Author Archives: Teemu Perhiö

Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Tampereella — Suomen kiertue luvassa

”Tarkista se Wikipediasta”  – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0. Kuva: Olimar CC BY SA 4.0.

15 miljardia sivulatausta kuukaudessa, 299 kieliversiota, 45 miljoonaa mediatiedostoa – Wikipedian 17-vuotista taivalta valottava pienoisnäyttely avautui Mediamuseo Rupriikissa Tampereella.

Wikipedia on Suomen viidenneksi suosituin sivusto ja verkon käytetyin hakuteos. Nyt avoimen tietosanakirjan värikkäisiin vaiheisiin ja viimeisimpiin kehityksiin voi tutustua Wikipedia-näyttelyssä Vapriikissa sijaitsevassa Mediamuseo Rupriikissa 27.5. saakka.

Näyttelyssä valotetaan Wikipedian syntyhistoriaa, käytäntöjä ja teknistä kehitystä, sekä kerrotaan yhteisöstä, joka kaiken on mahdollistanut. Samoin puretaan Wikipedia-artikkelin anatomia osiin sekä paljastetaan, miten pizza-artikkelin nimi päätettiin. Entä miten koneoppiminen ja botit liittyvät Wikipediaan?

“Wikipedia on kaikille tuttu arkisessa tiedonhaussa, mutta harva tietää, miten se tieto on sinne päätynyt. Näyttely tarjoaa pienen kurkistuksen konepellin alla olevaan maailmaan”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja Teemu Perhiö Wikimedia Suomesta.

Wikipedian kohdalla tiedon luotettavuus puhuttaa – sitähän voi kuka tahansa muokata!

“Wikipedian luotettavuus tulee prosessista, jossa kuka tahansa voi korjata virheellistä tietoa. Artikkelien arviointi on lukijan vastuulla, mutta Wikipediassa on helppo harjoittaa lähdekritiikkiä, sillä lähteet pitää olla merkittynä ja tiedon lisääjä näkyy muokkaushistoriasta”, Perhiö kertoo.

Wikipedia on työkalu tiedon tuottamiseen ja etsimiseen. Arkisessa tiedonhaussa se on pääsääntöisesti paikkansapitävä ja sieltä voi saada hyvän yleiskuvan aiheesta ja siihen liittyvistä keskeisistä lähdeaineistoista.

Tutkija Outi Penninkangas mediamuseo Rupriikista arvostaa Wikipediaa avoimen tiedon välineenä.

“Wikipedian avulla museo voi edistää avoimien kulttuuriaineistojen saavutettavuutta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Esimerkiksi Suomen pelimuseo kartoitti yhdessä vapaaehtoisten muokkaajien kanssa suomalaiseen peli- ja pelaamishistoriaan liittyviä aukkokohtia Wikipediassa.”

Näyttelyn taustamateriaalien toimittamisessa on auttanut joukko vapaaehtoisia wikipedistejä. Kaikki näyttelyn materiaalit ovat käytettävissä lisenssillä CC BY SA 4.0.

Kuvia näyttelystä.

“Tarkasta se Wikipediasta” – avoimen tietosanakirjan 17 vuotta -näyttely Mediamuseo Rupriikissa, museokeskus Vapriikissa Tampereella toukokuun loppuun asti. Kirjastot ja koulut voivat sopia näyttelyn lainaamisesta ottamalla yhteyttä Mediamuseo Rupriikkiin.

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää avointa tietoa sekä Wikimedia-palveluiden käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.

Lisätietoja:
Heikki Kastemaa
Puheenjohtaja, Wikimedia Suomi ry
heikki.kastemaa [at] wikimedia.fi

Outi Penninkangas
Tutkija, Mediamuseo Rupriikki
outi.penninkangas [at] tampere.fi

Miltä Wikimedia näyttää Suomessa vuonna 2023? Osallistu keskusteluun ja vaikuta strategiaamme!

Ars 17 -editathon Kiasmassa huhtikuussa 2017. Kuva: Teemu Perhiö, CC BY 2.0

Ars 17 -editathon Kiasmassa huhtikuussa 2017. Kuva: Teemu Perhiö, CC BY 2.0

Tulisiko Wikipedian olla kansalaistaito ja tärkeä opetusväline koulussa? Pitäisikö enemmän aineistoja olla saatavilla avoimella lisenssillä? Tulisiko yhteisön olla laaja-alaisempi ja sisältöjen monipuolisempia?

Wikimedia Suomi järjestää 4.3. klo 13–17 kaikille avoimen strategiatyöpajan, jossa pohditaan yhdistyksen toiminnan periaatteita, arvoja ja tavoitteita. Tule mukaan ideoimaan, miten edistämme avointa tietoa ja Wikimedia-palveluiden käyttöä Suomessa.

Työpajan ajatukset kootaan dokumentiksi Meta-Wikiin, jolloin se on kaikkien avoimesti kommentoitavissa. Luonnosta käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa, ja strategia on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden syyskokouksessa. Työn edistymisestä tiedotetaan uutiset-kahvihuoneessa ja Wikipedian ystävissä Facebookissa.

Wikimedia Suomen strategiatyöpaja 4.3. klo 13-17 Mariassa, Lapinlahdenkatu 16, Helsinki, 00180. Huone Nudisti.

Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen teemu.perhio[at]wikimedia.fi, jotta osaamme varata oikean määrän tarjoiluja.

Mikäli et pääse paikalle, mutta haluaisit silti jakaa ideasi, voit myös lähettää ehdotuksia tämän lomakkeen avulla.

Aineistoja

Kimmo Virtanen Wikimedia Suomen wikiteknikoksi

Wikimedia Suomen wikiteknikoksi on valittu Kimmo Virtanen. Hän toimii yhdistyksen teknisenä asiantuntijana, joka on vastuussa projektien teknisistä valinnoista, toteutuksesta ja niiden tarvitsemasta teknisestä tuesta.

Yhdistyksen tärkeimpiä projektejä vuonna 2018 ovat WikiloikkaWiki Loves MonumentsWiki Loves Earth ja teknisen kehitysohjelman toteutus. Alla vielä tarkemmat kuvaukset projekteista ja wikiteknikon toimenkuvasta niihin liittyen.

Wikiloikka

Wikiloikka on peruskoulun opettajille suunnattu projekti, jossa tuotetaan peruskoulun oppimateriaalia Wikikirjastoon. Vuoden 2018 päämääränä on viedä Kansallismuseon esihistorianäyttelyn tukimateriaalia Wikikirjastoon sekä tutustuttaa opettajia wikin muokkaamiseen ja avoimiin sisältöihin.

Wiki Loves -kipailut

Wiki Loves Monuments ja Wiki Loves Earth ovat Wikimedian vuosittaisia valokuvakilpailuja, joissa päämääränä on kuvien saamisen lisäksi liittää kuvat olemassa oleviin julkishallinnon tietokantoihin. Yhteistyökumppanina Wiki Loves Monumentsissa on Museovirasto.

Tekninen kehitysohjelma

Teknisessä kehitysohjelmassa on tarkoitus lokalisoida edellä mainittujen projektien tarvitsemat Wikidata-, graafi- ja kartta-työkalut Wikimedia Foundationin suomenkielisiin wikeihin. Ranskankielisen wikipedian Wikidata-moduulit lokalisoidaan käyttökelpoisiksi, ja niitä varten tuotetaan suomenkieliset ohjeet ja esimerkit.

Tule meille wikiteknikoksi!

WIKIMEDIA SUOMI ry etsii osa- ja määräaikaiseen työsuhteeseen teknistä tukihenkilöä, jonka tehtäviin kuuluvat yhteisön tukena toimiminen sekä auttaminen, neuvominen ja palveleminen ja teknisten ratkaisujen tekeminen Wikimedia-ympäristössä.

Vastuu

  • Wikidatan käytön levittäminen ja fasilitointi eri suomenkielisissä Wikimedia-projekteissa
  • Ranskankielisen Wikipedian tietolaatikkojärjestelmän lokalisointi ja käyttöönotto suomenkielissä Wikimedia-projekteissa
  • Wikimedia Suomen projekteissa teknisen tuen antaminen.

Pätevyys

  • Wikimedian laaja tuntemus, erityisesti Wikidata ja siihen liittyvät taustatekijät
  • Ohjelmointitaito
  • LAMP-alustan, Mediawiki API:n, Javascriptin, Pythonin ja SPARQL-kielen tuntemus katsotaan eduksi.

Tehtävässä tarvitaan suomen ja englannin hyvää kirjallista hallintaa.

Työaika on 16 tuntia viikossa ja palkkaus 23 euroa tunnilta. Työ alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta 2018.

Lähetä hakemuksesi ja CV osoitteeseen tia.kangaspunta(at)wikimedia.fi 18. joulukuuta klo 16.00 mennessä. Laita otsikkoon ”Työhakemus wikiteknikko”.

Lisätietoja antaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Tero Toivanen (+358 50 5734127) ma 13:30 alkaen, ke 15:30 alkaen, to koko päivä, pe 13:30 alkaen, la ja su koko päivä viikoilla 49 ja 50.

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Opettaja, vastaa kyselyyn Wikipedian hyödyntämisestä koulutuksessa

Teemu Perhiö CC BY SA 3.0

Opettaja, oletko joskus käyttänyt Wikipediaa osana opetusta? Tai oletko suunnitellut sitä?

Vastaa lyhyeen kyselyyn Wikipedian ja muiden Wikimedian palveluiden hyödyntämisestä koulutuksessa! Vastauksista on apua Wikipedian koulutusohjelman suunnittelussa. Lomaketta saa jakaa.

Linkki kyselyyn.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Kylmä sota, kuuma tietosanakirja: 136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia kurssityönä Wikipediaan

Ryhmä esittelee valmista artikkelieen muille opiskelijoille.
Yksi kymmenestä ryhmästä esittelee valmista Wikipedia-artikkeliaan muille opiskelijoille. Kuva Teemu Perhiö CC-BY-SA 4.0

Tällä yliopistokurssilla tehdään ihmiskoe.

Ensimmäisellä tunnilla kysytään, käyttääkö kukaan Wikipediaa tiedonhakuun – kaikki viittaavat. Vain pari kättä nousee, kun kysytään, onko kukaan muokannut sitä.

Kolmisenkymmentä yhteiskuntahistorian opiskelijaa saa haasteen: heidän pitää kirjoittaa yleistajuinen, kattava ja neutraali tietosanakirja-artikkeli.

Kyseessä on kurssi Kansainvälinen ja globaali järjestelmä, joka kuuluu yhteiskuntahistorian oppiaineisiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kylmä sota, kuuma pedagogiikka

”Wikipedia-artikkelin taustalla on halu löytää uudenlaisia oppimismahdollisuuksia – ennen kaikkea sellaisia, jotka edistävät sisäistämään pyrkivää oppimista”, yliopistonlehtori Jukka Kortti kertoo.

Opiskelijat jaetaan kymmeneen ryhmään, joista kunkin tehtävänä on kirjoittaa artikkeli aihealueesta ”Pohjoismaat kylmässä sodassa”.

”Wikipedia-artikkelissa yhdistyvät ryhmätyö, kirjoittaminen, aineiston hakeminen ja tiedon prosessointi, joihin on muutenkin panostettu oppiaineessamme. Lisäarvona on sellaisen tiedon tuottaminen, jossa toteutuu myös yleishyödyllisyys; tekstit eivät jää vain opettajan (virtuaaliseen) pöytälaatikkoon, vaan hyödyttävät laajaa yleisöä,” kurssin vetäjä Kortti sanoo.

Kortin mukaan tehtävä noudattaa yliopistopedagogisesti linjakkaan opetuksen (contsructive alignment) näkökulmaa. Sillä tarkoitetaan opettamisen ja oppimisen suunnittelua, jossa yhdistyvät konstruktiivinen, käytännön pohjalta rakentuva ymmärtäminen ja oppimisen lopputulemapohjaiseen (learning outcomes) pedagogiikkaan perustuva opetuksen suunnittelu.

Wikipedisti Teemu Perhiö esittelee kurssin aluksi vapaan tietosanakirjan keskeisimmät periaatteet. Kalvoissa korostuu kolme tärkeintä ohjenuoraa sisällön suhteen:

  1. Wikipedian artikkelit kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
  2. Tietojen tulee olla tarkistettavissa eli lähteet pitää merkitä.
  3. Kaiken tiedon tulee olla jo julkaistua, eli omia päätelmiä ja pohdintaa ei sallita.

”Olen aina rakastanut Wikipediaa, ja on oikein, että akateemikot joutuvat kirjoittamaan sinne”, eräs opiskelija tuumaa loppupalautteessa. Kaikki opiskelijasitaatit tässä blogauksessa ovat lainauksia kurssin anonyymista loppupalautteesta.

Lukijuuden muuri murtuu

Ero tieteellisen ja wikipediatekstin välillä alkaa selkeytyä. Opiskelijat kiinnittivät huomiota erityisesti lähteiden käyttöön ja niihin viittaamiseen. Artikkeleita opitaan lukemaan lähteiden näkökulmasta – vaikka moni onkin jo käyttänyt Wikipediaa lähdemateriaalin etsinnän apuna. Wikipedia-artikkelista saatua yleiskuvaa aiheesta voi peilata omaan, samasta lähdemateriaalista saatuun käsitykseen.

Opiskelijat kokevat käytännössä, miten avoimesti saatavilla olevaa tietoa tuotetaan verkkoon. Artikkelit näyttäytyvät eri valossa, kun Wikipediaa käytetään tiedon tuottamiseen eikä vain sen etsimiseen. Wiki-alusta tulee tutuksi ja opiskelijat saavat lisää itsevarmuutta:

”Nyt jopa uskaltaisi itse muokata tekstejä, jos näkee virheitä.”

Wikipediassa lukijan rooli onkin tärkeä – ei vastaanottajana, vaan aktiivisena osallistujana. Lukijalle siirtyy vastuuta tietojen arvioimisessa ja epäkohtiin puuttumisessa. Asia hahmottuu helpommin, kun siirtyy passiivisesta lukijasta aktiiviseksi.

136 lähdeviitettä ja 10 artikkelia

Yhteensä kurssilla tehtiin 10 artikkelia ja lisättiin yli 130 lähdeviitettä Wikipediaan. Pari viikkoa kurssin päättymisen jälkeen artikkelit siirrettiin projektisivulta artikkeliavaruuteen avoimesti luettaviksi.

Kolmea artikkeliavaruudessa pidempään ollutta sivua on luettu alle kahden viikon aikana yli 400 kertaa, suosituin niistä on ollut ajankohtainen artikkeli arktisesta yhteistyöstä. Osa näyttökerroista selittyy artikkelien käsittelyllä oppitunneilla.

Muita kurssilla luotuja tai päivitettyjä artikkeleita ovat muun muassa Ruotsi kylmässä sodassa, suojeluvastuun periaate ja Pohjola-aktivismi. Kaikki artikkelit ovat luettavissa projektisivun kautta.

”Oli kiva että kurssityö päätyy kerrankin hyvään käyttöön!”, kommentoitiin tehtävää yleisesti.

Loppupalautteessa moni kertoo arvostavansa nyt Wikipedian kirjoittajia enemmän.

”Aloin arvostaa enemmän sitä, että jotkut todella ovat kirjoittaneet järkeviä artikkeleita muiden iloksi ja hyödyksi.”

Jälkipyykki

Opiskelijat esittivät palautteessa huomion, että mahdollisia artikkelin aiheita olisi voinut miettiä ja listata etukäteen, jotta aiheen valinta ei jäisi vain opiskelijoiden harteille. Aiheen valintaa ja rajausta vaikeutti myös uusi tekstimuoto, tietosanakirja-artikkeli, joka on ihan muuta kuin perinteinen esseetehtävä. Artikkelin rakentamisessa ja raamittamisessa olikin pähkäiltävää. Näiden asioiden sujuvoittamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kurssilla myös huomattiin, että Wikipedian muokkaaminen visuaalisen muokkaimen avulla onkin aika helppoa – tai ainakin helpompaa, kuin perinteisessä wikitekstitilassa. Mutta hankaluuksia esiintyi ainakin lähdeviitteiden oikeaoppisen käyttämisen kanssa. Lähteiden lisäämisestä ja muokkaamisesta voisikin olla käytännön harjoituksia esimerkiksi it-luokassa.

Vapaaehtoinen wikipedisti Teemu Perhiö antoi kurssilla palautetta artikkeleista tietosanakirjan käytäntöjen näkökulmasta.

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Gaudeamus lahjoittaa tietokirjoja wikipedisteille

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu

Gaudeamus lahjoittaa Wikipedian Lähdekirjastolle tieto- ja tiedekirjojen pdf-tiedostoja. Kirjojen avulla Wikipedian kirjoittajat voivat kehittää useiden eri aihealueiden artikkeleita.

Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo, jonka erikoisaloja ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.

Käyttöoikeuksia voi hakea lahjoitussivulla Wikipediassa.

Wikipedian lähdekirjasto

Wikipedian Lähdekirjaston tunnus. Heatherawalls CC BY SA 4.0

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedian sisäinen hanke, jonka tehtävänä on auttaa Wikipedian muokkaajia löytämään luotettavia lähteitä artikkeleiden parantamiseksi. Osana tätä tehtävää Lähdekirjasto tekee yhteistyötä julkaisijoiden kanssa. Se ottaa lahjoituksena vastaan käyttöoikeuksia julkaisijan aineistoihin, ja jakaa ne eteenpäin kokeneille Wikipedian muokkaajille. He puolestaan käyttävät aineistoja artikkeleiden kehittämisessä, viittaavat niihin ja lisäävät niitä lähteiksi artikkeleihin.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedia Libraryn suomenkielinen haara. Kansainvälisellä Wikipedia Librarylla on useita kymmeniä yhteistyökumppaneita, kuten Oxford University Press, JSTOR, Elsevier, de Gruyter, Cochrane Collaboration, Royal Society UK ja BMJ. Gaudeamus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tilastopaja ovat suomalaiset yhteistyökumppanimme.

Wikipedia on usein ensimmäinen paikka, josta ihmiset hakevat tietoa internetissä. Me emme halua, että Wikipedia on vain tiedonhaun päätepiste – parhaiten se toimii lähtökohtana tietämyksen syventämiseen. Mitä parempia aineistoja Wikipedian artikkeleissa on hyödynnetty, sitä paremmista lähteistä lukija voi hakea lisätietoa ja laajentaa näkemystään. Kun tietoa on avoimesti saatavilla, sitä on helpompi hyödyntää ja soveltaa.

Oletko julkaisija?

Wikipedian Lähdekirjasto on avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja etsii uusia kumppaneita. Voiko sinun organisaatiosi tarjota apua lähteiden löytämiseksi ja hyödyntämiseksi Wikipediassa? Ota yhteyttä!

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]wikimedia.fi

Wikipedian Lähdekirjasto

Gaudeamuksen lahjoituksen projektisivu Wikipediassa

Wikipedia <3 kirjastot

Naistenpäivänä Kaisakirjastossa järjestettiin Sata naista -muokkaustapahtuma, jossa lisättiin Wikipediaan tietoa merkittävistä naisista. Artikkelien tietojen tulisi olla tarkistettavissa luotettavista lähteistä.

Naistenpäivänä Kaisakirjastossa järjestettiin Sata naista Wikipediaan -muokkaustapahtuma, jossa lisättiin Wikipediaan tietoa merkittävistä naisista. Kirjastot ovat mainiota paikkoja muokata Wikipediaa, sillä lähteet ovat paikan päällä! Kuva: Teemu Perhiö CC-BY-SA 2.0.

Wikipedian kirjastovuosi 2017

Verkossa julkaistavaa Wikipedia-tietosanakirjaa tukevan Wikimedia Suomen painopiste vuonna 2017 on yhteistyö kirjastojen kanssa. Kirjastot ovat osa yhdistyksen niin sanottuja GLAM (galleriat, kirjastot, arkistot, museot) -alojen yhteistoimintaa.

Kutsumme yleisiä kirjastoja järjestämään Wikipedian muokkaustilaisuuksia kirjastoissa ensi vuoden aikana. Tapahtumissa päivitetään Wikipedia-artikkeleita paikallisiin tai yleisesti kiinnostaviin aiheisiin liittyen. Tässä esimerkki Helsingin Viikin kirjaston Wikitapahtumasta. Tarjoamme koulutusta tapahtumien järjestämiseksi.

Wikipedian lähdekirjasto puolestaan käynnistää tammikuussa 2017 kampanjan, jonka tavoitteena on saada jokainen kirjastonhoitaja lisäämään yksi viitteistetty tietolähde Wikipediaan. Wikimedia Suomi tarjoaa kampanjan aikana apua kirjastoille Wikipedian muokkaamisessa.

1lib1ref-kampanja

Wikipedian Lähdekirjaston pöllö kannustaa lähdejahtiin! Heatherawalls CC-BY-SA 3.0.

Wikipedian Lähdekirjaston pöllö kannustaa lähdejahtiin! Heatherawalls CC-BY-SA 3.0.

Wikipedian Lähdekirjasto aloittaa 1lib1ref-kampanjan, jossa haastetaan jokainen kirjastonhoitaja lisäämään yksi lähde Wikipediaan. Kansainvälinen kampanja käynnistyy 15. tammikuuta ja päättyy 3. helmikuuta 2017. Tarvitsemme apuasi!

Wikipedia perustuu lähteisiin, joista artikkelin tiedot voi tarkistaa. Wikipedian yhteisö ei halua lukijoiden vain “luottavan Wikipediaan”. Wikipedia on alati muuttuva tietolähde, jonka lähteiden kriittinen arviointi on olennainen taito. Kirjastonhoitajat ovat asemassa, jossa he voivat kumota virheellisiä käsityksiä ja käyttää Wikipediaa työkaluna informaatiolukutaidon kehittämisessä. Näiden taitojen opettaminen voi kuitenkin olla hankalaa ilman kokemusta Wikipedian sisällön tuottamisprosessista.

1lib1ref-kampanjassa kirjastoväki arvioi Wikipediaa kriittisesti osallistuen samalla sen kehittämiseen lähdeviitteitä lisäten. Toivomme, että 1lib1ref antaa kirjastonhoitajille työkaluja ja apua Wikipedian soveltamiseen osana laajempaa tutkimuksen tekemisen kenttää.

Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka voivat:

  • Jakaa kampanjaa verkostojensa kanssa ja rohkaista järjestämään paikallisia 1lib1ref-tapahtumia — kuten kokoontumisia, joissa kirjastonhoitajat oppivat lisäämään lähteitä Wikipediaan.
  • Julkaista blogikirjoituksia tai käydä julkista keskustelua Wikipedian ja kirjastojen roolista. Esimerkkejä viime vuodelta:
  • Auttaa kasvattamaan tietoisuutta ja innostusta kampanjasta sosiaalisessa mediassa hashtagilla #1lib1ref

1lib1ref-kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2016. Ensimmäisenä mukaan liittyi kirjastojen ryhmä Kataloniasta, sitten useita yliopistojen kirjastoja Yhdysvalloissa, Walesin kansallinen kirjasto, sekä kirjastoja Australiasta, Hollannista ja Tanskasta. Järjestäjät arvioivat kampanjan tuottaneen yhdeksällä eri kielellä yhteensä noin 2000 muokkausta.

Jos olet kiinnostunut, käy kampanjan kotisivuilla osoitteessa 1lib1ref.org ja kommentoi tähän blogaukseen, kuinka haluat osallistua. Voit myös lähettää sähköpostia suomenkielisen Lähdekirjaston koordinaattorille Teemu Perhiölle (teemu.perhio [at] gmail.com).

Yhteistyöterveisin,

Teemu Perhiö
Wikipedian Lähdekirjaston tiimi,

Wikimedia Suomi ry

Wikimedia Suomen syyskokous Tampereella 10.12.

Wikimedia_Suomi_at_Helsinki_Book_Fair_2016_05

 

Wikimedia Suomi ry:n syyskokous pidetään Tampereella museokeskus Vapriikissa lauantaina 10.12. 2016 klo 13.00. Kokoukseen on mahdollista osallistua etänä; otathan siinä tapauksessa yhteyttä (heikki.kastemaa [ at ] saunalahti.fi).

Oleellisia käsiteltäviä asioita kokouksessa ovat toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvioesityksen vahvistaminen. Lisäksi valitsemme hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallitus voi koostua puheenjohtajasta ja 4–8 muusta varsinaisesta jäsenestä. Hallitus päättää sisäisestä työnjaosta valiten varapuheenjohtajan, sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Yksi henkilö tarvitaan sihteeriksi ja toinen tiedottajaksi. Jos olet itse kiinnostunut tai tiedät jonkun kiinnostuneen rahastonhoitajaksi, pyydän ottamaan yhteyttä.

Nykyinen hallitus on kokoontunut kuluneen vuoden aikana noin kerran kuukaudessa. Tapaamiset on pidetty yleensä netissä, ja kasvokkain olemme tavanneet kaksi kertaa. Olemme olleet aktiivisia GLAM (galleriat, kirjastot, arkistot, museot) -aloilla, ja ensi vuodeksi on suunniteltu yhteistyöteemaksi erityisesti toimintaa kirjastojen kanssa. Olemme avoimia, esimerkiksi hallituksen kokouksissa on kaikilla yhdistyksen jäsenillä puhe- ja läsnäolo-oikeus ja kaikki hallituksen pöytäkirjat ovat avoimesti nähtävissä.

Olemme osa kansainvälistä ja valtakunnallista Wikimedia-liikettä. Toimimme tekniikan, kulttuurin ja viestinnän leikkauskohdissa sekä yhteistyössä monien erilaisten tahojen kanssa. Jos olet innostunut toiminnasta hallituksessa tai muuten vaan Wikimedia-yhdistyksessä, pyydän ottamaan yhteyttä.

Lämpimästi tervetuloa syyskokoukseen Tampereelle!

Heikki Kastemaa,
hallituksen puheenjohtaja
Wikimedia Suomi ry

Kokouskutsu

Wikimedia Suomi ry
Syyskokous
Paikka: Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 , peda-tila 2. kerros, Tampere
aika: 10.12.2016 klo 13.00
Asialista

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Ilmoitusasiat
  6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  8. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
  9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  10. Kokouksen päättäminen.

Tilastopaja lahjoittaa käyttöoikeuksia Wikipedialle

Wikipedian Lähdekirjaston etusivu

Tilastopaja lahjoittaa 20 tunnusta verkkopalveluunsa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura jatkaa omaa lahjoitusohjelmaansa vuodella.

Tilastopaja lahjoittaa Wikipedian Lähdekirjastolle 20 tunnusta verkkopalveluunsa. Tietokanta sisältää yleisurheilutuloksia ja -tilastoja sekä Suomesta että maailmalta. Tunnuksien avulla Wikipedian kirjoittajat voivat kehittää useiden eri kieliversioiden urheiluartikkeleita.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) puolestaan jatkaa viime vuonna käynnistettyä lahjoitusohjelmaa 12 kuukaudella. Kansallisbiografia ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut ovat siis edelleen wikipedistien käytettävissä henkilöartikkelien kehittämisessä.

Wikipedian lähdekirjasto

Wikipedian Lähdekirjaston tunnus. Heatherawalls CC BY SA 4.0

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedian sisäinen hanke, jonka tehtävänä on auttaa Wikipedian muokkaajia löytämään luotettavia lähteitä artikkeleiden parantamiseksi. Osana tätä tehtävää Lähdekirjasto tekee yhteistyötä julkaisijoiden kanssa. Se ottaa lahjoituksena vastaan käyttöoikeuksia julkaisijan aineistoihin, ja jakaa ne eteenpäin kokeneille Wikipedian muokkaajille. He puolestaan käyttävät aineistoja artikkeleiden kehittämisessä, viittaavat niihin ja lisäävät niitä lähteiksi artikkeleihin.

Wikipedian Lähdekirjasto on Wikipedia Libraryn suomenkielinen haara. Kansainvälisellä Wikipedia Librarylla on useita kymmeniä yhteistyökumppaneita, kuten Oxford University Press, JSTOR, Elsevier, de Gruyter, Cochrane Collaboration, Royal Society UK ja BMJ. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ensimmäinen suomalainen yhteistyökumppani.

Wikipedia on usein ensimmäinen paikka, josta ihmiset hakevat tietoa internetissä. Me emme halua, että Wikipedia on vain tiedonhaun päätepiste – parhaiten se toimii lähtökohtana tietämyksen syventämiseen. Mitä parempia aineistoja Wikipedian artikkeleissa on hyödynnetty, sitä paremmista lähteistä lukija voi hakea lisätietoa ja laajentaa näkemystään. Kun tietoa on avoimesti saatavilla, sitä on helpompi hyödyntää ja soveltaa.

Oletko julkaisija?

Wikipedian Lähdekirjasto on avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja etsii uusia kumppaneita. Onko sinun organisaatiollasi tarjota apua lähteiden löytämisessä ja hyödyntämisessä Wikipediassa? Ota yhteyttä!

Teemu Perhiö
teemu.perhio[at]gmail.com

Wikipedian Lähdekirjasto

Tilastopajan lahjoituksen projektisivu Wikipediassa
SKS:n lahjoituksen projektisivu Wikipediassa