Kirjoittajan arkistot: kulttuurinavigaattori

Wikimania on wikipedistin Mekka

Wikimanian avausistunto alkamassa. Tekijä: ولاء [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], Wikimedia Commonsista

Wikimedialiikkeen jäseniä yhteen tuova Wikimania-konferenssi järjestettiin tänä vuonna 20. – 22. 7. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Vuodesta 2005 lähtien vuosittain järjestetty konferenssi oli nyt ensi kertaa Saharan eteläpuolen Afrikassa, joka on tutkimustietojen mukaan jäänyt Wikipedian artikkelisisällössä aliedustetuksi. Konferenssin teemana olivatkin niin kutsutut tietokuilut ja niiden kurominen umpeen. Paikalla oli noin 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Ilmapiiri oli koko konferenssin ajan lämmin ja vastaanottava, ja myös ensikertalainen sai heti kokea täyden annoksen Wikimania-henkeä. Kaikissa konferenssitiloissa kävi jatkuva puheensorina, kun wikipedistit ja –medistit tutustuivat ja vaihtoivat ideoita. Samanhenkisessä seurassa oli selkeästi helppoa lähestyä muita ja olla lähestyttävä, ehdinkin jo ensimmäisten parin tunnin aikana vaihtaa muutaman sanan kolmelta eri mantereelta tulleiden wikipedistien kanssa. Jokainen oli tullut hakemaan konferenssilta eri asioita – yksi etsi uusia ideoita, toinen kontakteja ja ystäviä – mutta kaikki olivat yhtä innoissaan.

Joy Buolamwini havainnollisti Wikimaniassa muun muassa kasvontunnistusjärjestelmien epäoikeudenmukaisuuksista. Tekijä: Niccolò Caranti [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], Wikimedia Commonsista

Kolmen päivän ajan osallistujille oli tarjolla viidessä eri kokoustilassa ohjelmaa, josta kukin sai valita mieleisensä paketin. Suurelta osin ohjelma koski tavalla tai toisella tietokuiluja ja eri lähestymistapoja niiden korjaamiseksi. Kenties mielenkiintoisin esitys aiheesta kertoi, kuinka Wikipedia-yhteisöt eri maissa ovat pyrkineet mainostamaan Wikipediaa uusille lukijoille, sillä esimerkiksi Nigeriassa, Intiassa ja Irakissa alle kolmannes väestöstä on edes kuullut Wikipediasta. Eri maissa tehdyt mainosvideot avasivat sitä, millaisena Wikipedia nähdään ja halutaan esittää täysin erilaisissa kulttuureissa. Tietokuiluihin liittyen useissa esityksissä kerrottiin myös vähemmistökielistä sekä sukupuolten välisestä kuilusta Wikipediassa ja pohdittiin muun muassa, kuinka feministiliikkeen oppeja voisi soveltaa wikimaailmaan.

Tietokuilun lisäksi tarjolla oli myös runsaasti ohjelmaa itse muokkaamiseen, uusiin projekteihin ja kehityskohteisiin liittyen. Wikidata on vielä wikimaailmassa suhteellisen uusi ja monelle melko vieras asia, ja ohjelmassa olikin monenlaista työpajaa, joissa opeteltiin sen käyttöä aivan alkeista lähtien. Opimme, että Wikidatasta saa SPARQL-kyselyllä selville esimerkiksi, missä kaupungeissa eteläafrikkalaiset kirjailijat ovat syntyneet tai mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt Intiassa, ja saapa sillä aikaiseksi jopa kartan maailman sairaaloista. Wikidatan Babel-työpajassa koottiin saman katon alle eri kielten taitajia ja setvittiin yhdessä Wikidata-kohteita, joihin oli linkitetty eri kielillä eri asioista kertovia artikkeleita. Vielä viimeisenä päivänä saimme kuulla, että Wikidataan on uutena ominaisuutena tullut leksikografisen datan syöttö, joka tulevaisuudessa saadaan vielä linkitettyä.

Luentojen ja työpajojen lisäksi paikalle oli myös kutsuttu puhujia, joista jokainen lähestyi esityksissään tietokuiluja eri suunnista. Oxford Internet Instituten Martin Dittus näytti, miten koordinaateilla varustettujen Wikipedia-artikkelien sijoittuminen kartalle paljastaa maailmalta tiedon katvealueet. ’Algoritmistä tasa-arvoa’ ajavan Algorithmic Justice Leaguen perustaja Joy Buolamwini puolestaan kertoi, miten kasvontunnistusjärjestelmät tunnistivat valkoihoisten miesten sukupuolen kuvan perusteella lähes aukottomasti, mutta luulivat esimerkiksi Michelle Obamaa ja Sojourner Truthia miehiksi. Heidän lisäkseen ääneen pääsivät The New Schoolin Sean Jacobs sekä Wikimedia-säätiön toiminnanjohtaja Katherine Maher.

Jimmy Wales puhui Wikimanian päätösistunnossa. Kuva: Heikki Kastemaa

Kolme konferenssipäivää kuluivat lähes huomaamatta, ja sunnuntaina koko komeuden kruunasi päätöstapahtuma. Siellä koko seurue kokoontui pääsaliin kuulemaan, kuinka Wikipedian perustaja Jimmy Wales piti vuotuisen esityksensä kertoen, mitä Wikimedia- ja Wikipedia-yhteisöissä on vuoden aikana saavutettu. Juhlallisuuksissa valittiin myös vuoden wikipedisti ja jaettiin kiitoksia ja palkintoja. Joukkoon mahtui myös surullisempia hetkiä, kun konferenssivieraat pitivät pienen hiljaisen hetken vuoden aikana menehtyneiden wikipedistien muistolle. Lopuksi kaikki kokoontuivat lavalle ryhmäkuvaa varten. Sen jälkeen useimmat lähtivät valmistautumaan illan jäähyväisjuhlaan, ja pieni joukko – johon itse epäonnekseni kuuluin – joutui suuntaamaan kohti lentokenttää ja paluuta arjen ja töiden pariin.

Ensi vuonna Wikimania järjestetään Suomen näkökulmasta lähempänä kuin koskaan, Tukholmassa. Ensi vuonna mukana on siis toivottavasti enemmän kuin kaksi suomalaista, sillä Wikimania todella on wikipedistille kuin Mekka – se on koettava vähintään kerran.

Lentokonefani

 

Wikimaniaa ennen Wikimaniaa

WM18 metapage Logo.svg

Kapkaupungissa ensi viikolla pidettävän Wikimania 2018:n pääteema on tietoaukkojen kurominen umpeen. Suomessakin aihe oli esillä keväällä, kun muokattiin naisia koskevia artikkeleita WikiGap tapahtumissa. Niistä yksi oli Helsingin Tiedekulmassa järjestetty tilaisuus toukokuussa, jonka yksi järjestäjäkumppani oli Ruotsin suurlähetystö. Kahden kuukauden aikana luotiin yli tuhat naisia koskevaa artikkelia.

Tiedonaloja koskevien aukkojen tunnistaminen ja niiden kurominen on tärkeää Wikimedian tiedonvälitykselle, jossa keskeinen arvo on kattavuus. Arvokasta on jo pelkästään niiden eri alojen ja aiheiden kartoittaminen, joissa tietoaukkoja esiintyy – näitähän sanotaan Wikipediassa punaisiksi linkeiksi.

Odotan, että Wikimaniassa tuodaan esille esimerkiksi sitä, miten Afrikkaa ja afrikkalaisia koskevaa tietovajetta erikielisissä Wikipedioissa voisi täyttää? Miten luoda tai kehittää Wikipedia-tietosanakirjoja maissa, joissa perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on pitkälti suullisen ja puhekieleen perustuvaa? Jos pelkästään 11 miljoonan asukkaan Beninissä on puhuttuja afrikkalaisia kieliä 50, mitkä niistä pitäisi valita kieliksi, joilla Wikipediaa julkaistaan (joruban ja fonin kielten lisäksi)?

Jorubankielisen Wikipedian artikkeli Suomesta. Arvioiden mukaan joruban kieltä puhuu lähes 30 miljoonaa ihmistä.

Afrikka on kaikista mantereista kielirikkain. Tiedot sen kielten määristä vaihtelevat, mutta eräiden arvioiden mukaan mantereella puhutaan noin 3 000 kieltä ja niistä noin 50-90 prosenttia arvioidaan kuolevan vuoteen 2100 mennessä. Aion osallistua Wikimaniassa istuntoihin, jotka koskevat juuri Afrikan eri alueiden ja kielten Wikipedian ja Wikimedian organisointia. Afrikan mantereella Wikimediaa organisoi vuonna 2014 perustettu Wiki Indaba.

Wikimedialiikkeen ja Suomen kannalta on keskeistä, pystymmekö organisoimaan maailman muiden kehittyvien maiden ohella myös Afrikasta kertovaa tietoaineistoa Wikimedian informaation ekosysteemiin? Pystyvätkö eri kieliset Wikipediat tulevaisuudessa välittämään aidosti globaaleja sisältöjä, vai rajautuvatko ne vain omien kielikulttuureidensa läheisten aihepiirien esittelyyn?

Wikimania on suuri tapahtuma ja sen ohessa on paljon tapaamisia pääohjelman ohessakin. Aion osallistua Wikimedian puheenjohtajien palaveriin, jossa käsitellään muun muassa Wikimedian strategian kakkososaa. Esitin puheenjohtajien keskusteluaiheeksi myös sitä, mitkä ovat Wikimedian jaostojen (Chapter) ja käyttäjäryhmien (User Groups) yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan rajat ja piiri?

Asiasta on keskusteltu myös Suomessa. Yritin saada suomenkielisen Wikipedian pysäyttämistä tai banneria EU:n tekijänoikeusdirektiivin EU-parlamentin käsittelyn alle heinäkuun alussa. Mutta suomalaiset wikipedistit eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, toisin kuin viron-, italian-, espanjan- ja ranskankielisten Wikipedioiden käyttäjät, jotka pysäyttivät koko Wikipedian vuorokuden tai parin ajaksi.

Wikimedialiikeen tahdon ilmaiseminen valituissa, välittömästi toimintaamme koskevissa elintärkeissä asioissa on mielestäni tärkeää. On makuasia, puhutaanko poliittisesta tahdonilmauksesta vai tahtotilan ilmauksesta. Kantani on se, että jos emme kerro maailmalle, mitä mieltä olemme meitä keskeisesti koskevista asioista, se on huonoa asioiden organisointia.

Tästä kuumasta aiheesta keskustellaan myös Wikimaniassa, jossa yksi istunto on aiheeltaan Public Policy Meetup, eli mitkä ovat Wikimedian yhteiskuntapolitiikan keskeisiä aiheita? Näistä viime aikoina keskustelua ovat herättäneet Wikimedian EU:n tekijänoikeusdirektiiviin ja Yhdysvaltain matkustuskieltoon reagoimiset.

Pitkään suunniteltu Wikimedia North Europe perustetaan ensi lokakuussa Tukholmassa pidettävässä tapaamisessa. Siihen kuuluisivat siis Pohjoismaiden ja Baltian Wikimediat. Tapaamista valmisteleva palaveri on myös Wikimaniassa. Ja Kapkaupungissa kuullaan tarkempia tietoja Ruotsissa ensi kesänä järjestettävästä Wikimaniasta.

Toivon, että nämä molemmat tapahtumat tulevat tuomaan kansainvälistä Wikimedialiikettä lähemmäksi meitä ja meitä lähemmäksi Wikimediaa.

Tämä on ensimmäinen osallistumiseni Wikimaniaan. Odotan tapahtumalta uteliaana lukuisia tapaamisia, uusia ihmisiä, keskusteluja ja uusia tietoja.

Heikki Kastemaa,
Kulttuurinavigaattori

Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Näkymä Kapkaupungin Pöytävuorelta 1920-luvulla. Tekijä: Unknown, picture taken in the late 1920s (Files) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Henkilö, tieto ja suoja

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25.5.2018 yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat kirjoittaneet ja julkaisseet selvityksiä siitä, miten ne hoitavat henkilötietosuojaansa. Asetuksen perusajatus on lisätä ja selvittää kansalaisten oikeuksia heitä itseään koskevien tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja saamiseen.

Nyt julkaistun luonnoksen eli Wikimedia Suomen tietosuojakäytännön eräs lähtökohta oli Wikimedia Sverigen vastaava, sekä erilaiset kokoukset, seminaarit ja keskustelut joihin osallistuimme. Wikipedian osalta aiheesta on keskusteltu jonkin verran muun muassa ylläpitäjien keskustelusivulla.

Yleisestä henkilötiedon suojauksesta eli GDPR:stä on keskusteltu viime aikoina varsin vähän kansainvälisessä Wikimedialiikkeessä. Asia ei ollut esillä Berliinin Wikimediakonferessissa, ja pari viikkoa sitten EUn tekijänoikeusasioita seuraavassa tapaamisessa Brysselissä asiasta keskusteltiin lähinnä käytäväpuheissa. Eräs ruotsalainen osallistuja totesi, että asiaa voisi selvittää loputtomiin, mutta toisaalta hänen näkemyksensä mukaan ei ole myöskään syytä olla suuresti huolissaan euroopalaisten Wikimedia-chaptereiden eli jaostojen henkilötietosuojasta.

Suomen ja Ruotsin lisäksi myös ainakin Wikimedia Deutschlandin piirissä on pohdittu henkilötietosuojaa. Wikimedia Foundationin taholta ei ole tullut ohjeita tietosuoja-asioista. Kyseessä saattaa olla laissez-faire strategia, jossa luotetaan siihen, että myös EU-asetus turvaa henkilötietosuojan Wikimediaperheen sisältöjen osalta. Foundationin yksityisyyden suojaa (Privacy Policy) koskevat sivut on perusteellisesti laadittu.

Anonyymisyyden huomioiminen ja kunnioittaminen kansainvälisen Wikimedialiikkeen tapaan lienee suurin ero, missä Wikimedia Suomen tietosuojakäytäntö poikkeaa yhdistysten vastaavista. En ainakaan tiedä sellaista yhdistystä tai selvitystä, jossa anonyymisyys olisi perusarvo tai oleellinen osa yhteisön henkilötietosuojaa. Kuten asiakirjassa todetaan, anonyymisyyttä ei voi pitää täydellisesti yllä jaettaessa huomattavampia rahanarvoisia palkintoja tai tilattaessa matkoja tai muita palveluita. Rajat sille asettaa tilinpito ja tilintarkastus, kun yhdistyksen varojenkäyttöä valvotaan tarkasti.

Wikimedia Suomen hallitus on siis käsitellyt paperin ja se on nyt keskusteltavana ja kommentoitavana jaoston sivulla. Asiakirjaa esitetään hyväksyttäväksi sunnuntaina 27.5.2018 pidettävälle kevätkokoukselle. Hallituksen piirissä oli myös puhetta siitä, että yhdistyksen tietosuojakäytäntöä voidaan tarvittaessa myös muuttaa, jos tarvetta ja aihetta siihen on.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta joko verkkosivulla tai kevätkokouksessa!

Heikki Kastemaa, Kulttuurinavigaattori

Wikimedia-liikkeen jättitapahtuma Ruotsiin 2019 – Wikimania ensi kertaa Pohjoismaissa

Wikimedia Sverige isännöi Wikimania-tapahtumaa Ruotsissa kesällä 2019.

Wikimania on vuosittainen kansainvälinen konferenssi Wikimedia Foundationin eri wikiprojektien käyttäjille. Tapahtuma on järjestetty eri puolilla maailmaa vuodesta 2005 alkaen ja heinäkuussa 2018 se järjestetään Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Asiasta tiedotti Wikimedian ohjauskomitea ja Wikimedia Foundation torstaina 7. helmikuuta. Ruotsi voitti tarjouskilpailun tapahtuman järjestämisestä, johon osallistuivat myös Armenia, Perth ja Praha.

Valinnan tehnyt komitea ilmoittaa arvostavansa Wikimedia Sverigen kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen ja arvelee, että Wikimanian järjestäminen edistää mahdollisuutta edistää Wikimedian projekteja Ruotsissa. Painopiste olisi julkisessa taiteessa, jossa Ruotsin Wikimedia on ollut erityisen aktiivinen.

Konferenssin tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ruotsin tarjoushakemuksen mukaan Wikimania olisi joko Tukholmassa tai Göteborgissa ja ajankohta olisi heinäkuussa tai elokuussa 2019. Suunniteltu osallistujamäärä on tuhat henkeä.

Wikimedia Sverigessa on kuusi palkattua työntekijää, ja tarkoituksena on työskennellä yhteistyössä henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa sekä muiden pohjoismaisten jaostojen (Chapter) kanssa.

Wikimedia Suomi onnittelee Ruotsin Wikimediaa valinnan johdosta ja on valmis yhteistyöhön niin Wikimedia Ruotsin, kuin perusteilla olevan pohjoismaisen Wikimedia-yhteistyöorganisaation puitteissa. Nyt suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua joukoittain Wikimaniaan ja esitellä projektejamme kansainvälisellä foorumilla.

Jo pitkään kehitteillä olevan Nordic Wikimedian tai Wikimedia Nordicin organisaatio muistuttaisi Wikimedian alueellisia organisaatiota, kuten CEE:ta eli Keski- ja Itä-Euroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden yhteistyöorganisaatiota. Wikimedia Nordiciin kuuluisivat Tanska, Islanti, Ruotsi, Norja, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Heikki Kastemaa
Wikimedia Suomi

Wikipedian Suomi100 suosittu maailmalla

Käyttäjänimi Hkoala kirjoitti artikkelin Kurjenrahkan kansallispuistosta unkarinkieliseen Wikipediaan.

Kun Wikipedian Suomi 100 International Challenge alkoi 1. marraskuuta keskiyöllä Suomen aikaa, kului vain tunti kun ensimmäinen kilpailija tallensi työnsä tuloksia. Chilessä asuva käyttäjä paransi espanjankielistä Elias Lönnrotista kertovaa artikkelia. Aamulla talletettiin uusi artikkeli Bengtskärin majakasta ranskaksi.

Maanantaihin 13. marraskuuta mennessä kilpailussa oli luotu 123 uutta artikkelia, 87 919 sanaa, 358 kuvaa ja 1 269 lähdeviitettä. Ahkerimmat osallistujat ovat olleet ranskan, unkarin ja venäjänkielisistä wikeistä, mutta osallistujia on myös muun muassa seuraavien kielten Wikipedioihin: azeri (az), burjatia (bxr), kiina (zh), japani (ja), livvinkarjala (olo), baski (eu) ja ersänkieli (myv) ja oksitaani (oc).

Kansainvälinen haastekisa pyörii Wikipediassa marraskuun ajan. Sen lähtökohta on lista sadasta Suomea käsittelevästä aiheesta. Näistä aiheista kertovia artikkeleita kirjoitetaan erikielisiin Wikipedioihin, ja artikkeleita parannetaan lisäämällä niihin kuvia ja lähdeviitteitä. Kirjoittajat saavat pisteitä työpanoksensa perusteella, eniten pisteitä keränneet palkitaan.

Ajatus kilpailun järjestämiseen tuli suomenkielisen Wikipedian muokkaajilta. Alkuperäinen luettelo on suomeksi, ja siihen pääsi mukaan artikkeleita jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen laatuarvioinnin. Niistä 25 artikkelia on saanut ”suositeltu artikkeli” -tähden, joten niiden katsotaan kuuluvan Wikipedian parhaimmistoon. Kilpailun alkaessa jokaisesta aiheesta oli myös ainakin lyhyt englanninkielinen versio.

Kirjoittajat voivat joko kääntää artikkeleita suomesta tai englannista, tai kirjoittaa kokonaan uutta tekstiä, mahdollisesti hyödyntäen muihin kieliversioihin linkitettyä lähdekirjallisuutta.

Aiheiden valinnassa suomenkielisen artikkelin laatu ja kokoelman monipuolisuus ovat olleet tärkeimmät periaatteet. Henkilöartikkelit ulottuvat Mikael Agricolasta tennispelaaja Jarkko Niemiseen. Matkailijaa voisivat kiinnostaa kaupunkiartikkelit, kansallispuistot tai Mannerheimin ratsastajapatsas. Suomeen muuttanut taas saattaisi haluta tarjota sukulaisilleen näiden äidinkielellä tietoa Suomen koululaitoksesta, saunasta ja Marimekosta. Aiheita on myös luonnosta, historiasta ja urheilusta.

Jokainen voi siis osallistua omalla tai osaamallaan kielellä – myös suomeksi – kilpailuun marraskuun loppuun mennessä. Tervetuloa kisaamaan!

Wikipedistit ratkaisivat ”Huutokonttorin reliefin” alkuperän

Kaksi wikipedistiä ratkaisi Helsingin Jätkäsaaren Huutokonttorin talon päädyssä olevan reliefin alkuperätiedot. Tekijä on kuvanveistäjä Eino Räsänen ja teos nimeltä Satama on valmistunut vuonna 1959.

Tiedon lähteille yritettiin päästä viime kesästä asti ilman tuloksia. Läpimurto tapahtui syyskuussa ja sen tekivät suomenkielisen Wikipedian käyttäjänimimerkit Risukarhi ja Htm. Selvitys ja keskustelu aiheesta käytiin Wikipedian Kahvihuoneessa

On harvinaista ja erikoista, että julkisesti esillä olevan taideteoksen alkuperätietoja ei ole saatavilla. Miten tietojen lähteille päästiin?

Koska mitään tietoa ei ollut saatavilla, teoksen alkuperää yritettiin aluksi haarukoida ikonografisin menetelmin. Itse päättelin syntyajaksi sotien jälkeistä aikaa. Esitettiin myös ehdotuksia attribuointiin, eli siihen, kuka tekijä voisi olla. Tuotiin esille myös menetelmällisiä ideoita siihen, miten tiedon lähteille voisi päästä.

Nämä olivat kuitenkin vain arvailuja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Olisi ollut liian työlästä esimerkiksi kahlata kaikki sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1945-1965.

Käyttäjä Risukarhi arveli löytävänsä tekijän nimen itse teoksesta ja kävi paikalla katsomassa reliefiä. Hän kertoo havainneensa: ”Vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen” Hän huomasi myös, että ”Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9.” Kun tekijän kaivertama nimi ei näkynyt aikaisemmin teoksesta otetusta kuvasta, käyttäjä Htm kuvasi teoksen kohdan kameran tarkemmalla optiikalla ja resoluutiolla.

Omiin havaintoihin, päätelmiin tai olettamuksiin perustuva tieto on niin sanottua primaaritietoa, eikä se sellaisenaan sovellu tietosanakirjan lähteiksi. Taideteoksissa ja muistomerkeissä on kuitenkin toisinaan vihjeitä ja vinkkejä, joiden avulla voidaan päästä Wikipedian hyväksymille ”oikeille” tietolähteille, eli tarkistettaviin toissijaisiin lähteisiin.

Tekijän nimen ja valmistumisvuoden vahvistuttua alkoi tietojen etsiminen taiteilijasta julkaistujen tietojen kautta. Reliefiä ei mainita Eino Räsäsen julkaistuissa ansioluetteloissa, mutta niistä löytyi tieto siitä, että hän oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän kuvanveistokilpailun vuonna 1958. Lisäksi Risukarhi huomasi, että Suomen taiteen vuosikirjassa 1958-1959 oli maininta siitä, että Helsingissä oli paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama.

Kummastusta herätti, että tietojen mukaan reliefi olisi paljastettu ”satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla”. Selvitettäväksi jäi, miksi ja milloin reliefi olisi siirtynyt Katajanokalta Jätkäsaaren Huutokonttorin päätyyn. Ilmeisesti tästä teoksen siirrosta johtuu se, että teosta ei mainita Helsingin taidemuseon HAMin julkisten teosten luettelossa, vaikka tietojen mukaan teos olisi alun perin kaupungin järjestämän veistoskilpailun voittaja.

Huutokonttorin reliefi on äärimmäinen esimerkki siitä, miten puuttellisia julkisen taiteen provenienssitieto, eli luotettaviin lähdeaineistoihin perustuvat perusfaktat taideteoksen alkuperästä ja omistajuudesta saattavat toisinaan olla. Eino Räsäsen Satama-teoksen tietojen selville saamiseksi tehtiin melkoinen salapoliisityö. Kunnia ja kiitos kuuluu vaivan nähneille wikipedistelle ja muille tosiasioita selvittäneille.

Kesän ja syksyn aikana on edennyt projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit yhtenäiseen ja kattavaan luetteloon Wikipediaan. Luettelointi on alkanut jo 43 kaupungin tai kunnan teoksista.

Jokainen on tervetullut antamaan panoksensa laatimalla luetteloita, etsimällä tietoja tai valokuvaamalla kohteita. Kaikki julkiset teokset ja muistomerkit eivät ole yhtä visaisia kuin Huutokonttorin reliefi.

Heikki Kastemaa

Huutokonttorin reliefin mysteeri

Kuljettaessa Helsingin Jätkäsaareen Mechelininkadulta tullaan ensin kadulle nimeltä Jätkäsaarenlaituri ja sitten katu muuttuu Tyynenmerenkaduksi. Oikealle johtaa Välimerenkatu. Risteyksessä on Jätkäsaaren uusien kerrostalojen lomaan jäänyt matalahko tiilirakennus, jota sanotaan Huutokonttoriksi.

Rakennuksen paikalle kerääntyivät 1900-luvun alusta alkaen niin sanotut satamajätkät eli vähän arvostetut, raskasta lastaustyötä tehneet miehet. Satamajätkät tekivät kuitenkin tärkeää työtä, kun he sananmukaisesti kantoivat harteillaan muun muassa Suomen ulkomaanvientiä ja -teollisuutta purkamalla ja lastaamalla laivoja. Työ tehtiin käsin ja miehet huudettiin laivalastien purkutöihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Huutokonttori toimi myös Jätkäsaaren sataman sosiaalitilana. Nykyisin suojellussa rakennuksessa on kahvila-ravintola sekä Jätkäsaaren kirjasto. Kaksikerroksinen talo valmistui vuonna 1937 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja kolmikerroksinen laajennusosa vuonna 1955.

Kuka tietää, kuka teki tämän reliefin, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut?

Huutokonttorin talon päädyssä on pronssireliefi, joka kuvaa satamajätkiä ja elämää Jätkäsaaressa sen satama-aikoina. Taustalla on kaksi naista joista toinen kantaa olallaan, toinen käsillään raskaita esineitä. Keskellä on kolme kumartunutta miestä, joista kaksi kantaa selässään säkkejä, yksi on nostamassa ilmeisesti laivan kiinnitykseen käytettävää ketjua. Oikeassa ja vasemmassa alareunassa on astioita ja muita esineitä, taustalla on neljä laivaa ja majakka.

Reliefi on melko kookas, yli kaksi metriä leveä ja pari metriä korkea. Ihmishahmot ja esineet on tehty huolellisesti, tyylitellen. Arvelen työn valmistuneen 1950-luvulla, koska se kuvastaa sitä selviytymisen halua ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka oli tavallista Suomen jälleenrakennuskauden aikoihin tehdyssä julkisessa taiteessa.

Kävin kuvaamassa reliefin Wikipediaan kesäkuussa, mutta Jätkäsaaren kirjastossa ei tiedetty mitään reliefistä. Kysyin kirjastonhoitajalta -palvelusta (vastaukset tässä) mutta useista paikoista kyseltyään kirjastonhoitajakaan ei päässyt selville asiasta. Monet Facebook-kaverini ovat arvelleet, mihin aikaan tai kenelle tekijälle Jätkäsaaren reliefi saattaisi kuulua. Kun teoksen valmistumis- tai paljastusvuotta ei tiedetä, on vaikea tavoittaa niitä arkistolähteistä käsin.

Kukaan ei siis ole pystynyt tähän asti selvittämään Jätkäsaaren Huutokonttorin reliefin mysteeriä. Jotta tästä teoksesta otettu valokuva ja reliefin tiedot voitaisiin liittää Wikipedian luetteloon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, tarvitaan tietoa ”mustaa valkoisella” eli julkistettu, jokaisen tarkistettavissa oleva lähde siitä, kuka tämän pronssiteliefin on tehnyt, mikä sen nimi on ja minä vuonna se on paljastettu.

Jos tiedät jotain tästä asiasta, vastaa vaikka sähköpostitse Wikimedia Suomen sähköpostiin info at wikimedia.fi

Heikki Kastemaa

Wikimedia Suomi etsii koordinaattoria

Wikimedia Suomi ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää Internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Etsimme vapaaehtoisten toimijoiden joukkoon koordinaattorina, joka päättää yhdistyksen päivittäisistä toimista ja auttaa valokuva- sekä dokumenttiaineiston kirjaamisessa ja asiakirjojen luomisessa. Tarvitsemme henkilön, joka auttaa tekemään organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, tukee yhteisöä ja hoitaa päivittäisiä talousasioita.

Koordinaattorilta vaaditaan hyviä viestintätaitoja ja hyviä dokumenttien (tekstit, Google Docs, kuvat) käsittelytaitoja. Hänellä pitäisi olla kokemusta viestinnästä, asiakirjojen luomisesta, talouden- ja kirjanpidosta, vapaaehtoistyöstä ja toimimisesta yleishyödyllisissä yhteisöissä. Hän osaa sujuvasti suomea ja englantia suullisesti ja kirjallisesti, pystyy käsittelemään dokumentteja ja kuvia, sekä omaa hyvät esiintymistaidot.

Koordinaattori vastaa Wiki Loves Monuments valokuvauskilpailun osallistumisen koordinoinnista.

Henkilön työaika on 16 tuntia viikossa, työ alkaa heti ja kestää 31.12.2017 asti. Lähetä työhakemuksesi 18.5.2017 mennessä Wikimedia Suomelle. Tarkempia tietoja Avoimista työpaikoista ja Wikimedia Suomen puheenjohtajalta Heikki Kastemaalta.

Wikimedia Suomen aktivistit opastavat yleisöä Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2016.

Wikimedia Foundationin kanta Turkin estoon

Sunnuntaina 30.4.2017 WMF:n blogissa julkaistiin toimitusjohtaja Katherine Maherin kirjoitus, jonka loppuosan käänsin tähän blogipostaukseen. Maher arvelee, että lehdissä esitetyt väitteet Wikipedian ”töhrintäkampanjasta” ja ”terrorismin tukemisesta” ovat väärinkäsitys ja että Foundation tuomitsee jyrkästi terrorismin. Hän vetoaa Turkin viranomaisiin, jotta he palauttaisivat Wikipedian saavutettavuuden. Kirjoituksessa on myös maininta Foundationin juridisista toimenpiteistä.
Blogikirjoituksen lopussa (tässä kursivoituna) on selvitys siitä, että Wikimedia Foundation ei määrää tai puutu Wikipedian toimituksellisiin ratkaisuihin. Wikipedian toimittamisesta vastaavat sen muokkaajat. Samaa voi sanoa myös maailman Wikimedialiikkeen muiden toimijoiden roolista, esimerkiksi Wikimedia Suomen suhteesta  Wikipediaan. Wikimedia Suomi -yhdistys ei puutu suomenkielisen tai munkielisten Wikipedioiden editoriaalisiin ratkaisuihin. Olen Wikimedia Suomen puheenjohtajana huomannut, että joskus esiintyy väärinkäsityksiä tästä asiasta.
Turkin tilannetta voi seurata myös Twitteristä sivulta Unblock Wikipedia ja Turkish Blocks sivustolta. Kerään edellisen postauksen loppuun lehdistöaineistoa aiheesta (otan vastaan myös vinkkejä).
Katherine Maher kirjoittaa: 
”Useat Turkin viranomaisten väitteinä lehdistössä pidetyt ovat esittäneet, että wikipedistit ovat olleet osa ”töhrintäkampanjaa” tai luoneet sisältöjä, jotka ”tukevat terrorismia”. Olemme syvästi huolestuneita väitteistä, että tietosanakirjan maailmanlaajuisten vapaaehtoisten toimittaman yhteisön artikkeleiden vapaa jakaminen voisi aiheuttaa väärintulkintaa siitä, että se tukisi väkivaltaista tai vastenmielistä agendaa. Uskomme, että kyseessä on väärinkäsitys. Wikipedian tarkoitus on jakaa ensyklopedistista informaatiota maailman kanssa. Me Wikimedia Foundationissa tuomitsemme ja hylkäämme yksimielisesti terorismin.
Wikimedia Foundation pyytää Turkin viranomaisia palauttamaan Wikipedian täyden saavutettavuuden Turkin kansalle, ja oikeuttamaan heidät osallistumaan jälleen maailman laajimpaan vapaan tiedon resurssiin. Pohdimme parhaillaan sopivia keinoja, jotka haastaisivat tämän päätöksen Turkin oikeuslaitoksissa. Kutsumme teitä liittymään meihin pyytäessämme Turkin hallitusta kunnioittamaan kansalaistensa oikeuksia ja #UnblockWikipedia.
Wikimedia Foundation ei määrää Wikimedian projektien toimituksellisia toimintatapoja. Kunnioitamme ja tuemme niitä toimituksellisia päätöksiä, joita eri puolilla maailmaa, kuten myös turkkilaisessa Wikipediayhteisössä tehdään.”
Heikki Kastemaa

Wikipedian johdot poikki Turkissa

Turkin viranomaiset sulkivat pääsyn kaikkiin erikielisiin Wikipedioihin lauantai-aamuna 29.4.2017 kello 8.00 paikallista aikaa. Turkissa valtio on sulkenut silloin tällöin Twitterin tai YouTuben, varsinkin poliittisesti tukalina aikoina, kertoo Turkin estoja tarkkaileva verkkosivusto Turkey Blocks

Internetin sulkeminen on uhka verkkojournalismille, se on sensuurin nykyaikainen muoto. Edellinen paljon julkisuutta herättänyt Wikipedian esto tapahtui Venäjällä toissa kesänä. Venäjän Wikimedian edustajat analysoivat silloista tilannetta tässä.

Turkissa viranomaiset eivät ole esittäneet perusteita Wikipedian estolle ja tiedotusvälineet julkaisvat erilaisia olettamuksia. Internetin estot ovat usein lyhyitä ja väliaikaisia. Wikipedian esto on autoritaarisen hallinnon viesti, jossa se lähettää kansalaisyhteisöille uhkan: tarvittaessa voimme sulkea internetin.

Lauantaipäivän aikana maailman tiedotusvälineet kertoivat Turkin Wikipedian estosta. France24 televisokanavan Ankaran kirjeenvaihtaja totesi, että Wikipedian esto on valtava isku sananvapaudelle. Turkinkielisessä Wikipediassa on 289 000 artikkelia, 579 aktiivista muokaajaa ja turkkia osaavia on 70 miljoonaa.

Wikimedia Foundation julkaisi lauantai-iltana seuraavan tiedotteen:

”Wikimedia Foundation on saanut tietää, että pääsy Wikipediaan on estetty Turkissa lauantaina 29 huhtikuuta. Wikipedia on rikas ja arvokas neutraalin, luotettavan informaation lähde sadoilla kielillä ja sitä kirjoittavat vapaaehtoiset eri puolilla maailmaa. Olemme sitoutuneita takaamaan, että Wikipedia on miljoonien siihen luottavien ihmisten tavoitettavissa Turkissa. Työskentelemme tätä varten aktiivisesti ulkopuolisen asianajajan kanssa ja vaadimme juridista selvitystä päätökseen, joka vaikuttaa Wikipediaan pääsyyn. Toivomme, että asia voidaan ratkaista pikaisesti.”

Seuraavassa uutisia asiasta (päivitän luetteloa tapahtumien edetessä):

Heikki Kastemaa