Author Archives: kulttuurinavigaattori

Wikiloikan vuosi 2017

Syyskokouksen yhteydessä tutustuttiin myös Tampereen Vapriikissa tammikuussa avattavaan upouuteen Suomen pelimuseoon. Kuva: Olimar CC-BY-SA 4.0

Syyskokouksen yhteydessä tutustuttiin myös Tampereen Vapriikissa tammikuussa avattavaan upouuteen Suomen pelimuseoon. Kuva: Olimar CC-BY-SA 4.0

Yhdistyksen syyskokous pidettiin Tampereella lauantaina 10.12.2016. Saimme kokoon melko mittavan toimintasuunnitelman otsikolla Wikiloikan vuosi 2017. Ja hyväksyimme myös tulo- ja menoarvion.

Kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Heikki Kastemaa (Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori), sekä hallituksen jäsenet:

  • Minna Turtiainen (Käyttäjä:Minna Turtiainen)
  • Kimmo Virtanen (Käyttäjä:Zache)
  • Teemu Perhiö

uusina jäseninä valittiin:

  • Tero Toivanen (Käyttäjä:Teromakotero) ja
  • Petri Tonteri (Käyttäjä:Ptont)

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut toimihenkilöt.

Raportti Brysselistä

Kävin Brysselissä Wikimedian ”miehemme Brysselissä” Dimitar ”Dimi” Dimitrovin kutsumana vapaaehtoisena esittelemässä 16.-19.11.2016 Wikimedia Suomen lausuntoa EUn tekijänoikeusdirektiivistä. Tapasin MEPit Henna Virkkusen (kok./EPP) sekä sihteerin ja avustajia), Miapetra Kumpula-Natrin (sos. dem ja avustajia) ja Nils Torvaldsin (r.) avustajan EU parlamentin talossa. Tapaamisen aiheena oli Wikimedia Suomen tekijänoikeuslausunto. Kaikki avustajat kiittelivät siitä, että lausunto oli tehty ajoissa. MEPit ja avustajat suhtautuivat myönteisesti lausuntoomme, varsinkin maisemanvapausasiaan.

Direktiivin käsittely etenee EU:ssa maalis-huhtikuussa yleiskuulemisella ja touko-kesäkuussa EU parlamentin käsittelyllä. Myöhemmässä vaiheessa voimme vielä tehdä sanakohtaisen muutosesityksen direktiivitekstiin, mitä suositeltiin. Eräässä keskustelussa tuli esille lausuntomme Suomen opetusministeriöön ja avustaja kehotti pyytämään audienssia myös ministeriöön. Ehdotan, että Wikimedia Suomen hallitus hakisi audienssia opetusministeriöön tammikuussa 2017.

Keskusteluissa kerroin MEPeille ja avustajille myös Wikimedia Suomen toiminnasta ja Wikimedialiikkeestä. Tämä herätti selvästi kiinnostusta ja kaksi mepeistä ehdotti, että järjestäisimme ainakin heidän poliittisille ryhmilleen esittelyn Wikipediasta.

Osallistuin torstaina 17.11. myös EPP-puolueen järjestämään esittely- ja keskustelutilaisuuteen Wikipediasta. Dimi Dimitrov esitteli Wikipediaa ja aiheesta käytiin perusteellinen keskustelu. Tilaisuus oli osa europuolueen kuukausittain järjestämiä viestintäaiheisia tilaisuuksia.

Keskustelu oli varsin asiantuntevaa johtuen ilmeisesti siitä, että tilaisuuteen osallistui pääasiassa puolueen tiedottajia, viestintäasiantuntijoita, MEPpejä ja avustajia sekä harjoittelijoita. Keskusteltiin esimerkiksi niistä ongelmista, joita poliitikon henkilöartikkelin päivittäminen Wikipediassa aiheuttaa. Myös Wikipediaan vaikuttamisesta keskusteltiin. ”Mitä te teette venäläisille trolleille?” meiltä kysyttiin. Kysymys oli ajankohtainen ilmeisesti siksi, että asiantuntijat ovat havainneet maksettujen trollien vaikutusta suuriin eurooppalaisiin kielialueisiin (puola, saksa, ranska, englanti). Vastasin, että ainoa keino ehkäistä vaikuttamisyritykset Wikipediaan on lähdekritiikki, eli sen arvioiminen, onko kyseessä oleva tietolähde luotettava kyseisen artikkelin kannalta ja ylipäätään se, että opitaan arvioimaan tietolähteitä.

Heikki Kastemaa

Wikimediaa ja Wikipediaa esittelemässä Brysselin EU parlamentissa. Vasemmalla edessä Dimitar Dimitrov, oikealla Heikki Kastemaa.

Wikimediaa ja Wikipediaa esittelemässä Brysselin EU parlamentissa. Vasemmalla edessä Dimitar Dimitrov, oikealla Heikki Kastemaa. Kuva: Xavier Cailleau.

Viro–Suomi artikkelien kirjoituskilpailu Wikipediaan

Flag of Estonia.svgFlag of Finland.svg

Viron- ja suomenkielisissä Wikipedioissa järjestetään ensimmäinen Viro–Suomi artikkelien kirjoituskilpailu 6. joulukuuta 2016 – 5. tammikuuta 2017.

Tavoitteena on kirjoittaa ja täydentää Viroa ja Suomea koskevia Wikipedia-artikkeleita niin, että virolaiset lisäävät Suomea koskevia artikkeleita vironkieliseen Wikipediaan. Suomalaiset kirjoittavat Viroa koskevia artikkeleita suomenkieliseen Wikipediaan.

Kaikki voivat osallistua kilpailuun. Osallistuminen edellyttää, että käyttäjä rekisteröityy Wikipediaan, etsii sopivan aiheen ja aloittaa kirjoittamaan tai kääntää artikkelin sopivasta aiheesta. Artikkelin voi myös kääntää viron- tai muunkielisestä Wikipediasta.

Voit ilmoittautua osallistujaksi tällä sivulla: Wikipedia: Viro-Suomi artikkelien kirjoituskilpailu 2016 osallistujat. Parhaat kirjoittajat valitsee tuomaristo ja heidät palkitaan. Arvioinnissa huomioidaan sekä artikkelien laatu, että aiheen merkittävyys. Palkinnot myöntää Wikimedia Suomi.

Ajatuksia kirjamessuilla

WMFI_kirjamessut_pieni-1

Wikitoimintaa Helsingin kirjamessuilla. Teemu Perhiö (vas.) on kirjoittamassa ja Jaakko Pirinen esittelee Wikipedioiden muokkausten datavisualisointia pohjoismaisista kirjailijoista messuvieraille.

Istun Helsingin kirjamessuilla osastolla, jonka tunnus on 6g89. Seuraan Wikimedian messuosaston ohitse kulkevia ihmisiä. Osa ei huomaa messuosastoa ollenkaan, vaan kiiruhtaa jonnekin muualle. Osa vilkaisee otsaketta, jossa lukee ”Wikipedia – Wikimedia Suomi ry”. Toisille teksti ei näytä sanovan mitään, jotkut nyökkäävät itsekseen. Osa ihmisistä lähestyy messuosastoa kiinnostuneena, kysymys huulillaan.

Osastomme ”sisäänheittäjä” oli televisiomonitorilla pyörivä Kimmo Virtasen tekemä pohjoismaisten kirjailijoiden Wikipedioiden muokkaushistorian datavisualisointi. Tuo koko ajan kasvava, kehittyvä, leijuva amebamainen kuvio kiinnitti messukävijöiden huomion ja mielenkiinnon. Myös monet it-alojen ammattilaisiksi esittäytyneet kehuivat visualisointia.

Sen avulla pääsimme heti opastamaan itse messujen teemaan, joka oli pohjoismaiset kirjailijat ja kirjallisuus. Ja siitä oli helppo siirtyä Wikipediaan, Wikimediaan ja moneen muuhun. Messuyleisön opastus oli pikemminkin keskustelua kuin markkinointipuhetta.

Kirjamessujen vieraat esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja ja kysymyksiä, joihin vastasimme:

  • En tullut ajatelleeksi, että Wikipedian taustalla on joku organisaatio.
  • Miten Wikipediaa rahoitetaan?
  • Missä ovat Wikimedian serverit?
  • Mikä on Wikidata?
  • Mikä on Wikimedia?
  • Teettekö te Hikipediaa?

Hassuin kysymys kirjamessuilla oli: ”Oletteko te luoneet Wikipedian?”

Kävijät esittivät muutamia uusia ideoita ja yhteistyöaloitteita. Muutamia artikkeleitakin korjattiin tai muokattiin messuvieraiden toivomuksesta.

Eräs keskusteluissa syntynyt idea: akateemisia ja asiantuntijoita voisi pyytää suosittelemaan hyviä tietolähteitä lähdekirjastoon tai artikkelin keskustelusivulle.

Koululaiset sanoivat yleensä lukevansa ja käyttävänsä koulutehtävissä Wikipediaa.

Yleinen väärinkäsitys messuvieraiden joukossa oli se, että Wikipedian muokkaamiseksi pitää luoda tunnus.

Monet kysyivät, miten muokkaus aloitetaan tai miten Wikipedian virheitä korjataan?

Pari messuvieraiden kertomaa tapausesimerkkiä todisti siitä, että jos jonkun henkilön yksikin kokemus Wikipediasta on huono, se saattaa määrittää käsitystä koko Wikipediasta. Yksi töykeä palaute hyväntahtoiselle käyttäjälle saattaa olla päällimäisenä mielessä vielä vuosienkin päästä ja vaikuttaa siihen, kuinka yhteisestä tietosanakirjastamme julkisuudessa puhutaan.

Osastolla keskusteltiin siitä, että Wikimedian viestintästrategian lisäksi pitäisi saada toimintaohje kriisiviestintään.

Kuva: Topias Ahola

Kuva: Topias Ahola

Lauantaina vietettiin Wikidatan nelivuotissynttäreitä, jossa kakkupalan kyytipoikana tarjoiltiin Wikidata-tietoutta.

Arvelisin, että ainakin kaikki kirjamessujen touhussa mukana olevat kannattivat sitä, että jatketaan ensi vuonnakin. Tässä yhdessä ideoituja ajatuksia ensi vuoden kirjamessuille:

  • kattoon Wikipediapallo
  • muokkaustyöpaja kirjamessujen ajaksi messuosastolle
  • handoutteja, tarroja, oheismateriaalia
  • rintamerkkejä niille, jotka kirjautuvat messujen aikana Wikipedian muokkaajiksi
  • käyntikortit henkilökunnalle, niitä olisi tarvinnut muutamassa paikassa
  • julisteet voisivat olla myös A1 kokoa

Omasta puolestani kiitän kaikkia mukana olleita. Koin yhdistyksen messuosallistumisen paljon hauskemmaksi kuin arvelin. Messuilla tuli paljon välitöntä tietoa ihmisten kokemuksista.

Me emme myyneet messuilla mitään, mutta kaikki mitä tarjosimme, meni kaupaksi.

Wikipedia on mukana Helsingin kirjamessuilla

Tiedote 25.10.2016 Wikipedia_identified1

Wikipedian toimintaa edistävä Wikimedia Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Helsingin kirjamessuille 27.-30.10. 2016.

Wikimedian messuosastolla voi jokainen saada neuvoja ja opastusta Wikipedian muokkaamisesta. Myös kirjamessuille osallistuvat kirjailijat voivat käydä parantamassa heitä koskevia artikkeleitaan.

Keiden pohjoismaisten kirjailijoiden artikkelit ovat suosituimpia suomen-, ruotsin-, norjan-, tanskan- ja islanninkielisissä Wikipedioissa? Tämä paljastetaan Wikimedia Suomen messuosastolla perjantaina klo. 14. 00.

Wikidata on yhteistyössä muokattava tietokanta, joka tukee muun muassa Wikipediaa. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen ja avoin tietolähde kaikkiin Wikimedian projekteihin, esimerkiksi syntymäaikoihin ja muuhun yleiseen tietoon. Wikidata on Wikimediaperheen nuorin, mutta nopeimmin kasvava jäsen. Wikidata perustettiin neljä vuotta sitten.

Wikimedia Suomi juhlii Wikidatan syntymäpäiviä lauantaina 29.10. kello 14.00 messuosastolla. Tarjolla on kakkua ja limsaa niin kauan kuin sitä riittää.

Tervetuloa tutustumaan ja juttelemaan Wikimedia Suomen messuosastolle!

Yhteystiedot:

Messuosaston numero 6g86

Heikki Kastemaa, Wikimedia Suomi, puh. 050 356 3827, info [[at]] wikimedia.fi   

https://fi.wikimedia.org/wiki/Etusivu

Wikimedia otti kantaa EU:n tekijänoikeusdirektiivin ehdotukseen

Wikimedia Suomen lausunto jätettiin opetusministeriölle 13.10.2016. Siinä puututaan kolmeen keskeiseen ongelmaan EU:n direktiiviehdotuksessa.

Ensimmäinen ja kaikkia koskeva asia on, että ehdotuksessa ei ole määritelty maisemanvapautta (Freedom of Panorama) selkeästi pakollisena tekijänoikeuden poikkeuksena. Wikimedia Suomi suosittelee voimakkaasti maisemanvapauden eli pakollisen tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttämistä EU:n tekijänoikeusuudistukseen.

Toinen lausunnon kohta koskee tekijänoikeudettomien, eli Public Domainissa olevien teosten aseman vahvistamista tekijänoikeudessa. Wikimedian kanta on, että tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti selventämällä, että kun teoksen tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat rauenneet, teosta tai sen osaa tarkasti vastaavia digitaalisia reproduktioita ei voi suojata tekijänoikeudella tai sen lähioikeuksilla

Kolmas lausuntomme kohde koskee Wikimedian ja sen sisarprojektien kaltaisten niin sanottuja tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien aseman turvaamista. Wikimedia on huolissaan siitä, että direktiiviehdotuksessa suositellaan palveluntarjoajoa ottaamaan käyttöön sisällöntunnistustekniikkaa tekijänoikeuksien selvittämiseksi. Tämä sotii palveluntuottajien vastuuvapausperiaatetta vastaan, jota on pidetty keskeisenä vapaan tiedonkulun kannalta internetissä. Wikimedian kanta on, että esimerkiksi Wikipediassa käytetyt huomautukseen ja toimintaan perustuvat toimintaohjeet ovat riittäviä.

Tässä Wikimedia Suomen lausunto.

 

 

Suomi mukaan Wiki Loves Monumentsiin

Wikimedia Suomi järjestää ja osallistuu ensi vuonna kansainväliseen valokuvauskilpailuun Wiki Loves Monumentsiin. Pääyhteistyökumppani on Museovirasto ja muita yhteistyökumppaneita haetaan. Tarkemmat suunnitelmat ensi vuonna järjestettävän kilpailun järjestämiseksi ja rahoittamiseksi tehdään loppuvuoden aikana.

Wiki Loves Monuments (WLM) on kansainvälinen, vuosittain järjestettävä valokuvauskilpailu. Osallistujat ottavat valokuvia historiallisista monumenteista ja perintökohteista alueillaan ja lataavat ne Wikimedia Commonsiin. Kuvia voi ottaa milloin tahansa, mutta niiden lataaminen Commonsiin tapahtuu syyskuun aikana. Ensi vuonna voidaan järjestää myös yhdessä tapahtuvia kuvausretkiä ja tapahtumia.

Kilpailun tavoitteina on:

Kilpailu on siis kaksivaiheinen. Kansallinen jyry valitsee lokakuussa kymmenen kuvaa, jotka lähetetään kansainväliseen kilpailuun. Sen tulokset julkaistaan loppuvuodesta.

WLM:n historia on seuraava:

  • 2010 järjestettiin pilottiprojekti Hollannissa
  • 2011 kilpailu laajeni Eurooppaan. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan se saavutti maailman laajimman valokuvauskilpailun aseman.
  • 2012 laajeni maailmanlaajuiseksi, mukana oli yhteensä 35 osallistuva maata, 350 000 osallistujaa
  • 2013 kilpailu pidettiin kuudella mantereella, osallistujia yli 50 maasta

WLM:n saavuttaessa suuren suosion, se synnytti sivutuotteita. Vuonna 2013 Ukrainassa aloitettiin kansainvälinen Wiki Loves Earth valokuvauskilpailu, jossa kuvataan luonnonperintökohteita ja tallennetaan kuvia Commonsiin. Vuonna 2013 käynnistyi Wiki Loves Public Art, jonka järjestäjinä ovat WM Ruotsi ja Europeana.

Eli kaikki valokuvauksesta ja perintökohteiden kuvaamisesta kiinnostuneet, pysykää kuulolla. Tarkempia ohjeita saadaan ensi vuoden alusta.

Mihin suuntaan Wikimedia Suomi?

Wikimedia Suomi -yhdistyksen strategiaa pohditaan sunnuntaina 25.9. klo 13-17.00 Helsingin kaupunginmuseon kokoushuone Kasarissa, 1. kerros. Paikka on siis Helsingin kaupunginmuseon uudet tilat Senaatintorin varrella, osoitteessa Aleksanterinkatu 16.

Osallistujille tiedoksi, että uusiin näyttelytiloihin voi tutustua itsekseen myös tuolloin sunnuntaina klo. 11.00 alkaen.

Yhdistyksen strategiapalaverissa on tarkoitus keskustella siitä, mitä ovat yhdistyksen pitemmän tähtäimen suunnitelmat? Mukana on Wikimedia Suomen hallitus.

Tervetuloa kaikki Wikimedia Suomen kehittämisestä kiinnostuneet!

Heikki Kastemaa, puheenjohtaja

Keskustelun ja ajattelun pohjaksi tässä ote edellisen hallituksen puheenjohtajan Tommi Kovalan ja hallituksen keskustelemasta WMFI:n strategialuonnoksesta loppuvuodelta 2014:

Strategia

Kaikki hankkeet vaativat asiantuntemusta. Työryhmän koolla ei ole merkitystä, jos riittävät tiedot ja taidot puuttuvat. Siksi yhdistyksen tulisi saada jäsenikseen ja hankekumppaneiksi henkilöitä ja organisaatioita, joilla on valmiiksi ammattitaitoa ja yhteyksiä omien alojensa verkostoihin. Hankkeiden aihepiireistä kiinnostuneille jäsenille asiantunteva ympäristö tekee yhdistyksestä houkuttelevan paikan oppia ja ottaa osaa hankkeisiin.

Jäsenyyden tulisi olla myös asiantuntijalle mielekäs tapa tehdä oppia uusia asioita, verkostoitua ja tehdä työtään tunnetuksi.

Vapaan tiedon kehittäminen

Suomessa on ollut viime vuosina kasvavaa kiinnostusta julkisen tiedon avaamiseen. Puhutaan jopa avoimen datan vallankumouksesta. Wikimedia Suomi ry toimii yhdessä muiden avoimen tiedon ja kulttuurin organisaatioiden kanssa edesauttaen mm. kulttuuriaineistojen avaamista.
Oma vahvuutemme on kyky pitää huoli siitä, ettei avoimesta tiedosta tule orpoa tietoa. Kun osallistumme aineistoavaukseen, voimme edesauttaa aineiston löytymistä Internetissä liittämällä se Wikimedian eri projekteihin.

Yhteistyön kehittäminen

Wikimedia Suomella on ohjelmia, joita tulee kehittää yhteistyössä muiden suomalaisten ja kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden ja -yhteisöjen kanssa. Kumppanien tulee tutustua suomenkielisen Wikipedian toimintakulttuuriin ja ottaa se huomioon työryhmissä toimiessaan.
Yhteistyön myötä seuraa myös osallisuutta muiden yhteisöjen toimintaan. Voimme tuoda muilta hyviä toimintatapoja yhdistyksemme työskentelyyn, mutta on myös tärkeää, että autamme puolestamme muitakin kehittymään. Tärkein sidosryhmä yhdistyksellemme on suomalainen Wikipedia-yhteisö, ja meillä on oma vastuumme myös sen toiminnan tukemisesta.

Tekniseen kehitykseen osallistuminen

Wikimedia Suomi ottaa aktiivisesti osaa Wikimedian sisarprojektien teknologiakehitykseen. Yhdistys kouluttaa jäseniään ja työntekijöitään uusien ohjelmistokokonaisuuksien käyttöön. Näin hankittuja taitoja opetetaan edelleen halukkaille yhteistyötahoille ja vapaaehtoisille.
Yhdistyksen omat ohjelmistohankkeet kehitetään mahdollisimman pitkälti avoimen lisenssin työkaluilla ja aineistolla. Niiden tavoitteena on luoda itsenäisiä kehittäjäyhteisöjä, jotka eivät ole täysin meistä tai julkisesta tuesta riippuvaisia.

Seuraamme vapaaseen tietoon liittyvien ohjelmistohankkeiden kehitystä ja kykymme mukaan osallistumme niihin esimerkiksi käytännön kokeilujen ja rekrytointiavun muodossa.

Oman hallinnon ja toiminnan kehittäminen

Wikimedia Suomi kehittyy yhdistykseksi, jonka toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Päätöksentekoprosessia kehitetään niin, että hankkeissa mahdollisimman monet päätökset voidaan tehdä työryhmätasolla ja yhdistyksen toimintaa koskevat kysymykset hallituksessa.
Seuraamme hankkeiden toteutumista ja rahankäyttöä ja raportoimme niistä julkisesti. Aina kun mahdollista, käytämme mitattavia päämääriä. Seuraamme myös toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Rahoitamme toimintamme mahdollisimman monesta lähteestä ja pyrimme tilanteeseen, jossa tuki on vakaata. Yhdistysten keinot rahoittaa toimintaansa tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa, mutta Wikimedia Suomi suunnittelee rahoituksensa nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Wikipedia_identified1

Tutkimus Wikipedian lukijoista ja muokkaajista

WWikipedia_identified1ikimedia Suomi etsii tutkijaa tai tutkijaryhmää, joka toteuttaisi suomenkielisen Wikipedian lukijoita ja muokkaajia koskevan tutkimuksen.

Suomenkielinen tietosanakirja Wikipedia täyttää vuonna 2017 15 vuotta. Keväällä 2016 se oli Suomen seitsemänneksi suosituin verkkosivusto. Wikipedian periaatteita ovat vapaan ja avoimen tiedon välittäminen, neutraalisuus ja perustuminen tietolähteisiin.

Vaikka Wikipedian käyttöä mitataan eri tavoin, pelkät mittaustulokset eivät kerro riittävästi siitä, keitä ovat Wikipedian lukijat ja muokkaajat, miksi Wikipediaa luetaan ja muokataan ja minkälaisena Wikipedian asemaa pidetään muiden medioiden joukossa. Vastauksia näihin kysymyksiin tarvitaan muun muassa siksi, että voisimme tehdä pidemmän tähtäimen strategisia suunnitelmia tietosanakirjan kehittämiseksi ja uusien muokkaajien kouluttamiseksi.

Etsimme tutkijaa tai tutkijaryhmää toteuttamaan tutkimuksen Wikipedian lukijoista ja muokkaajista. Tutkija esittää 1.9.2016 mennessä suunnitelman tutkimuksesta Wikimedia Suomen hallitukselle, joka toimii myös tutkimuksen ohjausryhmänä. Tutkimuksen tekijä/tekijäryhmä valitaan 15.9.2016 mennessä.

Tutkimus koskee suomenkielistä Wikipediaa ja sen sisarprojekteja. Tutkimus tehdään joukko- ja/tai yksilöhaastatteluina. Tutkimus julkaistaan suomeksi helmikuussa 2017 suomenkielisen Wikipedian täyttäessä 15 vuotta.

Tutkimus voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten Wikipediaa luetaan?
  • Ketkä lukevat Wikipediaa?
  • Miksi Wikipediaa luetaan?
  • Ketkä muokkaavat Wikipediaa?
  • Miksi Wikipediaa muokataan?
  • Miten Wikipediaa muokataan?
  • Minkälaisia ongelmia lukijat ja muokkaajat näkevät?
  • Mikä on Wikipedian asema muiden medioiden joukossa?
  • Kuinka luotettavana Wikipediaa pidetään?

Vaatimukset

Tutkimus pitäisi olla toistettavissa tulevaisuudessa ja vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulokset ja aineisto ovat avoimia. Tutkimuksessa on selostus tutkimuksen tekemisestä, tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tulosten tiivistelmä ja tiedote julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Tutkijat järjestävät yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa julkaisutilaisuuden, jossa on esimerkiksi paneeli- ja yleisökeskustelu aiheesta. Tutkijat eivät saa olla sidoksissa Wikimedia Suomi -yhdistykseen.

Tutkijalla ja/tai tutkijaryhmällä on oltava kokemusta Wikipedian lukemisesta ja muokkaamisesta, kokemusta haastattelututkimusten tekemisestä sekä riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja Suomen mediakentästä.

Hakijan tulee esittää Wikimedia Suomi -yhdistykselle hakemus, jossa hän kertoo ansioistaan, tutkimuksen alustavan suunnitelman sekä kustannukset. Tutkimuksen voi tehdä yksi henkilö tai työryhmä. Esitetyssä kustannusarviossa tulee olla kaikki tutkimukseen, sen julkaisemiseen ja julkaisutapahtumaan liittyvät kustannukset.

Kysymyksiin vastaa Wikimedia Suomen hallituksen puheenjohtaja Heikki Kastemaa tai muut hallituksen jäsenet. Wikimedia Suomen hallitukselle osoitetut suunnitelmat voi lähettää Wikimedia Suomen hallituksen sihteerille Teemu Perhiölle (teemu.perhio [at] gmail.com). Viimeinen päivä lähettää hakemus on 1.9.2016.

401px-Wikimedia_Finland_logo.png 

Wikimedia Suomi ry 

yhteystiedot

Berliinin Wikimedia konferenssi 2016

Raportti Wikimedia Deutschlandin järjestämästä Wikimedia konferenssista 22.-24.4. 2016 Berliinissä. Wikimedia Suomesta osallistuivat Minna Turtiainen ja Heikki Kastemaa. Konferenssiin osallistui 190 henkilöä 78 erilaisesta liikkeeseen liittyvästä organisaatiosta.

Parveer Grewal osallistui Berliinin konferenssiin

Parveer Grewal, Punjabi Wikimedians, Punjab, Intia.

Vaikuttavuus pääteema

Konferenssin pääteema oli vaikuttavuuden käsite, miten se koskee Wikimedia-liikettä ja miten vaikuttavuutta toteutetaan ja arvioidaan. Alustuksissa ja puheenvuoroissa vaikuttavuutta käsiteltiin onnistumisen, tehokkuuden, työn laadun, yhteisön tavoittamisen ja työn oikeutuksen kannalta.

WP_20160422_14_08_31_Pro-1

Minna Turtiainen vaikuttui WikimediaDE -säkkituoleista. Kuva: Heikki Kastemaa.

Esimerkiksi Wikidatan merkittävin vaikutus lienee, että se tekee jaetun datan luotettavammaksi. Ajankohtaisia ovat datakumppanuudet ja joita eri puolilla etsitään. Projekteissa on vastattava siihen, miksi lisätä dataa Wikidataan? Mitä kertoa instituutioille siitä? Wikidata vaikuttaa siten, että yhä useammat ihmiset näkevät tiedot, kehittää avointa tietoa, lisää liikennettä verkkosivuillamme, sekä tekee datan käytettävämmäksi itselle ja muille. Minna kertoi Wikimedia Suomen ja Ylen yhteistyöstä, että Yle merkitsee uutiset Wikidata nimikkeillä. Istunnossa noteerattiin asia innostuksella.

Wikidata chatti 

Wikimedia-liikkessä paljon kritisoitu tulosten globaali mittausjärjestelmä (Global Metrics) puhutti eräässä istunnossa. Todettiin muun muassa, että WM Foundationin strategiset tavoitteet eivät saa toimia lopullisena viitekehyksenä liikkeen tulosten arvioinnissa ja ymmärtämisessä. Toiminnan vaikuttavuutta on käsiteltävä laaja-alaisesti, kapasiteetin arvioinnin luominen vie kauan aikaa ja vaatii jatkuvaa huomiota ja kertausta.

Jaostotoiminta

Wikimedia Ukraina esitteli kasvuprosessia pienestä jaostosta menestyksekkääksi. Vuonna 2010 käynnistynyt jaosto toimi aluksi nollabudjetilla. Kahta vuotta myöhemmin budjetti oli 14 500 US$. 2015 yhteisö palkkasi ensimmäisen työntekijän (tiedottaja/PR). Jaosto sanoi oppineensa, että hallituksen pitää vastata strategiasta, eri yksityiskohtiin puuttuvasta johtamisesta. Hallitus vastaa, mutta asiantuntemus ja työ delegoidaan.

Jaosto eritteli vapaaehtoistyön hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä he pitivät sitä, että vapaaehtoisille ei makseta, he ovat motivoituja, tietävät miten asiat tehdään ja he voivat työskennellä uutterasti. Huonoina puolina on se, että vapaaehtoisten deadlineja on vaikea saada pitäviksi, he saattavat äkkiä jättää asioita hoitamatta, eivätkä he hoida tylsiä asioita säännöllisesti.

Lightning talk”

Wikimedia_Conference_2016_043-1

Lightning Talkia pitämässä. Kuva: Wpedzich.

Osallistuin konferenssiin pitämällä lyhyen (viisi minuuttia) ”lightning talkin” aiheesta ”Wikipedia: Mitä siinä on minulle?” Yritin vakuuttaa kuulijani siitä, että Wikipedia-liikkeessä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Huomio kohdistetaan itse Wikipedian ja sen sisarhankkeiden parantamiseen ja yhteistyökumppaneihin, sekä toiminnan tuloksiin. Esimerkiksi Wikipedian muokkaustapahtumia suunniteltaessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin vapaaehtoisiin, jotka muokkaavat ja kirjoittavat Wikipediaan. Mitä muokkaajat ja kirjoittajat saavat irti Wikipedian muokkaamisesta? Wikimedian koulutusajatus perustuu paljolti anglosaksiseen behavioristiseen kasvatus- ja koulutusfilosofiaan, jossa tarkastellaan pääasiassa toiminnan tuloksia ja ulkoisia piirteitä. Toiminnan motiivien arviointi on jäänyt vähemmälle.

Miten tästä eteenpäin WMF?

Istunnossa ”How to move forwards?” aloitettiin Wikimedia Foundationissa tapahtuvien ongelmien erittely moderoidulla keskustelulla aiheesta, josta käytettiin sanaa “conflict”.

Aiheen taustalla oli Wikimedia Foundationissa tapahtuneet erimielisyydet, jotka kärjistyivät ja johtivat säätion toimitusjohtajan eroamiseen maaliskuussa 2016. Säätiön hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Katherine Maherin.

Säätiöön enemmän tai vähemmän eri aikoina sidoksissa olevat henkilöt kertoivat kokemuksistaan ja suhteestaan konfliktiin. Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä avuttomaan, turhautuneisuudesta pettyneisyyteen. Kysyttiin vieroittaako konflikti ihmisiä toiminnasta. Arvosteltiin aihetta koskevan viestinnän sattumanvaraisuudesta. Eräs osallistuja sanoi, että tilanne on aiheuttanut epävarman toimintailmapiirin, kun ei tiennyt onko joku sanonut jotain virallisesti tai epävirallisesti.

Avointa keskustelua pidettiin hyvänä ja erikoisena, koska niin monet yhteisöt nykyisin yrittävät piilottaa avoimuuttaan. Eräs säätiön työntekijä luonnehti tapahtumaa sanalla ”kriisi” ja sanoi tunteneensa olonsa eristyneeksi kriisin aikana. Wikimedialiikkeessä on kuitenkin valtavasti sosiaalista pääomaa, hän sanoi.

Wikimedia_Conference_2016_–_Group_photo_2

Konerenssi kokoontui pihalle yhteiskuvaan. Kuva: Jason Krüger.

Istunnossa pohdittiin, miten luottamusta voidaan luoda, miten yhteisön ja säätiön henkilökunnan väliseen suhteeseen voidaan saada parannusta? Istunnossa ei esitetty konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

WMF:n työntekijän Asaf Bartovin mukaan ongelmana on, että ongelmallisia aiheita ei aina ole otettu tapaamisten aiheiksi. Paralyysi johtuu siitä, että yhteisö ei ole niitä selvittänyt ja odotuksiin on saatava selvyyttä. Mandaatteja on saatava selkiytettyä.

Hän kysyi, miten toimimme ja arvioimme asioita vertaisina ja suhtaudumme toisiimme vertaisina, miten ratkaisemme asioita yhteisöllisesti?

Säätiön toimintarakenteeseen ehdotettiin perustettavaksi neuvoa-antava komitea.

Kysyttiin, kuka huolehtii uusista Wikipedian muokkaajista? Säätiön tiedonvälitystä kritisoitiin heikoksi, asioita on vaikea löytää. Kaivattiin selkeyttä siihen, mihin ollaan menossa.

Glam-toiminnasta

WP_20160422_14_20_05_Pro-3

Konferenssi työskentelee. Kuva: Heikki Kastemaa.

Glam -toiminnan edistämistä koskevassa istunnossa todettiin esteinä olevan, että yhteistyöinstituutioissa ei tunneta Wikipedian ja Wikimedian taustaa, asiantuntijaroolia ei haasteta, eikä ymmärretä, että vapaaehtoiset eivät ole ilmaista PR-väkeä. Instituutiot ovat tottuneet saamaan sisällöistä rahaa ja niillä on omistava asenne lisensseihin. Toimintatavoiksi esitettiin viikonlopun valokuvasafareja, opastettuja kierroksia, puheenvuoroja ja muokkaustapahtumia. Ideana että erilaiset ihmiset työskentelevät yhdessä. Yhteistyökumppaneille voi tarjota esimerkiksi lisenssityöpajoja tai koulutustarjouksia henkilökunnalle. WikiGLAM roolista todettiin, että se on surkea, eikä sitä voi suositella.

Erillistapaamisia

Wikimedia Suomen edustajien kanssa keskusteltiin erillistapaamisissa muun muassa seuraavista asioista:

*Winifred Oliffin ja Ido Ivrin tapaamisessa todettiin Simple APG toiminta-avustuksemme tila, jossa komitean jäsenet kysyvät tarkennusta yksityiskohtiin. (avustus myönnettiin täysimääräisenä 2.5.)

*Wikimedia Suomea pyydettiin osallistumaan Wiki loves Earth projektiin, jossa ideana on kutsua ihmisiä kuvaamaan luonnonsuojelualueita. -31.5. tai 1.6.-30.6. lataamalla kuvia Commonsiin.

WLE_WMCON_2016-1

*Jaostoa pyydettiin osallistumaan Wiki Loves Monuments projektiin. Totesimme ongelmana olevan ”monument” -sanan ja sen suomenkielisen vastineen erilaisuuden. Ehdotimme, että yritämme laatia luettelon aiheesta Luettelo monumenteista Suomessa.

*Osallistuminen CEE Springiin. Yhteisöön tarvitaan joku hyvä projektiesimerkki Wikidatasta. Voisiko Suomen Wikidata projekti olla tällainen?

*Erillistapaamisessa konferenssin pohjoismaisten ja baltialaisten pohdittiin mahdollisuutta perustaa pohjoismais-baltialainen yhteistyöelin. Läsnä olivat : Ole Palnatoke Andersen (DK), John Andersson (SE), Mattias Blomgren (SE), Mārtiņš Bruņenieks (LV), Astrid Carlsen (SE), Heikki Kastemaa (FI), Eva Lepik (EE), Jorid Martinsen (NO), Hogne Neteland (NO), Bengt Oberger (SE), Sven-Erik Soosaar (EE), Kaarel Vaidla (EE), Simon Studinski (DK), Anna Troberg (SE) ja Minna Turtiainen (FI).

VisitCopenhagen oli esittänyt jonkun kansainvälisen Wikialan tapaamisen järjestämistä Kööpenhaminassa. Todettiin, että Pohjoismaiden ja Baltian välillä on liian vähän yhteistyötä. Kokemusta kansainvälisten tapaamisten järjestämisestä eniten Virolla (CEE tapaaminen 2015). Asiaa käsiteltävä jaostojen hallituksissa: tarvitsemmeko Nordic-Baltic yhteistyöelimen? Perustetaanko yhteinen postituslista ? Yhteistyöllä olisi oltava tuotosta sisältötasolla, pelkkä tapaaminen ei riitä. Ideaa voisi esitellä myös Hack4Nordenin piirissä. Myös yhteisen kalenterin perustamista ehdotettiin, jotta voitaisiin seurata toisten tapahtumia.

Tapaamisessa keskusteltiin Ruotsin tekijänoikeustilanteesta, josta tuli Ruotsin korkeimman oikeuden päätös huhtikuussa. Wikimedia Ruotsi neuvottelee asiasta juristinsa kanssa. Aikaa toiminnan suunnittelulle on, koska korkein oikeus palauttaa tuomion aluetuomioistuimelle. Eräs vaihtoehto on yrittää muuttaa Ruotsin lakia.

Wikimedia_Conference_2016_–_Thursday_&_Friday_–_74-2

Konferenssin tärkein verkostoitumisen foorumi oli Wikimedia DE:n toimistossa sijaitseva ruokasali.  Kuva: Jason Krüger.

*Tapaamisessa virolaisten kanssa suunniteltiin Kumu-hanketta. Otetaan yhteys Kumuun ja kysytään olisivatko kiinnostuneita glam-aiheisesta tapahtumasta. Ideana kaksivaiheinen tapahtuma, jossa ensi Viron valtion taidemuseon henkilökunnalle suunnattu koulutustilaisuus: mitä ovat Wikimedia ja Wikipedia, mitä ovat glam-tapahtumat ja mitä ovat Wikipedian muokkaustapahtumat. Seuraavaksi suunnitellaan käännöstyöpaja, jossa kehitellään artikkeleita kielillä viro, englanti, venäjä ja suomi, (jotka ovat Kumun tiedotuskieliä). Kartoitettava keskeisiä alan artikkeleita ja hankittava kääntäjiä. Virossa kehitettyä Minority Translate-käännösohjelmaa voisi käyttää. Ajoitus esim. syksy 2016.

*Tapaamisessa Wikimedia SE:n puheenjohtajan Mattiaksen kanssa hän kysyi Suomen ruotsinkielisten wikipedistien tilanteesta, johon en osannut vastata mitään. Hän oli saanut selville että ainakin neljä Suomessa asuvaa muokkaa WPSE:tä. Suomen ruotsinkielisille wikipedisteille voisi järjestää vapaamuotoisen tapaamisen ja yrittää heidän verkostoitumistaan. Mattias ottaa selville ketkä Suomesta päivittävät ruotsinkielistä Wikimediaa. Kysytään SLS / Tove Ørsted yhteistyökumppaniksi ja aloitetaan 100 naista Wikipediaan -tapahtuman ruotsinkielisen verkoston kautta.

*Minna tapasi myös Ruotsin puheenjohtajan Mattiaksen, joka kertoi Wikimedia SE:n osallistumista Göteborgin kirjamessuille. Osaston sijainti on sisääntuloreitillä, jossa tiskillä jaetaan messukarttaa (ihmiset saa tiedon etsimästään Wikimedian kautta), WM brosareita. Osastolla on läppäreitä, joilla opastetaan Wikipedian käyttöön ja päivittämiseen.

*Säätiön hallituksen jäsenen valinnasta käytiin keskustelu. Ehdokkaana on kymmenen henkilöä. Wikimedia Suomen hallituksen pitäisi ottaa kantaa asiaan.

*Freedom of Panorama -tilanteesta oli erillispalaveri Dimi Dimitrovin johdolla. Siinä käsiteltiin ajankohtainen tilanne Ukrainassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Virossa.

Yhteenvetoa

Wikimedia-liikkeessä käytetään sanoja ”affiliate” ja ”community” varsin erittelemättömästi ja riippuen kunkin puhujan positiosta. WMF:n ongelmat tuntuivat ainakin minulle varsin kaukaisilta, kun omassa toiminnassammekin on pohdittavaa. Konferenssin aikataulutus oli erinomainen, koska istuntoja ei ollut liikaa ja niiden ulkopuolella oleville tapaamisille, joko sovituille tai spontaaneille, oli jätetty aikaa. Itse koin saavani eniten irti juuri näistä usein sattumalta syntyneistä tapaamisista. Tapaamiset ja yhteistyö pohjoismaisten ja virolaisten kollegoiden kanssa oli konferenssin paras anti.

posteri

Wikimedia Suomen posteri.