja media, muitalit dávjá dušše dievdduid olahusaid birra. Čálliin eanaš leat dievddut, mii dárkkuha ahte Wikipedia čállosat muitalit dávjá dievdduid áššiid birra.

Dilli davvisámegiel Wikipedias lea buoret, muhto doppege dušše badjel 30 % čállosiin leat nissoniid birra. Iskkus-Wikipediain dilli lea hui buorre, muhto sivvan lea ahte dain eai leat hirbmat ollu čállosat. Earásohkabeallásaččaid birra lea okta čálus davvisámegiel Wikipedias, muhto ii leat vel oktage anáraš- ja nuortalašgiel iskkus-Wikipediain.

Oppa riikkaidgaskasaš Wikipedia-searvvuš atná čállosiid sohkabealjuohkašumi buorideami dehálažžan. Eaŋgalsgiel Wikipedia Women in Red -prošeakta leat lihkostuvvan badjel 4 jagi loktet čállosiid meari nissoniid birra 15 proseanttas lagabui 18 prosentii.

Suomas buorideami lea ovddidan Wikimedia Suopma. Jagi 2016 searvi lágidii Kaisa-girjerájuin čuođi nissona -dáhpáhusa mas jándora áigge 100 čállosa nissoniid birra geat leat beakkánat alddeset surggiin. Jagi 2018 searvi lágidii vuosttaš Rukses liŋkkaid nissonat -čállingilvvu man oasseváldit ráhkadedje ovtta mánu áigge badjel 950 ođđa čállosa nissoniid birra. Miessemánu 2018 searvi lágidii ovttas Ruoŧa ambassádain Wikigap-beaivve, man oasseváldit čálle lasi nissoniid birra.   

Go diimmá čállingilvu menestuvai nu bures, Wikimedia Suopma lágida gilvvu maiddái dan jagi. Golbma eanemus čuoggáid ožžon vuitet Museakoartta (Museokortti) ja sidjiide Wikimedia Suopma fállá eahkedaččaid giđđačoahkkima oktavuođas. Gii fal sáhttá oassálastit gilvui, muhto vuos ferte ráhkadit dovddaldaga Wikipediai ja de almmuhit iežas gilvui dan siiddus. Dan maŋŋá sáhttá ráhkadišgoahtit čállosiid ja čoaggigoahtit čuoggáid dain ráhkadeamis.

Gilvvu namma boahtá das, ahte Wikipedias liŋka lea ruoksat go čálus dasa liŋka čujuha ii gávdno. Go čálus fas gávdno, liŋka lea alit. Ulbmilin lea nappo nuppástuhttit nu olu nissoniid rukses liŋkka alihin go vejolaš cuoŋománu áigge.

Oktavuođaváldimat

  • Kimmo Virtanen
  • Wikimedia Suoma koordináhtora
  • Šleađgapoasta: kimmo.virtanen@wikimedia.fi

Liŋkkat